Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              63. Eräät erityishankkeet
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2022

03. Tutkimus- ja kehittämistoimintaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista ja valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallinnonalansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua sekä niiden toimeenpanoa ja informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyen.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu hallinnonalan strategisista tavoitteista erityisesti seuraaviin:

  • — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
  • — Toiminta- ja työkyky ovat parantuneet
  • — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt
  • — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
  • — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.
Vaikuttavuus

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta haetaan:

  • — päätöksenteon tuella, mm. hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arvioimisella
  • — tietotuotannon parantamisella
  • — tutkitun tiedon välittämisellä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kansalaisten käyttöön.

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 756 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuihin, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen

4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin

7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) mukaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. THL toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi THL toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. THL vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaustehtävistä.

THL:n toiminnan perusta on laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiseen visioon eheästä yhteiskunnasta ja kestävästä hyvinvoinnista. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.

Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.

Toiminnallinen tehokkuus

Voimavarojen supistuessa THL on tarkistanut toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit on minimoitu. Sopeutusten yhtenä kohdentamisperusteena on uusi strategia. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranevat. THL:n tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. THL:n tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. THL:n hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. THL:n rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

THL kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. THL:n henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtamistehtävissä toimivien osaamista kehitetään, jotta johtaminen on ammattimaista ja kannustavaa. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan ja työnantajakuvaa kehitetään. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuutta ja pitkäjänteisyyttä parannetaan.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)

   
Alkoholitutkimussäätiölle 343 000
Suomalainen Lääkäriseura Duodecimille 720 000
Suomen Syöpäyhdistykselle 881 000
Näkövammaisten keskusliitolle 133 000
Hoitotyön tutkimussäätiölle 388 000
Yhteensä 2 465 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 103 486 104 052 102 736
Bruttotulot 37 167 41 980 41 980
Nettomenot 66 319 62 072 60 756
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 519    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 15 298    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— myyntituotot 9 673 10 000 10 000
Tuotot yhteensä 9 673 10 000 10 000
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot - 20 20
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 4 783 5 200 5 200
— osuus yhteiskustannuksista 2 386 2 500 2 500
Kustannukset yhteensä 7 169 7 700 7 700
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 2 504 2 300 2 300
Kustannusvastaavuus, % 135 130 130

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 16 235 20 500 20 500
— EU:lta saatava rahoitus 2 232 2 500 2 500
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 525 500 500
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 8 502 8 500 8 500
Tuotot yhteensä 27 494 32 000 32 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 36 708 43 000 43 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -9 214 -11 000 -11 000
Omarahoitusosuus, % 25 26 26

THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet osastoittain

  2020
toteutuma
htv 2021
arvio
htv 2022
tavoite
htv
             
Hyvinvointi 14 593 165        
Kansanterveysratkaisut 21 135 210        
Järjestelmät 9 601 98        
Valtion sosiaali- ja terveyspalvelut 19 424 227        
Terveysturvallisuus 19 130 188        
Tietopalvelut 19 603 145        
Hyvinvointivaikuttajat     43 178 453 44 792 460
Terveysturvaajat     15 080 210 19 794 245
Valtion palvelut     21 347 244 22 373 249
Tietopalvelut     24 447 197 33 777 236
Yhteensä 103 486 1 033 104 052 1 104 120 736 1 190

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asiakastietolain toimeenpano 520
Asiakastietolain toimeenpano (1 htv) 80
Covid-19-epidemian torjunnan ja hallinnan resurssien määräaikainen vahvistaminen (-10 htv) -800
Harvinaisten sairauksien koordinaatiotehtävät -250
Istanbulin sopimuksen täytäntöönpano -300
Kansallisen terveysturvallisuuden kyvykkyyksien vahvistaminen yhteensä 1 825
Kansalliset laaturekisterit -1 400
SERI-keskusten sateliittikeskusten perustamisen arviointi (HO 2019) 200
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lisätehtävät ja arviointi- ja tiedontuotannon vahvistaminen 400
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen esto -100
Vanhuuspalvelulain muutoksesta aiheutuvat pysyvät menot -100
Väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisemiseen -250
JTS-miljardin tuottavuussäästö -192
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa -3
Palkkausten tarkistukset 282
Tasomuutos -1 228
Yhteensä -1 316

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 60 756 000
2021 III lisätalousarvio 10 956 000
2021 talousarvio 62 072 000
2020 tilinpäätös 74 098 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 62 176 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 60 756 000 euroon nähden on 1 420 000 euroa, josta 600 000 euroa aiheutuu covid-19-testauskapasiteetin ylläpitämisestä, 740 000 euroa seurantatoiminnan kehittämisestä ja 80 000 euroa oppilashuollon sote-uudistuksen edellyttämien muutosten valmistelusta.


2022 talousarvio 62 176 000
2021 IV lisätalousarvio 3 673 000
2021 III lisätalousarvio 10 956 000
2021 talousarvio 62 072 000
2020 tilinpäätös 74 098 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Laaturekisterit.Valiokunta on useita kertoja kiinnittänyt huomiota laaturekistereiden tärkeään merkitykseen, jotta sote-alan resurssit pystytään kohdentamaan vaikuttavasti ja palveluiden laatu varmistamaan. Myös sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että hoidon laatua ja vaikuttavuutta voidaan seurata aiempaa paremmin, minkä lisäksi laaturekisteritieto on myös arvokasta tutkimusaineistoa.

Eduskunta on osoittanut jo useamman kerran rahoitusta laaturekisterien kehittämiseen, ja myös tällä hetkellä laaturekisteritoimintaa kehitetään eduskunnan kuluvan vuoden talousarvioon lisäämän kaksivuotisen (2021—2022) 1,4 milj. euron määrärahan avulla. Tavoitteena on valmistautua lakisääteiseen laaturekisteritoimintaan. THL on arvioinut, että kymmenen kansallisen laaturekisterin jatkuva toiminta vaatisi vuosittain n. 3 milj. euron rahoituksen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt saamaan tarvittavat määrärahat julkisen talouden suunnitelmaan, mutta pysyvää rahoitusta ei ole toistaiseksi osoitettu. Ministeriö ei ole siksi voinut antaa asetusta, jolla pysyvä laaturekisterityö käynnistettäisiin.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että laaturekisterien ylläpito ja kehittäminen turvataan jatkossa pysyvänä toimintana, jonka vaatima rahoitus otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelmassa. Tiedolla johtaminen ei ole mahdollista ilman laaturekisterien tarjoamaa tietoa hoitojen vaikuttavuudesta. On myös tärkeää, että laaturekistereiden tiedot ovat avoimesti kaikkien hyödynnettävissä ja että ne palvelevat myös terveydenhuollon asiakkaiden tarpeita.

Valiokunnan lausumaehdotus 7

Eduskunta edellyttää, että laaturekisteritoiminnan käynnistämiseen tarvittava pysyvä rahoitus otetaan huomioon keväällä 2022 laadittavassa julkisen talouden suunnitelmassa.

Hoitotyön tutkimus. Valiokunta pitää myös tärkeänä hoitotyön tutkimuksen riittävää resursointia. Hoitotyön tutkimus edistää palveluiden tasalaatuisuutta ja tukee tietoon perustuvaa hoitotyötä niin erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa kuin yksityisen sektorin palveluissa. Hoitotyön tutkimukseen esitetään 388 000 euron määrärahaa, joka ei saadun selvityksen mukaan ole riittävä nykyisen henkilöstön palkkaamiseen. Henkilöstön vähentäminen hidastaisi hoitosuositusten laatimista ja kääntämistä ruotsinkielelle.

Valiokunta lisää hoitotyön tutkimukseen 200 000 euroa mm. ruotsinkielisen materiaalin tuottamiseen sekä digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

Harvinaissairauksien koordinointi. Harvinaissairauksia tunnetaan paljon (6 000—8 000), ja arviolta yli 300 000 suomalaisella on jokin harvinainen sairaus, vamma, oireyhtymä tai epämuodostuma. Niiden hoito on jakautunut yliopistollista sairaalaa ylläpitäviin sairaanhoitopiireihin, mutta sen rinnalle tarvitaan valtakunnallista koordinaatiota, joka luo rakenteet yhteistyölle eri toimijoiden välillä ja edistää myös sairauksien diagnosointia ja hoidon tarpeen arviointia. Valtakunnallisen koordinaation vakiinnuttaminen on eräs painopistealue vuosia 2019—2023 koskevassa harvinaissairauksien kansallisessa ohjelmassa. Toiminnalle ei ole kuitenkaan erillistä rahoitusta, lukuun ottamatta vuoden 2021 talousarvioon sisältynyttä eduskunnan osoittamaa 250 000 euron rahoitusta. Saadun selvityksen mukaan työ on vasta saatu käyntiin ja lisäresurssien tarve on edelleen ilmeinen.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa harvinaissairauksien koordinointiin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 62 526 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuihin, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen

4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin

7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) mukaisiin tehtäviin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 10 467 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 6 000 000 euroa aiheutuu laitoksen lakisääteisen toiminnan turvaamisesta, 2 000 000 euroa globaalien kriisien seurantaan ja torjuntaan liittyvistä tehtävistä, 51 000 euroa vanhemmuuslakiuudistuksen toimeenpanosta aiheutuvista menoista, 1 050 000 euroa Vankiterveydenhuollon yksikön vuoden 2021 toimintamenojen rahoittamisesta aiheutuneesta vajeesta, 516 000 euroa palkkausten tarkistuksista, 350 000 euroa kyberhyökkäysten ja häiriötilanteiden havainnoinnin kehittämisestä ja 500 000 euroa infrastruktuurin modernisoinnista hyökkäyspinta-alan vähentämiseksi.


2022 II lisätalousarvio 10 467 000
2022 talousarvio 62 526 000
2021 tilinpäätös 76 701 000
2020 tilinpäätös 74 098 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 10 467 000 euroa.

25. Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä ja yhteisen toimijan valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansallisen syöpäkeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansallisen neurokeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeisiin

4) kansallisen lääkekehityskeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

5) kansallisen genomikeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, korkeakouluille, yleishyödyllisille yhteisöille ja biopankkien muodostamalle osuuskunnalle

7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Täsmälääketieteen peruspilareina Kansalliset osaamiskeskittymät (genomi-, lääkekehitys-, neuro- ja syöpäkeskus sekä biopankkitoiminnan yhtenäistäminen) tukevat terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamista sekä yksilöllistetyn terveydenhuollon edistämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa valmistelusta ja toimeenpanosta yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden toimijoiden (sairaanhoitopiirit, korkeakoulut, asiantuntijalaitokset) kanssa.

Tavoitteet ovat seuraavat:

  • — tehostetaan julkisten biopankkien toimintoja yhtenäistämällä toimintatavat ja varmistetaan tehokas yhteistyö eri osaamiskeskittymien ja etenkin genomikeskuksen kanssa
  • — perustetaan kansallinen syöpäkeskus, kansallinen neurokeskus ja kansallinen lääkekehityskeskus
  • — edistetään yksilöllistetyn lääketieteen (täsmälääketieteen) kehittymistä osaksi sosiaali- ja terveysalaa ja parannetaan ihmisten hyvinvointia ja palveluita tutkimuksen, osaamisen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan avulla
  • — tuetaan terveysalan kasvustrategian tavoitteiden toteutumista ja Suomen aseman vahvistumista kilpailukykyisenä toimintaympäristönä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian tukeminen (HO 2019 kertaluonteinen) -3 000
Tasomuutos -2 000
Yhteensä -5 000

2022 talousarvio 1 500 000
2021 talousarvio 6 500 000
2020 tilinpäätös 7 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Momentin määräraha on 1,5 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ensi vuonna on kuitenkin käytettävissä edellisiltä vuosilta siirtyneitä määrärahoja, mm. vuodelta 2020 niitä on käyttämättä vielä 7 milj. euroa ja vuodelta 2019 kolme milj. euroa, joka on uudelleen budjetoitu vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa. Määrärahaa käytetään mm. julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä sekä kansallisen syöpä-, neuro- ja lääkekehitys- sekä genomikeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeiden valmistelu etenee suunnitellusti, sillä osaamiskeskittymien tuottamalla tiedolla voidaan lisätä mm. hoitojen vaikuttavuutta, tiedolla johtamista sekä edistää yhdenvertaisten, tutkittuun tietoon perustuvien hoitojen saatavuutta. Osaamiskeskittymien toiminta edistää myös terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian toimeenpanoa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä ja yhteisen toimijan valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansallisen syöpäkeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansallisen neurokeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeisiin

4) kansallisen lääkekehityskeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

5) kansallisen genomikeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, korkeakouluille, yleishyödyllisille yhteisöille ja biopankkien muodostamalle osuuskunnalle

7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuodelta 2021 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä annetun lain (615/2021) 4 luvussa tarkoitetulle HUS-yhtymälle myönnettäviin avustuksiin.

Selvitysosa:Perustelujen täydennys aiheutuu tarpeesta myöntää valtionavustuksia myös hyvinvointialueille ja HUS-yhtymälle.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2022 II lisätalousarvio
2022 talousarvio 1 500 000
2021 tilinpäätös 9 500 000
2020 tilinpäätös 7 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuodelta 2021 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä annetun lain (615/2021) 4 luvussa tarkoitetulle HUS-yhtymälle myönnettäviin avustuksiin.

31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti

2) lapsi- ja perhepalvelujen kehittämiseen osana tulevaisuuden sote-keskusohjelmaa sekä erillisenä lastensuojelun kehittämishankkeena

3) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, Kansaneläkelaitokselle, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille

4) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

5) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen

6) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.

Selvitysosa:Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lapsiperheiden tukemiseksi hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia. Madalletaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saamisen kynnystä, parannetaan oikea-aikaisuutta ja saatavuutta osana peruspalveluja. Tiivistetään niiden yhteyttä olemassa oleviin lasten ja perheiden palveluihin ja muihin palvelurakenteisiin.

Jatketaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutusta. Ohjelman tavoitteena on levittää perhekeskustoimintamallia ja kehittää neuvoloita, vahvistaa parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolapalveluita parantamalla sekä vahvistaa sosiaalihuoltolain mukaisia perheiden ennalta ehkäiseviä palveluita ja helpottaa perheiden kotipalvelun saamis- ja myöntöedellytyksiä sekä kehittää lastensuojelua.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 95 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin viisi prosenttia. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta, sekä niille asetetuista tavoitteista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) -4 000
Yhteensä -4 000

2022 talousarvio 20 000 000
2021 talousarvio 24 000 000
2020 tilinpäätös 10 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti

2) lapsi- ja perhepalvelujen kehittämiseen osana tulevaisuuden sote-keskusohjelmaa sekä erillisenä lastensuojelun kehittämishankkeena

3) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, Kansaneläkelaitokselle, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille

4) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

5) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen

6) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuodelta 2021 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) 4 luvussa tarkoitetulle HUS-yhtymälle myönnettäviin avustuksiin.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen sekä muihin valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtävistä aiheutuviin toimintamenoihin.

Selvitysosa:Perustelujen täydennys aiheutuu tarpeesta myöntää valtionavustuksia myös hyvinvointialueille ja HUS kuntayhtymälle.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2022 II lisätalousarvio
2022 talousarvio 20 000 000
2021 tilinpäätös 24 000 000
2020 tilinpäätös 10 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuodelta 2021 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) 4 luvussa tarkoitetulle HUS-yhtymälle myönnettäviin avustuksiin.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen sekä muihin valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtävistä aiheutuviin toimintamenoihin.

50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 28 042 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen

3) enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työterveyslaitoksen tavoitteet noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ne vahvistetaan ministeriön ja Työterveyslaitoksen väliseen tulossopimukseen. Toiminnan painopisteet ovat työkyvyn varmistaminen työn murroksessa, työelämän digitalisaatiomuutoksen johtaminen sekä kestävän kehityksen huomioiminen työelämän kehittämisessä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Työterveyslaitoksen toiminnallisen tuloksellisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

Nostetaan osatyökykyisten työllisyysastetta
  • — nostetaan osatyökykyisten työllisyysastetta.
  • — viedään koulutusjärjestelmään työkykykoordinaattorikoulutusta.
  • — tutkitaan työkykyohjelman vaikutuksia palvelujen käyttäjien työ- ja toimintakykyyn.
  • — tuotetaan KUURA-projektissa työn muokkauksen toimintamalli.
Kehitetään työhyvinvointia ja edistetään uusien teknologioiden hyödyntämistä työn murroksessa
  • — toteutetaan Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma työhyvinvoinnin parantamiseksi, vauhdittamaan toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä.
  • — vauhditetaan työelämäinnovaatioita suunnatuilla rahoitushauilla ja uudistetaan työelämää toimiala- sekä aluehankkeilla.
  • — tuetaan johtamisen kehittymistä ja jaetaan hyviä käytänteitä.
  • — käynnistetään uusia avauksia Työn, terveyden ja työkyvyn tutkimusohjelmassa.
Varmistetaan työterveyshuollon toiminnallinen integraatio osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää
  • — toteutetaan valtakunnallinen TYÖOTE-hanke, jossa tehostetaan julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä saumattoman hoitoketjun toimintamallilla.
  • — kehitetään ja uudistetaan ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa.
Pidennetään työuria ja vähennetään ennenaikaista eläköitymistä
  • — kehitetään työelämävalmiuksia työurasiirtymien tukemiseksi työuran nivelkohdissa.
  • — toteutetaan Onnistuneesti työuralle -projekti (nuorten työelämään kiinnittymisen tukemiseksi), Osaava ja uudistuva työura -projekti (urajumien tunnistamiseksi ja työuralta syrjäytymisen ehkäisemiseksi) sekä Lähiesimies ja työura ikääntyvässä työelämässä -projekti (ikääntyvien työntekijöiden työurien pidentämiseksi).
Varmistetaan työkykyä tulevaisuuden sote-keskuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa
  • — tuetaan työntekijöitä muutoksessa soteorganisaatioiden kanssa toteutettavien kehittämishankkeiden (Hyvä veto -hanke) muodossa.
  • — tuotetaan seurantatietoa kuntiin jäävien (Kunta10-tutkimus) ja hyvinvointialueille siirtyvien (Mitä kuuluu -tutkimus) työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittymisestä.
  • — arvioidaan sote-työntekijöiden työhyvinvointi MK-kyselyllä.
Vähennetään mielenterveysongelmia työelämässä
  • — kehitetään Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmassa geneerinen malli mielenterveyden tukemiseksi työterveysyhteistyössä.
  • — levitetään mielenterveyden tuen digitaalisia työkaluja työpaikoille.
Vähennetään sisäympäristön terveys- ja hyvinvointihaittoja
  • — osallistutaan kansallisen Terveet tilat 2018 -ohjelman toteutukseen, jotta sisäilmaan liitetty oireilu vähenisi merkittävästi.
Osallistutaan covid-19-pandemian voittamiseen sekä muodostetaan tilannekuvaa covid-19:n jälkeisestä työelämästä
  • — ohjeistetaan ja tuetaan työpaikkoja, viranomaisia sekä päätöksentekijöitä covid-19:n vastaisessa työssä.
  • — varmistetaan suomalaisen työelämän kilpailukyvyn ja työhyvinvoinnin covid-19-pandemian jälkeisessä ja työn murroksen muokkaamassa maailmassa.

Työterveyslaitoksen toiminnan rahoittamiseksi suoritetaan valtion vuotuisessa tulo- ja menoarviossa hyväksytyn toiminnan laajuuden mukaan vuosittain valtionosuutena neljä viidesosaa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän laitoksen talousarvion mukaisista kustannuksista. Tulo- ja menoarvion rajoissa Työterveyslaitokselle voidaan työsuojelu- ja työterveysalan tutkimus- ja palvelutoimintaan liittyvien erityistehtävien suorittamista tai erityistä tukea tarvitsevia toimintoja varten antaa lisättyä valtionosuutta.

Valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten arvioidaan olevan 37,1 milj. euroa. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan tulojen arvioidaan olevan 9,1 milj. euroa. Toiminnasta saatavien tulojen arvioidaan ylittävän yhden viidesosan valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten määrästä. Ylimenevät tulot käytetään Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, johtamiseen ja asiantuntijatyöhön.

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan vuonna 2022 olevan 52 600 000 euroa, myönnetään valtionosuutta 28 042 000 euroa.

Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan 2022 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus vuosina 2020—2022 (1 000 euroa)

    Menot   Oma rahoitus   Valtionosuus
  2020
tot.
2021
arvio
2022
arvio
2020
tot.
2021
arvio
2022
arvio
2020
tot.
2021
arvio
2022
arvio
                   
Tutkimus ja kehittäminen 13 117 16 000 16 000 6 766 8 000 8 000 6 351 8 000 8 000
Asiantuntijatyö 18 612 16 100 16 100 1 311 1 058 1 058 17 301 15 042 15 042
Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma 790 6 000 5 000 0 0 0 790 6 000 5 000
Yhteensä 32 519 38 100 37 100 8 077 9 058 9 058 24 442 29 042 28 042
Liiketoiminta 13 683 15 500 15 500 13 683 15 500 15 500 0 0 0
Yhteensä 46 202 53 600 52 600 21 760 24 558 24 558 24 442 29 042 28 042
                   
Rahoitusosuus, %       47 46 47 53 54 53

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) -1 000
Yhteensä -1 000

2022 talousarvio 28 042 000
2021 talousarvio 29 042 000
2020 tilinpäätös 24 442 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)

Momentille myönnetään 28 442 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 400 000 euroa talousarvioesityksen 28 042 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentilta 33.60.39. Siirron tarkoituksena on toteuttaa työelämän mielenterveysohjelman viestintähanke Työterveyslaitoksen toimesta.


2022 talousarvio 28 442 000
2021 talousarvio 29 042 000
2020 tilinpäätös 24 442 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 28 442 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen

3) enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 5 502 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti

9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi noin kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Pohjoissuomalaisen jäsenkorjausperinteen tallentaminen -40
Päihteitä käyttävät äidit (HO 2019 kertaluonteinen) -1 500
Yhteensä -1 540

2022 talousarvio 5 502 000
2021 talousarvio 7 042 000
2020 tilinpäätös 10 402 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Päihteitä käyttävien äitien palvelut. Päihdeäitien hoitoon on varattu viime vuosina 3 milj. euroa, minkä lisäksi kuluvan vuoden talousarvioon sisältyi 3 milj. euron lisämääräraha päihteitä käyttävien äitien tukemiseen. Tällä rahoituksella tuetaan palvelujärjestelmän kehittämistä siirryttäessä uuteen sote-rakenteeseen. Tavoitteena on yhdenvertaisempi hoito ja kuntoutus sekä kaikilla alueilla käytössä oleva, päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden tarvitsemien perus- ja erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen muodostama kokonaisuus.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuosi 2021 on ollut haasteellinen päihdeäitien palveluihin ohjautumisen kannalta, koska neuvolat ja kuntien aikuissosiaalityö ja lastensuojelu ovat toimineet koronan vuoksi puutteellisesti. Tämä on vaikeuttanut kuntoutukseen ohjautumista ja maksusitoumusten saantia yksityisille palveluntuottajille. Osalla yksityisistä palveluntuottajista tilanne on edelleen vaikeutunut, sillä palveluihin ohjautuminen on heikkoa, kuntien maksusitoumuksia on loppuvuodesta tavallista vaikeampi saada, palveluihin ohjautuvat äidit ja perheet ovat tavallista huonokuntoisempia ja kuntoutuksen keskeyttämisen riski on aikaisempaa suurempi.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa päihdeongelmaisten odottavien äitien ja vauvaperheiden tarvitseman tuen jatkuvuuden turvaamiseen.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että päihdeäitien palvelujen saatavuus ja palveluihin tarvittava rahoitus turvataan uudessa sote-rakenteessa kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Myös palveluketjujen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön tulee toimia saumattomasti ja yhdenvertaisesti hyvinvointialueiden palvelujärjestelmässä. On myös tärkeää, että hoidon ja palvelujen valtakunnallista kehittämistä jatketaan. Valiokunta viittaa myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, jossa sitoudutaan siihen, että päihdeäitien ja päihteitä käyttävien perheiden kuntoutukseen liittyvät palvelut ja kuntoutus turvataan.

Ruoka-aputoiminta.Vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa ruoka-aputoiminnan järjestämisen tukemiseen lisättiin 2 milj. euroa, jolla on tuettu mm. ruoka-avun jakamisen koordinaatiota ja logistiikkaa, ei itse ruoan hankintaa. Avustusten hakuprosessi käynnistyi keväällä 2021, ja niitä koskevat päätökset on jo suurelta osin tehty. Avustusten käyttöaika ulottuu vuoden 2022 loppuun asti. Päätöksenteossa on kiinnitetty erityistä huomiota toiminnan vaikuttavuuteen, alueelliseen tasa-arvoon, avoimuuteen sekä siihen, että toiminta on tarkoituksenmukaisesti hallinnoitua.

Valtiovarainvaliokunta on mm. kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään (VaVM 36/2020 vp) korostanut ruoka-aputoiminnan saamista kestävälle pohjalle ja pitänyt tärkeänä sellaisen toimintamallin kehittämistä, joka edistää myös osallisuutta ja tuen tarpeessa olevien ohjautumista palveluiden piiriin.

Valiokunta on tyytyväinen, että sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt ruoka-aputoimintaa koskevan selvityksen. Sen mukaan ruoka-aputoiminnan koordinaatiolle ja kehittämiselle on selvä tarve. Sosiaali- ja terveysministeriö on siksi käynnistänyt ruoka-avun järjestökoordinaatiota kehittävän hankkeen, jonka tarkoituksena on vahvistaa ja tukea ruoka-aputoiminnan järjestämistä koko maassa luomalla toimintamalli, jonka mukaisesti ruoka-aputoimintaan kohdistettavaa rahoitusta voitaisiin jatkossa myöntää. Tavoitteena on järjestämisen koordinoinnin ohella kehittää yhteisiä toimintamalleja sekä vahvistaa valtakunnallista kattavuutta sekä ruoka-aputoiminnan yhteyttä osallisuutta lisäävään ja toiminnallisia elementtejä sisältävään toimintaan.

Ruoka-avun tulevaisuuden ratkaisuja on tärkeä pohtia tilanteessa, jossa ruoka-apua koskeva toimintaympäristö on muutoksessa. Mm. vähittäiskaupan tuottamaa ylijäämäruokaa ohjautuu koko ajan vähemmän ruoka-avussa jaettavaksi, koska kaupat pyrkivät vähentämään hävikkiruokaa. Lisäksi EU:n ruoka-apu on uuden ohjelmakauden myötä muuttumassa. Nykymuotoinen ruokajakelu päättyy, ja avunhakijoilla on jatkossa mahdollisuus saada elintarvikkeiden ja perushyödykkeiden hankintaan käytettäviä maksukortteja. Avunsaajille tarjotaan samalla myös ohjaus- ja neuvontapalveluita.

Saadun selvityksen mukaan koronatilanne on lisännyt ruoka-avun tarvetta ja asiakasmääriä, minkä lisäksi ruoka-aputoiminnan tulevaa järjestämismallia pohditaan parhaillaan. Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa ruoka-aputoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen ja järjestämiseen erityisen tuen tarpeessa oleville ja pitää tärkeänä, että toiminta jatkuu keskeytyksettä uuden toimintamallin käyttöönottoon asti.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 6 652 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti

9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

(87.) Rokotetutkimuksen yhtiöittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2021 talousarvio 8 000 000