Talousarvioesitys 2022
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää.
Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat useat maailmanlaajuiset muutostekijät, joiden voimakkuuteen ja nopeuteen emme juuri voi vaikuttaa. Niiden seurauksiin on sopeuduttava ja niissä on nähtävissä uhkien lisäksi myös paljon uusia mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tunnistettu kuusi toimintaympäristön muutostekijää, jotka tapahtuvat hallinnonalasta riippumatta ja joiden arvioidaan eniten muuttavan suomalaisen ruoka- ja luonnonvarasektorin toimintaympäristöä seuraavan vuosikymmenen aikana. Muutostekijät ovat 1) ilmastonmuutos, 2) nopea teknologinen kehitys, 3) kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, 4) globaalin talouden murros, 5) arvojen ja asenteiden muutos sekä 6) väestörakenne ja kaupungistumiskehitys.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan perustehtävät ruokaturvan, ruokaturvallisuuden ja kilpailukykyisen kotimaisen ruokajärjestelmän, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaamisessa, eläin- ja kasvitautien hallinnassa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä nousevat yhä tärkeämmiksi. Näiden tehtävien merkitys on edelleen korostunut koronakriisin yhteydessä.
Laadukas paikkatieto ja sen analysointi ovat keskeisiä tulevaisuuden teknologiaratkaisuja kehitettäessä. Digitalisaatio ja tiedon merkityksen voimakas kasvaminen korostavat luotettavien perusrekisterien, paikkatietojen ja luonnonvaratiedon yhteiskäytön edistämisen merkitystä osana ministeriön tehtäväaluetta.
Suomi on vastuullinen globaali toimija ja sitoutunut kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanoon. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä myös hallinnon merkitys vapaan kilpailun esteiden poistamisessa sekä biotalouden, uusien innovaatioiden, liiketoimintamallien ja arvonluonnin tapojen mahdollistamisessa kasvaa. Mahdollistava hallinto toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa yksityisen sektorin kanssa ja ymmärtää kiihtyvää kehitystä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Rajalliset resurssit kyetään suuntaamaan vaikuttavammin taloudellista optimia tavoitellen sekä luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö uusiutuvalle ja kansainvälistyvälle biotaloudelle, yhteensovittaen kestävää kehitystä ja riskienhallintaa. Maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan nykyiset tehtävät luovat luontevan alustan bio- ja kiertotalouden seuraavan vaiheen toteutukseen.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään luonnon monimuotoisuutta. Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa seuraavat hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevia politiikkasektorin tavoitteita sekä niiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja.
- — Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee
- — Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä
- — Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkostot vahvistavat yhteiskuntaa
- — Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.
- — Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa yhdenvertaisuuden edistämistä sekä hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Maaseudulla pääosa työikäisestä väestöstä on miehiä ja varsinkin harvaan asutulla maaseudulla miehiä on huomattavasti enemmän kuin naisia. Erot ovat suurimmat nuorten aikuisten ikäluokassa. Maaseudun paikalliskeskuksissa asuvista 50—64 -vuotiaista enemmistö sen sijaan on naisia (Maaseutukatsaus 2017). Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan toimeenpanossa on tavoitteena huomioida eri väestöryhmien tarpeet, vaikka tukijärjestelmiä tai tukien myöntämisen perusteita ei ole rakennettu sukupuolinäkökulmasta. Kehittämishankkeissa seurataan mies-nais -jaottelulla esimerkiksi aktivointitilaisuuksiin osallistuneita, koulutukseen osallistuneita (myös iän mukaan) sekä hankkeen tuloksena syntyneiden työpaikkojen määrää (myös iän mukaan) sekä hankkeen aikana työllistyneiden määrää. Erityisesti paikallisten Leader-toimintaryhmien kautta toteutetuissa hankkeissa useissa on tavoitteena erilaisten ryhmien kuten nuorten, vanhusten, maahanmuuttajien, työttömien osallistuminen alueen kehittämiseen. Tämä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita osana strategiaansa. Hallinnonala edistää erityisesti hiilineutraaliustavoitetta luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja.
Rahoitusta osoitetaan esimerkiksi ympäristön tilaa ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviin investointeihin. Ympäristökorvauksiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, neuvontaan ja ei-tuotannollisiin investointeihin kohdennetaan 232,3 milj. euroa ja viherryttämistukeen 154,7 milj. euroa. Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kohdennetaan 31 milj. euroa. Määrärahalla toteutetaan muun muassa kansallista biotalousstrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa. Metsäluonnon hoidon edistämiseen kohdennetaan 7,5 milj. euroa. Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan yhteensä 9 milj. eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 57 milj. euroa.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
| 2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
||
| 30.10.40 | Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus | 68,0 | 135,01) | |
| 30.10.41 | Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) | ||
| — korkotukilainavaltuus | 250,0 | 250,0 | |
| 30.10.64 | EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus | 108,5 | 113,031) | |
| 30.20.43 | Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus | 32,0 | 32,01) | |
| 30.40.44 | Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) | ||
| — Avustusten myöntämisvaltuus | 58,5 | 60,21) | |
| 30.40.47 | Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — Avustusten myöntämisvaltuus | 5,4 | 8,2 |
1) Lisäksi voidaan käyttää edelliseltä vuodelta käyttämättä jäänyttä valtuutta.
Hallinnonalan määrärahat
| TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
LTA IV 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
| 01. | Hallinto ja tutkimus | 150 488 | 0 | -117 | 0 | 0 | 150 371 |
| 01. | Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
23 931 | — | 217 | — | — | 24 148 |
| 05. | Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
81 283 | — | 906 | — | — | 82 189 |
| 22. | Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
8 943 | — | — | — | — | 8 943 |
| 23. | Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) |
1 240 | — | -1 240 | — | — | 0 |
| 29. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
30 652 | — | — | — | — | 30 652 |
| 66. | Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) |
4 439 | — | — | — | — | 4 439 |
| 10. | Maaseudun kehittäminen | 475 067 | 0 | 31 730 | 0 | 7 400 | 514 197 |
| 40. | Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) |
110 245 | — | 7 000 | — | -23 000 | 94 245 |
| 41. | Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) |
15 000 | — | — | — | 10 000 | 25 000 |
| 42. | Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) |
28 500 | — | — | — | — | 28 500 |
| 43. | Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v) |
65 000 | — | — | — | 20 400 | 85 400 |
| 44. | Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v) |
— | — | 14 730 | — | — | 14 730 |
| 50. | Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) |
5 566 | — | — | — | — | 5 566 |
| 51. | Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) |
1 843 | — | — | — | — | 1 843 |
| 54. | Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
39 892 | — | — | — | — | 39 892 |
| 55. | Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
4 105 | — | — | — | — | 4 105 |
| 63. | Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
2 300 | — | — | — | — | 2 300 |
| 64. | EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) |
202 616 | — | 10 000 | — | — | 212 616 |
| 20. | Maa- ja elintarviketalous | 1 825 880 | 8 000 | 188 517 | 0 | 7 550 | 2 029 947 |
| 01. | Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
79 360 | — | 5 647 | — | — | 85 007 |
| 20. | Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha) |
5 948 | — | — | — | 4 950 | 10 898 |
| 40. | Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) |
330 200 | — | 22 000 | — | — | 352 200 |
| 41. | EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) |
518 700 | — | 6 870 | — | — | 525 570 |
| 43. | Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) |
350 396 | — | — | — | 2 600 | 352 996 |
| 44. | Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v) |
518 394 | — | 119 000 | — | — | 637 394 |
| 46. | EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
11 030 | — | — | — | — | 11 030 |
| 47. | Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
4 255 | — | — | — | — | 4 255 |
| 48. | Peltorakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
700 | — | -700 | — | — | 0 |
| 60. | Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) |
400 | — | — | — | — | 400 |
| 61. | Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v) |
— | 8 000 | 35 700 | — | — | 43 700 |
| 62. | Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v) |
6 497 | — | — | — | — | 6 497 |
| 40. | Luonnonvaratalous | 237 300 | 0 | 14 272 | 0 | -1 200 | 250 372 |
| 20. | Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) |
3 100 | — | — | — | — | 3 100 |
| 21. | Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) |
14 491 | — | 20 | — | — | 14 511 |
| 22. | Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
30 477 | — | 3 000 | — | -1 500 | 31 977 |
| 31. | Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) |
10 836 | — | — | — | 300 | 11 136 |
| 40. | Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) |
1 874 | — | — | — | — | 1 874 |
| 41. | Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) |
4 760 | — | — | — | — | 4 760 |
| 42. | Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) |
8 850 | — | 700 | — | — | 9 550 |
| 44. | Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) |
57 130 | — | — | — | — | 57 130 |
| 45. | Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
7 527 | — | — | — | — | 7 527 |
| 46. | Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) |
40 674 | — | 3 161 | — | — | 43 835 |
| 47. | Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v) |
6 060 | — | — | — | — | 6 060 |
| 50. | Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
14 498 | — | — | — | — | 14 498 |
| 51. | Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
11 975 | — | — | — | — | 11 975 |
| 53. | Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) |
1 132 | — | — | — | — | 1 132 |
| 62. | Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
23 916 | — | 7 391 | — | 0 | 31 307 |
| 64. | Metsähallitus | 8 347 | 0 | 309 | 0 | 0 | 8 656 |
| 50. | Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) |
8 347 | — | 309 | — | — | 8 656 |
| 70. | Maanmittaus ja asunto-osakkeiden kirjaaminen | 47 878 | 0 | 732 | 0 | 0 | 48 610 |
| 01. | Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
44 578 | — | 732 | — | — | 45 310 |
| 40. | Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) |
3 300 | — | — | — | — | 3 300 |
| Yhteensä | 2 744 960 | 8 000 | 235 443 | 0 | 13 750 | 3 002 153 |
| Henkilötyövuosien kokonaismäärä | 4 377 | 4 423 | 4 399 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 2,7 mrd. euroa, joka on noin 6,4 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinojen tulevaisuuteen vaikuttavat useat muutostekijät, kuten ilmastonmuutos, kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, arvojen ja asenteiden muutos, nopea teknologian kehitys sekä väestörakenne ja kaupungistumiskehitys. Niiden seurauksiin on sopeuduttava, ja niissä on nähtävissä uhkien lisäksi paljon mahdollisuuksia.
Valiokunta painottaa, että muuttuvassa toimintaympäristössä nousee yhä tärkeämmäksi turvata hallinnonalan perustehtävät: ruokaturva, kilpailukykyinen kotimainen ruokajärjestelmä, huoltovarmuus ja puhdas vesi, eläin- ja kasvitautien hallinta, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen.
Hallinnonalan suuri huolenaihe on maatalouden kannattavuus. Kuluneena vuonna siitä on tullut akuutti ongelma, kun panosten ja tuotosten välinen hintasuhde on voimakkaasti heikentynyt mm. lannoitteiden ja polttoaineiden kallistumisen myötä. Kannattavuutta ovat alentaneet myös poikkeuksellisten sääolosuhteiden myötä alentuneet satotasot. Kotieläintiloilla, erityisesti sikataloudessa, kannattavuuteen on keskeisesti vaikuttanut lisäksi tuottajahintojen aleneminen.
Luonnonvarakeskus arvioi, että vuonna 2021 yrittäjäperheiden työlle ja omalle pääomalle katteeksi jäävä yrittäjätulo laskee 476 milj. euroon, joka on 10 050 euroa yritystä kohden. Tämä on 18,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin yrittäjätulo oli ennakkotulosten mukaan 585 milj. euroa.
Kannattavuuden parantaminen on ehto tuotannon jatkuvuudelle, huoltovarmuuden turvaamiselle ja ylipäätään kotimaisen ruokaketjun tulevaisuudelle. Se on edellytys myös maatalouden ilmastotoimien toteuttamiselle. Maatalouden kannattavuus muodostuu lukuisista eri tekijöistä, joita kaikkia tulee viedä eteenpäin.
Heikko kannattavuus heijastuu suoraan tilojen maksuvalmiuteen, jota on turvattava nopealla aikataululla esimerkiksi ottamalla käyttöön maatalouden maksuvalmiuslainojen valtiontakaukset. Tämä edellyttää Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) pääomittamista.
Valiokunta pitää myönteisenä, että vallitsevassa tilanteessa maataloustukien taso voidaan säilyttää. Kannattavuuden parantamiseksi tuet tulee kuitenkin kohdistaa nykyistä paremmin aktiivitoimintaan. Valiokunta tukee siten maa- ja metsätalousministeriön suunnitelmaa aktiiviviljelijän tarkasta määrittelystä ja sen käyttöönotosta tuen myöntämisen kriteereissä.
Valiokunta toteaa, että tehokkainta on tuottajahintojen nousun kautta saavutettava kannattavuuden parantaminen, ja kiinnittää huomiota siihen, että ruuan hinnan ennustetaan nousevan voimakkaasti, mutta samalla maatalouden yrittäjätulon arvioidaan edelleen laskevan. Tämä ristiriitainen kehityskulku on pysäytettävä huolehtimalla tuottajan asemasta elintarvikeketjussa ja reiluilla kauppatavoilla. Keskeistä on, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä elintarvikemarkkinavaltuutettu seuraavat aktiivisesti elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja reagoivat ripeästi markkinahäiriöihin ja markkina-aseman väärinkäyttöön.
Tärkeää on myös tehostaa kuluttajien ostopäätöstä tukevaa kotimaisten tuotteiden ja lähituotteiden brändäystä sekä elintarvikkeiden vienninedistämistä ja jatkaa Yhteinen ruokapöytä -hankkeessa tehtävää työtä.
Lisäksi tulee jatkaa tilakohtaista kehitystyötä, erityisesti talouden ja tuottavuuden kehittämistä parhaiden käytäntöjen mukaisesti mm. neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Viimeistään nyt huomio pitää kiinnittää myös tuotantopanosten hintamuutoksille joustoa antaviin keinoihin, kuten viherlannoitusnurmiin, luomutuotannon mahdollisuuksiin sekä orgaanisperäisten ravinteiden ja maahan kertyneiden ravinnevarojen hyödyntämiseen.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tärkeä rooli asetetun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan viljelijöiden ja metsänomistajien halu tehdä ilmastotoimia on yleisesti ottaen korkealla. Onnistuneen toimenpidekokonaisuuden edellytys on kannattava maa- ja metsätalous, koska akuutissa kriisissä toiminnan kehittäminen on vaikeaa.
Valiokunta painottaa, että ilmastotoimenpiteet eivät saa jäädä yksittäisen viljelijän tai maanomistajan maksettavaksi, vaan kustannukset on kompensoitava täysimääräisesti ja vihreä siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti. Tukijärjestelmien kehittämisessä tulee toteuttaa tuotantotapojen ohjaus johdonmukaisesti ja kannustavasti ottaen huomioon realistisesti mahdollisuudet sopeutustoimien käyttöönottoon. Samalla tulee välttää hallinnollisen taakan lisäämistä. Ilmastotoimenpiteiden ja taloudellisesti kannattavan toiminnan tasapaino on kestävän maa- ja metsätalouden vankka pohja.
Hallinnonalalla on käynnistetty useita toimia Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttamiseksi, kuten Hiilestä kiinni -maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus. Käynnistetyt toimet tulevat osaksi valmisteltavana olevaa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa (MISU), jossa määritellään myös ne lisätoimet, joita sektorilla on vielä tarpeen toteuttaa. Toimenpidekokonaisuus sovitetaan yhteen muiden hallitusohjelman toimenpiteiden ja hankkeiden kanssa, kuten ilmastoruokaohjelman, ravinnekierron toimenpidekokonaisuuden, peltorakenteen kehittämisohjelman sekä tulvasuojelun ja peltojen vesienhallinnan toimenpiteiden kanssa. Kokonaisuus toteuttaa myös Kansallisen metsästrategian 2025 tavoitteita, ja siihen liittyvät niin ikään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) toimet.
Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:
Valiokunnan lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että maatalouden kannattavuutta parantavia toimia vauhditetaan aktiivisesti vuonna 2022, jotta tuotannon jatkuvuus ja ravinnon tuotannon huoltovarmuus sekä taloudellinen investointikyky myös tarvittaviin ilmastotoimiin voidaan turvata.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2022 vp (21.6.2022)
Toinen lisätalousarvioesitys sisältää maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan yhteensä 235 milj. euron lisäykset, josta 223 milj. euroa kohdistuu huoltovarmuutta ja samalla osin myös vihreää siirtymää tukeviin toimiin. Lisäksi pääluokassa 28 esitetään 45 milj. euroa maatalouden harjoittajille maksettaviin energiaveron lisäpalautuksiin.
Valiokunta pitää lisäyksiä tarpeellisena ja toteaa, että pääosa huoltovarmuutta tukevista toimista osoitetaan maatalouteen. Tästä noin kaksi kolmasosaa kohdistetaan suoraan tuottajille heidän taloustilanteensa helpottamiseen. Rahoituksen jakautumista eri tuotantosuuntien välillä pidettiin valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tasapuolisena. Loppukolmannes maatalouden lisäyksistä edistää uusien energiamuotojen tuotantoa ja käyttöä sekä ravinteiden aiempaa parempaa hyödyntämistä, ml. biokaasun edistäminen osana kiertotaloutta. Valiokunta korostaa kaikkien tukien kohdentamista aktiiviviljelyyn ja ruoantuotantoa edistäviin toimenpiteisiin.
Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa (VaVM xx/2022 vp — VNS 2/2022 vp, VaVM 4/2022 vp — HE 2/2022 vp, HE 26/2022 vp ja VaVM 33/2021 vp — HE 146/2021 vp, HE 216/2021 vp) ja on edelleen huolissaan siitä, että maatalousyritykset joutuvat toimimaan erittäin epävarmoilla markkinoilla varsinkin, kun maatalouden kannattavuus on ollut heikko jo useita vuosia. Tilanne kriisiytyi vuonna 2021, kun kustannusten nousu yhdistyi alhaiseen satotasoon kuivan ja kuuman kesän seurauksena. Venäjän aloittaman sodan myötä tuotantopanosten hintojen kallistuminen kiihtyi, ja hinnat ovat jopa kaksinkertaistuneet lannoitteiden, energian ja rehujen osalta vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna. Tämä heikentää entisestään sekä tilojen maksuvalmiutta että lainanmaksukykyä ja voi johtaa yhä useammin toiminnan lopettamiseen, etenkin jos kotieläintuotteiden tuottajahinnat eivät kohoa selvästi nykyistä nopeammin. Vilja, öljy- ja valkuaiskasvien tuottajahinnat sen sijaan ovat nousseet kuluneen talven aikana, mikä helpottaa viljatilojen tilannetta, jos käynnissä olevan kasvukauden sato onnistuu ja hintataso pysyy korkealla.
Valiokunnan saaman selvityksen perusteella huoltovarmuuspaketti kattaa noin neljänneksen vuonna 2021 tapahtuneesta kustannusten noususta. Hintojen kohoaminen on kuitenkin jatkunut vuonna 2022, eikä tilanteen ennusteta muuttuvan vuonna 2023. Tukitoimet eivät siten riitä vallitsevan tilanteen korjaamiseen, vaan kannattavuuden pysyvä parantaminen edellyttää etenkin markkinoilta saatavan tuottajahinnan nousua.
Valiokunta painottaa näin ollen aiempien kantojensa mukaisesti, että reilut kauppatavat on saatava käyttöön, jotta tuottajan osuus lopputuotteen hinnasta kasvaa. Kannattavuuden parantaminen on ehto tuotannon jatkuvuudelle, huoltovarmuuden turvaamiselle ja ylipäätään kotimaisen ruokaketjun tulevaisuudelle.
Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että myös kalatalous on huomioitu huoltovarmuutta parantavissa toimenpiteissä. Merialueilla ja sisävesillä toimiville kalatalouden yrityksille esitetään 5 milj. euroa (mom. 30.40.62) tuotantokustannusten nousun ja kansainvälisen kriisin aiheuttamien vaikutusten kompensointiin.