Talousarvioesitys 2022
55. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 105 724 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
6) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
7) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
8) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) mukaisiin menoihin sekä eräisiin muihin joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen osoitettaviin menoihin.
Valtio korvaa alueellisia ostoja pääsääntöisesti suoraan liikenteenharjoittajille. Kunnat maksavat osuutensa kustannuksista. Bruttomallilla järjestettävän liikenteen osalta valtio saa lipputulot, jotka budjetoidaan valtion talousarvion tuloihin. Näiden tulojen lisäksi budjetoidaan myös valtakunnalliseen lippu- ja maksujärjestelmään liittyviä muita tuloja. Vuoden 2022 osalta momentin mitoituksessa on otettu huomioon 1 500 000 euroa lipputuloina, jotka on budjetoitu tuloarviona momentille 12.31.10.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Junaliikenteen ostot | 30 170 |
| Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot ja kehittäminen | 32 329 |
| Suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 12 250 |
| Ilmastoperusteiset toimenpiteet | 20 000 |
| Keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 8 625 |
| Lentoliikenteen ostot | 1 000 |
| Kehittämishankkeet | 750 |
| Liikkumisen ohjaus | 600 |
| Yhteensä | 105 724 |
|---|
Valtakunnallisen henkilöjunaliikenteen palvelutason turvaamiseksi, laadun ja määrän kehittämiseksi sekä sopimuskonstruktion uudistamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt VR-Yhtymä Oy:n kanssa sopimuksen junaliikenteen hankinnasta vuosille 2022—2030. Sopimuksen arvo yhdeksänvuotisella sopimuskaudella on 289 530 000 euroa. Valtuuden käytöstä aiheutuva määrärahatarve/vuosi on 32,17 milj. euroa (sisältäen osuuden ilmastoperusteisten toimenpiteiden rahoituksesta).
Henkilöjunaliikenteen hankinnan tavoitteena on ylläpitää junaliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti ja siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Ostoilla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin pelkät suorat lipputulot antaisivat mahdollisuuden.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista julkista henkilöliikennettä. Lisäksi ne hankkivat alueensa liikennettä kilpailutetuilla sopimuksilla, joiden rahoitukseen kunnat voivat osallistua. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämän tuen perusteista säädetään liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Lisäksi rahoitusta käytetään lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin.
Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat liikenteen suunnittelu ja henkilökuljetusten koordinoinnin edistäminen ja kehittäminen.
Valtio avustaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen liikennepalveluja MAL-sopimuksissa sovittujen liikenteen palvelujen kehittämistoimien osalta. Lisäksi valtio rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen julkisen henkilöliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa.
Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Määrärahalla edistetään joukkoliikenteen myönteisiä ilmastovaikutuksia.
Ilmastoperusteisen tuen 20 milj. euron määrärahasta on kohdennettu 2 milj. euroa junaliikenteen ostoihin. Lisäksi määrärahaa käytetään MAL-sopimusten mukaisiin ilmastoperustaisiin joukkoliikenneavustuksiin sekä muihin ilmastoperustaisiin toimenpiteisiin.
Valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen liikennepalveluja Jyväskylän, Kuopion ja Lahden MAL-sopimuksissa sovittujen liikenteen palvelujen kehittämistoimien osalta ja muita keskisuuria kaupunkiseutuja edellyttäen, että ne ovat laatineet aiesopimuksen liikenteen palvelujen kehittämisestä. Valtio avustaa keskisuuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Säännöllisen lentoliikenteen ostoilla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten yhteysvälien rahoittamiseen. Vuonna 2019 Helsingin ja Savonlinnan välisessä ostoliikenteessä matkusti noin 10 500 matkustajaa. Helsinki—Savonlinna -reitin säännöllisen lentoliikenteen sopimus oli voimassa 8.1.2018—18.12.2020, mutta 3.4.2020 allekirjoitetun sopimusmuutoksen perusteella ja koronaviruksen (covid-19) aiheuttaman pandemian johdosta liikenne keskeytettiin toistaiseksi. Pandemian vuoksi vuoden 2020 matkustajamäärät olivat vähäiset. Uuden Helsinki—Savonlinna lentoliikenneyhteyden hankinnan valmistelu vuosille 2021—2024 on käynnissä.
Valtakunnallisella strategisella kehittämistoiminnalla pyritään edistämään julkisen henkilöliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeiden valtion avustuksen edellytyksenä on, että valtionavustuksen saajat osallistuvat vähintään yhtä suurella panostuksella kustannuksiin ja että kehittämishankkeiden tulokset palvelevat myös valtakunnallisia kehittämistavoitteita.
Liikkumisen ohjauksella myötävaikutetaan julkisen henkilöliikenteen ohella myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen erityisesti kaupunkiseuduilla. Keinoina on muun muassa informaatio-ohjaus, markkinointi ja palvelujen kehittämisen tukeminen.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 34 milj. euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 72 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet | -5 500 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen | -11 500 |
| Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen avustus (fossiilittoman liikenteen tiekartta) | 3 000 |
| Yhteensä | -14 000 |
| 2022 talousarvio | 105 724 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 33 800 000 |
| 2021 talousarvio | 119 724 000 |
| 2020 tilinpäätös | 319 474 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentin määräraha on 105,7 milj. euroa, jota käytetään mm. junaliikenteen ostoihin (30,2 milj. euroa), alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja kehittämiseen (32,3 milj. euroa), ilmastoperusteisiin toimiin (20 milj. euroa) sekä suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen (12,3 milj. euroa) sekä keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen (8,6 milj. euroa).
Määräraha on kokonaisuutena kuluvaa vuotta pienempi, koska talousarvioesitykseen ei sisälly enää koronapandemian vuoksi osoitettua tilapäistä lisärahoitusta eikä energia- ja ilmastostrategian mukaisiin toimiin osoitettua määräaikaista rahoitusta. Toisaalta määrärahaan on tehty pieniä lisäyksiä, kun mm. suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille on lisätty pysyvästi yhteensä 3 milj. euroa fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteenä.
Koronapandemian aikana julkisen henkilöliikenteen matkustajamäärät romahtivat, millä on ollut merkittävä vaikutus alalla toimivien yritysten taloudelliseen tilanteeseen. Lisäbudjetteihin sisältyneillä määrärahoilla on pyritty turvaamaan joukkoliikenteen palvelutaso ja estämään lippujen hintojen korotukset joukkoliikenteeseen. Pandemiatilanteen helpotettua joukkoliikenteen kysyntä on ollut kasvusuuntaista, joskin joukkoliikennetoimijoiden taloustilanne on edelleen heikko ja matkustajakysyntä eri liikennemuodoissa on edelleen tuntuvasti alempana kuin 2019. Tilanne on vaikein kaupunkiseutujen ulkopuolisessa liikenteessä, jossa moni liikenteenharjoittaja on keskeyttänyt toimintansa kysynnän romahdettua.
Valiokunta pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen matkustajamäärät ja sitä myöten lipputulot saadaan jälleen kasvu-uralle, sillä joukkoliikenteen kysynnän pysyvä lasku vaikuttaisi väistämättä siihen, minkälaista palvelutasoa joukkoliikenneviranomaiset pystyvät ylläpitämään, sekä siihen, mitkä julkisen liikenteen järjestämisen kustannukset olisivat. Koronapandemian aikana myös henkilöautoilu kasvatti suosiotaan, ja joukkoliikenteen kysynnän kannalta on keskeistä, palaavatko kuluttajat joukkoliikenteen käyttäjiksi.
Julkisen henkilöliikenteen vetovoiman kannalta on tärkeää, että eri toiminnot ovat helposti ja edullisesti saavutettavissa. Myös matkaketjujen tulee olla vaivattomia ja ajankäytön kannalta kilpailukykyisiä esimerkiksi henkilöauton käytön kanssa ja mm. aikatauluja, hintoja ja matkaketjuja koskevan informaation helposti saatavilla.
Lippu- ja maksujärjestelmien kehittäminen on kuitenkin edennyt hitaasti, minkä lisäksi koronapandemia on osaltaan lisännyt toimijoiden taloudellisia haasteita ja vaikeuttanut valtakunnallisten ratkaisujen etenemistä. Valiokunta kiirehtii lippu- ja maksujärjestelmien sekä matkaketjujen kehittämistä, millä voidaan osaltaan edistää joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja käyttäjämäärien kasvua.
Koronapandemian jatkuessa on vielä syytä varautua lisäämään julkisen liikenteen tukitoimia.
Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös taksiliikenteen toimintamahdollisuuksiin. Vuonna 2018 voimaan tullut liikennepalvelulaki vaikutti tuntuvasti alan toimintaan, minkä lisäksi se on kärsinyt merkittävästi koronan aiheuttamista rajoitustoimista. Takseilla on kuitenkin keskeinen rooli julkisen henkilöliikenteen täydentäjänä sekä kiireettömien sairaankuljetusten hoitajana. Valiokunta kiinnittää huomiota myös alan heikentyneeseen investointikykyyn, mikä hidastaa siirtymistä vähäpäästöisiin autoihin.
Lentoliikenne.Lentoliikenne on toimialana kärsinyt voimakkaasti covid-19-tilanteesta, ja kansainvälisen liikenteen vähentyessä myös kotimaan lentoyhteydet ovat samalla vähentyneet. Koronatilanteen vuoksi valtio on tukenut väliaikaisesti lentoyhteyksiä Kokkola-Pietarsaaren, Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemi-Tornion lentoasemille. Vuoden 2021 neljänteen lisätalousarvioon sisältyvän lisärahoituksen (13,8 milj. euroa) turvin tätä lentotoimintaa voidaan jatkaa aina elokuuhun 2022 saakka.
Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa selvitetään pidemmän aikavälin ratkaisut sekä mahdollisuudet uusien markkinaehtoisten mallien kehittämiseen. Lentoliikenteellä ja lentoasemien säilymisellä on keskeinen merkitys monien alueiden saavutettavuuden kannalta, ja ne tukevat osaltaan alueiden työllisyyttä, taloutta sekä vientiteollisuuden elpymistä ja kilpailukykyä.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että lentoliikenteen sähköistyminen etenee rinnakkain muiden liikennemuotojen sähköistymisen kanssa, minkä lisäksi digitaalisen lentokenttäverkoston arvioidaan olevan tulevaisuudessa toimiva tapa tehostaa niin tavaroiden kuin ihmisen liikkumista. Onkin tärkeää, että saadun selvityksen mukaan vuonna 2022 on tarkoitus laatia selvitys lentämisen sähköistymisestä ja sen edellyttämän latausinfrastruktuurin kehittämistarpeista Suomen lentoasemilla.
Junaliikenteen ostoja koskeva sopimusvaltuus. Vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon (Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp — HE 95/2021 vp) sisältyi 289,53 milj. euron valtuus liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymä Oy:n välillä solmittavaa 9-vuotista ostoliikennesopimusta varten.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtuutta on kuitenkin tarpeen korottaa, koska koronapandemian vuoksi julkisen liikenteen kysyntään sekä myös yleiseen kustannustasokehitykseen liittyy epävarmuutta. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut, että vuosittainen lisämäärärahatarve on 2,7 milj. euroa, jolloin vuotuinen määrärahatarve nousee aiemmin hyväksytystä 32,17 milj. eurosta 34,87 milj. euroon. Sopimuksen kokonaismäärärahatarve 9-vuotisen sopimuskauden aikana (2022—2030) nousee näin 289,53 milj. eurosta 313,83 milj. euroon.
Muutos ei vaikuta momentin määrärahaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 105 724 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
6) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
7) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
8) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan sopimuksia junaliikenteen ostamisesta siten, että niistä saa aiheutua vuosina 2022—2030 menoja enintään 313 830 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys täydentävä HE 26/2022 vp (2.3.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 47 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu tarpeesta tukea suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lipputulomenetyksiä ja turvata harvaan asutuilla seuduilla välttämättömimmät työ-, koulu- ja asiointiyhteydet covid-19-pandemiatilanteessa sekä tarpeesta turvata maakuntien lentoyhteydet.
Lisäyksestä 30 000 000 euroa käytetään julkisen henkilöliikenteen ostoihin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä ja 17 000 000 euroa vuonna 2021 käynnistetyn ostoliikenteen mukaisiin lentoyhteyksiin enintään 9 kuukaudeksi. Kilpailutus aloitetaan mahdollisimman nopeasti, jotta liikenteen keskeytys olisi mahdollisimman lyhyt.
| 2022 I lisätalousarvio | 47 000 000 |
| 2022 talousarvio | 105 724 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 13 800 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 33 800 000 |
| 2021 talousarvio | 119 724 000 |
| 2020 tilinpäätös | 319 474 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 4/2022 vp (9.3.2022)
Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostoihin esitetään 47 milj. euron lisäystä, josta 30 milj. euroa osoitetaan suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen sekä alueellisen ja paikallisen liikenteen tukeen. Loppuosa (17 milj. euroa) käytetään lentoliikennepalvelujen ostosopimuksen jatkamiseen maakuntalentoasemien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä.
Julkisen henkilöliikenteen lisätuki on tarpeen, sillä lipputulot ovat jääneet ennakoitua pienemmiksi myös vuoden 2022 alkupuolella, kun koronarajoitukset ja etätyösuositukset ovat edelleen vähentäneet julkisen liikenteen käyttöä. Myös ELY-keskuksilla on painetta hankkia tavanomaista enemmän liikennettä, kun markkinaehtoinen liikenne on vähentynyt.
Nyt esitetty joukkoliikennetuki kattaa lähinnä tammi—helmikuun aikana syntyneitä lipputulojenmenetyksiä ja välttämättömiä lisähankintoja. Koska matkustajamäärät saattavat jäädä edelleen huomattavasti normaalia alemmalle tasolle, lisätuen tarvetta tulee arvioida myös seuraavissa lisätalousarvioissa.
On myös tärkeää, että lentoliikenteen ostoa koskeva hankintamenettely käynnistetään mahdollisimman pian, jotta uusi ostosopimus saadaan voimaan mahdollisimman pian nykyisen sopimuksen päättyessä elokuussa 2022.
Eduskunnan kirjelmä EK 10/2022 vp (11.3.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 47 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 48 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tuesta sekä alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoista ja kehittämisestä koronatilanteesta johtuvien alentuneiden matkustajamäärien vuoksi aiheutuneiden lipputulomenetysten korvaamiseksi, ELY-keskusten markkinaehtoista liikennettä korvaavien liikennehankintojen korvaamiseksi sekä linja-autoliikenteen nousseiden liikennöintikustannusten, etenkin polttoainekustannusten, korvaamiseksi.
| 2022 II lisätalousarvio | 48 000 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 47 000 000 |
| 2022 talousarvio | 105 724 000 |
| 2021 tilinpäätös | 167 324 000 |
| 2020 tilinpäätös | 319 474 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2022 vp (21.6.2022)
Momentille ehdotetaan 48 milj. euron lisäystä, jolla korvataan koronapandemiasta aiheutuvaa matkustajamäärien laskua sekä linja-autoliikenteen nousseita liikennöintikustannuksia.
Lisäys on erittäin tarpeellinen, sillä joukkoliikenne ei ole vielä palautunut koronaa edeltävälle tasolle, minkä lisäksi korkea polttoaineen hinta on nostanut linja-autoliikenteen kustannuksia. Joukkoliikennepalveluiden turvaaminen on kuitenkin välttämätöntä mm. kansalaisten liikkumisen sekä työ- ja opiskelumatkojen sujuvuuden kannalta, minkä lisäksi joukkoliikenteellä on tärkeä merkitys ympäristötavoitteiden toimeenpanossa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että tuen tarvetta ja vaikutuksia seurataan ja että hallituksella on myös jatkossa valmiutta joukkoliikenteen elvyttävään tukemiseen. Kestävän liikkumisen ja vähäpäästöisyyden edistämiseksi on tärkeää, että julkisen henkilöliikenteen matkustajamäärät ja palvelutaso saadaan vähitellen palautettua koronapandemiaa edeltäneelle kasvu-uralle.
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 48 000 000 euroa.