Talousarvioesitys 2022
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Ympäristöhallinto rakentaa kestävää elinympäristöä ja tukee vihreää kasvua sekä puhtaita ratkaisuja. Tavoitteena on parempi ympäristö tuleville sukupolville. Ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuotetaan tietoa, arvioidaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja kehitetään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään sekä lupa- ja viranomaismenettelyjä tehostetaan.
Ympäristöhallinnon henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio.
Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.
Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:
- — Toteutetaan vuosille 2022—2027 päivitettyjä vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmia sekä vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Käynnistetään vesienhoitosuunnitelmien tarkistaminen vuosille 2028—2033. Jatketaan vuoteen 2026 ulottuvan merenhoidon seurantaohjelman toteutusta ja osallistutaan vuoden 2024 meren tila-arvion laatimiseen sekä merialuesuunnitelman arviointiin ja seurantaan
- — Lisätään tietoa pohjavesiin kohdistuvista riskeistä ja suojelutarpeista sekä viimeistellään pohjavesialueiden määritys- ja luokitustyötä
- — Edistetään valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian tavoitteiden toteutumista ja kunnostamisosaamista
- — Tehostetaan ympäristöllisiä lupamenettelyjä niitä edelleen digitalisoimalla ja parantamalla kemikaaliasioiden huomioon ottamista. Valvontaa jatketaan riskiperusteisesti sekä kemikaalien huomioon ottamista tehostaen ja digitalisointia kehittäen. Toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistä jatketaan valmistelemalla hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 aikana
- — Alueidenkäytön ja rakentamisen edistämisessä painotetaan yhdyskuntarakenteen kestävyyttä ja toimivuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, luonnon monimuotoisuutta ja viherrakenteen jatkuvuutta, rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimista sekä elinympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä
- — Vahvistetaan pienten ja suurten rakennusvalvontojen välistä yhteistyötä ja tuetaan pienten kuntien sähköisen lupakäsittelyn kehittämistä
- — Edistetään kulttuuriympäristön kestävää hoitoa ja käyttöä sekä rakennussuojelua koskevaa viranomaistyötä. Hyödynnetään kulttuuriympäristöstrategian kokemuksia ja tuloksia poikkihallinnollisessa kulttuuriperintötyössä
- — Edistetään valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen toimeenpanoa ja tavoitteiden huomioonottamista kuntien kaavoituksessa
- — Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla. Edistetään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO) sekä pohjoisten metsien suojelua. Toteutetaan Helmi-elinympäristöohjelmaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa soiden suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, lintuvesien ja perinnebiotooppien kunnostamiseksi sekä metsä-, pienvesi- ja rantaluonnon hoitamiseksi
- — Yhdenmukaistetaan ja tehostetaan toimintatapoja Natura 2000 -verkoston suojelun ja hoidon toimeenpanossa sekä alueiden suojelutavoitteita vaarantavien toimien ennalta ehkäisemisessä.
- — Toteutetaan vuonna 2021 päivitetyn ilmastolain tavoitteita ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa
- — Edistetään irtautumista fossiilisesta energiasta ja tuetaan vähähiilisiä ratkaisuja alueellisesti ja kunnissa verkostoitumalla ja hyödyntämällä eri rahoituslähteitä
- — Tehostetaan jätealan lainsäädännön toimeenpanoa ja varaudutaan EU:n jätesäädöspaketin toimeenpanon ja kertakäyttömuoveja koskevan direktiivin myötä tuleviin muutoksiin
- — Edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja toteutetaan kiertotalousohjelman, valtakunnallisen jätesuunnitelman ja muovitiekartan toimenpiteitä
- — Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille
- — Toteutetaan ympäristöhallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelmaa.
- — Kaupunkiseutujen vaikutuksiltaan merkittävien yleis- ja asemakaavojen laatimista tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi
- — Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelun edellytyksiä ja kehitetään yhteistyössä kuntien kanssa maaseuturakentamisen käytäntöjä alueiden erilaisuus huomioon ottaen
- — Edistetään kuntien maankäytön suunnittelun ja rakentamisen digitalisaatiota.
Tunnuslukuja
| Indikaattori | 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
| METSO-alueiden suojelu, ha | 4 696 | 4 700 | 4 500 | 4 000 |
| Soiden suojelu, ha | - | - | - | 5 000 |
| Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl | 2 332 | 2 409 | 2 400 | 2 400 |
| Valtion jätehuoltotyönä ja valtionavustusjärjestelmän kautta toteutetut pilaantuneiden alueiden selvitykset, kpl | 50 | 43 | 40 | 45 |
| Valtion jätehuoltotyönä ja valtionavustusjärjestelmän kautta toteutetut pilaantuneiden alueiden puhdistukset, kpl | 4 | 9 | 10 | 10 |
| KAJAK-kohteiden selvitykset ja seuranta | - | - | 3 | 3 |
| Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva taajamarakenne kaupunkiseuduilla (vähintään 20 as/ha alueella asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä), % | 64,5 | - | 64,6 | 64,6 |
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 977 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:
1) eräitä muovituotteita koskevat markkinointikiellot ja merkintävaatimukset
2) erityistä huolta aiheuttavia aineita sisältäviä esineitä koskevan tietojen toimitusvelvollisuuden valvonta sekä siihen liittyvä neuvonta ja tiedotus ja Euroopan kemikaaliviraston kanssa tehtävä viranomaisyhteistyö
3) romuajoneuvodirektiivin mukaisten tuotteiden markkinavalvontatehtävät
4) rakennustuotteet
5) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin Ympäristömerkintä Suomi Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille ympäristöministeriön strategian tavoitteita tukevaan tutkimustoimintaan sekä sidosryhmille ympäristöministeriön strategian tavoitteita tukevaan viestintään ja matka-avustuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaan liittyviin kuluihin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen, hankekohtaisten Life-avustusten ja Life-hankkeiden valmisteluavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden markkinavalvontaa koskevien säännösten muuttamisesta. Määrärahasta 2,8 milj. euroa on kertaluonteista tulevaisuusinvestointia, joka on tarkoitettu luonnonsuojelun edistämiseen liittyviin tehtäviin.
Ympäristöministeriö asettaa toiminnalleen vuodelle 2022 seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita.
Tulostavoitteet
| Vaikuttavuustavoite | Toiminnallinen tulostavoite |
|---|---|
| 1. Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto | — Edistetään vesien- ja merenhoidon yhtenäistä toimeenpanoa, vahvistetaan toimien toteuttamista vesiensuojelun tehostamisohjelmalla ja uudistetaan vesiin liittyvää tiedonhallintaa. Edistetään meriympäristön hyvän tilan saavuttamista meriluonnon suojelun sekä merialuesuunnittelun keinoin |
| — Annetaan hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi luonnonsuojelulaiksi ja valmistellaan lain täytäntöönpanoa | |
| — Kehitetään metsien suojelua ja kansallispuistoverkostoa sekä toteutetaan Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteita | |
| — Toteutetaan etupainotteisesti biodiversiteettisopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita. Käynnistetään uusi kansallinen biodiversiteettistrategia ja toimintaohjelma 2022—2030 | |
| — Edistetään eri sektoreiden lainsäädännön ympäristömenettelyjen sujuvuutta, sähköistetään edelleen lupa- ja valvontamenettelyjä ja kehitetään toissijaisia ympäristövastuujärjestelmiä | |
| — Toimeenpannaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa 2030 sekä edistetään terveydelle haitallisten pienhiukkaspäästöjen ja mustahiilen vähentämistä | |
| — Vahvistetaan kulttuuriympäristöjen ja -maisemien merkitystä laaja-alaisesti koko yhteiskunnassa | |
| — Annetaan hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Valmistellaan lain toimeenpanon edellyttämiä toimia | |
| — Kehitetään kokonaisvaltaista rakennetun ympäristön digitaalista tiedon hallintaa toteuttamalla alustan ja kansallisten suunnitelma- ja rakennus tietovarantojen kokeiluversiot sekä kokeilemalla uusien yhteentoimivien rakennetun ympäristön tiedon rakenteiden toimivuutta. | |
| 2. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta | — Toimeenpannaan ilmastolain, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman ja ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita ja toimia, jotka ovat linjassa 2035 hiilineutraalius -tavoitteen kanssa. Vauhditetaan kuntien ja alueiden ilmasto- ja kiertotaloustyötä |
| — Varmistetaan ympäristö- ja ilmastonäkökohtien huomioon ottaminen maatalous-, metsä- ja energiasektorilla sekä muussa biotaloudessa | |
| — Toimeenpannaan ravinteiden kierrätysohjelmaa ja Itämeren alueen ravinteiden kierrätysstrategiaa |
|
| — Toimeenpannaan tarkistettua valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja muovitiekarttaa sekä kehitetään kiertotaloutta edistävää lainsäädäntöä | |
| — Toimeenpannaan valtioneuvoston periaatepäätöstä kiertotalousohjelmaksi | |
| — Edistetään kestäviä julkisia hankintoja sekä vapaaehtoisten ns. green deal -sopimusten käyttöönottoa | |
| — Edistetään uudis- ja korjausrakentamisen sekä rakennuskannan energiatehokkuutta, rakentamisen laatua, rakennusten kosteusturvallisuutta ja hyvää sisäilmastoa | |
| — Edistetään uusiutuvan energian hyödyntämistä, puurakentamista ja rakennetun ympäristön hiilineutraalisuutta | |
| — Valmistellaan toimia rakentamisen ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi. | |
| 3. Kestävä kaupunkikehitys | — Parannetaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen toimivuutta sekä sosiaalista, ympäristöllistä ja taloudellista kestävyyttä |
| — Edistetään asuntomarkkinoiden toimivuutta ja monimuotoisten asuinalueiden kehittymistä | |
| — Vahvistetaan ihmisten hyvinvointia turvaamalla ja kehittämällä asumisolojen ja lähiympäristön laatua | |
| — Vahvistetaan luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia edistämällä lähiluonnon saavutettavuutta, luonnon virkistyskäyttöä ja kestävää luontomatkailua sekä parantamalla viherympäristöjen laatua | |
| — Edistetään kaupungin ja maaseudun kestävää vuorovaikutusta ja monipaikkaisuutta aluerakenteen eriytymisen haittojen torjumiseksi | |
| — Käynnistetään valtakunnallinen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityskuvatyö vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 27 695 | 35 963 | 34 508 |
| Bruttotulot | 330 | 800 | 531 |
| Nettomenot | 27 365 | 35 163 | 33 977 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 12 081 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 20 417 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Jätelain uudistuksen toimeenpano, Tukes | 240 |
| Jätetiedon raportointi ja tilastointi -tietojärjestelmähanke (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 000 |
| Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -200 |
| Romuajoneuvodirektiivin mukainen markkinavalvonta Tukesille | 302 |
| Tukesin ympäristönsuojelun markkinavalvontatehtävät (siirto momentille 32.01.08) | -330 |
| YM:n arkiston järjestely (siirto momentilta 23.01.01) | 15 |
| Ympäristöalan asiantuntija Suomen pysyvään edustustoon Euroopan unionissa (siirto momentille 24.01.01) | -220 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -130 |
| Palkkausten tarkistukset | 137 |
| Yhteensä | -1 186 |
| 2022 talousarvio | 33 977 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 39 000 |
| 2021 talousarvio | 35 163 000 |
| 2020 tilinpäätös | 35 701 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 857 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 120 000 euroa talousarvioesityksen 33 977 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 35.10.66.
| 2022 talousarvio | 33 857 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | -2 000 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 39 000 |
| 2021 talousarvio | 35 163 000 |
| 2020 tilinpäätös | 35 701 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille esitetään 34 milj. euron määrärahaa, joka on 1,3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan momentin määräraha on muutoin riittävällä tasolla, mutta rakennustuotteiden markkinavalvonnan tarpeet ovat lisääntyneet. Testaaminen on ainoa mahdollisuus varmistua tuotteiden standardinmukaisuudesta. Vaatimusten vastaisia tuotteita on jo nykyisin markkinoilla merkittävä määrä, ja lisäksi ekosuunnittelun vaatimukset ovat lähivuosina laajentumassa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että hallitus tarvittaessa lisää markkinavalvonnan rahoitusta vuoden 2022 lisätalousarvioesityksessä.
Valiokunta pitää edelleen tärkeänä myös käynnissä olevaa Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaa, jonka päätavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset sekä tehostaa sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden hoitoa ja kuntoutusta. Ohjelman koordinoinnista vastaa valtioneuvoston kanslia, toteutukseen osallistuvat ympäristöministeriön ohella opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.
Valiokunta nostaa esiin lisäksi käynnissä olleen Sisäilmaongelmista kärsivien auttaminen ja tukeminen -hankkeen loppuraportin1) ja kiirehtii homeloukkuun jääneiden tukijärjestelmän kehittämistä ja ongelmien ennaltaehkäisemistä raportin pohjalta.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 857 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:
1) eräitä muovituotteita koskevat markkinointikiellot ja merkintävaatimukset
2) erityistä huolta aiheuttavia aineita sisältäviä esineitä koskevan tietojen toimitusvelvollisuuden valvonta sekä siihen liittyvä neuvonta ja tiedotus ja Euroopan kemikaaliviraston kanssa tehtävä viranomaisyhteistyö
3) romuajoneuvodirektiivin mukaisten tuotteiden markkinavalvontatehtävät
4) rakennustuotteet
5) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin Ympäristömerkintä Suomi Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille ympäristöministeriön strategian tavoitteita tukevaan tutkimustoimintaan sekä sidosryhmille ympäristöministeriön strategian tavoitteita tukevaan viestintään ja matka-avustuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaan liittyviin kuluihin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen, hankekohtaisten Life-avustusten ja Life-hankkeiden valmisteluavustusten maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 223 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 000 000 euroa tuulivoimarakentamisen vauhdittamiseen osana huoltovarmuutta ja vihreää siirtymää tukevaa kokonaisuutta, 50 000 euroa ilmastolain uudistamisesta aiheutuviin lisätehtäviin, 227 000 euroa johtuen palkkausten tarkistuksista ja 82 000 euroa siirtona momentilta 26.01.01 erityisavustajan ja assistentin palkkausta varten sekä vähennyksenä 1 000 000 euroa siirtona momentille 35.10.52 luonnonsuojelun tietojärjestelmähankkeen toteuttamiseen, 100 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 ympäristöministeriön toimitilojen tilamuutoksiin ja 36 000 euroa siirtona momentille 24.01.01 Suomen kansainvälisten vesiasioiden koordinaattorin rahoitukseen.
Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen ilmastolaiksi (HE 27/2022 vp).
| 2022 II lisätalousarvio | 223 000 |
| 2022 talousarvio | 33 857 000 |
| 2021 tilinpäätös | 33 202 000 |
| 2020 tilinpäätös | 35 701 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 223 000 euroa.
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 461 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, Suomen Akatemian rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen sekä virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi siirtomenojen maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden markkinavalvontaa koskevien säännösten muuttamisesta.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää uutta tietoa ja uusia ratkaisumalleja kestävän kehityksen edistämiseksi valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Ratkaisujen pohjaksi SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia. SYKE huolehtii myös useista EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä. Jätetietojen raportointivelvoitteet lisääntyvät uudistuneen EU-lainsäädännön toimeenpanon ja jätelain muutosten (2021) myötä. SYKE:lle osoitetaan EU:n uudistuneen markkinavalvonta-asetuksen myötä myös polttoaineiden ja EU-ympäristömerkittyjen tuotteiden markkinavalvontatehtävät.
SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. SYKE:n toimintamenoista näihin tehtäviin kohdennetaan n. 1 500 000 euroa. SYKE:n toimintamenomäärärahaa arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin n. 20 henkilötyövuoden ja erillisrahoitusta n. 16 henkilötyövuoden kustannusten kattamiseen. Muutokset tarkennetaan yhteisen suunnittelun kautta.
SYKE keskittyy kansallisesti Agenda 2030:n toimeenpanossa erityisesti Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitteen edistämiseen.
Vaikuttavuustavoitteet ovat:
1) Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto
Luonnon monimuotoisuus vahvistuu ja elinympäristöt, mukaan lukien rakennettu ympäristö, parantavat ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Itämeren sekä vesistöjen ja pohjavesien tila paranee. Vesivarojen käytössä ennakoidaan luonnonolosuhteiden muutokset. Kansainvälinen vesiyhteistyö kasvaa. Ympäristöriskit ennakoidaan ja tunnistetaan.
2) Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta
Kansalliset ja kansainväliset toimet tukevat hiilineutraaliuden saavuttamista sekä ilmastonmuutoksen sopeutumista. Kierto- ja biotalous vahvistuvat kestävällä tavalla edistäen vesi- ja muiden luonnonvarojen käytön kestävyyttä, rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä sekä materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä vähentämällä jätteiden määrää, uudistaen samalla liiketoimintaa ja parantaen kilpailukykyä.
3) Kestävä kaupunkikehitys
Kaupunkiseuduilla ja alueilla tehtävät toimet tukevat ilmastonmuutoksen hillintää, luonnonvarojen käytön kestävyyttä sekä vahvistavat luonnon kirjoa. Asuinympäristöjen sosiaalinen ja ekologinen kestävyys vahvistuu. Kaupunkiseutujen ja maaseutualueiden kehittyminen tukevat toisiaan.
4) Ympäristötiedon käyttämisen vahvistaminen ja tuottaminen
Ympäristöä koskeva tieto on viranomaisohjauksen ja käyttäjien kannalta merkityksellistä, avointa, luotettavaa ja helposti saavutettavaa. Tiedon tuotanto on ennakoivaa. Uudenlaisia teknologioita hyödyntävät toimintamallit tukevat julkishallinnon uudistuksia ja kestävien liiketoimintamallien vahvistusta myös kansainvälisesti.
5) Paikallisten ja alueellisten kestävien ratkaisujen tuottaminen kokeilujen ja verkostojen avulla
Alueelliset ja paikalliset verkostot tuottavat käytännön ratkaisumalleja vahvistaen yhteiskunnan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostoja tuotetaan vuorovaikutteisesti kestävyyttä edistävien murrosten nopeuttamiseksi.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat tulostavoitteet:
- — SYKE varmistaa tieteellisen toimintansa laadun sekä ylläpitää ammatillisten ja tieteellisten julkaisujen määrän suhteessa työpanokseen vähintään nykyisellä tasolla
- — SYKE vahvistaa sähköisten tiedonvälityskanavien käyttöä ympäristöä koskevan tiedon jakamisessa
- — SYKE huolehtii sekä julkisoikeudellisen että liiketaloudellisen toimintansa kustannusvastaavuudesta
- — SYKE huolehtii palvelukyvystään erityisesti tulosohjaavien ministeriöiden sekä aluehallinnon kannalta tarkasteltuna
- — SYKE huolehtii toimintaansa koskevan viestinnän laadusta.
SYKE keskittyy toiminnassaan:
- — ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, erityisesti näihin liittyviin ohjausjärjestelmiin ja -keinoihin sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan
- — vesistöjen, pohjavesien ja Itämeren suojelun, hoidon ja kestävän käytön edistämiseen sekä Itämereen ja vesiin kohdistuvien paineiden vaikutuksiin ja tilan seurantaan sekä Itämereen ja vesistöihin liittyvien ohjausjärjestelmien ja -keinojen kehittämiseen
- — kiertotalouden ja biotalouden kestävyyden arviointiin ja edistämiseen ja materiaalien ja energian käytön tehokkuuden lisäämiseen
- — luonnonvarojen käytön kestävyyden ja vaikutusten arvioinnin edistämiseen sekä uudentyyppisten riskien tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen
- — luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja turvaamiseen, luonnon kestävän käytön ja ekosysteemien toimintaan perustuvien palveluiden ylläpidon edistämiseen ja ratkaisuihin sekä luonnonvarapalveluihin perustuvan liiketoiminnan edistämiseen
- — kestävän alueidenkäytön, rakennetun ympäristön ja liikennejärjestelmiä koskevan tiedon tuottamiseen ja jakamiseen, asiakaslisäarvoa tuottavan RYTJ-tietoalustan kehittämiseen ja muiden rakennetun ympäristön tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen sekä käyttötarpeiden yhteensovittamista tukevien ohjauskeinojen arviointiin ja kehittämiseen
- — edellä olevilla painopistealueilla SYKE edistää niihin vaikuttavien järjestelmien kestävyysmurrosta systeemisten analyysien ja yhteiskehittämisen avulla.
SYKE:n tuloarvio vuodelle 2022 on 34,5 milj. euroa. Tuotoista 3,9 milj. euroa kertyy maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloista, joista vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan noin kolmannes.
Yhteistoiminnan kustannusten korvauksia kertynee 8,6 milj. euroa ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja 22,0 milj. euroa. EU:n osuus yhteistoiminnan kustannusten korvauksista on 3,5 milj. euroa ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista 3,5 milj. euroa.
SYKE parantaa tuottavuutta kehittämällä verkostoyhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti, uudistamalla toimintaprosessejaan ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja. Tuottavuutta nostetaan myös tukitoiminnoissa mm. hanke- ja henkilöstöhallinnon prosesseja kehittämällä.
Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään kansallisten tutkimusinfrastruktuurilinjausten mukaisesti, osallistutaan Euroopan rannikkoekosysteemien tutkimusinfrastruktuurin (JERICO) kehittämiseen, jota esitetään eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuureiden strategiafoorumin tiekartalle (ESFRI). Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä. Uudet toimintamallit parantavat tuottavuutta myös aluehallinnon vastuulla olevissa tehtävissä.
Tuottavuutta parannetaan myös monipuolistamalla valtion tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa tehtävää tutkimusyhteistyötä sekä kehittämällä yhdessä seurantamenetelmiä ja hyödyntämällä seurannassa uusia yhteistyömalleja sekä lisäämällä edelleen toimitila-, laboratorio- ja tutkimusinfrastruktuuriyhteistyötä.
SYKE:n kokonaishenkilötyövuosien arvioidaan olevan 606 vuonna 2022. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä vastaa 259 henkilötyövuotta. Henkilöstön kokonaismäärä riippuu ensisijaisesti ulkopuolisen rahoituksen kehittymisestä. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden sekä käytettävissä olevan rahoituksen mukaisesti.
Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuodet vuosina 2020—2022
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| 599 | 565 | 606 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 57 692 | 59 975 | 59 001 |
| Bruttotulot | 32 276 | 36 000 | 34 540 |
| Nettomenot | 25 416 | 23 975 | 24 461 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 10 882 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 8 906 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 15 090 | 12 100 | 14 500 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 2 859 | 4 000 | 3 500 |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 4 315 | 3 800 | 4 000 |
| Tuotot yhteensä | 22 264 | 19 900 | 22 000 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 31 286 | 27 639 | 31 429 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -9 022 | -7 739 | -9 429 |
| Omarahoitusosuus, % | 29 | 28 | 30 |
Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU-ympäristömerkin markkinavalvonta | 70 |
| Jätelain uudistuksen toimeenpano | 320 |
| Liikennepolttoaineiden markkinavalvonta | 95 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -118 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 12 |
| Palkkausten tarkistukset | 107 |
| Yhteensä | 486 |
| 2022 talousarvio | 24 461 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 202 000 |
| 2021 talousarvio | 23 975 000 |
| 2020 tilinpäätös | 23 440 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 461 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, Suomen Akatemian rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen sekä virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi siirtomenojen maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 199 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2022 II lisätalousarvio | 199 000 |
| 2022 talousarvio | 24 461 000 |
| 2021 tilinpäätös | 24 177 000 |
| 2020 tilinpäätös | 23 440 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 199 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 200 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu SYKEn konesalin nopeutetusta siirrosta Valtorin tietoturvalliseen konesaliin.
| 2022 IV lisätalousarvio | 200 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 199 000 |
| 2022 talousarvio | 24 461 000 |
| 2021 tilinpäätös | 24 177 000 |
| 2020 tilinpäätös | 23 440 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 200 000 euroa.
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 12 435 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 3 000 |
| Yhteensä | 3 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 12 435 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2021 talousarvio | 9 435 000 |
| 2020 tilinpäätös | 8 352 269 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 12 435 000 euroa.
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 2 130 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille
2) avustuksiin valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille
3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin
4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen
5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään yleisavustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille niiden perustoimintaan. Määrärahalla tuetaan myös saariston ympäristönhoitoa sekä saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa. Lisäksi määrärahalla tuetaan kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviä valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäviä hankkeita. Harkinnassa huomioidaan avustuksen tarpeellisuus toiminnan laatuun ja laajuuteen sekä yhteisön talouteen ja muihin tukiin nähden.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Metsästäjäliitto ry | -100 |
| Pidä Saaristo Siistinä ry | -500 |
| Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry | -100 |
| Yhteensä | -700 |
| 2022 talousarvio | 2 130 000 |
| 2021 talousarvio | 2 830 000 |
| 2020 tilinpäätös | 2 230 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille esitetään voimassa olevan kehyspäätöksen mukaisesti 2,1 milj. euroa. Vuoden 2021 rahoitukseen verrattuna momentilta on vähennetty eduskunnan siihen tekemä 700 000 euron lisäys.
Valiokunta painottaa, että momentin melko pienellä määrärahalla valtakunnalliset luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt sekä rakennusalan järjestöt tekevät merkittävää ja arvokasta työtä. Avustuksilla on voitu tukea kansalaisyhteiskunnan toimijoita ympäristötietoisuuden lisäämiseksi sekä erilaisten luonto-, ympäristö-, rakennus- ja asuntoalan toimien toteuttamiseksi.
Valiokunta lisää momentille 350 000 euroa, josta osoitetaan
- — 150 000 euroa BirdLife Suomi ry:lle
- — 100 000 euroa Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle ja
- — 100 000 euroa Metsästäjäliitto ry:lle.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 2 480 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille
2) avustuksiin valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille
3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin
4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen
5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.