Talousarvioesitys 2022
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 756 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuihin, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen
4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) mukaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. THL toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi THL toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. THL vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaustehtävistä.
THL:n toiminnan perusta on laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiseen visioon eheästä yhteiskunnasta ja kestävästä hyvinvoinnista. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.
Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.
Voimavarojen supistuessa THL on tarkistanut toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit on minimoitu. Sopeutusten yhtenä kohdentamisperusteena on uusi strategia. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranevat. THL:n tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. THL:n tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. THL:n hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. THL:n rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.
THL kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. THL:n henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtamistehtävissä toimivien osaamista kehitetään, jotta johtaminen on ammattimaista ja kannustavaa. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan ja työnantajakuvaa kehitetään. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuutta ja pitkäjänteisyyttä parannetaan.
Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)
Alkoholitutkimussäätiölle | 343 000 |
Suomalainen Lääkäriseura Duodecimille | 720 000 |
Suomen Syöpäyhdistykselle | 881 000 |
Näkövammaisten keskusliitolle | 133 000 |
Hoitotyön tutkimussäätiölle | 388 000 |
Yhteensä | 2 465 000 |
---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 103 486 | 104 052 | 102 736 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 37 167 | 41 980 | 41 980 |
Nettomenot | 66 319 | 62 072 | 60 756 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 7 519 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 15 298 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— myyntituotot | 9 673 | 10 000 | 10 000 |
Tuotot yhteensä | 9 673 | 10 000 | 10 000 |
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot | - | 20 | 20 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 4 783 | 5 200 | 5 200 |
— osuus yhteiskustannuksista | 2 386 | 2 500 | 2 500 |
Kustannukset yhteensä | 7 169 | 7 700 | 7 700 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 2 504 | 2 300 | 2 300 |
Kustannusvastaavuus, % | 135 | 130 | 130 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 16 235 | 20 500 | 20 500 |
— EU:lta saatava rahoitus | 2 232 | 2 500 | 2 500 |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 525 | 500 | 500 |
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 8 502 | 8 500 | 8 500 |
Tuotot yhteensä | 27 494 | 32 000 | 32 000 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 36 708 | 43 000 | 43 000 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -9 214 | -11 000 | -11 000 |
Omarahoitusosuus, % | 25 | 26 | 26 |
THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet osastoittain
2020 toteutuma |
htv | 2021 arvio |
htv | 2022 tavoite |
htv | |
Hyvinvointi | 14 593 | 165 | ||||
Kansanterveysratkaisut | 21 135 | 210 | ||||
Järjestelmät | 9 601 | 98 | ||||
Valtion sosiaali- ja terveyspalvelut | 19 424 | 227 | ||||
Terveysturvallisuus | 19 130 | 188 | ||||
Tietopalvelut | 19 603 | 145 | ||||
Hyvinvointivaikuttajat | 43 178 | 453 | 44 792 | 460 | ||
Terveysturvaajat | 15 080 | 210 | 19 794 | 245 | ||
Valtion palvelut | 21 347 | 244 | 22 373 | 249 | ||
Tietopalvelut | 24 447 | 197 | 33 777 | 236 | ||
Yhteensä | 103 486 | 1 033 | 104 052 | 1 104 | 120 736 | 1 190 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Asiakastietolain toimeenpano | 520 |
Asiakastietolain toimeenpano (1 htv) | 80 |
Covid-19-epidemian torjunnan ja hallinnan resurssien määräaikainen vahvistaminen (-10 htv) | -800 |
Harvinaisten sairauksien koordinaatiotehtävät | -250 |
Istanbulin sopimuksen täytäntöönpano | -300 |
Kansallisen terveysturvallisuuden kyvykkyyksien vahvistaminen yhteensä | 1 825 |
Kansalliset laaturekisterit | -1 400 |
SERI-keskusten sateliittikeskusten perustamisen arviointi (HO 2019) | 200 |
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lisätehtävät ja arviointi- ja tiedontuotannon vahvistaminen | 400 |
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen esto | -100 |
Vanhuuspalvelulain muutoksesta aiheutuvat pysyvät menot | -100 |
Väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisemiseen | -250 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -192 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -3 |
Palkkausten tarkistukset | 282 |
Tasomuutos | -1 228 |
Yhteensä | -1 316 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 60 756 000 |
2021 III lisätalousarvio | 10 956 000 |
2021 talousarvio | 62 072 000 |
2020 tilinpäätös | 74 098 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 62 176 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 60 756 000 euroon nähden on 1 420 000 euroa, josta 600 000 euroa aiheutuu covid-19-testauskapasiteetin ylläpitämisestä, 740 000 euroa seurantatoiminnan kehittämisestä ja 80 000 euroa oppilashuollon sote-uudistuksen edellyttämien muutosten valmistelusta.
2022 talousarvio | 62 176 000 |
2021 IV lisätalousarvio | 3 673 000 |
2021 III lisätalousarvio | 10 956 000 |
2021 talousarvio | 62 072 000 |
2020 tilinpäätös | 74 098 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Laaturekisterit.Valiokunta on useita kertoja kiinnittänyt huomiota laaturekistereiden tärkeään merkitykseen, jotta sote-alan resurssit pystytään kohdentamaan vaikuttavasti ja palveluiden laatu varmistamaan. Myös sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että hoidon laatua ja vaikuttavuutta voidaan seurata aiempaa paremmin, minkä lisäksi laaturekisteritieto on myös arvokasta tutkimusaineistoa.
Eduskunta on osoittanut jo useamman kerran rahoitusta laaturekisterien kehittämiseen, ja myös tällä hetkellä laaturekisteritoimintaa kehitetään eduskunnan kuluvan vuoden talousarvioon lisäämän kaksivuotisen (2021—2022) 1,4 milj. euron määrärahan avulla. Tavoitteena on valmistautua lakisääteiseen laaturekisteritoimintaan. THL on arvioinut, että kymmenen kansallisen laaturekisterin jatkuva toiminta vaatisi vuosittain n. 3 milj. euron rahoituksen.
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt saamaan tarvittavat määrärahat julkisen talouden suunnitelmaan, mutta pysyvää rahoitusta ei ole toistaiseksi osoitettu. Ministeriö ei ole siksi voinut antaa asetusta, jolla pysyvä laaturekisterityö käynnistettäisiin.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että laaturekisterien ylläpito ja kehittäminen turvataan jatkossa pysyvänä toimintana, jonka vaatima rahoitus otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelmassa. Tiedolla johtaminen ei ole mahdollista ilman laaturekisterien tarjoamaa tietoa hoitojen vaikuttavuudesta. On myös tärkeää, että laaturekistereiden tiedot ovat avoimesti kaikkien hyödynnettävissä ja että ne palvelevat myös terveydenhuollon asiakkaiden tarpeita.
Valiokunnan lausumaehdotus 7
Eduskunta edellyttää, että laaturekisteritoiminnan käynnistämiseen tarvittava pysyvä rahoitus otetaan huomioon keväällä 2022 laadittavassa julkisen talouden suunnitelmassa.
Hoitotyön tutkimus. Valiokunta pitää myös tärkeänä hoitotyön tutkimuksen riittävää resursointia. Hoitotyön tutkimus edistää palveluiden tasalaatuisuutta ja tukee tietoon perustuvaa hoitotyötä niin erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa kuin yksityisen sektorin palveluissa. Hoitotyön tutkimukseen esitetään 388 000 euron määrärahaa, joka ei saadun selvityksen mukaan ole riittävä nykyisen henkilöstön palkkaamiseen. Henkilöstön vähentäminen hidastaisi hoitosuositusten laatimista ja kääntämistä ruotsinkielelle.
Valiokunta lisää hoitotyön tutkimukseen 200 000 euroa mm. ruotsinkielisen materiaalin tuottamiseen sekä digitaalisten palveluiden kehittämiseen.
Harvinaissairauksien koordinointi. Harvinaissairauksia tunnetaan paljon (6 000—8 000), ja arviolta yli 300 000 suomalaisella on jokin harvinainen sairaus, vamma, oireyhtymä tai epämuodostuma. Niiden hoito on jakautunut yliopistollista sairaalaa ylläpitäviin sairaanhoitopiireihin, mutta sen rinnalle tarvitaan valtakunnallista koordinaatiota, joka luo rakenteet yhteistyölle eri toimijoiden välillä ja edistää myös sairauksien diagnosointia ja hoidon tarpeen arviointia. Valtakunnallisen koordinaation vakiinnuttaminen on eräs painopistealue vuosia 2019—2023 koskevassa harvinaissairauksien kansallisessa ohjelmassa. Toiminnalle ei ole kuitenkaan erillistä rahoitusta, lukuun ottamatta vuoden 2021 talousarvioon sisältynyttä eduskunnan osoittamaa 250 000 euron rahoitusta. Saadun selvityksen mukaan työ on vasta saatu käyntiin ja lisäresurssien tarve on edelleen ilmeinen.
Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa harvinaissairauksien koordinointiin.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 62 526 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuihin, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen
4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) mukaisiin tehtäviin.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 10 467 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 6 000 000 euroa aiheutuu laitoksen lakisääteisen toiminnan turvaamisesta, 2 000 000 euroa globaalien kriisien seurantaan ja torjuntaan liittyvistä tehtävistä, 51 000 euroa vanhemmuuslakiuudistuksen toimeenpanosta aiheutuvista menoista, 1 050 000 euroa Vankiterveydenhuollon yksikön vuoden 2021 toimintamenojen rahoittamisesta aiheutuneesta vajeesta, 516 000 euroa palkkausten tarkistuksista, 350 000 euroa kyberhyökkäysten ja häiriötilanteiden havainnoinnin kehittämisestä ja 500 000 euroa infrastruktuurin modernisoinnista hyökkäyspinta-alan vähentämiseksi.
2022 II lisätalousarvio | 10 467 000 |
2022 talousarvio | 62 526 000 |
2021 tilinpäätös | 76 701 000 |
2020 tilinpäätös | 74 098 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 10 467 000 euroa.