Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              22. Eräät ympäristömenot
              60. Siirto Öljysuojarahastoon
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2022

10. Ympäristön- ja luonnonsuojeluPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Selvitysosa:Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalalla ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat.

1. Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto

Tavoitteena on erityisesti parantaa Itämeren, sisävesien ja pohjavesien tilaa, vähentää vesiin kohdistuvia paineita, kuten ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta sekä pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä.

Itämeren ja vesien suojelua ohjaavat kuuden vuoden välein tarkistettavat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat sekä kansainväliset sitoumukset. Suunnitelmien ja sitoumuksien toimeenpanoa vahvistetaan vesiensuojelun tehostamisohjelman (Veden vuoro -ohjelma) toteutuksella. Ohjelmalla vähennetään ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta ja niistä aiheutuvia riskejä vesistökunnostuksin, maa- ja metsätalouden toimenpitein, saneeraamalla Itämeren hylkyjä, kehittämällä kaupunkivesien hallintaa sekä vahvistamalla kuormituksen vähentämisen vaikutuksien tietoperustaa Saaristomerellä. Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman vihreän siirtymän tavoitteita toimeenpannaan laajentamalla peltojen kipsikäsittelyä kaikille soveltuvilla rannikkoalueilla Itämeren kuormituksen vähentämiseksi. Vedenalaisen meriluonnon inventoinneilla (VELMU) tuetaan Itämeren suojelutoimien kohdentamista ja ohjataan luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelua. Jatketaan vesien- ja merenhoidon tiedonhallinnan uudistusta. Jatketaan yhteistyötä Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimenpideohjelman ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanemiseksi.

Ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tinkimättä.

Toimeenpannaan Suomen arktisen politiikan strategiaa meriympäristöön liittyen toteuttamalla Arktisen Neuvoston meriympäristönsuojelutyöryhmän (PAME) työohjelmaa. Tärkeimmät painopistealueet liittyvät keskisen Pohjoisen jäämeren suojeluun, arktisen meriroska-toimintaohjelman toimeenpanoon, sekä ilmastonmuutoksen seurausten vaikutuksiin arktiseen meriympäristöön.

Käynnistetään Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma 2022—2030 YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian pohjalta. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien alueiden hankintaa ja korvausmenettelyjä etenkin osana Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta sekä EU:n metsiensuojelun velvoitteita.

Jatketaan Helmi-elinympäristöohjelman 2021—2030 toimeenpanoa hallitusohjelman ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla uhanalaisia luontotyyppejä kuten perinnebiotooppeja, lintukosteikkoja, rantoja, pienvesiä, lehtoja ja muita metsäisiä ympäristöjä. Lisäksi parannetaan luontotiedon laatua ja sen saatavuutta luontotyyppi- ja lajistoinventointien, seurannan sekä tiedonhallinnan kehittämisen avulla. Kohdennetaan suojelutoimet Suomen luonnon keskeisten uhkien torjumiseksi ja viestitään tuloksista aktiivisesti. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua ja kansallisten kaupunkipuistojen verkoston kehittämistä jatketaan.

Uhanalaisten lajien suojelua toteutetaan mm. turvaamalla kiireellisesti suojeltavien lajien esiintymiä ja hoitamalla niiden elinympäristöjä. Suomen arvokkaiden perinnebiotooppien inventointi valmistuu, kohteet luokitellaan kolmeen arvoluokkaan ja niiden hoitoa tehostetaan.

Pilaantuneiden riskikohteiksi luokiteltavien maa- ja pohjavesialueiden selvityksiä ja puhdistuksia edistetään valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman mukaisesti. Kiireellisiä isännättömiä kohteita kunnostetaan pilaantuneiden alueiden puhdistamiseen osoitetuilla määrärahoilla ja öljysuojarahaston JASKA-hankkeen kautta. Jatketaan käytettävissä olevan määrärahan puitteissa käytöstä poistettujen ja hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle tai terveydelle mahdollista vaaraa aiheuttavien kaivannaisjätteiden jätealueiden (KAJAK) tarkempia kohdetutkimuksia, riskinarviointeja sekä vastuuselvityksiä.

Varaudutaan merkittäviin ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusriskeihin sekä jatketaan riskejä aiheuttavaan yritystoimintaan liittyvien toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistä.

Ilman epäpuhtauksista aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja vähennetään. Jatketaan kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 toimeenpanoa.

2. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Vaikutetaan aktiivisesti Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon ja muuhun kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön. Osallistutaan aktiivisesti EU:n 2030 ilmasto- ja energialainsäädännön uudistamiseen ja valmisteluun vastaamaan vähintään 55 prosentin 2030 päästövähennystavoitetta ja 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta.

Päivitetyllä ilmastolailla on vahvempi ohjausvaikutus. Ilmastolain edellyttämän keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) toimeenpano etenee; KAISU:n kustannustehokkailla ja vaikuttavilla toimenpiteillä tavoitellaan osaltaan hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Suomen ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumisesta ja toimista raportoidaan eduskunnalle ilmastolain mukaisesti.

Ilmastotoimien kustannustehokkuus sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen edellyttävät tuekseen tutkittua tietoa. Tuetaan ilmastopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa kansallisen ilmastopaneelin avulla.

Kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapoja edesauttaa vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja sekä innovaatioita julkisella sektorilla sekä kuluttajavalinnoissa. Vauhditetaan kuntien ja alueiden ilmastotyötä sekä tuetaan samalla niiden toimeliaisuutta ja uusien työpaikkojen luomista.

Jatketaan toimia kiertotalouteen siirtymiseksi mm. Kiertotalousohjelman toimia toteuttamalla, lainsäädäntöä ja vapaaehtoisia sopimuksia kehittämällä, hyödyntämällä ja kehittämällä sähköisiä alustoja ja tietojärjestelmiä sekä toteuttamalla kokeiluja. Tavoitteena on vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta, kaksinkertaistaa resurssituottavuus sekä kaksinkertaistaa materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteilla ja toimilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, luonnonvarojen kulutusta ja jätteiden syntyä sekä hillitään luontokatoa.

Jatketaan ravinteiden kierrätysohjelman (RAKI) toimeenpanoa, jolla tehostetaan biomassojen ja jätevesien ravinteiden talteenottoa ja hyödyntämistä, edistetään haitta-aineita vähentävien menetelmien ja ravinteita kierrättävien yhteistyökokonaisuuksien syntymistä sekä ravinteiden kierrätyksen uudenlaisia ohjauskeinoja fosforivarojen säästämiseksi sekä vesien ja Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi. Ravinteiden kierrätyksellä edistetään myös Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitteita.

Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin 35.10.52 perusteluissa.

20. Ympäristövahinkojen ehkäiseminen ja jälkihoito (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 1 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja torjunnan järjestämisestä, näihin toimiin välittömästi liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä avustusten takaisinperinnästä johtuvista oikeudenkäynneistä ja konkurssimenettelyistä aiheutuviin menoihin

2) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta

3) menoihin, jotka liittyvät likaantuneiden eläinten hoitamiseen varautumiseen öljy- ja kemikaalionnettomuuksien yhteydessä

4) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään menoihin, jotka aiheutuvat valtiolle ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja jälkitoimista ympäristön pilaantumisesta tai muusta haitallisesta muuttumisesta johtuvissa vaaratilanteissa. Viranomaisten tarve toimia koskee erityisesti maksukyvyttömyystilanteita ja tilanteita, joissa vastuutaho on tuntematon tai tavoittamattomissa. Viranomaiselle aiheutuvat kustannukset ovat tapauskohtaisia ja vaikeasti ennakoitavia. Kustannusten takaisinperintä laissa määritellyltä vastuutaholta voi asian luonteen vuoksi olla vaikea toteuttaa.

Ympäristönsuojelulain 182 a §:n mukaan valtion valvontaviranomainen voi ryhtyä välttämättömiin toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi, jos pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavaa vaaraa tai vakavaa haittaa terveydelle tai ympäristölle ja jos tarvittavien toimien suorittaminen ei kuulu pelastuslain nojalla pelastustoimintaan. Toimiin voidaan ryhtyä, jos toimien toteuttamista ei voida varmistaa tavanomaisessa hallintopakkomenettelyssä tai jos toiminnasta vastaavaa tahoa ei saada selville.

Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. Korvauksia arvioidaan saatavan 150 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttaminen -500
Yhteensä -500

Momentin nimike on muutettu.


2022 talousarvio 1 400 000
2021 talousarvio 1 900 000
2020 tilinpäätös 4 400 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)

Momentille myönnetään 2 440 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 1 040 000 euroa talousarvioesityksen 1 400 000 euroon nähden aiheutuu Hituran kaivoksen sulkemisen toiseen vaiheeseen liittyvän määrärahan uudelleenbudjetoinnista.


2022 talousarvio 2 440 000
2021 IV lisätalousarvio
2021 talousarvio 1 900 000
2020 tilinpäätös 4 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 2 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja torjunnan järjestämisestä, näihin toimiin välittömästi liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä avustusten takaisinperinnästä johtuvista oikeudenkäynneistä ja konkurssimenettelyistä aiheutuviin menoihin

2) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta

3) menoihin, jotka liittyvät likaantuneiden eläinten hoitamiseen varautumiseen öljy- ja kemikaalionnettomuuksien yhteydessä

4) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurannasta ja saneerauksien valmistelusta.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.

Vuoden 2020 talousarviossa momentille myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 300 000 euroa.

Selvitysosa:Perustelujen muutos aiheutuu tarpeesta käyttää määrärahaa myös ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurantaan ja saneerauksen valmisteluun liittyviin kuluihin mukaan lukien lisähenkilöresurssit.

Määrärahan peruuttaminen aiheutuu vesiensuojelun tehostamisohjelmaan sisältyvän syvällä sijaitsevan hylyn vaativan tyhjennysoperaation siirtymisestä vuodelle 2023. Määräraha budjetoidaan tyhjennysoperaatioon uudelleen vuoden 2023 talousarvioesityksessä.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2022 II lisätalousarvio
2022 talousarvio 2 440 000
2021 tilinpäätös 1 900 000
2020 tilinpäätös 4 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurannasta ja saneerauksien valmistelusta.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.

Vuoden 2020 talousarviossa momentille myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 300 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)

Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen aiheutuu momentin määrärahan ennakoitua vähäisemmästä käytöstä. Määräraha on budjetoitu uudelleen vuoden 2023 talousarvioesityksessä Hituran kaivoksen vesienkäsittelyn kustannuksiin.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2022 IV lisätalousarvio
2022 II lisätalousarvio
2022 talousarvio 2 440 000
2021 tilinpäätös 1 900 000
2020 tilinpäätös 4 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)

Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 000 000 euroa.

21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 25 540 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoon sekä yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon ja hoidon tukemiseen

2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toimeenpanon edistämiseen

3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen

4) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen

5) enintään 120 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin

6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten ja muiden tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahalla tehostetaan METSO-ohjelman toteutusta ja soiden suojelua sekä inventoidaan, tehdään hoitosuunnitelmia ja seurataan uhanalaisia ja luonnonsuojelulain suojeltavia luontotyyppejä, perinnebiotooppeja sekä Natura-alueiden harjumetsiä. Toteutetaan luonnonsuojelun kehittämiseksi tarvittavat selvitykset. Toimeenpannaan lajiensuojelun toimintaohjelmaa ja uutta pölyttäjästrategiaa.

Määrärahaa käytetään pääosin Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoon. Ohjelmalla suojellaan, kunnostetaan ja hoidetaan etenkin soiden, lintukosteikkojen, perinnebiotooppien, pienvesien, rantojen ja metsäisten elinympäristöjen heikentyneitä kohteita ja parannetaan uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelutasoa. Ohjelman puitteissa parannetaan myös luonnonsuojelua edistävän luontotiedon laatua, kattavuutta ja saatavuutta.

Maatalouden ympäristökorvausten kohdentamisen tueksi viedään päätökseen valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi koko maassa vuoden 2022 aikana. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Toteutetaan maa-ainesten kestävään käyttöön ja maa-ainesten ottoalueiden kunnostukseen liittyviä hankkeita.

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 24 540 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 1 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019 kertaluonteinen) -12 600
Tasomuutos -200
Yhteensä -12 800

2022 talousarvio 25 540 000
2021 talousarvio 38 340 000
2020 tilinpäätös 35 390 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Momentille esitetään 25,5 milj. euroa, joka on 12,8 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu siitä, että luonnonsuojelun lisärahoitus on myönnetty momentille hallituskaudella etupainotteisesti. Momentin määrärahan taso perustuu pitkälti hallitusohjelmaan, jonka keskeisenä tavoitteena on pysäyttää luontokato Suomessa. Tärkeimpiä keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi ovat Helmi- ja METSO-ohjelman toimenpiteiden toteuttaminen.

Helmi-elinympäristöohjelma.Valtioneuvosto teki (27.5.2021) periaatepäätöksen vuoteen 2030 ulottuvasta ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteisestä Helmi-ohjelmasta. Ohjelma on oleellinen osa valmisteilla olevaa YK:n biodiversiteettisopimuksen mukaista kansallista luonnon monimuotoisuuden suojelun strategiaa ja toimintaohjelmaa, ja se täyttää myös EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita. Helmi-ohjelman toteutukseen esitetään yhteensä 46 milj. euroa vuonna 2022. Tästä osoitetaan 8 milj. euroa soiden vapaaehtoiseen suojeluun (momentille 35.10.63), 13 milj. euroa Metsähallituksen Luontopalveluille (momentille 35.10.52) ja 25 milj. euroa etenkin ELY-keskusten kautta pitkälti ostopalveluina toteutettaviin ohjelman toimenpiteisiin (momentilla 35.10.21).

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ohjelman toimeenpano on edennyt hyvin ja jatkossa siirrytään yhä enemmän konkreettisiin kunnostustoimiin.

METSO-ohjelma.Maanomistajien vapaaehtoisiin suojelutarjouksiin perustuva METSO-ohjelma on myös yhteinen maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Ympäristöministeriön osalta ohjelma on edennyt aikataulussa, ja rahoituksen arvioidaan olevan riittävä tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtioneuvoston vuonna 2014 hyväksymän periaatepäätöksen mukaan ympäristöministeriön hallinnonalalla on tavoitteena suojella 96 000 hehtaaria arvokkaita metsäalueita vuoteen 2025 mennessä. Syyskuussa 2021 tavoitteesta on toteutettu 85 prosenttia (82 000 hehtaaria). Maa- ja metsätalousministeriön osalta ohjelman tavoitteiden toteuttaminen vaatii edelleen lisärahoitusta.

Vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoito.Momentilta myönnetään myös vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoidon avustuksia, joiden määrä esitetään säilytettäväksi vuoden 2021 tasolla (200 000 euroa). Avustuksen tarkoituksena on tukea vapaaehtoisuuden pohjalta harjoitettavaa tärkeää toimintaa, jonka tarve on ollut viime vuosina kasvava. Valiokunta nostaa esiin Pyhtään Lintuhoitolan, joka on erikoistunut loukkaantuneiden luonnonvaraisten lintujen hoitamiseen ja kuntoutumiseen. Hoitola on toiminut jo vuodesta 1998, ja lintuja saapuu hoitolaan ympäri Suomea. Se tukee myös Ruokaviraston työtä luonnonvaraisten eläinten sairauksien tutkimisessa osallistumalla tautiseurantaan. Pyhtään Lintuhoitolan talouden tilanne on valiokunnan saaman selvityksen mukaan vaikea.

Valiokunta lisää momentille 180 000 euroa avustuksiin vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että avustuspäätöksiä tehtäessä kiinnitetään huomiota Pyhtään Lintuhoitolan tarpeisiin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 25 720 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoon sekä yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon ja hoidon tukemiseen

2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toimeenpanon edistämiseen

3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen

4) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen

5) enintään 120 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin

6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten ja muiden tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 28 005 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Itämeren ja vesiensuojelun sekä niitä ohjaavien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen

2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen

3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi

4) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan ja maaperän- ja vesiensuojelun päivystysajan korvausten maksamiseen

5) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan

6) ympäristötiedon tuottamiseen

7) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen

8) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon

9) ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen alueidenkäytössä

10) kiertotaloutta ja biotaloutta edistäviin kehittämistehtäviin ja hankkeisiin

11) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmisteluun

12) enintään 180 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 7) sekä 158 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin

13) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

14) ekologisen kompensaation pilotoimiseen liittyviin kuluihin

15) elpymisvälineestä rahoitettavien vihreän siirtymän investointien hanke- ja lupavalmisteluihin

16) avustusten ja muiden tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Määrärahasta varataan 1 850 000 euroa lupavoimavarojen vahvistamiseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (RRF pilari1) ja 3 000 000 euroa ravinnekierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 4 500 000
Itämeren ja vesien suojelun edistäminen 4 310 000
Ravinnekierrätys (RRF pilari1) 3 000 000
Ympäristötehtävien palvelujen hankinta 4 125 000
Ympäristön kunnostamisen ja maaperänsuojelun kehittäminen 1 350 000
Ympäristötehtävien ohjaus ja kehittäminen 1 200 000
Kiertotalouden edistäminen 4 420 000
Ilmastopaneeli ja ilmastohankkeet 910 000
ELY-keskusten lupavoimavarat (RRF pilari1) 1 850 000
Ympäristötutkimuksen ja ympäristöhallinnon resurssit 2 340 000
Yhteensä 28 005 000

Määrärahasta käytetään 8 810 000 euroa vesien ja Itämeren suojelun edistämiseen, vesiensuojelun tehostamisohjelmaan, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeiden alueiden kartoitukseen (VELMU-ohjelma), Life IP BIODIVERSEA -hankkeen toteuttamiseen, pohjavesien ja pienvesien suojelun edistämiseen, pohjavesialueiden määrittämiseen ja luokitteluun sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen. Määrärahaa käytetään myös toimenpiteisiin, joilla tehostetaan ravinteiden kierrätystä Itämeren ja vesien suojelemiseksi.

Määrärahasta käytetään ympäristöhallinnon tarvitsemien laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien sekä vesien- ja merenhoidon tiedonhallinnan palveluiden hankintaan 4 125 000 euroa.

Määrärahasta käytetään 4 420 000 euroa valtioneuvoston hyväksymän strategisen kiertotalousohjelman toimeenpanoon ja muuhun kiertotalouden edistämiseen.

Määrärahasta käytetään 1 350 000 euroa maaperänsuojeluun sekä pilaantuneisiin maa- ja pohjavesialueisiin liittyvään tutkimus- ja kunnostamistoimintaan ja niiden kehittämiseen.

Määrärahaa käytetään myös kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin, uuden keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun ja toimeenpanoon ja kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen. Ilmastopaneelin toimintaan käytetään vuositasolla 750 000 euron määräraha, jolla varmistetaan mm. tiedesihteeristön toiminta ja hankerahoitus.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin.

Määrärahasta 3 000 000 eurolla toimeenpannaan elpymis- ja palautumissuunnitelman vihreää siirtymää tukemalla ravinteiden kierrätystä edistäviä TKI-investointeja. Ravinteiden kierrätyksellä edistetään siirtymää kiertotalouteen ja vähennetään Itämeren ja vesistöjen ravinnekuormitusta sekä kasvihuonekaasupäästöjä.

Määrärahasta 1 850 000 eurolla toimeenpannaan elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta vihreästä siirtymästä, teollisuuden vähähiilisyydestä ja kiertotalouden vauhdittamisesta. Määrärahaa kohdennetaan elpymisvälineestä rahoitettavien vihreän siirtymän investointien käynnistymisen ja hanke- ja lupavalmistelun sujuvuuden varmistamiseen. Vihreän siirtymän kokonaisuuteen liittyy merkittäviä teollisuuden ja toimialojen investointeja (mm. energiaratkaisut ja -verkot, energiatehokkuus, vähähiilisen vedyn ratkaisut, kiertotalous, rakentaminen, teollisuuden sähköistäminen). Investoinneilla saattaa olla merkittäviä päästövähennys- ja työllisyysvaikutuksia.

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 22 455 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 5 550 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ELY-keskusten lupavoimavarat (RRF pilari1) 1 850
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (Kaisu) toimeenpano -1 000
Kiertotalouden edistämisohjelman toteuttaminen (HO 2019) 300
Kiertotalousohjelman toteuttaminen 3 500
Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittaminen -4 000
Merenhoidon koordinaatiotehtävät (-1 htv) (siirto momentille 32.01.02) -80
Pilaantuneiden alueiden kunnostus: Vanhat kaivosalueet ja öljypilaantuneet alueet -1 000
Ravinnekierrätys (RRF pilari1) 3 000
Ravinteiden kierrätys -hanke (HO 2019 kertaluonteinen) -1 000
Vesiensuojelun tehostamisohjelman jatko (HO 2019) 4 500
Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttaminen -2 500
Yhteensä 3 570

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 28 005 000
2021 III lisätalousarvio 1 750 000
2021 talousarvio 24 435 000
2020 tilinpäätös 24 335 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Momentille esitetään 28,0 milj. euroa, joka on 3,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Valiokunta toteaa, että vesien hyvän tilan saavuttaminen edellyttää lisätoimenpiteitä. On siten tarpeellista, että Itämeren ja vesien suojelua ohjaavat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat päivitetään ja valtioneuvoston päätös vuosien 2022—2027 suunnitelmista on tarkoitus tehdä joulukuussa 2021. Momentin määrärahasta käytetään yhteensä noin 16 milj. euroa näiden suunnitelmien toimeenpanoon.

Vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja sitoumusten toimeenpanoa on tarpeen edelleen vahvistaa vesiensuojelun tehostamisohjelmalla (Veden vuoro -ohjelma). Ohjelman toimeenpanoon esitetään momentilta 4,5 milj. euroa käytettäväksi maa- ja metsätalouden vesienhallinnan tukemiseen, riskihylkyjen saneeraamiseen, alueellisten toimijaverkostojen vahvistamiseen, koulutukseen ja vesistövaikutusten arvioinnin tarkentamiseen Saaristomerellä. Lisäksi ohjelmaa toteuttavia hankkeita rahoitetaan 7,5 milj. eurolla momentilta 35.10.61.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että momentin määrärahaa käytetään myös kiertotalouden edistämiseen (4,4 milj. euroa). Kiertotalousmarkkinoiden vahvistamiseksi selvitetään keinoja edistää uusiokäytön ja kierrätysmateriaalien markkinoita, mm. digitaaliset markkinapaikat ja sekoitevelvoitteet. Tärkeää on selvittää myös kannusteita osana kestävän kehityksen tiekarttaa ja toimia kiertotalousmarkkinoiden vahvistamiseksi. Kiertotalousohjelman tavoitteita on tarkoitus kirittää solmimalla sopimus vähähiilisestä kiertotaloudesta kiinnostuneiden kuntien, maakuntien, toimialajärjestöjen ja yritysten kanssa. Lisäksi käynnissä on edelleen Kuntien Ilmastoratkaisut -ohjelma (kokonaisrahoitus 8 milj. euroa vuosina 2018—2023).

Valiokunta korostaa, että ilmastotyön jalkauttamiseksi ja parhaiden ratkaisujen käyttöönottamiseksi koko maassa on välttämätöntä turvata edellytykset kuntien pitkäjänteiselle ja vaikuttavalle ilmastotyölle. Hallinnonalan määrärahat tähän tarkoitukseen ovat kuitenkin tavoitteisiin nähden vaatimattomat.

Momentin määrärahalla toteutetaan lisäksi tärkeää ravinteiden kierrätysohjelmaa (3 milj. euroa), joka painottuu yhdyskuntajätevesien sisältämien ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen, energiatehokkuuden lisäämiseen sekä vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseen. VELMU-ohjelman toteutus puolestaan jatkuu keräämällä tietoa vedenalaisten luontotyyppien, lajien ja niiden muodostamien yhteisöjen esiintymisestä Suomen merialueilla. Tarpeellista on ohjata rahoitusta edelleen myös Ilmastopaneelin toimintaan (0,75 milj. euroa).

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että momentilla ei ole jatkorahoitusta vanhojen kaivannaisjätealueiden, ns. KAJAK-alueiden kunnostukseen. Tarkoitukseen on myönnetty 1,4 milj. euroa vuosina 2020—2021, mutta työn loppuunsaattaminen edellyttää jatkorahoitusta. Valiokunta kiirehtii myös ympäristövastuiden toissijaisten vastuujärjestelmien (TOVA) kehittämistä ja sitä koskevan hallituksen esityksen antamista eduskunnalle.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 28 005 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Itämeren ja vesiensuojelun sekä niitä ohjaavien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen

2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen

3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi

4) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan ja maaperän- ja vesiensuojelun päivystysajan korvausten maksamiseen

5) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan

6) ympäristötiedon tuottamiseen

7) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen

8) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon

9) ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen alueidenkäytössä

10) kiertotaloutta ja biotaloutta edistäviin kehittämistehtäviin ja hankkeisiin

11) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmisteluun

12) enintään 180 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 7) sekä 158 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin

13) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

14) ekologisen kompensaation pilotoimiseen liittyviin kuluihin

15) elpymisvälineestä rahoitettavien vihreän siirtymän investointien hanke- ja lupavalmisteluihin

16) avustusten ja muiden tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Määrärahasta varataan 1 850 000 euroa lupavoimavarojen vahvistamiseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (RRF pilari1) ja 3 000 000 euroa ravinnekierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentilta vähennetään 2 815 000 euroa.

Momentin perustelut muutetaan seuraaviksi:

Määrärahaa saa käyttää:

1) Itämeren ja vesiensuojelun sekä niitä ohjaavien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen

2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen

3) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan ja maaperän- ja vesiensuojelun päivystysajan korvausten maksamiseen

4) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan

5) ympäristötiedon tuottamiseen

6) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen

7) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon

8) ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen alueidenkäytössä

9) kiertotaloutta ja biotaloutta edistäviin kehittämistehtäviin ja hankkeisiin

10) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmisteluun sekä jätelainsäädännön toimeenpanon valmisteluun

11) enintään 180 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 7) sekä 158 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin

12) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

13) ekologisen kompensaation pilotoimiseen liittyviin kuluihin

14) elpymisvälineestä rahoitettavien vihreän siirtymän investointien hanke- ja lupavalmisteluihin

15) avustusten ja muiden tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Määrärahasta varataan 1 850 000 euroa lupavoimavarojen vahvistamiseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 3 000 000 euroa siirtona momentille 35.10.61 (ravinteiden kierrätys) ja lisäyksenä 150 000 euroa ilmastolain toimeenpanoon sekä 35 000 euroa jätelain ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain toimeenpanoon.

Ravinnekierrätyksen edistäminen (RRF pilari1) siirtyy momentille 35.10.61 osaksi ehdotettua ravinnekierrätyksen määrärahan lisäystä vihreän siirtymän ja huoltovarmuuden kokonaisuuden edistämiseksi. Vastaavasti ravinteiden kierrätyksen edistäminen poistuu tämän momentin käyttötarkoituksista.

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi jätelain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 46/2022 vp).

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen ilmastolaiksi (HE 27/2022 vp).


2022 II lisätalousarvio -2 815 000
2022 talousarvio 28 005 000
2021 tilinpäätös 26 185 000
2020 tilinpäätös 24 335 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentilta vähennetään 2 815 000 euroa.

Momentin perustelut muutetaan seuraaviksi:

Määrärahaa saa käyttää:

1) Itämeren ja vesiensuojelun sekä niitä ohjaavien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen

2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen

3) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan ja maaperän- ja vesiensuojelun päivystysajan korvausten maksamiseen

4) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan

5) ympäristötiedon tuottamiseen

6) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen

7) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon

8) ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen alueidenkäytössä

9) kiertotaloutta ja biotaloutta edistäviin kehittämistehtäviin ja hankkeisiin

10) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmisteluun sekä jätelainsäädännön toimeenpanon valmisteluun

11) enintään 180 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 7) sekä 158 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin

12) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

13) ekologisen kompensaation pilotoimiseen liittyviin kuluihin

14) elpymisvälineestä rahoitettavien vihreän siirtymän investointien hanke- ja lupavalmisteluihin

15) avustusten ja muiden tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Määrärahasta varataan 1 850 000 euroa lupavoimavarojen vahvistamiseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)

Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 595 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen aiheutuu kansallisen ulkoilutietopalvelun rakentamisen viivästymisestä.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2022 IV lisätalousarvio
2022 II lisätalousarvio -2 815 000
2022 talousarvio 28 005 000
2021 tilinpäätös 26 185 000
2020 tilinpäätös 24 335 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)

Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 595 000 euroa.

52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 55 219 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:

1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin

2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla sekä kulttuurihistoriallisilla kohteilla niiden suojelu- ja käyttötarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen

3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta

4) tietojärjestelmien, mukaan lukien luonnonsuojeluhallinnolle yhteisten ULJAS-paikkatietojärjestelmien, kehittämiseen ja ylläpitoon

5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.

Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:

  • — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee ajantasaisen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
  • — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston luontoarvojen tila paranee
  • — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
  • — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.

Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Määrälliset tavoitteet

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Helmi-ohjelmaan sisältyvä soiden ennallistaminen ja perinnebiotooppien kunnostus, osuus hallituskauden tavoitteesta (yhteensä 14 000 ha), % 14 45 85
Luontotyyppi- ja lajitiedon laatu, osuus tiedosta ajantasaista, % 61 65 80
Natura-alueiden (yhteensä 1 121 kpl) tila-arviointien (NATA) lukumäärä, kpl 110 25 25
Hyvässä kunnossa olevat kulttuurihistorialliset arvokohteet % 31 40 45
Kokonaiskäyntimäärät: kansallispuistot ja muut yleisökohteet (milj. kävijää) 9,2 9,2 9,4
Kävijöiden rahankäytön aikaansaama paikallistalousvaikutus, milj. euroa - 371 375
Luontokeskusten ja maastopalveluiden asiakastyytyväisyys (1—5 arvoasteikko) 4,42 4,4 4,4
Metsähallitus
  • — tehostaa toimia lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja toteuttaa erityisesti Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteita lisäämällä merkittävästi luonnonhoito- ja ennallistamistoimia sekä luontoinventointeja
  • — osallistuu merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä parantaa sisävesien monimuotoisuuden suojelua
  • — edistää luonnonsuojelualueiden säädösvalmistelua, kiinteistönmuodostusta ja rajojen merkintää
  • — laatii NATA-arviointeja ja hoito- ja käyttösuunnitelmia (HKS) ja hoitaa muita suojelualueiden haltijaviranomaisen tehtäviä sekä varmistaa näiden edellyttämän riittävän ja ajantasaisen tietopohjan
  • — vastaa luonnonsuojelualueiden, luontotyyppien ja lajiston tietojärjestelmien kehittämisestä ja tietosisältöjen laadun parantamisesta
  • — priorisoi edelleen kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden ylläpitoa ja hoitoa suojelu- ja käyttöarvojen mukaan
  • — ylläpitää ja kehittää laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja luonnon virkistys- ja matkailukäytön palveluita huolehtimalla samalla luonnonsuojelualueiden ekologisesta kestävyydestä
  • — vähentää retkeily- ja opastuspalveluiden korjausvelkaa
  • — viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja luonnon kestävästä käytöstä edistäen kansalaisten ympäristötietoisuutta ja luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksia.

Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä arvioidaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja arviolta 5 700 000 euroa, josta noin 300 000 euroa on tarpeettomien kiinteistöjen myyntituottoja.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallispuistot ja luontokohteet -1 700
Luonnonsuojelun rahoitus (HO 2019 kertaluonteinen) 8 000
Luonnonsuojelurahoituksen kasvattaminen (HO 2019 kertaluonteinen) -19 200
Saimaan lisääminen Unescon luonnonperintökohteeksi -100
Siidan vuokrankorotus 154
Palkkausten tarkistukset 123
Yhteensä -12 723

2022 talousarvio 55 219 000
2021 talousarvio 67 942 000
2020 tilinpäätös 71 462 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Momentille esitetään 55,2 milj. euroa, joka on 12,7 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Määrärahan pieneneminen johtuu lähinnä luonnonsuojelurahoituksen kertaluonteisen erän (osa tulevaisuusinvestointeja) poistumisesta.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Metsähallitukselle on kohdistettu kuluvan vaalikauden aikana erillisrahoitusta yhteensä 38 milj. euroa (MMM noin 6 milj. euroa ja YM noin 32 milj. euroa), josta suurin osa on osoitettu luonnon virkistys- ja matkailukäytön infran kunnostukseen ja uudistamiseen. Palveluinfran korjausvelkaa on näin ollen jäljellä 10,7 milj. euroa, kun se vuonna 2019 oli 39,4 milj. euroa.

Rahoituksella ei ole sen sijaan pystytty vähentämään kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden korjausvelkaa, jonka suuruudeksi arvioitiin 70,9 milj. euroa vuonna 2019. Suurimman osan tästä velasta muodostavat Metsähallitukselle Museovirastolta siirtyneet kohteet (28,5 milj. euroa) ja Senaatti-kiinteistöiltä siirtynyt Vallisaari (18,5 milj. euroa). Valiokunta pitää tärkeänä, että ratkaisua etsitään edelleen mm. valtion kiinteistöstrategian päivityksen jatkotyössä, eikä myöskään suljeta pois yksityisen rahoituksen hyödyntämistä.

Valiokunta toteaa, että luontokohteiden kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa, ja sen ennustetaan edelleen jatkuvan. Samalla myös kävijöiden aktiviteetit ovat monimuotoistuneet, mikä asettaa alueiden kestävyydelle, saavutettavuudelle ja asiakasturvallisuudelle entistä kovempia vaatimuksia. Infran kunnostaminen ja kehittäminen edellyttävät pitkäjänteistä ja vakaata perusrahoitusta.

Digikokonaisuuden kehittäminen.Valiokunta nostaa lisäksi esiin Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien digikokonaisuuden kehittämisohjelman, jonka toteuttamiseen arvioidaan tarvittavan yhteensä 17,4 milj. euroa (YM:n ja MMM:n hallinnonaloilla). Valiokunta pitää tärkeänä digimurrokseen vastaamista ja toiminnan data- ja digikyvykkyyksien kehittämistä. Näin mahdollistetaan reaaliaikainen palvelu ja ohjataan kävijöitä luonnon kestävään käyttöön. Ohjelman toteuttaminen on tarpeen myös siksi, että Metsähallituksen nykyinen järjestelmäkokonaisuus on tullut elinkaarensa loppuun ja sen IT-tuki on päättymässä.

Saimaa Unescon maailman luonnonperintökohteeksi.Metsähallitus on valmistellut Saimaan norppasaariston nimeämistä Unescon maailmanperintökohteiden listalle keväästä 2020 alkaen ympäristöministeriön toimeksiannosta. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että kohde on viety alkuvuodesta 2021 aielistalle, ja muistuttaa siitä, että hakuprosessiin on sen edetessä osoitettava resursseja. Lopullisen hakemuksen arvioidaan olevan valmis vuoden 2023 aikana.

Valiokunta lisää momentille 1 535 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 400 000 euroa kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden hoitoon Vallisaaressa
  • — 250 000 euroa Sallan kansallispuiston ja UK-puiston Savukosken puoleisen osan palveluvarustuksen parantamiseen
  • — 200 000 euroa Aulangon kulttuuriperinnön hoitoon
  • — 150 000 euroa Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin kehittämiseen
  • — 95 000 euroa Saimaan norppasaariston Unescon maailmanperintökohteen valmisteluun
  • — 80 000 euroa Hailuodon Kirkkosalmen luontopolun kunnostukseen, esteettömän pitkospuuosuuden rakentamiseen, hyvinvointipolun infotauluihin ja opasteisiin sekä uuteen hormilliseen taukopaikkaan, laavuun ja kuivakäymälään
  • — 80 000 euroa Ärjänsaaren kuivakäymälän rakentamiseen ja kahden rakennuksen purkamiseen
  • — 60 000 euroa Iso-Palonen-Elimyssalo-Kokkamo-reittikokonaisuuteen, pitkosten, siltojen ja taukopaikkojen kunnostukseen ja opasteisiin
  • — 50 000 euroa Taalaskankaan retkeilyreitistön uudelleenlinjaukseen ja merkintään sekä reittien, pitkosten, siltojen ja taukopaikkojen kunnostukseen
  • — 50 000 euroa Leivonmäen kansallispuiston ylläpitoon ja kunnostukseen
  • — 50 000 euroa Saarijärven Jääkäripirtti Hyrynsalmella - Tärpättitehtaalta Saarijärven rantaan vievän reitin pitkosten ja siltojen sekä Jääkäripirtin kunnostukseen
  • — 40 000 euroa Hepokönkään geopolun rakenteiden kunnostukseen ja esteettömän polun vahvistamiseen
  • — 30 000 euroa Etelä-Konneveden kansallispuiston ylläpitoon ja kunnostukseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 56 754 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:

1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin

2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla sekä kulttuurihistoriallisilla kohteilla niiden suojelu- ja käyttötarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen

3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta

4) tietojärjestelmien, mukaan lukien luonnonsuojeluhallinnolle yhteisten ULJAS-paikkatietojärjestelmien, kehittämiseen ja ylläpitoon

5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.

Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:

  • — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee ajantasaisen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
  • — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston luontoarvojen tila paranee
  • — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
  • — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 1 314 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 1 000 000 euroa on siirtoa momentilta 35.01.01 luonnonsuojelun tietojärjestelmähankkeen toteuttamiseen ja 314 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2022 II lisätalousarvio 1 314 000
2022 talousarvio 56 754 000
2021 tilinpäätös 70 942 000
2020 tilinpäätös 71 462 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 1 314 000 euroa.

60. Siirto Öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 10 § ja 17 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin korvauksiin sekä pelastuslaitosten öljyntorjuntavalmiuden ylläpitämiseen liittyvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla Öljysuojarahasto korvaa öljyvahingosta ja torjunta- ja ennallistamiskustannuksista sekä pelastustoimelle torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuneita kustannuksia.


2022 talousarvio 4 000 000
2021 talousarvio 4 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 10 § ja 17 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin korvauksiin sekä pelastuslaitosten öljyntorjuntavalmiuden ylläpitämiseen liittyvien menojen maksamiseen.

61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 20 542 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustuksiin ja tukiin sekä näiden myöntämisestä aiheutuviin menoihin

2) laissa pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta (246/2019) tarkoitettujen avustusten maksamiseen ja järjestämistehtävänä toteutettavaan maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen sekä vireillä olevien nyttemmin kumotun jätelain (1072/1993) 35 §:ssä tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden loppuun saattamiseen

3) hankkeista aiheutuvien enintään 32 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin

5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Määrärahasta varataan 10 000 000 euroa peltojen kipsikäsittelyyn (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Valtuus

Vesiensuojelun tehostamisohjelman KIPSI-hankkeen toteuttamiseksi saa tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja talousarviovuoden jälkeisille vuosille yhteensä enintään 1 500 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 7 500 000
Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toteuttaminen 1 521 000
Pilaantuneiden alueiden kunnostus 1 521 000
Peltojen kipsikäsittely (RRF pilari1) 10 000 000
Yhteensä 20 542 000

Määrärahasta käytetään 9 021 000 euroa vesien- ja merenhoidon käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa pohja- ja pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi. Erityisesti heikentyneiden rannikkovesien ja jokien tilaa parannetaan. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestökentän yhteistyötä, verkostoja ja kumppanuuksia vahvistetaan. Samalla edistetään Suomen vesialan liiketoimintaa, kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia tukemalla uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen jakamista.

Määrärahasta käytetään 1 521 000 euroa isännättömien pilaantuneiden maa- ja pohjavesialueiden selvitys- ja puhdistushankkeiden koordinoinnista, järjestämisestä tai avustamisesta aiheutuviin menoihin ympäristö- tai terveysriskien kannalta merkittävissä kohteissa, jotka on priorisoitu yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja joiden toteuttamisesta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa keskitetysti.

Määrärahasta 10 000 000 eurolla toimeenpannaan elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRF pilari1) vihreää siirtymää jatkamalla kipsin peltolevitystä sille soveltuvilla rannikon valuma-alueilla. Toimilla vähennetään Itämeren ravinnekuormitusta, vahvistetaan vesien- ja merenhoidon toimeenpanoa ja edistetään siirtymää kiertotalouteen.

Määrärahalla edistettäviä hankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoidusta momentin 32.01.02 määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 Yhteensä vuodesta 2022 lähtien
     
Vuoden 2022 sitoumukset 1 500 1 500

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 2 600 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 17 942 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kestävä kaupunkikehitys -ohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) -1 500
Lappeenrannan kaupungin European Green Leaf -teemavuosi -225
Peltojen kipsikäsittely (RRF pilari1) 10 000
Puurakentamisen ohjelma -2 000
Vesiensuojelun tehostamisohjelman jatko (HO 2019) 7 500
Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttaminen -12 000
Vesistöjen ja kosteikkojen kunnostus -300
Yhteensä 1 475

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 20 542 000
2021 talousarvio 19 067 000
2020 tilinpäätös 46 792 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Momentille esitetään 20,5 milj. euroa, joka on 1,5 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2021.

Valiokunta pitää momentin määrärahaa erittäin tarpeellisena, koska sillä rahoitetaan vesien- ja ympäristönhoidon käytännön toimenpiteitä. Määräraha jaetaan avustuksina, joilla toteutetaan mm. vesien- ja merenhoidon suunnitelmissa mainittuja toimenpiteitä pohja- ja pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi. Momentilta rahoitetaan esimerkiksi peltojen kipsikäsittelyä Saaristomeren ja rannikon muilla valuma-alueilla.

Saaristomeri

Itämeren suojelukomissio (HELCOM) listasi vuonna 1992 Itämeren suurimpia kuormituslähteitä, ns. hotspotteja. Tarkoitus oli puhdistaa alueet vuoteen 2018 mennessä, mutta listalla on yhä 42 kohdetta. Suomen ainoa jäljellä oleva hotspot on Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitus, joka on syntynyt useiden vuosikymmenten kuluessa. Vaikka ravinteiden käyttö alueella on oleellisesti alentunut viimeisten 20 vuoden aikana, ravinteiden määrä ei ole kuitenkaan merkittävästi vähentynyt aiemmasta kertymästä johtuen.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä hallituksen huhtikuussa 2021 käynnistämää Saaristomeri-ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää valuma-alueen maatalouden kuormitus laskuun ja saada se pois hotspot-listalta viimeistään vuonna 2027. Ympäristöministeriön mukaan tavoitteen saavuttamiseen tarvittavat toimenpiteet esitetään joulukuussa hyväksyttävässä Varsinais-Suomen vesienhoidon alueellisessa toimenpideohjelmassa.

Toimenpiteiden toteutus edellyttää valiokunnan saaman selvityksen mukaan yhteensä 27 milj. euron vuosittaista rahoitusta, josta CAP-rahoituksen arvioidaan kattavan 19 milj. euroa. Lisäksi peltojen kipsi-, rakennekalkki- ja ravinnekuitukäsittelyihin tarvitaan 8 milj. euroa vuodessa. Kaiken kaikkiaan alueen peltoja pitäisi käsitellä 150 000 hehtaaria nopeavaikutteisella maanparannusaineella. Tähän mennessä käsittely on tehty 16 000 hehtaarille, ja määrärahat mahdollistavat 65 000 hehtaarin kipsikäsittelyn vuoteen 2023 mennessä.

Valiokunta kiirehtii toimenpiteiden tehostamista ja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä toimenpiteiden valinnassa. Tärkeää on myös, että toimet kohdennetaan kaikkein fosforipitoisimmille ja vaikuttavimmille alueille ja niiden toteuttamista edistetään koulutuksella ja neuvonnalla viljelijöiden luottamuksen vahvistamiseksi. Lisäksi on oleellista luoda taloudellisia kannusteita ja toimia, joilla voidaan purkaa alueen korkeaa kuormitusta ylläpitävää lantafostoria esimerkiksi siirtämällä sitä pelloille, joilla on todellista lannoitustarvetta, tai biokaasun tuotantoon. Myös muut vesien ravinnetasetta pienentävät menetelmät, kuten järviruo’on poisto ja hoitokalastus, sekä peltojen kasvukunnon parantaminen ovat kokonaisuuden kannalta merkittäviä.

Valiokunta painottaa, että Suomella on mahdollisuus kehittyä ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi, mutta se ei voi tapahtua ilman julkista tukea.

Jätevedenkäsittely

Jätevedenkäsittelyn ja koko vesihuollon vuotuisen investointitarpeen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Pelkän saneerausinvestointitarpeen arvioidaan nousevan yli 6 mrd. euroon jätevedenpuhdistamoissa, jätevesiviemäreissä ja jätevedenpumppaamoissa, ja lisäksi tarvitaan uusinvestointeja (runsaat 1 mrd. euroa). Arvio kattaa ainoastaan vesihuolto-omaisuuden ikääntymisestä ja kapasiteettitarpeesta aiheutuvat kustannukset, eikä siihen sisälly kiristyvän lainsäädännön mukanaan tuomia kustannuksia.1)

Valiokunta on huolissaan kuntien mahdollisuuksista toteuttaa vesihuollon mittavat investointitarpeet. Väestön keskittyminen hankaloittaa väestöltään vähenevien kuntien vesihuoltolaitosten taloudellista tilannetta, ja kasvualueilla puolestaan laitosten kapasiteetin riittämättömyys lisää investointitarvetta. Valtion tuki viemäröinti- ja siirtoviemärihankkeille linjattiin lopetettavaksi julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2015—2018.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että hallitus arvioi kuntien mahdollisuudet vastata vesihuollon kasvaviin vaatimuksiin tulevina vuosina.

Valiokunta lisää momentille 180 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 120 000 euroa Norppasaariston vesien pilotointihankkeeseen, Puruveden vesien hoitoon
  • — 50 000 euroa Rännikorven kosteikon rakentamiseen Lappeenrannassa
  • — 10 000 euroa Ähtärin Voilammen kunnostuksen jatkotoimiin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 20 722 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustuksiin ja tukiin sekä näiden myöntämisestä aiheutuviin menoihin

2) laissa pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta (246/2019) tarkoitettujen avustusten maksamiseen ja järjestämistehtävänä toteutettavaan maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen sekä vireillä olevien nyttemmin kumotun jätelain (1072/1993) 35 §:ssä tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden loppuun saattamiseen

3) hankkeista aiheutuvien enintään 32 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin

5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Määrärahasta varataan 10 000 000 euroa peltojen kipsikäsittelyyn (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Valtuus

Vesiensuojelun tehostamisohjelman KIPSI-hankkeen toteuttamiseksi saa tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja talousarviovuoden jälkeisille vuosille yhteensä enintään 1 500 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää ravinteiden kierrätyksen ja talteenoton investointi- ja TKI-hankkeiden avustuksiin, hankintamenoihin ja muihin kulutusmenoihin.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää hankkeista aiheutuvien enintään 34 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta varataan 3 000 000 euroa ravinteiden kierrätykseen (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 3 000 000 euroa on siirtoa momentilta 35.10.22, millä toimeenpannaan elpymis- ja palautumissuunnitelman vihreää siirtymää tukemalla ravinteiden kierrätystä edistäviä TKI-hankkeita ja 15 000 000 euroa aiheutuu ravinteiden kierrätyksen edistämisestä osana huoltovarmuutta ja vihreää siirtymää koskevaa kokonaisuutta, mistä tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiohankkeiden osuus on 8 000 000 euroa ja investointitukien osuus 7 000  000 euroa.


2022 II lisätalousarvio 18 000 000
2022 talousarvio 20 722 000
2021 tilinpäätös 19 067 000
2020 tilinpäätös 46 792 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2022 vp (21.6.2022)

Valiokunta lisää saadun selvityksen perusteella momentin päätösosaan mahdollisuuden käyttää määrärahaa myös energiatehokkuuden kohentamiseen. Täydennys vastaa varautumisen ministerityöryhmän asiasta tekemää kirjausta ”Ravinne- ja energiaomavaraisuuden parantaminen ravinteita kierrättämällä”. Tukea voidaan näin ollen myöntää lisäksi hankkeille, joissa kehittämiskohteena on esimerkiksi bioenergian tuotanto tai jäteveden lämmön talteenotto.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää ravinteiden kierrätyksen ja talteenoton sekä energiatehokkuuden investointi- ja TKI-hankkeiden avustuksiin, hankintamenoihin ja muihin kulutusmenoihin.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää hankkeista aiheutuvien enintään 34 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta varataan 3 000 000 euroa ravinteiden kierrätykseen (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 550 000 euroa.

Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 550 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia aiheutuen neljän avustushankkeen viivästymisestä.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2022 IV lisätalousarvio 550 000
2022 II lisätalousarvio 18 000 000
2022 talousarvio 20 722 000
2021 tilinpäätös 19 067 000
2020 tilinpäätös 46 792 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 550 000 euroa.

Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 550 000 euroa.

63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 44 130 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen

2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä

3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 21  §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin

4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin

5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin

6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkintäpalvelujen hankkimisesta aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin

7) enintään 100 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten tai Helmi-ohjelman suoalueiden suojelua edistävien tarjousten käsittelyä

8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen

9) rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain mukaisiin avustuksiin ja korvauksiin

10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua

11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Helmi-ohjelman toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2022 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2022 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta.

Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin sekä korvausmenettelyllä turvataan luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä alueita. Erityisesti toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) ja soidensuojelua osana Helmi-ohjelmaa. Määrärahalla toimeenpannaan myös valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, Natura 2000 -verkostoa, erityisesti suojeltavien lajien suojelua ja kaavojen suojelualuevarauksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa suojelualuehankintoja tarvittaessa.

METSO-ohjelman mukaisten metsäalueiden hankintaan ja korvauksiin varataan alustavasti 30 000 000 euroa ja soidensuojeluun osana Helmi-ohjelmaa vähintään 7 500 000 euroa. Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen varataan alustavasti 3 000 000 euroa sekä virkistysalueiden hankinnan tukemiseen 100 000 euroa. Määrärahasta 1 000 000 euroa voidaan tarvittaessa osoittaa Metsähallituksen käyttöön.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 Yhteensä
vuodesta
2022 lähtien
         
Vuoden 2022 sitoumukset 5 000 3 000 2 000 10 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019 kertaluonteinen) -12 000
Yhteensä -12 000

2022 talousarvio 44 130 000
2021 talousarvio 56 130 000
2020 tilinpäätös 74 630 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 44 130 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen

2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä

3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 21  §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin

4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin

5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin

6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkintäpalvelujen hankkimisesta aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin

7) enintään 100 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten tai Helmi-ohjelman suoalueiden suojelua edistävien tarjousten käsittelyä

8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen

9) rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain mukaisiin avustuksiin ja korvauksiin

10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua

11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Helmi-ohjelman toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2022 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2022 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.

66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 1 762 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille

2) kehitysmaiden edustajien kansainvälisiin ympäristökokouksiin, sopimusneuvotteluihin ja asiantuntijaseminaareihin osallistumisen tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ilmasto ja ilmakehä 350 000
Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus 500 000
Itämeri, vesistöt ja vesivarat 660 000
Materiaalitehokkuus ja kemikaalit 200 000
Asuminen ja rakennettu ympäristö 2 000
Muut maksut ulkomaille 50 000
Yhteensä 1 762 000

2022 talousarvio 1 762 000
2021 talousarvio 1 762 000
2020 tilinpäätös 2 062 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)

Momentille myönnetään 1 882 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 120 000 euroa talousarvioesityksen 1 762 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentilta 35.01.01.


2022 talousarvio 1 882 000
2021 talousarvio 1 762 000
2020 tilinpäätös 2 062 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 1 882 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille

2) kehitysmaiden edustajien kansainvälisiin ympäristökokouksiin, sopimusneuvotteluihin ja asiantuntijaseminaareihin osallistumisen tukemiseen.