Talousarvioesitys 2022
Pääluokka 31
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala vastaa toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävällä tavalla kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseksi sekä mahdollistaa uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön.
Toimintaympäristöön vaikuttavat pitkän aikavälin megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja kaupungistuminen. Maapallon lämpeneminen on ylittämässä turvallisena pidetyn 1,5 asteen rajan vuosisadan puoleen väliin mennessä. Päästövähennyksiin tähtääviä toimia on tehtävä huomattavasti nopeammin kuin tähän mennessä on tehty tai suunniteltu tehtäväksi. Liikennealalla ilmastonmuutoksen hillintä vaatii suuria vähennyksiä hiilidioksidipäästöissä ja energian kulutuksessa. Myös tieto- ja viestintäteknologiasektorin tarjoamat mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ovat korostumassa. Kaupungistuminen ja väestörakenteen kehitys vaikuttavat liikenteen ja viestinnän tulevaisuuteen asettamalla haasteita muun muassa palvelurakenteelle. Liikenne- ja viestintätoimialan palveluistuminen jatkuu ja teknologiamurroksella on suuria vaikutuksia yhteiskuntaan ja liikennejärjestelmään.
Väylien kunto ja viestintäverkkojen kapasiteetti korostuvat digitaalisten palvelujen ja automaation kehityksen myötä. Liikenteen automaatio, esineiden internet ja muut kehittyvät ilmiöt ja palvelut vaativat kattavia sekä nopeampia ja tehokkaampia tiedonsiirtoyhteyksiä. Tietoverkkojen toimintavarmuuden ja turvallisen tiedonkäsittelyn vaade sekä käyttäjien luottamuksen vahvistaminen tulevat jatkumaan yhteiskunnan prosessien automatisoituessa ja digitalisoituessa ja henkilöistä kerätyn datan määrän kasvaessa. Liikenne- ja viestintäverkkojen toimintahäiriöt (muun muassa kyberhyökkäykset, puutteet tietoturvassa tai sähkönjakelussa) voivat aiheuttaa laaja-alaista haittaa. Liikenne- ja viestintäverkkojen palautumiskyvyn merkitys korostuu.
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
1. Suomi on edelläkävijä kohti hiiletöntä liikennettä ja viestintää
Mittarit:
- — Liikenteen päästöjen vähenemä
- — Liikenteen energiankulutus
- — Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuus
- — Kestävien kulkutapojen suoritteet ja markkinaosuus
2. Verkot ja palvelut helpottavat arkea ja edistävät elinkeinonharjoittamista
Mittarit:
- — Liikenne- ja viestintäverkkojen kattavuus ja peitto
- — Palveluiden hintakehitys
3. Uudet toimintamallit ja innovaatiot vauhdittavat hyvinvointia ja kilpailukykyä
Mittarit:
- — Digibarometrin kokonaisindeksin kehitys
- — Tietointensiivisten toimialojen liiketoiminnan kehitys
- — Henkilöliikennepalvelujen kehitys.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaan suunnitelmaa toiminnallisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta (LVM:n julkaisu 12/2018). Suunnitelmaa pyritään päivittämään siten, että vuonna 2022 käynnistettäisiin uuden suunnitelman täytäntöönpano. Tavoitteena on edelleen tuottaa suoritteita ja julkisia palveluita, joiden käyttämisessä eri väestöryhmien kuten naisten, miesten, lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet otetaan huomioon. Yhtenä painopistealana yhteistyössä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa on lisätä tyttöjen ja naisten kiinnostusta toimia tekniikan alalla ja ICT-tehtävissä. Toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan korostetusti myös hallinnonalan säädös- ja määräystenvalmistelussa sekä hankinnoissa. Lisäksi hyödynnetään sukupuolieroteltua tietoa liikenteen ja viestinnän alalta päätöksenteon pohjaksi. Hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä ja jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään hyväksyttyjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti.
Kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman toimeenpanossa liikenne- ja viestintäministeriön rooli on edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää liikennejärjestelmää sekä toimivaa ja kattavaa digitaalista infrastruktuuria. Ilmastonmuutoksen hidastamisessa liikenteen, etenkin tieliikenteen päästöjen vähentäminen on keskeisessä roolissa ja sen keinoja ovat muun muassa kestävien liikkumismuotojen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden lisääminen, kuluttajien ja yhteisöjen vähäpäästöisten ajoneuvovalintojen tukeminen ja digitaalisuutta hyödyntävien liikennepalvelujen edistäminen. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen edellyttävät myös tutkimusta ja ymmärryksen lisäämistä toimialan ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Muun muassa hiilidioksidipäästöjen todentaminen ja erilaisten ratkaisujen vaikutusten simulointi päätöksenteon tueksi on keskeistä. Ministeriö toteuttaa kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteita myös muun muassa edistämällä liikenteen ja viestinnän esteettömyyttä sekä liikenneturvallisuutta.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
| 2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
||
| 31.10.30 | Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — maa- ja vesirakennusvaltuus | 7,5 | 4,26 | |
| 31.10.77 | Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — maa- ja vesirakennusvaltuus | 205,45 | - | |
| 31.20.50 | Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — avustusten myöntämisvaltuus | 5,0 | - | |
| 31.20.54 | Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — avustusten myöntämisvaltuus | 9,3 | 7,5 | |
| 31.20.55 | Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — sopimusvaltuus | 289,53 | - |
Hallinnonalan määrärahat
| TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
LTA IV 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
| 01. | Hallinto ja toimialan yhteiset menot | 694 319 | 0 | 8 472 | 0 | 73 314 | 776 105 |
| 01. | Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
17 328 | — | 289 | — | 297 | 17 914 |
| 02. | Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
94 971 | — | 7 449 | — | -3 158 | 99 262 |
| 03. | Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
56 179 | — | 427 | — | — | 56 606 |
| 04. | Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
53 083 | — | 307 | — | — | 53 390 |
| 29. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
472 758 | — | — | — | 52 242 | 525 000 |
| 88. | Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) |
— | — | — | — | 23 933 | 23 933 |
| 10. | Liikenne- ja viestintäverkot | 2 060 366 | 0 | 65 565 | 0 | 28 960 | 2 154 891 |
| 20. | Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v) |
1 387 239 | — | 40 600 | — | 32 728 | 1 460 567 |
| 30. | Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v) |
39 730 | — | 3 721 | — | — | 43 451 |
| 31. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) |
37 900 | — | 36 800 | — | — | 74 700 |
| 76. | Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) |
34 997 | — | — | — | — | 34 997 |
| 77. | Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
477 500 | — | -15 556 | — | -3 768 | 458 176 |
| 78. | Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v) |
— | — | — | — | 0 | 0 |
| 79. | Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) |
83 000 | — | — | — | — | 83 000 |
| 20. | Liikenteen ja viestinnän palvelut | 807 719 | 47 000 | 68 200 | 0 | 11 292 | 934 211 |
| 43. | Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) |
89 000 | — | — | — | — | 89 000 |
| 50. | Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) |
15 000 | — | 4 700 | — | 3 521 | 23 221 |
| 51. | Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v) |
20 741 | — | 15 500 | — | 7 771 | 44 012 |
| 54. | Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
20 386 | — | — | — | — | 20 386 |
| 55. | Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
105 724 | 47 000 | 48 000 | — | — | 200 724 |
| 60. | Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v) |
556 868 | — | — | — | — | 556 868 |
| Yhteensä | 3 562 404 | 47 000 | 142 237 | 0 | 113 566 | 3 865 207 |
| Henkilötyövuosien kokonaismäärä | 2 173 | 2 360 | 2 402 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Pääluokan määrärahat ovat 3,543 mrd. euroa, joka on lähes sama kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Esitys noudattaa hallitusohjelman linjauksia ja sisältää panostuksia mm. ilmastopolitiikkaan ja liikenteen päästöjen vähentämiseen.
Valiokunta on tyytyväinen, että hallituksen viime kesäkuussa hyväksymän fossiilittoman liikenteen tiekartan (LVM:n julkaisuja 2021:15) toimeenpano aloitetaan vuoden 2022 talousarviossa. Toimenpiteisiin ehdotetaan ensi vuodelle yhteensä noin 78 milj. euroa, josta liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan noin 54 milj. euroa. Tästä noin 41 milj. euroa kohdentuu julkisen henkilöliikenteen tukeen, minkä lisäksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivien ajoneuvojen hankintatukeen ja konversiotukeen myönnetään 6 milj. euroa ja kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen 6,5 milj. euroa.
Myös EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta kohdennetaan useille momenteille, mm. kyberturvallisuuden tutkimukseen ja harjoitustoimintaan, Digiradan kehitys- ja verifiointivaiheeseen sekä sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittämiseen. Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta osoitetaan julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistämiseen (mom. 32.20.47). Tuen tavoitteena on lisätä mm. joukkoliikenteen latauspisteitä ja nesteytetyn kaasun (LBG) tankkausasemia ja vauhdittaa näin liikenteen siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Myös biopolttoaineiden kattavaa saatavuutta tulee edistää.
Eduskunta hyväksyi 1.7.2021 valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa koskevan selonteon, jonka pohjalta laaditaan valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022—2029. Valiokunta pitää tärkeänä, että suunnitelman rahoitus varmistetaan, ja muistuttaa, että hyväksyessään em. selonteon eduskunta hyväksyi kannanoton, jossa valtioneuvoston edellytetään sitoutuvan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman linjauksiin. Lisäksi valtioneuvoston edellytettiin huolehtivan siitä, että suunnitelman toimeenpanoon tarvittavat määrärahat otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelmissa ja valtion talousarvioesityksissä (LiVM 17/2021 vp — VNS 2/2021 vp).
Valiokunta viittaa em. liikennejärjestelmäsuunnitelman linjauksiin ja pitää myös tärkeänä, että älykkään ja kestävän liikenteen keinovalikoima saadaan nykyistä paremmin mukaan liikennejärjestelmän tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen. Liikenteen digitalisaation avulla voidaan parantaa liikenteen turvallisuutta, alentaa päästöjä, pienentää kustannuksia sekä parantaa palveluja ja luoda yrityksille uusia markkinoita ja vientimahdollisuuksia. Liikenteen digitalisaatiolla voidaan edistää tehokkaasti myös vihreää siirtymää. Valiokunnan mielestä seuraavaa julkisen talouden suunnitelmaa valmisteltaessa on perusteltua ottaa huomioon rahoitus, jolla edistetään liikenteen tietoekosysteemiä ja digitalisaatiota.
I lisätalousarvioesitys täydentävä HE 26/2022 vp (2.3.2022)
Selvitysosa:Pääluokka lisätään vuoden 2022 lisätalousarvioesitykseen.