Talousarvioesitys 2022
30. Työllisyys ja yrittäjyys
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Kestävän kasvun toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. TE-toimiston tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä.
Hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi tekemällä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä. Aiemmin päätetyillä työllisyyttä kasvattavilla toimenpiteillä tavoitellaan 31 000—36 000 lisätyöllistä. Hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2021 päätetyillä työllisyystoimilla tavoitellaan 40 000—44 500 lisätyöllistä. Lisäksi hallitus on linjannut, että hallituskauden loppuun mennessä tehdään päätökset julkista taloutta 110 milj. eurolla vahvistavista työllisyystoimista. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75 %.
Puoliväliriihessä ja sitä ennen päätettyihin toimenpiteisiin sisältyy systeeminen muutos kohti pohjoismaista työvoimapalvelumallia, toimenpiteet yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi, palkkatuen uudistamien ja rekrytointitukikokeilu, erityistehtäväyhtiön perustaminen osatyökykyisten työllistämiseksi, työvoimapalvelujen siirto kuntiin, ohjaamotoiminnan kehittäminen, jatkuvan oppimisen uudistamistyö, kotouttaminen ja työperäinen maahanmuutto, oppisopimuskoulutuksen kehittäminen, hankintojen vauhdittaminen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy, työkykyohjelman laajennus sekä muut kohtaantoa ja työvoiman saatavuutta tukevat toimenpiteet. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä ohjaa hallitusohjelman toteuttamista työllisyyden edistämiseen, työmarkkinoita koskeviin asioihin ja työlainsäädännön kehittämiseen liittyen. Keskeiset työllisyystoimet on valmisteltu työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän alatyöryhmissä.
Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä. Kielikoulutukseen tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa myönteisen oleskelulupapäätöksen saamisesta. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella.
Alkuvuodesta 2020 laajalle levinneen koronaepidemian taloudelliset vaikutukset heijastuvat vielä vuonna 2022 harjoitettavaan työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan. Elvytystoimien rinnalla on välttämätöntä päättää myös rakenteellisista toimista, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle.
Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä, laskentaperuste: vuoden aikana käytössä olevat määrärahat)
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Palkkatuettu työ | |||
| — Valtionhallinto | 460 | 500 | 500 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät | 5 844 | 7 500 | 7 550 |
| — Yksityinen sektori | 11 575 | 13 800 | 14 400 |
| Starttiraha1) | 2 450 | 2 900 | 2 400 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta | 10 902 | 11 600 | 11 400 |
| — Ammatillinen koulutus | 4 347 | 5 300 | 5 100 |
| — Kotoutumiskoulutus | 6 555 | 6 300 | 6 300 |
| Valmennukset | 4 006 | 2 400 | 3 950 |
| Yhteensä | 35 237 | 38 700 | 40 200 |
| Työkokeilut | 5 932 | 8 500 | 6 000 |
| Yhteensä | 41 169 | 47 200 | 46 200 |
1) Starttirahan ja työvoimakoulutuksen volyymeissa on mukana ainoastaan työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysmäärärahoista rahoitettava starttiraha ja työvoimakoulutus.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2022:
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee | |||
| — Työttömyyden keskimääräinen kesto (vkoa) | 41 | 47 | 45 |
| Työttömyysjaksot lyhenevät | |||
| — Virta yli 3 kk työttömyyteen (%) | 37,9 | < 40 | < 38 |
Alueiden kehittäminen on valtion, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka perustuu alueiden erilaisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin. Aluekehittämisessä eri toimijoiden tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan kokonaisuutena sekä valtakunnallisesta että alueiden näkökulmasta.
Alueiden kehittämisen tavoitteena on edistää alueiden kestävää kasvua ja kilpailukykyä, asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain lisäksi valtioneuvoston hallituskaudeksi määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet (aluekehittämispäätös) ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tuetaan EU:n ohjelmakausille 2014—2020 ja 2021—2027 laadittujen ohjelmien toteutuksella.
Valtioneuvoston aluekehittämispäätös vuosille 2020—2023 sisältää viisi painopistettä, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, kestävä yhdyskuntakehitys ja toimivat yhteydet, uudistuva elinkeinoelämä ja tki-toiminnan vauhdittaminen, osaaminen ja sivistys aluekehityksen voimavarana, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy. Ministeriöt huomioivat aluekehittämispäätöksen tavoitteet omassa ja hallinnonalansa toimissa.
Maakuntien liitot huomioivat aluekehittämispäätöksen omassa strategia- ja ohjelmatyössään ja toteuttavat päätöstä yhdessä kaupunkien, kuntien sekä muiden aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Aluekehittämisen painotukset ja tavoitteet maakunnissa määritellään maakuntaohjelmassa. Pitkän aikavälin strategisiin linjauksiin perustuva maakuntaohjelma tarkentaa maakunnan aluekehittämiseen liittyviä tavoitteita ja niiden toimeenpanoa lähivuosina. Maakunnan alueella toimivien viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelma ja edistää sen toteuttamista.
Valtakunnan tasolla aluekehittämisen kokonaisuudesta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, joka yhteen sovittaa ja linjaa alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta ja vaikuttavuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on seurata valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen toteuttamista, edistää valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä, ennakoida ja seurata aluekehitystä ja käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä uudistuksia.
Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu ELY-keskusten kautta. Kullekin ELY-keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin.
Aluekehittämisen lähtökohtana ovat alueiden ja kaupunkien vahvuudet ja erityispiirteet. Kaupungit ovat kasvun vauhdittajia sekä olennainen osa aluekehittämistä ja niiden vahvuuksia tulee hyödyntää aluekehittämispolitiikan vahvistamiseksi. Monimuotoinen, vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen perustuva kaupunkipolitiikka huomioi haasteiltaan ja kehitysedellytyksiltään eroavat kaupungit. Kaupunkikehittämistä toteutetaan sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Sopimuksellisuus ja kumppanuus ovat alue- ja kaupunkikehittämisen keskeisiä elementtejä.
"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.
Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelma "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet. EAKR-toimien avulla kehitetään alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia, digitalisaatiota, pk-yritysten kestävää kasvua ja kilpailukykyä, energiatehokkuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista, kiertotaloutta ja paikallisen saavutettavuuden lisäämistä. Ohjelman ESR-toimet tukevat työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. JTF-toimien avulla tuetaan niitä alueita, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Talouden toipuminen koronapandemiasta on ollut nopeaa kuluvan vuoden keväästä alkaen, ja työllisyyden kasvu on vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla nopeutunut merkittävästi. Silti Suomen työmarkkinoilla vallitsee korkea rakenteellinen työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut noin 40 prosentilla vuoden takaisesta.
Hallitusohjelman mukainen julkisen talouden tasapainottaminen työllisyysastetta nostamalla on nostanut työllisyysastetavoitteen 75 prosentista 78 prosenttiin. Hallitus on julkista taloutta tasapainottavien ja työllisyyttä kohentavien muutosten kanssa kuitenkin samanaikaisesti tehnyt toimia, joilla työllisyys ja julkinen talous heikkenevät. Näin ollen sinänsä oikeansuuntaisten toimien nettovaikutus pienenee. Valiokunta katsoo, että tulisi pyrkiä päätöksiin, jotka työllisyyden ohella myös vahvistavat julkista taloutta. Lisäksi valiokunta korostaa, että työllisyysasteen lisäksi on kiinnitettävä huomiota tuottavuuskehitykseen, yritysten kykyyn uusiutua ja talouskasvun edellytysten vahvistamiseen.
Tällä hetkellä osaavan työvoiman saatavuus on merkittävä kasvun este.1) Suomella on OECD-maista suurin pula korkeakoulutetuista työntekijöistä. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan 65 000 työpaikkaa jäi syntymättä vuonna 2019 osaajapulan takia.2) Osaamisen kehittäminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat työttömien työllistymisen ja kohtaannon näkökulmasta tärkeimpiä toimenpiteitä. Koulutuksella voidaan vaikuttaa siihen, että työttömien työnhakijoiden osaaminen ja avoimien työpaikkojen vaatimukset työmarkkinoilla kohtaisivat nykyistä paremmin.
Hallitus on sopinut energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuen käyttöönotosta, jonka nojalla tukea voitaisiin myöntää yrityksille vuosina 2021—2025 päästökauppakustannusten vuoksi. Säädösvalmistelu on kuitenkin viivästynyt, joten valiokunta toivoo hallituksen kiinnittävän huomiota siihen, että sähköistämistuki saataisiin nopeasti käyttöön.
31. Ravitsemisyrittäjien tukeminen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 talousarvio | — |
| 2021 II lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2021 talousarvio | 10 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 125 294 015 |
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään 3 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ravitsemisyrittäjien uudelleen työllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annetun lain (403/2020) mukaisesti ravitsemisliikkeiden uudelleen työllistämisen tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Koronapandemiasta johtuen vuonna 2020 otettiin käyttöön ravitsemisyrittäjien uudelleen työllistämisen tuki. Tuen haku loppui 31.10.2020. Vuonna 2022 määrärahaa kohdennetaan aiemmin tehtyjen päätösten tarkistuslaskennassa todettuihin muutostarpeisiin ja kompensaatiopäätöksistä tehtyjen valitusten mahdollisiin korvauksiin.
| 2022 IV lisätalousarvio | 3 200 000 |
| 2021 tilinpäätös | 10 661 799 |
| 2020 tilinpäätös | 125 294 015 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään 3 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ravitsemisyrittäjien uudelleen työllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annetun lain (403/2020) mukaisesti ravitsemisliikkeiden uudelleen työllistämisen tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
32. Valtionavustus kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 3 190 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kunnille tai kuntayhtymille Ohjaamojen monialaisuuden vahvistamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen.
Määräraha on varattu Ohjaamojen monialaisuuden vahvistamiseen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentin määrärahaa käytetään kunnille myönnettävään valtionavustukseen ohjaamotoimintaan. Ohjaamoiden palvelut on suunnattu kaikille alle 30-vuotiaille, jotka saavat ohjaamoiden kautta laaja-alaisesti maksutonta apua ja tukea.
Ohjaamotoiminnan vahvistamiseksi otetaan käyttöön vuosiksi 2021—2024 kannustinmalli, jonka kautta kunnat voivat hakea valtionavustusta henkilöstön palkkakuluihin. Mallissa kunta palkkaa yhden henkilön ja voi tämän jälkeen saada valtionavustusta toisen henkilön palkkaamiseen.
Kannustinmallin tavoitteena on varmistaa, että kunnilla on mahdollisuudet ja riittävästi välittömiä kannustimia ylläpitää ja kehittää Ohjaamojen monialaista palvelukykyä. Kunnan Ohjaamoihin tekemien rekrytointien tulee kohdentua joko sosiaali- ja terveyspalveluiden tai opetusalan asiantuntijoihin.
Momentin määräraha on EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavaa ja tukee digitalisaatiotavoitetta, kun Ohjaamoiden yhteydessä kehitetään digitaalista verkko-ohjausta sekä mielen hyvinvoinnin tuen sähköisiä alustoja. Tavoitteena on, että vähintään 60 prosentilla Ohjaamoista on tarjolla läsnä olevaa palvelua sosiaali- ja terveyspalveluista sekä koulutussektorilta v. 2024 siten, että ne linkittyvät nuorten matalan kynnyksen palveluihin.
Vaikuttavuus
| 2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Ohjaamotoiminnan monialaisuus vahvistuu | |||
| — Ohjaamojen osuus, joissa työskentelee asiantuntijoita sosiaali- ja terveyspalveluista tai koulutussektorilta (%) | 33 | 50 | 60 |
| — Kannustinmallin kautta palkattu uusi henkilöstö yhteensä | - | 106 | 106 |
| — Valtionavustuksen vipuvaikutus (uusi henkilöstö yhteensä/valtionavustuksella palkattu henkilöstö) | - | 2 | 2 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vahvistetaan nuorisotakuun toimeenpanoa kannustinmallilla kunnille (RRF pilari3) | 3 190 |
| Yhteensä | 3 190 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 3 190 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 3 190 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 3 190 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kunnille tai kuntayhtymille Ohjaamojen monialaisuuden vahvistamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen.
Määräraha on varattu Ohjaamojen monialaisuuden vahvistamiseen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
33. Turveyrittäjien tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 30 585 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen johtuu turpeen muuttuneesta kysyntätilanteesta.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2021 tilinpäätös | 30 585 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 30 585 000 euroa.
34. Valtion korvaukset kunnille työllisyyden edistämisen kuntakokeilun viivästymisestä (kiinteä määräraha)
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään 4 450 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun osallistuville kunnille maksettavaan laskennalliseen korvaukseen kuntakokeilujen aloituksen viivästymisestä johtuen vuonna 2021.
Selvitysosa:Työllisyyden edistämisen kuntakokeilujen oli tarkoitus käynnistyä vuoden 2021 alusta, mutta kokeilujen käynnistyminen viivästyi ennalta arvioidusta ajankohdasta kahdella kuukaudella. Kokeilussa mukana oleville kunnille korvataan viivästymisestä aiheutuneet laskennalliset kustannukset.
| 2022 II lisätalousarvio | 4 450 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään 4 450 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun osallistuville kunnille maksettavaan laskennalliseen korvaukseen kuntakokeilujen aloituksen viivästymisestä johtuen vuonna 2021.
40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 44 820 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) mukaisesti:
1) alueiden kehittämistä, kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä niihin sisältyviin investointeihin
2) kuntien ja kuntayhtymien toteuttamiin yritysten toimintaedellytyksiä tukeviin perusrakenteen investointihankkeisiin
3) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
4) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti erityisavustuksena kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen KEINOn toimintaan
5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden kulutusmenoihin käytettäväksi kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen KEINOn toimintaan
6) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti Talent Hub -toiminnan tukemiseen
7) kulutusmenojen maksamiseen
8) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen
9) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen toimeenpanoa sekä koronakriisin jälkeistä talouden ja työllisyyden elpymistä ja jälleenrakennusta. Rahoituksen kohteena ovat alueiden kestävää kasvua ja elinkeinojen uudistamista tukevat toimenpiteet, valtion sopimuksellinen yhteistyö kaupunkien ja alueiden kanssa, kaupunkien ja alueiden väliset temaattiset verkostot, aluetalouksien vahvistaminen, rakennemuutoksien ennakointi ja hallinta, maakuntien omaehtoinen kehittäminen sekä alueiden välisen eriarvoistumisen ehkäisy.
Määrärahaa käytetään Talent Hub -toimintamallin sopimusperusteiseen yhteistyöhön. Tavoitteena on mahdollistaa organisaatiorajat ylittävät palvelupolut kansainvälisille osaajille ja yrityksille osaajien houkutteluun, maahantuloon, asettautumiseen, rekrytointiin ja osaamisen hyödyntämiseen liittyen. Talent Hub -yhteistyö kiinnittää kansainvälisiin osaajiin liittyvät palvelut osaksi alueiden innovaatio- ja yrityspalveluekosysteemiä.
Määrärahalla tuetaan myös kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostoimaisen KEINO-osaamiskeskuksen toimintaa. Tavoitteena on hankintojen strategisen johtamisen ja osaamispohjan vahvistaminen kansallisesti ja alueellisesti, uudet yhteistyömallit yritysten kanssa sekä hankintojen tietopohjan, vaikuttavuuden mittaamisen ja riskienjaon mallien kehittäminen. Rahoitusta kohdennetaan lisäksi sellaisten uusien toimintojen käynnistämiseen, millä tuetaan hallitusohjelman hiilineutraalisuus- ja kiertotaloustavoitteiden toteuttamista, digitalisaatiota sekä alueellisten ekosysteemipilottien toimeenpanoa.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Sopimusperusteinen yhteistyö | 7 700 |
| Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) | 9 000 |
| Aluekehitysrahoitus (maakunnan kehittämisraha) | 6 300 |
| Äkilliset rakennemuutokset | 15 000 |
| KEINO-osaamiskeskus | 3 820 |
| Talent Hub -toimintamalli | 3 000 |
| Yhteensä | 44 820 |
|---|
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 1 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 43 820 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 000 |
| Aluekehitysrahoitus (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 700 |
| KEINO-osaamiskeskuksen toiminnan koordinaatiotehtävät (-1 htv) (siirto momentille 32.01.01) | -180 |
| KEINO-osaamiskeskus (HO 2019 kertaluonteinen) | 2 000 |
| Sopimusperusteisen yhteistyön rahoitus (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 300 |
| Talent Hub-toimintamalli (HO 2019) | 1 000 |
| Varautuminen äkillisiin rakennemuutostilanteisiin (HO 2019 kertaluonteinen) | -6 000 |
| Yhteensä | -7 180 |
| 2022 talousarvio | 44 820 000 |
| 2021 talousarvio | 52 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 50 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 38 420 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 6 400 000 euroa talousarvioesityksen 44 820 000 euroon nähden aiheutuu äkillisiin rakennemuutostilanteisiin varautumiseen varatun määrärahatarpeen tarkentumisesta.
| 2022 talousarvio | 38 420 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 100 000 |
| 2021 talousarvio | 52 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 50 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 38 420 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) mukaisesti:
1) alueiden kehittämistä, kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä niihin sisältyviin investointeihin
2) kuntien ja kuntayhtymien toteuttamiin yritysten toimintaedellytyksiä tukeviin perusrakenteen investointihankkeisiin
3) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
4) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti erityisavustuksena kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen KEINOn toimintaan
5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden kulutusmenoihin käytettäväksi kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen KEINOn toimintaan
6) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti Talent Hub -toiminnan tukemiseen
7) kulutusmenojen maksamiseen
8) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen
9) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
41. Valtionavustus Työkanava Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää osatyökykyisten työllisyyden edistämisestä annetun lain mukaisesti maksettavaan yleisavustukseen osatyökykyisten työllistymistä edistävälle osakeyhtiölle.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi osatyökykyisten työllisyyden edistämisestä.
Valtion kokonaan omistama uusi erityistehtäväyhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2022. Yhtiön tavoitteena on parantaa osatyökykyisten työllistymistä ja tukea työstä-työhön siirtymiä edelleen avoimille työmarkkinoille tarjoamalla sen palveluksessa oleville työntekijöille riittävän pitkäkestoista työtä. Uudesta erityistehtäväyhtiöstä säädetään lailla, jossa määritellään yhtiön tehtävät ja yleiset periaatteet. Uusi yhtiö pyrkii toimimaan tuloksellisesti, mutta yhtiön toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa omistajilleen osinkoa eikä liikevoittoa.
Yhtiön liiketoiminnan tulee olla sellaista, ettei se vähäistä enempää vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla toimivien yhteisöjen, kuten yritysten ja järjestöjen vastaavaa palvelujen tarjontaa. Yhtiön tuottamien palveluiden hinnoittelu on markkinaehtoista.
Määrärahaa kohdennetaan yhtiölle kompensoimaan osatyökykyisten alentunutta työkykyä, osaamista ja tuottavuutta.
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Osatyökykyisten työttömien määrä laskee | |||
|---|---|---|---|
| — Osatyökykyisten työttömien määrä (hlöä) | 33 159 | 33 000 | < 33 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Osatyökykyisten työllisyyden edistäminen | 10 000 |
| Yhteensä | 10 000 |
| 2022 talousarvio | 10 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille ehdotetaan 10 milj. euroa, joka liittyy eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä (HE 198/2021 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken eduskunnassa, valiokunta poistaa momentin ja sillä olevan määrärahan.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (242/2022) mukaisesti maksettavaan yleisavustukseen Työkanava Oy:lle.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
Selvitysosa:Valtion kokonaan omistama uusi erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy aloittaa toimintansa 1.7.2022. Yhtiön tavoitteena on parantaa osatyökykyisten työllistymistä ja tukea työstä—työhön siirtymiä edelleen avoimille työmarkkinoille tarjoamalla sen palveluksessa oleville työntekijöille riittävän pitkäkestoista työtä. Yhtiö pyrkii toimimaan tuloksellisesti, mutta yhtiön toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa omistajilleen osinkoa eikä liikevoittoa.
Yhtiön liiketoiminnan tulee olla sellaista, ettei se vähäistä enempää vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla toimivien yhteisöjen, kuten yritysten ja järjestöjen vastaavaa palvelujen tarjontaa. Yhtiön tuottamien palveluiden hinnoittelu on markkinaehtoista.
Määrärahaa kohdennetaan yhtiölle kompensoimaan osatyökykyisten alentunutta työkykyä, osaamista ja tuottavuutta.
| 2022 II lisätalousarvio | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (242/2022) mukaisesti maksettavaan yleisavustukseen Työkanava Oy:lle.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 35 630 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2022 saa uusia sitoumuksia tehdä enintään 10 460 000 eurolla.
Momentin määrärahasta on varattu 830 000 euroa ja valtuudesta 4 460 000 euroa kasvun kiihdyttämisohjelman toimeenpanoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Momentin valtuudesta käytetään 3 000 000 euroa äkillisiin rakennemuutostilanteisiin varautumiseen ja 7 460 000 euroa hallitusohjelman mukaisesti pk-yritysten kasvun kiihdyttämisohjelman ja Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisiin yritysten kehittämisavustuksiin. Kasvun kiihdyttämisohjelma kohdistuu erityisesti kasvun alkuvaiheessa olevien pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien tukemiseen.
Kasvun kiihdyttämisohjelmaan varatulla momentin valtuudella arvioidaan vaikutettavan 140 pk-yrityksen kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien paranemiseen v. 2022. Äkillisiin rakennemuutostilanteisiin varatulla momentin valtuudella arvioidaan vaikutettavan noin 100 uuden työpaikan syntymiseen.
Momentin määrärahasta 830 000 euroa ja myöntämisvaltuudesta 4 460 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavaa. Rahoituksen kautta tuetaan vähintään 110 yrityksen kansainvälistymisvalmiuksia v. 2022. Tavoitteena on tukea erityisesti digitaalisten teknologioiden ja toimintatapojen hyödyntämistä pienten yritysten liiketoiminnassa ja kansainvälistymistoimissa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset | 31 200 | 6 300 | 2 300 | - | 39 800 |
| Vuoden 2022 sitoumukset | 4 430 | 3 030 | 2 700 | 300 | 10 460 |
| Menot yhteensä | 35 630 | 9 330 | 5 000 | 300 | 50 260 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kasvun kiihdyttämisohjelma (RRF pilari3) | 830 |
| Maksatusten tarkistukset | 6 822 |
| Maksatusten tarkistukset (koronarahoitus) | -65 000 |
| Pk-yritysten kasvuohjelma (HO 2019) | 800 |
| Valtuuden maksatus (LTA III 2021) | 800 |
| Varautuminen äkillisen rakennemuutoksen tilanteisiin (HO 2019 kertaluonteinen) | 4 000 |
| Yritysten investointien ja kehittämisen vauhdittaminen (elvytys) | -5 000 |
| Yhteensä | -56 748 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 35 630 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 100 000 |
| 2021 talousarvio | 92 378 000 |
| 2020 tilinpäätös | 281 088 513 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Mikäli vuoden 2021 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2022 enintään 8 500 000 eurolla.
Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohdan kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kolmanneksi kappaleeksi.
| 2022 talousarvio | 35 630 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | -30 000 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 100 000 |
| 2021 talousarvio | 92 378 000 |
| 2020 tilinpäätös | 281 088 513 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 35 630 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2022 saa uusia sitoumuksia tehdä enintään 10 460 000 eurolla.
Momentin määrärahasta on varattu 830 000 euroa ja valtuudesta 4 460 000 euroa kasvun kiihdyttämisohjelman toimeenpanoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Mikäli vuoden 2021 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2022 enintään 8 500 000 eurolla.
I lisätalousarvioesitys HE 2/2022 vp (3.2.2022)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021—2028 annetun lain (758/2021) mukaisten avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Perustelujen muutos aiheutuu valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) kumoavan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021—2028 annetun lain (758/2021) voimaantulosta.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2022 I lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 35 630 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | -30 000 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 100 000 |
| 2021 talousarvio | 92 378 000 |
| 2020 tilinpäätös | 281 088 513 |
Eduskunnan kirjelmä EK 10/2022 vp (11.3.2022)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021—2028 annetun lain (758/2021) mukaisten avustusten maksamiseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentilta vähennetään 16 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu korona-avustusten arvioitua pienemmästä toteutumisesta sekä hankkeiden toteutusaikataulun myöhentymisestä.
| 2022 IV lisätalousarvio | -16 000 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 35 630 000 |
| 2021 tilinpäätös | 50 153 102 |
| 2020 tilinpäätös | 281 088 513 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentilta vähennetään 16 000 000 euroa.
43. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 87 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta säädetyn lain mukaisten tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta.
Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuella kannustetaan hiilineutraaliin tuotantoon ja energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen kustannuskilpailukyky huomioiden. Tuen saamisen ehtona on energiakatselmusten tekeminen. Tuen saajan tulee kattaa vähintään 30 % sähkönkulutuksestaan hiilettömistä lähteistä. Tuensaajan tulee kohdistaa myönnetystä tuesta vähintään 50 % hankkeisiin, joilla edistetään hiilineutraalimpaan tuotantoon siirtymistä. Tällaisia hankkeita voivat olla päästöjä vähentävät investoinnit, prosessien sähköistäminen, energiatehokkuutta parantavat investoinnit ja uusiutuvan energian osuutta yritysten energiakulutuksessa lisäävät toimenpiteet.
Kansallinen tuki-intensiteetti on 25 %. Tukea maksetaan vuosien 2021—2025 tietojen perusteella vuosien 2022—2026 talousarvioista. Maksettavan tuen suuruus riippuu päästöoikeuden hinnasta, tuen saajan sähkönkulutuksesta sekä hiilidioksidin päästökertoimista. Päästöoikeuden hinta v. 2022 maksettavalle tuelle on 27 euroa. Vuositasolla maksettavan tuen enimmäismäärä on rajattu enintään 150 000 000 euroon. Laissa energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta säädetään tuen myöntämisen perusteista ja tuen määrän laskemisesta.
- — Teollisuuden kustannuskilpailukyky parantuu.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Uusi sähköistämistuki | 87 000 |
| Yhteensä | 87 000 |
| 2022 talousarvio | 87 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarvioesityksestä.
Vähennys 87 000 000 euroa aiheutuu sähköistämistukea koskevan lainsäädäntövalmistelun viivästymisestä.
| 2022 talousarvio | — |
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2020—2022 annetun valtioneuvoston asetuksen (1193/2020) mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.
Kuljetustukea maksetaan matkan pituuden mukaan määräytyvänä prosenttiosuutena (9—20 %) hyväksytyistä kustannuksista.
Kuljetustukea maksetaan noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.
| 2022 talousarvio | 6 000 000 |
| 2021 talousarvio | 6 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 6 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2020—2022 annetun valtioneuvoston asetuksen (1193/2020) mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
45. Valtionavustus turvetuotantokoneiden romutukseen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 9 110 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisen avustuksen maksamiseen.
Avustus myönnetään Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisena.
Selvitysosa:Turpeen energiakäyttö on laskenut ennakoitua nopeammin. Kehityskulun seurauksena turvealan yritykset ja yrittäjät ovat ajautuneet asemaan, jossa turvealalla ei ole aiemmassa laajuudessa liiketoimintaedellytyksiä.
Momentin määrärahaa käytettäisiin avustuksiin, jotka kohdennettaisiin turvetuotantoon valmistettujen koneiden ja laitteiden romuttamiseen tai siirtämiseen toiseen käyttötarkoitukseen. Avustusjärjestelmän piiriin eivät kuuluisi muut, moneen käyttötarkoitukseen soveltuvat koneet ja laitteet. Tavoitteena on, että mahdollisimman suurelle osuudelle käytöstä poistettavasta kalustosta löytyisi uusi käyttötarkoitus.
Avustus myönnetään Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisena, joten avustuksen enimmäismäärä on elinkeinoharjoittajaa kohden enintään 200 000 euroa kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa yhteenlaskettuna muiden vähämerkityksisenä tukena myönnettyjen valtiontukien kanssa.
| 2022 talousarvio | 9 110 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 20 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille myönnetään 9,1 milj. euroa.
Turpeen energiakäyttö on laskenut ennakoitua nopeammin erityisesti päästöoikeuksien hinnan nousun vuoksi eikä energiaturvealalla ole aiemmassa laajuudessa liiketoimintaedellytyksiä. Momentin määrärahaa käytetään avustuksiin energiaturvetuotantoon valmistettujen koneiden ja laitteiden romuttamiseksi tai siirtämiseksi toiseen käyttötarkoitukseen. Valiokunta pitää avustuksia tärkeinä turveyrittäjien hankalan tilanteen helpottamiseksi. Valiokunta pitää myös kannatettavana, että käytöstä poistettavalle kalustolle yritetään löytää uusia käyttötarkoituksia. Saadun selvityksen mukaan mahdollinen romutukseen myönnetty avustus ei estäisi yrittäjää toimimasta jatkossa kasvu- ja kuiviketurvealalla.
Valiokunta tuo esiin, että valtionavustus ei yksinään tuo suurta apua turveyrittäjälle, koska EU:n valtiontukisäännökset rajoittavat yrityskohtaisen valtionavustuksen enimmäismäärän 200 000 euroon kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa mukaan lukien myös muut vähämerkityksisenä tukena myönnetyt valtiontuet.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 9 110 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisen avustuksen maksamiseen.
Avustus myönnetään Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisena.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentilta vähennetään 160 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu turvetukien järjestelmämuutoskustannusten siirrosta momentille 32.01.02.
| 2022 II lisätalousarvio | -160 000 |
| 2022 talousarvio | 9 110 000 |
| 2021 tilinpäätös | 20 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentilta vähennetään 160 000 euroa.
(46.) Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2021 talousarvio | 121 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 74 635 015 |
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 285 896 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, tieto- ja neuvontapalvelujen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta. Edellä mainitun estämättä palkkatukea saa maksaa 50 % tuella palkattavasta aiheutuvista palkkauskustannuksista, kun kunta työllistää työttömän työnhakijan 11 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen perusteella
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
6) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
7) työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta (1269/2020) annetun lain mukaisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki-, starttiraha- ja korvauspäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) annetussa laissa on säädetty kyseisten palveluiden rahoituksesta
8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.
9) rekrytointitukikokeilussa kokeiltavan rekrytointituen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 6) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut ja rekrytointituki maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2022 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2022 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen rekrytointitukikokeilusta.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Asiantuntija-arvioinnit | 4 000 000 |
| Kokeilut ja valmennukset (490 000 otp) | 19 000 000 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta | |
| — Ammatillinen koulutus (1,3 milj. otp) | 44 100 000 |
| — Kotoutumiskoulutus (1,6 milj. otp) | 53 298 000 |
| Yhteensä | 97 398 000 |
|---|---|
| Starttiraha (2 400 htv) | 21 000 000 |
| Palkkatuettu työ | |
| — Valtionhallinto (enintään 500 htv) | 12 500 000 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät (7 500 htv, tuki 30/40/50 %) | 36 000 000 |
| — Yksityinen sektori (30, 40 tai 50 tai 100 %, 13 800 htv) | 57 400 000 |
| Yhteensä | 105 900 000 |
| Työllisyyspoliittinen avustus | 10 000 000 |
| Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta | 13 000 000 |
| Korvaukset | 900 000 |
| Vakuutusturva | 950 000 |
| Työnvälitys-, tieto- ja neuvontapalvelut | 318 000 |
| Ammatinvalinta- ja uraohjaus | 1 780 000 |
| Rekrytointitukikokeilu | 11 650 000 |
| Kaikki yhteensä | 285 896 000 |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| — 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 46,3 | < 39 | < 39 |
| — 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 52 | < 45 | < 45 |
| — 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 27,5 | < 26 | < 26 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset | 55 297 | 9 500 | 500 | - | 65 297 |
| Vuoden 2022 sitoumukset | - | 55 000 | 9 500 | 500 | 65 000 |
| Menot yhteensä | 55 297 | 64 500 | 10 000 | 500 | 130 297 |
|---|
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 12 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 273 896 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Afganistanista evakuoidut henkilöt | 740 |
| Aulapalvelut (siirto momentille 32.01.03) | -1 255 |
| Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus (siirto momentille 33.20.50) | -300 |
| Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus (siirto momentille 33.20.52) | -850 |
| Kotoutumiskoulutuksen hankinnat | -615 |
| Kotoutumiskoulutus - Pakolaiskiintiön nosto 1 050 henkilöön | 290 |
| Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | -200 |
| Palkkatuen lisääminen (HO 2019) | 3 000 |
| Perhevapaalta töihin -hanke (siirto momentille 32.01.02) | -220 |
| Pk-yritysten rekrytointitukikokeilu | 4 000 |
| TE-digihanke (siirto momentilta 32.01.03) | 10 000 |
| Turveyrittäjien ja -työntekijöiden uudelleen työllistymisen tuki | 500 |
| Työllisyys-SIB:n tuotonmaksu (siirto momentille 32.30.95) | -500 |
| Työvoimakoulutuksen määrän nosto (HO 2019 kertaluonteinen) | -5 000 |
| Yhteensä | 9 590 |
| 2022 talousarvio | 285 896 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -12 735 000 |
| 2021 talousarvio | 276 306 000 |
| 2020 tilinpäätös | 332 914 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 284 526 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 285 896 000 euroon nähden on 1 370 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 656 000 euroa kotoutumiskoulutukseen pakolaiskiintiön nostosta 1 500 henkilöön Afganistanin tilanteesta johtuen sekä vähennyksenä 2 000 000 euroa pohjoismaisen työvoimapalvelumallin hankintaresurssien siirrosta momentille 32.01.02 ja 26 000 euroa Hankinnoilla työllistämisen -koordinaatiohankkeen palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 32.01.40.
| 2022 talousarvio | 284 526 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 20 000 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -12 735 000 |
| 2021 talousarvio | 276 306 000 |
| 2020 tilinpäätös | 332 914 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentin määrärahaksi esitetään 284,5 milj. euroa.
Työllisyystavoitteeseen pääsemiseksi hallitus on esittänyt monia toimenpiteitä, kuten pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönottoa, TE-palveluiden kuntakokeilua, osatyökykyisten välittäjäyhtiötä, pk-yritysten rekrytointitukikokeilua ja palkkatuen lisäämistä. Valiokunta kannattaa talousarvion lisäyksiä ja kohdennuksia työllisyyden hoitoon.
Valiokunta tuo esiin aiemmin esittämänsä näkemyksen siitä, että työllisyyttä edistävien toimenpiteiden vaikutuksista tulisi saada parempaa tietoa kohtuullisen nopeasti. Nykyisessä tilanteessa, jossa on käytössä useita toimenpiteitä, kannustimia ja kokeiluja työllisyyden parantamiseksi, valiokunta pitää tärkeänä, että työllisyystoimenpiteiden vaikutusta mittaavien työkalujen kehittämiseen panostettaisiin.
Talousarvioesityksessä on vahva painotus toisaalta työperäisen maahanmuuton tukemiseen ja toisaalta työntekoon liittyvien kotoutumistoimenpiteiden vahvistamiseen. Valiokunta yhtyy näkemykseen, että työllistyminen on kotoutumisessa keskeisessä roolissa, ja on hyvä, että tähän panostetaan. Kotoutumiskoulutukseen arvioidaan käytettävän 53,3 milj. euroa vuonna 2022. Saadun selvityksen mukaan työvoimakoulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus on aikuisten maahanmuuttajien tärkein kotouttamisen väline.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 284 526 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, tieto- ja neuvontapalvelujen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta. Edellä mainitun estämättä palkkatukea saa maksaa 50 % tuella palkattavasta aiheutuvista palkkauskustannuksista, kun kunta työllistää työttömän työnhakijan 11 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen perusteella
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
6) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
7) työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta (1269/2020) annetun lain mukaisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki-, starttiraha- ja korvauspäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) annetussa laissa on säädetty kyseisten palveluiden rahoituksesta
8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.
9) rekrytointitukikokeilussa kokeiltavan rekrytointituen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 6) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut ja rekrytointituki maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2022 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2022 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentilta vähennetään 1 700 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennyksestä 1 630 000 euroa aiheutuu nuorten start-up -kokeilujen siirrosta momentille 32.01.03 ja 70 000 euroa TE-palvelut 2024 -uudistuksen viestintään liittyvien menojen siirrosta momentille 32.01.01.
| 2022 II lisätalousarvio | -1 700 000 |
| 2022 talousarvio | 284 526 000 |
| 2021 tilinpäätös | 283 571 000 |
| 2020 tilinpäätös | 332 914 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentilta vähennetään 1 700 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentilta vähennetään 1 591 000 euroa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 980 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennyksestä 700 000 euroa aiheutuu työkykykoordinaattoreiden palkkauksen siirrosta momentille 32.01.03, 360 000 euroa harkinnanvaraisten kulukorvausten käsittelyn siirtona momentille 32.01.03, 361 000 euroa perhevapaalta töihin -hankkeen menojen siirrosta momentille 32.01.02 ja 170 000 euroa työllisyyden kuntakokeilujen valvonnan siirrosta momentille 28.40.01.
Määrärahan peruuttaminen johtuu turveyrittäjille suunnattujen palvelujen ennakoitua vähäisemmästä kysynnästä.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2022 IV lisätalousarvio | -1 591 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -1 700 000 |
| 2022 talousarvio | 284 526 000 |
| 2021 tilinpäätös | 283 571 000 |
| 2020 tilinpäätös | 332 914 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentilta vähennetään 1 591 000 euroa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 980 000 euroa.
52. Palkkaturva (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 32 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen
4) kulutusmenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan työntekijälle.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Palkkaturva | 31 770 000 |
| Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot | 80 000 |
| Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset | 150 000 |
| Yhteensä | 32 000 000 |
Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 31 770 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.
Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.
Palkkaturvan tunnuslukuja
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) | 6 900 | 7 000 | 7 000 |
| Palkkaturvaa saaneet työntekijät (lkm) | 6 861 | 6 500 | 6 500 |
| Palkkaturvapäätöksen saaneet työnantajat (lkm) | 2 223 | 2 200 | 2 200 |
| Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) | 176 | 180 | 180 |
| Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) | 17 | 20 | 20 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 32 000 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 1 460 000 |
| 2021 talousarvio | 32 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 31 130 307 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 32 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen
4) kulutusmenojen maksamiseen.
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 394 233 000 euroa.
Määrärahaa ja myöntämisvaltuutta saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2021—2027 toimintapoliittisia tavoitteita ”Älykkäämpi Eurooppa”, ”Vihreämpi Eurooppa”, ”Yhteenliitetympi Eurooppa” ja ”Sosiaalisempi Eurooppa” sekä oikeudenmukaista siirtymää (JTF-rahasto) toteuttavan ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) Suomen vuosien 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen
3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen tuen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen sekä kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin ja hallinnollisten tarkastusten tekemiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen
4) enintään 250 henkilötyövuoden palkkaamiseen kausien 2014—2020 ja 2021—2027 ohjelmien toteuttamiseen
5) EU:n ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen InvestEU-ohjelmaan ja vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahaston ohjelmaan
6) Ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan ja EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 139 artiklan mukaisten ennakkomaksujen maksamiseen, 143—147 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
7) hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltujen ennakoiden maksamiseen
8) Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ohjelmien 2014—2020 ja Interreg-ohjelmien 2021—2027 teknisen tuen toteuttamisesta aiheutuvien negatiivisten korkojen maksamiseen ulkomaisten hallintoviranomaisten osalta ja ohjelmiin liittyvän teknisen tuen maksamiseen kertaluonteisena eränä ohjelman hallintoviranomaisena toimivalle maakunnan liitolle ohjelmien maksatusten korvaamisen varmistamiseksi tuensaajille määräajan puitteissa sekä Suomen kansallisen vastinrahoituksen osuuteen kertaluonteisena eränä Euroopan laajuisille Interreg-ohjelmille.
Momentin myöntämisvaltuudesta 18 135 000 euroa ja määrärahasta 20 135 000 euroa kohdistuu ohjelmakauden 2021—2027 tekniseen tukeen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Vuonna 2022 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 609 388 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2021 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2022.
Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 384 619 000 euroa on EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuutta ja 224 769 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 217 030 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 177 203 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 281 963 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2014—2020 maksatuksiin, josta 155 224 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 126 739 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 112 270 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2021—2027 maksatuksiin, josta 61 806 000 euroa EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 50 464 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.
Alue- ja rakennepolitiikkaa koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset tulevat valmistumaan arviolta vuoden 2021 kesällä. Asetusten perusteella annettava kansallinen lainsäädäntö valmistellaan välittömästi tämän jälkeen. Tavoitteena on, että kansallinen lainsäädäntö olisi voimassa syksyllä 2021, jonka jälkeen uuden ohjelmakauden rahoitusta voidaan myöntää.
Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020". Vuosina 2021—2023 käytettäväksi tarkoitettu ns. REACT-EU-elpymisrahoitus mukaan lukien ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 2,8 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on noin 51 % eli noin 1,4 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus vastaavasti lähes 1,4 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 78 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus noin 22 %.
Rakennerahasto-ohjelmaan kaudelle 2014—2020 varattu myöntämisvaltuus on sidottava pääsääntöisesti vuoden 2022 loppuun mennessä, jotta varmistetaan ohjelmien täysimääräinen toteutuminen.
Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan sosiaalirahaston, aluekehitysrahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimet on koottu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027". Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 3,2 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on 60 % eli noin 2,0 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 1,2 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.
Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.
Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja ohjelmakauden 2021—2027 teknistä tukea.
Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.
Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa määritellään, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) edistetään Eurooppa 2020 -strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun päämääriä ja tavoitteita.
Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Pk-yritysaloiteohjelman tavoitteena on uuden velkarahoituksen myöntäminen pk-yrityksille uusien yritysten perustamiseen, alkuvaiheen pääomaan, yritysten yleistoimintojen tehostamiseen tarkoitettuun pääomaan sekä uusien hankkeiden toteuttamiseen tai uuden kehittämiseen olemassa olevien yritysten toimesta tai sellaisten yritysten pääsyyn markkinoille. Osana EU:n elpymisrahoituskokonaisuutta ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelmassa toteutetaan REACT-EU-välineen toimenpiteitä, joilla tuetaan koronapandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista alueilla.
Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa ohjelmakaudelle 2021—2027 määritellään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) strateginen kohdentuminen ja ohjelmatyön organisointi.
Ohjelmakauden 2021—2027 alue- ja rakennepolitiikan rahoitus kohdentuu elinkeinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, toiminnan uudistumiseen ja liiketoimintaympäristön kehittämiseen, työhakijoiden, työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja työmarkkinoille heikosti kiinnittyneiden ryhmien työllistymisen edistämiseen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen, oppimismahdollisuuksien kehittämiseen, kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantamiseen sekä niiden alueiden tukemiseen, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.
Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten Interreg-ohjelmien ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä rahoitettavien Interreg-ulkorajaohjelmien toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.
InvestEU-ohjelman tavoitteena on tukea Euroopan unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään unionin kilpailukykyä, talouden kestävyyttä ja kasvua, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta, pääomamarkkinoiden yhdentymistä sekä sisämarkkinoiden vahvistumista.
Suomen rakennerahasto-ohjelman jakautuminen toimintalinjoittain ohjelmakaudella 2014—2020 (pl. Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY), Eurooppalaisen avun rahaston (FEAD), Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) ja pk-yritysaloiteohjelman osuudet)
| Osuus koko ohjelmakaudella (%) | |
| TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) | 22,9 |
| TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) | 30,1 |
| TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) | 16,7 |
| TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) | 11,8 |
| TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) | 7,1 |
| TL 6. Tekninen tuki (EAKR) | 1,9 |
| TL 7. Tekninen tuki (ESR) | 1,2 |
| TL 8. REACT-EU:n EAKR toimenpiteet | 5,6 |
| TL 9. REACT-EU:n ESR toimenpiteet | 2,4 |
| TL 10. REACT-EU:n tekninen tuki (EAKR) | 0,2 |
| TL 11. REACT-EU:n tekninen tuki (ESR) | 0,1 |
| Yhteensä | 100,0 |
|---|
Myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Ohjelmakausi 2014—2020 | |||||
| Aikaisempien vuosien sitoumukset | 22,215 | 44,314 | - | - | 66,529 |
| Vuoden 2020 sitoumukset | 33,962 | 67,924 | - | - | 101,886 |
| Vuoden 2021 sitoumukset | 149,337 | 137,059 | 20,000 | - | 306,396 |
| Vuoden 2022 sitoumukset | 76,449 | 58,739 | 10,000 | - | 145,188 |
| Yhteensä | 281,963 | 308,036 | 30,000 | 619,999 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Ohjelmakausi 2021—2027 | |||||
| Vuoden 2021 sitoumukset | 100,489 | 71,445 | 83,353 | 83,535 | 338,822 |
| Vuoden 2022 sitoumukset | 11,781 | 165,853 | 354,622 | 77,132 | 609,388 |
| Yhteensä | 112,270 | 237,298 | 437,975 | 160,667 | 948,210 |
| Kaikki yhteensä | 394,233 | 545,334 | 467,975 | 160,667 | 1 568,209 |
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n ja valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)
| Ohjelma/osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2021—2027 rahoituskehys valtuutena |
Myöntämisvaltuus v. 2022 |
Määräraha v. 2022 |
| Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | |||
|---|---|---|---|
| Tekninen tuki | 49,869 | 5,332 | 6,332 |
| Valtakunnalliset teemat | 54,301 | 9,065 | 1,158 |
| Aluerahoitus | 1 110,412 | 180,409 | 24,179 |
| Kaupunkirahoitus | 109,010 | 14,936 | 1,809 |
| Yhteensä | 1 323,592 | 209,742 | 33,478 |
| InvestEU | 63,142 | 0,000 | 31,571 |
| Yhteensä | 1 386,734 | 209,742 | 65,049 |
| Euroopan sosiaalirahasto (ESR) | |||
| Tekninen tuki | 39,532 | 4,040 | 5,040 |
| Valtakunnalliset teemat | 184,030 | 31,314 | 3,851 |
| Aluerahoitus | 612,220 | 70,607 | 13,902 |
| Aineellisen puutteen torjuminen | 31,993 | 7,791 | 0,793 |
| Yhteensä | 867,775 | 113,752 | 23,586 |
| Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) | |||
| Tekninen tuki | 20,940 | 8,763 | 8,763 |
| Aluerahoitus | 595,990 | 259,848 | 12,244 |
| Yhteensä | 616,930 | 268,611 | 21,007 |
| Interreg-ohjelmat1) | 51,000 | 16,282 | 1,628 |
| Interreg-ulkorajaohjelmat1) | 69,975 | 1,000 | 1,000 |
| Yhteensä | 120,975 | 17,282 | 2,628 |
| Kaikki yhteensä | 2 992,414 | 609,388 | 112,270 |
1) Koostuu valtion rahoitusosuudesta.
Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit
| Toteutuma 2014—2020 | Tavoite (2023) |
|
| Uudet yritykset | 483 | 600 |
| Uudet työpaikat | 9 489 | 10 500 |
| Uudet tki-työpaikat | 765 | 830 |
| Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset | 15 991 | 16 600 |
| Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä | 1 743 | 1 900 |
| Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat | 36 643 | 42 000 |
| Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat | 33 057 | 32 000 |
| Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät | 14 340 | 15 500 |
EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 16 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 378 233 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ohjelmakauden 2014—2020 maksatusten väheneminen | -67 631 |
| Ohjelmakauden 2021—2027 maksatukset | 83 226 |
| Yhteensä | 15 595 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 394 233 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 129 938 000 |
| 2021 talousarvio | 378 638 000 |
| 2020 tilinpäätös | 341 299 206 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Määrärahaa ja myöntämisvaltuutta saa käyttää:
6) Ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan, EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 139 artiklan mukaisten ennakkomaksujen maksamiseen, 143—147 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen, EU:n ohjelmakauden 2021—2027 neuvoston asetuksen 1060/2021 103—104 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen.
9) Interreg-ohjelmien 2021—2027 jäsenvaltion velvoitteista aiheutuviin maksuihin.
Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 6) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 6) ja päätösosan kappaleen kohta 9) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 9).
Muutoksilla mahdollistetaan määrärahan käyttö myös ohjelmakauden 2021—2027 neuvoston asetuksen 1060/2021 103—104 artiklan mukaisten rahoitusoikaisujen maksamiseen sekä Interreg-ohjelmien 2021—2027 jäsenvaltion velvoitteista aiheutuviin maksuihin.
| 2022 talousarvio | 394 233 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | -97 089 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 129 938 000 |
| 2021 talousarvio | 378 638 000 |
| 2020 tilinpäätös | 341 299 206 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 394 233 000 euroa.
Määrärahaa ja myöntämisvaltuutta saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2021—2027 toimintapoliittisia tavoitteita ”Älykkäämpi Eurooppa”, ”Vihreämpi Eurooppa”, ”Yhteenliitetympi Eurooppa” ja ”Sosiaalisempi Eurooppa” sekä oikeudenmukaista siirtymää (JTF-rahasto) toteuttavan ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) Suomen vuosien 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen
3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen tuen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen sekä kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin ja hallinnollisten tarkastusten tekemiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen
4) enintään 250 henkilötyövuoden palkkaamiseen kausien 2014—2020 ja 2021—2027 ohjelmien toteuttamiseen
5) EU:n ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen InvestEU-ohjelmaan ja vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahaston ohjelmaan
6) Ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan, EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 139 artiklan mukaisten ennakkomaksujen maksamiseen, 143—147 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen, EU:n ohjelmakauden 2021—2027 neuvoston asetuksen 1060/2021 103—104 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
7) hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltujen ennakoiden maksamiseen
8) Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ohjelmien 2014—2020 ja Interreg-ohjelmien 2021—2027 teknisen tuen toteuttamisesta aiheutuvien negatiivisten korkojen maksamiseen ulkomaisten hallintoviranomaisten osalta ja ohjelmiin liittyvän teknisen tuen maksamiseen kertaluonteisena eränä ohjelman hallintoviranomaisena toimivalle maakunnan liitolle ohjelmien maksatusten korvaamisen varmistamiseksi tuensaajille määräajan puitteissa sekä Suomen kansallisen vastinrahoituksen osuuteen kertaluonteisena eränä Euroopan laajuisille Interreg-ohjelmille
9) Interreg-ohjelmien 2021—2027 jäsenvaltion velvoitteista aiheutuviin maksuihin.
Momentin myöntämisvaltuudesta 18 135 000 euroa ja määrärahasta 20 135 000 euroa kohdistuu ohjelmakauden 2021—2027 tekniseen tukeen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Vuonna 2022 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 609 388 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2021 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2022.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin myöntämisvaltuudesta 18 135 000 euroa ja määrärahasta 33 284 000 euroa kohdistuu ohjelmakauden 2021—2027 tekniseen tukeen.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2022 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä 617 430 000 eurolla.
Selvitysosa:Myöntämisvaltuuden kasvusta 5 100 000 euroa aiheutuu loppuohjelmakaudesta 2014—2020 purkautuviksi arvioitujen REACT-EU -myöntämisvaltuuksien uudelleen budjetoinnista ja 2 942 000 euroa vuodelle 2022 kohdistuvan REACT-EU -rahoituksen tarkentumisesta.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä 4 595 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 3 447 000 euroa valtion rahoitusosuutta.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 5 361 000 euroa vuonna 2023 ja 2 681 000 euroa vuonna 2024.
Ohjelmakauden 2021—2027 tekniseen tukeen kohdistuva määrärahan lisäys 13 149 000 euroa johtuu teknisen tuen maksatusten siirtymisestä vuodelta 2021 vuodelle 2022. Määrärahan kohdennus tapahtuu aiemmin myönnetyn määrärahan sisällä.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 394 233 000 |
| 2021 tilinpäätös | 296 202 079 |
| 2020 tilinpäätös | 341 299 206 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin myöntämisvaltuudesta 18 135 000 euroa ja määrärahasta 33 284 000 euroa kohdistuu ohjelmakauden 2021—2027 tekniseen tukeen.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2022 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä 617 430 000 eurolla.
87. Pääomasijoitus Työkanava Oy:lle (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää osatyökykyisten työllistymistä edistävän osakeyhtiön oman pääoman korottamiseen.
Määräraha on varattu uuden välityömarkkinatoimijan toimintaan (RRF pilari3) osana EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi osatyökykyisten työllisyyden edistämisestä.
Valtion täysin omistama uusi erityistehtäväyhtiö aloittaa toimintansa v. 2022. Yhtiön tavoitteena on parantaa osatyökykyisten työllistymistä ja tukea työstä-työhön siirtymiä edelleen avoimille työmarkkinoille tarjoamalla sen palveluksessa oleville työntekijöille riittävän pitkäkestoista työtä.
Uudesta erityistehtäväyhtiöstä säädetään lailla, jossa määritellään yhtiön tehtävät ja yleiset periaatteet. Yhtiö pyrkii toimimaan tuloksellisesti, mutta toiminnan ensisijaisena tavoitteena ei ole tuottaa omistajilleen osinkoa eikä liikevoittoa.
Yhtiön liiketoiminnan tulee olla sellaista, ettei se vähäistä enempää vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla toimivien yhteisöjen, kuten yritysten ja järjestöjen vastaavaa palvelujen tarjontaa. Yhtiön tuottamien palveluiden hinnoittelu on markkinaehtoista.
Määräraha kohdennetaan uuden osakeyhtiön oman pääoman maksamiseen.
Momentin määräraha on EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavaa. Uudistuksella ei ole vaikutusta vihreän siirtymän tavoitteisiin, mutta se tukee hallinnon digitaalista muutosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vahvistetaan osatyökykyisien mahdollisuuksia tehdä töitä uuden välityömarkkinatoimijan kautta (RRF pilari3) | 10 000 |
| Yhteensä | 10 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 10 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille ehdotetaan 10 milj. euroa, joka liittyy eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä (HE 198/2021 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken eduskunnassa, valiokunta poistaa momentin ja sillä olevan määrärahan.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työkanava Oy:n oman pääoman korottamiseen.
Määräraha on varattu Työkanava Oy:n toimintaan (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Valtion täysin omistama uusi erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy aloittaa toimintansa 1.7.2022. Yhtiön tavoitteena on parantaa osatyökykyisten työllistymistä ja tukea työstä—työhön siirtymiä edelleen avoimille työmarkkinoille tarjoamalla sen palveluksessa oleville työntekijöille riittävän pitkäkestoista työtä. Yhtiö pyrkii toimimaan tuloksellisesti, mutta toiminnan ensisijaisena tavoitteena ei ole tuottaa omistajilleen osinkoa eikä liikevoittoa.
Yhtiön liiketoiminnan tulee olla sellaista, ettei se vähäistä enempää vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla toimivien yhteisöjen, kuten yritysten ja järjestöjen vastaavaa palvelujen tarjontaa. Yhtiön tuottamien palveluiden hinnoittelu on markkinaehtoista.
Määräraha kohdennetaan uuden osakeyhtiön oman pääoman maksamiseen.
Määräraha on EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavaa. Uudistuksella ei ole vaikutusta vihreän siirtymän tavoitteisiin, mutta se tukee hallinnon digitaalista muutosta.
| 2022 II lisätalousarvio | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työkanava Oy:n oman pääoman korottamiseen.
Määräraha on varattu Työkanava Oy:n toimintaan (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 5 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden ja kotouttamisen vaikuttavuusinvestointihankkeiden tuoton maksamiseen.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö on kilpailuttanut ja solminut yksityisen hankehallinnoijan kanssa sopimukset kahden tulosperusteisen vaikuttavuusinvestointirahaston perustamisesta. Maahanmuuttajien nopeampaan työllistymiseen tähtäävä hanke käynnistyi v. 2016 ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamista tavoitteleva hanke v. 2018.
Vaikuttavuusinvestointihankkeissa hankehallinnoija kerää rahastoihin sijoittajilta pääomia, jotka käytetään maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden palveluiden rahoittamiseen. Sijoittajat kantavat taloudellisen riskin hankkeiden tuloksellisuudesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut maksamaan rahastoihin sijoittaneille toimijoille tulokseen perustuvaa palkkiota. Tulospalkkio määrittyy toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävässä hankkeessa toimijoille maksetaan enintään 10 000 euroa työllistynyttä kohden, yhteensä arviolta 15 milj. euroa vuosina 2020—2023 ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen tähtäävässä hankkeessa enintään 23 milj. euroa vuosina 2020—2024.
Vaikuttavuus
| 2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Maahanmuuttajien työllisyys paranee | |||
|---|---|---|---|
| Maahanmuuttajien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2016—, hlöä) | 2 217 | 2 217 | 2 217 |
| — joista työllistyneitä | 1 034 | 1 000 | 1 034 |
| Pitkäaikaistyöttömien työllisyys paranee | |||
| Pitkäaikatyöttömien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2019—, hlöä) | 515 | 2 000 | 3 500 |
| — joista työllistyneitä | 155 | 650 | 1 150 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| SIB-hankkeiden tuotonmaksun nousu | 800 |
| Työlisyys-SIB:n tuotonmaksu (siirto momentilta 32.30.51) | 500 |
| Yhteensä | 1 300 |
| 2022 talousarvio | 5 800 000 |
| 2021 talousarvio | 4 500 000 |
| 2020 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 5 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden ja kotouttamisen vaikuttavuusinvestointihankkeiden tuoton maksamiseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu kotoutumisen vaikuttavuusinvestointihankkeen maksatuksen aikaistumisesta.
| 2022 IV lisätalousarvio | 1 500 000 |
| 2022 talousarvio | 5 800 000 |
| 2021 tilinpäätös | 990 412 |
| 2020 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 euroa.