Talousarvioesitys 2022
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 618 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 2 000 000 euroa kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin (RRF pilari2) ja 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Määrärahasta 3 000 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. Neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa ja päätös on tullut voimaan 1.6.2021.
Määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistettavasta tuottavuudesta ja palveluiden tuomisesta kaikkien saataville.
Luotettavat tuotteet ja palvelut ovat keskeinen edellytys digitalisaatiolle. Korkea kyber- ja tietoturvan taso sekä osaaminen pitävät yllä talouden ja yhteiskunnan kilpailukykyä kaikilla sektoreilla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on valmisteltu kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa hallitusohjelman ja Suomen kyberturvallisuusstrategian mukaisesti. Kehittämisohjelma on myös osa EU:n kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Investoinnit kyber- ja tietoturvallisuuden harjoitustoimintaan ja tutkimukseen tukevat kehittämisohjelmaa ja digitalisaatiota laaja-alaisesti.
Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta kehittää yhteiskunnan resilienssiä ja varautumista kyberturvallisuuden häiriötilanteisiin. Aktiivisella harjoitustoiminnalla on keskeinen merkitys kyberhyökkäyksien torjunnan, hallinnan ja niiden ratkaisemisen kehittämisessä.
Kyberturvallisuuden riittävällä osaamisella on merkittävä yhteys ihmisten turvallisuudentunteeseen ja kykyyn hyödyntää digitaalisen toimintaympäristön palveluja ja ratkaisuja. Kyberturvallisuuden siviilitaito tutkimuksen tavoitteena on luoda yhteinen eurooppalainen malli ja digitaalinen alusta kyberturvallisuustaitojen opetusta ja kehittämistä varten, jota voidaan käyttää tasapuolisesti kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.
Kyber- ja tietoturvallisuuden toimenpiteet tukevat EU-maiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä mittaavan DESI-indeksin osaamista ja inhimillistä pääomaa koskevaa osa-aluetta.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2020—2023:
- — Kestävästä liikkumisesta, kuljettamisesta ja viestinnästä on tehty entistä houkuttelevampaa
- — Liikenne- ja viestintämarkkinat tuottavat käyttäjille parempia ja laadukkaampia palveluita
- — Liikenneverkon laatua on parannettu
- — Digitaalisten palveluiden luotettavuutta on vahvistettu
- — Datatalouden kasvua ja tekoälyn hyödyntämistä on vahvistettu
- — Automaattiliikenteen käyttöönottoon kaikissa liikennemuodoissa on luotu edellytykset
- — Liikenteen turvallisuutta on vahvistettu
- — Ministeriön toiminnan vaikuttavuutta on parannettu.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 16 488 | 14 852 | 17 868 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 30 | 250 | 250 |
| Nettomenot | 16 458 | 14 602 | 17 618 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 11 896 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 11 963 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta (RRF pilari2) | 1 000 |
| Kyberturvallisuuden tutkimusinvestointi (RRF pilari2) | 2 000 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -76 |
| Palkkausten tarkistukset | 92 |
| Yhteensä | 3 016 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 17 618 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2021 talousarvio | 14 602 000 |
| 2020 tilinpäätös | 16 525 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 328 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 290 000 euroa talousarvioesityksen 17 618 000 euroon nähden on siirtoa momentille 31.01.02 sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin toteuttamiseen.
| 2022 talousarvio | 17 328 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 1 660 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2021 talousarvio | 14 602 000 |
| 2020 tilinpäätös | 16 525 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 328 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 2 000 000 euroa kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin (RRF pilari2) ja 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 289 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 164 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 125 000 euroa kyberturvallisuuden vahvistamisen kokonaisuudesta, josta 75 000 euroa kyberturvallisuusjohtajan sijaisen henkilöstömenoista ja 50 000 euroa kyberturvallisuuden varautumisen parantamisesta.
| 2022 II lisätalousarvio | 289 000 |
| 2022 talousarvio | 17 328 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 262 000 |
| 2020 tilinpäätös | 16 525 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 289 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 297 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Ukrainan ja Moldovan siviililennonvarmistuspalveluiden tukemisesta.
| 2022 IV lisätalousarvio | 297 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 289 000 |
| 2022 talousarvio | 17 328 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 262 000 |
| 2020 tilinpäätös | 16 525 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 297 000 euroa.
02. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 93 771 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen sekä EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen
4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta.
Liikenne- ja viestintävirasto vastaa kaikkien liikennemuotojen viranomaispalveluista sekä viestintätoimialan viranomaissääntely-, valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Liikenteen viranomaispalvelut liittyvät liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin.
Lentoliikenteen valvontamaksu ja katsastustoiminnan valvontamaksu tuloutetaan momentille 11.19.05. Tietoyhteiskuntamaksu, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu, postitoiminnan valvontamaksu sekä varmennemaksu tuloutetaan momentille 11.19.04.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Liikenne- ja viestintävirastolle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2020—2023:
- — Liikenteestä ja viestinnästä aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet
- — Markkinoille tulon esteitä on purettu ja kilpailua edistetty lainsäädännön tehokkaan toimeenpanon ja valvonnan kautta sekä palvelujen kehittymistä ja käyttöä on vauhditettu käyttäjälähtöisesti
- — Luottamusta digitaalisiin palveluihin on parannettu
- — Digitaalisen tiedon saatavuutta ja yhteentoimivuutta on lisätty ja MyData-toimintamallia on hyödynnetty datatalouden vauhdittamiseksi
- — Viestintäverkkojen ja liikennejärjestelmän laatu, turvallisuus ja häiriöttömyys ovat parantuneet
- — Jakelutuki on toteutettu viisipäiväisen sanomalehtijakelun turvaamiseksi koko maassa
- — Kansainvälisellä viranomaisyhteistyöllä on vahvistettu automaattiliikenteen edistämistä
- — Vaikutustenarviointia ja sen edellyttämää tiedon tuotantoa on kehitetty.
Tunnusluvut
| 2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Asiakastyytyväisyys, asiakkaat (asteikko 1—5, vähintään) | 4,1 | 3,6 | 3,6 |
| Toimintajärjestelmään liittyvät sertifioinnit ja auditoinnit toteutuvat hyväksytysti | Toteutui | Sertifioinnit toteutuvat suunnitellusti ja ne läpäistään | Sertifioinnit toteutuvat suunnitellusti ja ne läpäistään |
| Asiakasyhteydenottoihin vastataan viraston asiakaspalvelusta viraston palvelulupauksen mukaisissa määräajoissa (kirjalliset yhteydenotot 5 arkipäivää, puhelut 45 s) | Kirjalliset 100 % Puhelut 87,6 % |
90 % | 90 % |
| Kyberturvallisuuskeskuksen tilannekuvatuotteiden laatu ja vaikuttavuus (asiakastyytyväisyys asteikolla 1—5, vähintään) | 4,34 | >= 2020 | >= 2021 |
| Viraston sähköiset palvelut ovat valtionhallinnon digitaalisten asiointipalveluiden laatukriteereiden mukaisia | 19,6 | Toteutuma vähintään 20/22 | Toteutuma vähintään 20/22 |
| Viraston palvelujen digitaalisuuden aste (%-osuus viraston palveluista) | 54,1 % | >=2020 | >=2021 |
| Viraston sähköisten palvelujen kehittämisestä aiheutuneet käyttökatkot suhteessa tehtyihin muutoksiin (%-osuus) | 1,1 | <2020 | <2021 |
| Sähköisen asioinnin tuen yhteydenottojen määrä/ asiointitapahtumien määrä | 1,13 % | <=2020 | <=2021 |
Toiminnallinen tehokkuus
| 2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Ajoneuvoverotuksen kustannukset/verokertymä (€/€) | 1,51 | <= vuoteen 2020 verrattuna | <= vuoteen 2021 verrattuna |
| Ajoneuvon rekisteröinti, yksikkökustannus, € | 3,90 | <= vuoteen 2020 verrattuna | <= vuoteen 2021 verrattuna |
| Tietoyksikkö, yksikkökustannus, € | 0,0066 | <= vuoteen 2020 verrattuna | <= vuoteen 2021 verrattuna |
| Ajokorttihakemus, yksikkökustannus, € | 34,1 | <= vuoteen 2020 verrattuna | <= vuoteen 2021 verrattuna |
| Kuljettajantutkinto, yksikkökustannus, € | 59,45 | <= vuoteen 2020 verrattuna | <= vuoteen 2021 verrattuna |
| Verkkotunnus, yksikkökustannus, € | 3,80 | <= vuoteen 2020 verrattuna | <= vuoteen 2021 verrattuna |
| Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % (kolmen vuoden keskiarvo) | 100 % | 97—103 | 97—103 |
| Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % (kolmen vuoden keskiarvo) | 117 % | 116—122 | 116—122 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 201 634 | 196 058 | 217 271 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 117 669 | 115 375 | 123 500 |
| Nettomenot | 83 965 | 80 683 | 93 771 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 23 637 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 19 858 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 99 680 | 100 877 | 103 900 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 96 269 | 102 576 | 108 000 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 3 411 | -1 699 | -4 100 |
| Kustannusvastaavuus, % | 104 | 98 | 96 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 8 929 | 8 498 | 8 560 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 060 | 6 798 | 6 950 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 2 869 | 1 700 | 1 610 |
| Kustannusvastaavuus, % | 147 | 125 | 123 |
|---|
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muu maksullinen toiminta (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 6 911 | 5 000 | 9 800 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 884 | 5 000 | 9 800 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 27 | - | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 100 | 100 | 100 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eurooppalainen merenkulun järjestelmä | 360 |
| Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanosta aiheutuvat tehtävät | 1 000 |
| Galileon PRS-palvelun toteuttaminen Suomessa | 6 300 |
| Galileon PRS-palvelun viranomaistehtävät | 200 |
| GNSS-älyverkon kehittäminen | -50 |
| Katsastuksen valvontamaksun kertymän muutos | 128 |
| Kyberturvallisuuskeskuksen lisärahoitus | 30 |
| Merenkulun ympäristönsuojelulain ja alusjätedirektiivin uudet tehtävät | 351 |
| Sijaintitietopalvelun toiminta- ja ylläpitomenot | 100 |
| Sähköisen viestinnän palveluiden uudet valvontatehtävät | 250 |
| TITUKRI-työssä tunnistetut lisäresurssitarpeet | 1 600 |
| Toiminnan turvaaminen | 2 000 |
| Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettavan lakiesityksen tuomat uudet lakisääteiset tehtävät | 900 |
| Vesiliikennelain muutoksen mukaiset uudet tehtävät | 52 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -340 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 2 |
| Palkkausten tarkistukset | 205 |
| Yhteensä | 13 088 |
| 2022 talousarvio | 93 771 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 10 315 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 170 000 |
| 2021 talousarvio | 80 683 000 |
| 2020 tilinpäätös | 80 186 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 94 971 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 93 771 000 euroon nähden on 1 200 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 900 000 euroa vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettavan lakiesityksen viivästymisestä ja lisäyksenä 290 000 euroa siirtona momentilta 31.01.01 sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin tukiohjelman toteuttamiseen, 750 000 euroa EU:n kyberkompetenssikeskuksen kansallisen koordinaatiopisteen rahoitukseen, 800 000 euroa fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisiin uusiin tehtäviin ja 260 000 euroa ehdotuksesta postilain uudeksi 18 a §:ksi sekä valtioneuvoston asetukseksi sanomalehtijakelun tukemisesta alueilla, joilla ei ole saatavilla viisipäiväistä varhaisjakelua. Lisäys on määrärahaa valmisteleviin toimiin, jotka liittyvät sanomalehtituen kilpailutukseen ja sen valmisteluun sekä markkina-analyysin tekemiseen.
| 2022 talousarvio | 94 971 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 337 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 10 315 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 170 000 |
| 2021 talousarvio | 80 683 000 |
| 2020 tilinpäätös | 80 186 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot kasvavat edellisvuoteen verraten noin 14 milj. euroa. Lisäykset aiheutuvat uusista lakisääteisistä tehtävistä tai niiden muutoksista, joita ovat mm. Galileon PRS-palvelun toteuttaminen, tietoturvan kehittäminen kriittisillä toimialoilla ja vaarallisten aineiden kuljetuksen lainsäädännön muutokset. Lisäksi fossiilittoman liikenteen tiekartan toteuttamiseen lisätään 1,8 milj. euroa ja viraston toiminnan turvaamiseen 2 milj. euroa.
Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota viraston yhteydessä toimivan Kyberturvallisuuskeskuksen rahoitukseen, sillä kyberympäristön kehittyessä Kyberturvallisuuskeskukselle on tullut lukuisia uusia tehtäviä, joita ei saadun selvityksen mukaan ole resursoitu riittävästi.
Kyberturvallisuus on keskeinen osa yhteiskunnan turvallisuutta ja toimivuutta. Yhteiskunnan digitalisoituessa siihen liittyvät uhat ovat yleistyneet, ja ne voivat kohdistua myös yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiin toimintoihin. On siksi tärkeää, että valtioneuvosto on vuonna 2019 hyväksynyt valtioneuvoston periaatepäätöksen Suomen kyberturvallisuusstrategiasta ja vuonna 2021 valtioneuvoston periaatepäätöksen kyberturvallisuuden kehittämisohjelmasta, joka ulottuu aina vuoteen 2030 saakka. Samaan aikaan kyberturvallisuuden kehittämisohjelman kanssa valtioneuvosto antoi myös valtioneuvoston periaatepäätöksen tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla.
Saadun selvityksen mukaan näiden periaatepäätösten toimeenpanoon ei ole kuitenkaan riittäviä resursseja. Kehittämisohjelman toteuttamiseen esitetään 2,2 milj. euron määrärahaa, mutta kansallisen rahoituksen tarve olisi saadun selvityksen mukaan 4,9 milj. euroa vuosittain ajanjaksolle 2022—2025. Tietoturvan ja tietosuojan parantamisesta yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla annetussa periaatepäätöksessä esitettyjen toimenpiteiden toimeenpanoon ehdotetaan 1,6 milj. euron lisärahoitusta, mutta myös tämä on saadun selvityksen mukaan tehtäviin nähden alimitoitettu. On mm. arvioitu, ettei Suomen 15 suurimman kunnan tietoturvan ja tietosuojan tasoa sosiaali- ja terveydenhuollossa, energiahuollossa ja vesihuollossa voida selvittää, jolloin palveluiden haavoittuvuudet jäävät tunnistamatta.
Kyberturvallisuuskeskukselle on osoitettu lakisääteinen tehtävä toimia kansallisen kyberturvallisuuden sertifiointiviranomaisena, ja se on nimetty myös EU:n kyberkompetenssikeskuksen kansalliseksi koordinaatiopisteeksi. Näistä jälkimmäiseen tehtävään on osoitettu talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä (HE 216/2021 vp) 750 000 euron rahoitus.
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty myös siihen, että vuosittain yhä suurempi joukko kansalaisia sekä yhteiskunnan kriittisten toimialojen toimijoita tarvitsee Kyberturvallisuuskeskuksen apua. Esimerkiksi ns. ensivastetoiminnon asiantuntijakäsittelyä vaativia tapauksia oli saadun selvityksen mukaan vuosina 2015—2019 vuosittain noin 4 000—6 000 tapausta, mutta vuonna 2021 pelkästään lokakuun loppuun mennessä niitä oli jo noin 20 000.
Valiokunnan mielestä Kyberturvallisuuskeskuksen tehtävämäärä huomioon ottaen viraston rahoituspohjaa on arvioitava ja huolehdittava siitä, että se pystyy vastaamaan ja varautumaan kyberturvallisuusympäristöön liittyviin vaatimuksiin ja uhkiin. On myös edistettävä kansallista kyberomavaraisuutta ja lisättävä Suomen turvallisuusviranomaisiin kohdistuvaa kansainvälistä luottamusta. On niin ikään tärkeää, että Suomi voi hyödyntää kyberturvallisuuden eurooppalaisia markkinoita, joiden arvioidaan olevaan kooltaan jopa yli 130 mrd. euroa. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:
Valiokunnan lausumaehdotus 6
Eduskunta edellyttää, että Kyberturvallisuuskeskuksen rahoituspohjaa vahvistetaan siten, että se pystyy huolehtimaan tehtävistään, kyberturvallisuuden kehittämisohjelman toteuttamisesta sekä varautumaan riittävästi kyberturvallisuusympäristöön liittyviin vaatimuksiin ja uhkiin.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 94 971 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen sekä EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen
4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 7 449 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 6 000 000 euroa aiheutuu tietoturvasetelin käyttöönotosta, 400 000 euroa esteettömyysdirektiivin toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä, 344 000 euroa palkkausten tarkistuksista, 150 000 euroa uuden vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain tuomista uusista tehtävistä ja 130 000 euroa uuden matkustajajunien viestintäyhteyksien laadun parantamiseen liittyvän valtionavustustehtävän resurssitarpeista.
Lisäyksestä 425 000 euroa liittyy kyberturvallisuuden vahvistamisen kokonaisuuteen, mistä 200 000 euroa aiheutuu yhteiskunnan kyberturvallisuusvarautumiseen ja eri toimialojen tukemiseen tarvittavasta lisämäärärahasta, 175 000 euroa kyberturvallisuuden jatkuvan tilanneanalyysin sekä tilannekuvan tuottamisesta valtiojohdon ja yksityisen sektorin kasvaneisiin tarpeisiin ja 50 000 euroa kansalaisten kyberturvallisuusneuvonnasta.
| 2022 II lisätalousarvio | 7 449 000 |
| 2022 talousarvio | 94 971 000 |
| 2021 tilinpäätös | 91 505 000 |
| 2020 tilinpäätös | 80 186 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 7 449 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentilta vähennetään 3 115 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 43 000 euroa terroristisen verkkosisällön leviämisen estämisestä ja kertaluonteisena lisäyksenä 3 242 000 euroa, joka aiheutuu Euroopan lennonvarmistusjärjestön Eurocontrolin vuoden 2022 jäsenmaksusta ja vähennyksenä 150 000 euroa vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lakiesityksen taloudellisten vaikutusten poistosta lain voimaantulon viivästymisen johdosta, 6 000 000 euroa tietoturvaseteliin tarkoitetun määrärahan siirtona momentille 31.20.51 sekä 250 000 euroa kyberkompetenssihankkeiden kansalliseen omarahoitukseen tarkoitetun määrärahan siirtona momentille 31.20.51.
| 2022 IV lisätalousarvio | -3 115 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 7 449 000 |
| 2022 talousarvio | 94 971 000 |
| 2021 tilinpäätös | 91 505 000 |
| 2020 tilinpäätös | 80 186 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 30/2022 vp (22.11.2022)
Momentille ehdotetaan 43 000 euron lisäystä, joka liittyy terroristisen verkkosisällön leviämisen estämistä ym. koskevaan hallitukseen esitykseen (HE 241/2022 vp). Koska esityksen käsittely eduskunnassa on vielä kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentilta vähennetään 3 158 000 euroa.
03. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 56 179 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Väyläviraston tehtävänä on väylänpitäjänä vastata tie-, rata- ja vesiväylien palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan väyläverkon toimivuutta, automatisaatiota, liikenteen turvallisuutta ja kestävää kehitystä osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta sekä alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tasapainoista kehitystä.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Väylävirastolle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet vuosille 2020—2023:
- — Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta on parannettu ja kestävän liikenteen houkuttelevuutta on lisätty
- — On muodostettu kokonaiskuva väyläomaisuudesta ja menettelyt sen kokonaistaloudelliseen, pitkäjänteiseen ohjelmointiin (hallintaan)
- — Väylänpidon (omaisuuden) tehokkuutta ja laatua sekä markkinoiden toimivuutta on parannettu
- — Väylänpidon toimenpiteet on kohdistettu vaikuttavuuden perusteella, asiakastarpeita priorisoiden ja väylän kunto huomioiden
- — Liikennejärjestelmän turvallisuutta, toimivuutta ja saavutettavuutta on parannettu
- — Rataverkon haltijan palveluiden hallinnan ja toimintamallien kehittämistä (muuttuvassa toimintaympäristössä) on jatkettu
- — Automatisoituvan liikenteen edellyttämän infran kehittäminen on aloitettu ja liikenteen digitalisaatiota on edistetty.
Tunnusluvut
| 2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Kansalaisten tyytyväisyys maanteiden kuntoon, talvikaudella / kesäkaudella (vähintään) | 3,01 | 3 | 3 |
| Elinkeinoelämän tyytyväisyys väylien palvelutasoon (tehdään joka toinen vuosi) (vähintään) | Tutkimusta ei tehty | 3,1 | Tutkimusta ei tehdä |
| Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus | |||
| Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukojunaliikenteessä, % junista väh. 5 min. myöhässä (enintään) | 5 | 7 | 6,5 |
| Radanpidosta johtuvat viivästykset lähijunaliikenteessä, % junista väh. 3 min. myöhässä (enintään) | 2,4 | 3,4 | 3,2 |
| Talvimerenkulun palveluiden odotusaika, h (enintään) | 2,6 | 4 | 4 |
| Väylien kunto | |||
| Tilapäiset nopeusrajoitukset rataverkolla, km (enintään) | 93 | 140 | 120 |
| Huonokuntoiset päällystetyt tiet (vilkasliikenteinen / muu verkko), km (enintään) | 980/6 310 | 1 000/6 700 | 1 000/6 400 |
| Huonokuntoiset sillat, maantiet / rautatiet, kpl (enintään) | 762/115 | 820/120 | 810/120 |
| Vesiväylien huonokuntoiset kiinteät turvalaitteet, % (enintään) | 6,5 | 6,2 | 6,5 |
| Liikenneturvallisuus | |||
| Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet maanteillä (enintään) | 1 987 | 1 950 | 1 900 |
| Valtion rataverkolla olevien tasoristeysten onnettomuusriski (10 v. riskisumma) (enintään) | 200 | 190 | 175 |
| Toiminnallinen tehokkuus | |||
| Korjausvelka / tieverkko (milj. euroa) | 1 544 | 1 580 | 1 560 |
| Korjausvelka / rataverkko (milj. euroa) | 1 238 | 1 230 | 1 210 |
| Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 100 | 100 | 100 |
| Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 101 | 100—120 | 100—120 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 49 027 | 54 827 | 56 778 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 843 | 442 | 599 |
| Nettomenot | 48 184 | 54 385 | 56 179 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 9 863 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 11 788 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | 23 574 | 16 781 | 15 203 |
|---|---|---|---|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset | 14 749 | 19 572 | 30 766 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | 8 825 | -2 791 | -15 563 |
| Omarahoitusosuus, % | 60 | 14 | 51 |
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 7 022 | 5 934 | 6 603 |
|---|---|---|---|
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 5 807 | 6 220 | 5 893 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 215 | -286 | 710 |
| Kustannusvastaavuus, % | 121 | 95 | 112 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentilta 31.10.20) | 1 700 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -151 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 11 |
| Palkkausten tarkistukset | 234 |
| Yhteensä | 1 794 |
| 2022 talousarvio | 56 179 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 11 000 |
| 2021 talousarvio | 54 385 000 |
| 2020 tilinpäätös | 50 109 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 56 179 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 427 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2022 II lisätalousarvio | 427 000 |
| 2022 talousarvio | 56 179 000 |
| 2021 tilinpäätös | 54 396 000 |
| 2020 tilinpäätös | 50 109 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 427 000 euroa.
04. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 083 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
5) Suomen Akatemian ja muiden organisaatioiden rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen
6) Yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.
Selvitysosa:Ilmatieteen laitos tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ilmastosta, ilmakehästä ja meristä sekä tarjoaa sää-, meri- ja ilmastopalveluja.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Ilmatieteen laitokselle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2020—2023:
- — Maaekosysteemien (metsät, pellot, suot) hiilitalouden ja ilmastovaikutusten uusien laskentamallien käyttö kansallisissa kasvihuonekaasujen inventaarioissa ja tulevaisuuden skenaarioissa on laajentunut
- — Kolmansien osapuolten toimittaman havaintodatan hyödyntämistä on parannettu ja pilotoitu turvallisen ja tehokkaan tieliikenteen reaaliaikaisena tukena
- — Sodankylän satelliittipalvelukeskuksen kansainvälinen merkitys on kasvanut
- — Tutkaverkoston laatua ja kattavuutta on parannettu
- — Ilmatieteen laitoksen tutkimus on laadukasta ja kansainvälisesti hyödynnettyä
- — On tuotettu uusia sääpalveluita ja -tietoja kytkeytyvän ja digitalisoituvan liikenteen käyttöönoton tueksi.
Tunnusluvut
| 2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Sidosryhmien tyytyväisyys (asteikko 1—5) | 4,28 | 4,0 | 4,0 |
| Sääennusteiden osuvuus (yhdistelmä), % | 84,2 | 83,0 | 83,0 |
| Maa-alueiden tuulivaroitusten osuvuus 1—2 vrk, % | 83,0 | 80,0 | 80,0 |
| Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % | 92,40 | 90,60 | 90,60 |
| Viittausten lkm web of science tietokannassa | 19 331 | 13 500 | 14 000 |
| Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, lkm | 466 | 360 | 370 |
Toiminnallinen tehokkuus
| 2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 109 | 100 | 100 |
| Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 124 | 102 | 102 |
| Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, % | 63 | 60 | 60 |
| Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä/vuosi, tuhatta euroa | 19 405 | 19 500 | 19 000 |
| Tutkimuksen aktiivisuus (julkaisuja/htv) | 1,55 | 1,35 | 1,35 |
| Sääpalvelun tuotantoprosessin tehokkuus (ei sisällä kv. jäsenmaksuja), €/asukas | - | - | 3,40 |
| Sääpalvelun tuotantoprosessin tehokkuus (sisältää kv. jäsenmaksut), €/asukas | - | - | 4,90 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 73 968 | 79 628 | 84 683 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 32 864 | 32 100 | 31 600 |
| Nettomenot | 41 104 | 47 528 | 53 083 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 5 110 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 9 729 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 6 515 | 6 100 | 6 100 |
|---|---|---|---|
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 298 | 6 100 | 6 100 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 217 | - | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 103 | 100 | 100 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 6 616 | 6 500 | 6 500 |
|---|---|---|---|
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 5 337 | 6 400 | 6 400 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 279 | 100 | 100 |
| Kustannusvastaavuus, % | 124 | 102 | 102 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | 19 405 | 19 500 | 19 000 |
|---|---|---|---|
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 30 924 | 32 500 | 31 500 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -11 519 | -13 000 | -12 500 |
| Omarahoitusosuus, % | 37 | 40 | 40 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien | |
| Vuonna 2022 tai sen jälkeen tehtävät sitoumukset | 165 | 81 | 26 | 10 | 282 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ACTRIS-tutkimusinfrastruktuuri | 650 |
| ICAO:n globaali avaruussääkeskus | 50 |
| METNET/MOI-valtuudesta aiheutuva määrärahatarve, tarkistus | 9 |
| Suurteholaskennan uusiminen | 4 800 |
| Säätutkaverkoston uusiminen | 100 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -189 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -1 |
| Palkkausten tarkistukset | 184 |
| Tasomuutos | -48 |
| Yhteensä | 5 555 |
| 2022 talousarvio | 53 083 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -1 000 |
| 2021 talousarvio | 47 528 000 |
| 2020 tilinpäätös | 45 723 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 083 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
5) Suomen Akatemian ja muiden organisaatioiden rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen
6) Yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 307 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2022 II lisätalousarvio | 307 000 |
| 2022 talousarvio | 53 083 000 |
| 2021 tilinpäätös | 47 527 000 |
| 2020 tilinpäätös | 45 723 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 307 000 euroa.
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 472 758 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -10 485 |
| Yhteensä | -10 485 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 472 758 000 |
| 2021 talousarvio | 483 243 000 |
| 2020 tilinpäätös | 489 670 704 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 472 758 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 52 242 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu tasomuutoksesta.
| 2022 IV lisätalousarvio | 52 242 000 |
| 2022 talousarvio | 472 758 000 |
| 2021 tilinpäätös | 477 223 882 |
| 2020 tilinpäätös | 489 670 704 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 52 242 000 euroa.
88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään 23 933 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sijoituksiin suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettujen hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sekä yhtiöiden perustamisesta aiheutuviin viranomaismaksuihin. Maksettavaa pääomaa saa käyttää suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustetuissa hankeyhtiössä Turun, Tampereen ja itäisen suunnan suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuus suunnitteluyhtiöissä on vähintään 51 prosenttia. Pääomituksen edellytyksenä on, että kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä suunnittelun kokonaiskustannuksia siten, että valtion osuudeksi niistä jää enintään 51 prosenttia. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa hankeyhtiöille taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 23 933 000 euroa.
Selvitysosa:Määräraha on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia ja aiheutuu siitä, että hankeyhtiöiden toiminnan alkuvaiheessa kustannusten tarkkaa ajoittumista on vaikea arvioida.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2022 IV lisätalousarvio | 23 933 000 |
| 2021 tilinpäätös | 6 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 37 371 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään 23 933 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sijoituksiin suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettujen hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sekä yhtiöiden perustamisesta aiheutuviin viranomaismaksuihin. Maksettavaa pääomaa saa käyttää suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustetuissa hankeyhtiössä Turun, Tampereen ja itäisen suunnan suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuus suunnitteluyhtiöissä on vähintään 51 prosenttia. Pääomituksen edellytyksenä on, että kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä suunnittelun kokonaiskustannuksia siten, että valtion osuudeksi niistä jää enintään 51 prosenttia. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa hankeyhtiöille taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 23 933 000 euroa.