Talousarvioesitys 2022
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 5 502 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi noin kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Pohjoissuomalaisen jäsenkorjausperinteen tallentaminen | -40 |
| Päihteitä käyttävät äidit (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 500 |
| Yhteensä | -1 540 |
| 2022 talousarvio | 5 502 000 |
| 2021 talousarvio | 7 042 000 |
| 2020 tilinpäätös | 10 402 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Päihteitä käyttävien äitien palvelut. Päihdeäitien hoitoon on varattu viime vuosina 3 milj. euroa, minkä lisäksi kuluvan vuoden talousarvioon sisältyi 3 milj. euron lisämääräraha päihteitä käyttävien äitien tukemiseen. Tällä rahoituksella tuetaan palvelujärjestelmän kehittämistä siirryttäessä uuteen sote-rakenteeseen. Tavoitteena on yhdenvertaisempi hoito ja kuntoutus sekä kaikilla alueilla käytössä oleva, päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden tarvitsemien perus- ja erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen muodostama kokonaisuus.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuosi 2021 on ollut haasteellinen päihdeäitien palveluihin ohjautumisen kannalta, koska neuvolat ja kuntien aikuissosiaalityö ja lastensuojelu ovat toimineet koronan vuoksi puutteellisesti. Tämä on vaikeuttanut kuntoutukseen ohjautumista ja maksusitoumusten saantia yksityisille palveluntuottajille. Osalla yksityisistä palveluntuottajista tilanne on edelleen vaikeutunut, sillä palveluihin ohjautuminen on heikkoa, kuntien maksusitoumuksia on loppuvuodesta tavallista vaikeampi saada, palveluihin ohjautuvat äidit ja perheet ovat tavallista huonokuntoisempia ja kuntoutuksen keskeyttämisen riski on aikaisempaa suurempi.
Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa päihdeongelmaisten odottavien äitien ja vauvaperheiden tarvitseman tuen jatkuvuuden turvaamiseen.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että päihdeäitien palvelujen saatavuus ja palveluihin tarvittava rahoitus turvataan uudessa sote-rakenteessa kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Myös palveluketjujen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön tulee toimia saumattomasti ja yhdenvertaisesti hyvinvointialueiden palvelujärjestelmässä. On myös tärkeää, että hoidon ja palvelujen valtakunnallista kehittämistä jatketaan. Valiokunta viittaa myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, jossa sitoudutaan siihen, että päihdeäitien ja päihteitä käyttävien perheiden kuntoutukseen liittyvät palvelut ja kuntoutus turvataan.
Ruoka-aputoiminta.Vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa ruoka-aputoiminnan järjestämisen tukemiseen lisättiin 2 milj. euroa, jolla on tuettu mm. ruoka-avun jakamisen koordinaatiota ja logistiikkaa, ei itse ruoan hankintaa. Avustusten hakuprosessi käynnistyi keväällä 2021, ja niitä koskevat päätökset on jo suurelta osin tehty. Avustusten käyttöaika ulottuu vuoden 2022 loppuun asti. Päätöksenteossa on kiinnitetty erityistä huomiota toiminnan vaikuttavuuteen, alueelliseen tasa-arvoon, avoimuuteen sekä siihen, että toiminta on tarkoituksenmukaisesti hallinnoitua.
Valtiovarainvaliokunta on mm. kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään (VaVM 36/2020 vp) korostanut ruoka-aputoiminnan saamista kestävälle pohjalle ja pitänyt tärkeänä sellaisen toimintamallin kehittämistä, joka edistää myös osallisuutta ja tuen tarpeessa olevien ohjautumista palveluiden piiriin.
Valiokunta on tyytyväinen, että sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt ruoka-aputoimintaa koskevan selvityksen. Sen mukaan ruoka-aputoiminnan koordinaatiolle ja kehittämiselle on selvä tarve. Sosiaali- ja terveysministeriö on siksi käynnistänyt ruoka-avun järjestökoordinaatiota kehittävän hankkeen, jonka tarkoituksena on vahvistaa ja tukea ruoka-aputoiminnan järjestämistä koko maassa luomalla toimintamalli, jonka mukaisesti ruoka-aputoimintaan kohdistettavaa rahoitusta voitaisiin jatkossa myöntää. Tavoitteena on järjestämisen koordinoinnin ohella kehittää yhteisiä toimintamalleja sekä vahvistaa valtakunnallista kattavuutta sekä ruoka-aputoiminnan yhteyttä osallisuutta lisäävään ja toiminnallisia elementtejä sisältävään toimintaan.
Ruoka-avun tulevaisuuden ratkaisuja on tärkeä pohtia tilanteessa, jossa ruoka-apua koskeva toimintaympäristö on muutoksessa. Mm. vähittäiskaupan tuottamaa ylijäämäruokaa ohjautuu koko ajan vähemmän ruoka-avussa jaettavaksi, koska kaupat pyrkivät vähentämään hävikkiruokaa. Lisäksi EU:n ruoka-apu on uuden ohjelmakauden myötä muuttumassa. Nykymuotoinen ruokajakelu päättyy, ja avunhakijoilla on jatkossa mahdollisuus saada elintarvikkeiden ja perushyödykkeiden hankintaan käytettäviä maksukortteja. Avunsaajille tarjotaan samalla myös ohjaus- ja neuvontapalveluita.
Saadun selvityksen mukaan koronatilanne on lisännyt ruoka-avun tarvetta ja asiakasmääriä, minkä lisäksi ruoka-aputoiminnan tulevaa järjestämismallia pohditaan parhaillaan. Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa ruoka-aputoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen ja järjestämiseen erityisen tuen tarpeessa oleville ja pitää tärkeänä, että toiminta jatkuu keskeytyksettä uuden toimintamallin käyttöönottoon asti.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 6 652 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.