Talousarvioesitys 2022
91. Nuorisotyö
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on nuorisolain mukaan edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Edellä mainitut tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa olevia alle 29-vuotiaita.
Valtioneuvoston hyväksymän valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman 2020—2023 nuorisopoliittiset tavoitekokonaisuudet ovat:
- — Nuorella on edellytykset sujuvaan arkeen - syrjäytyminen vähenee.
- — Nuorella on keinot ja taidot osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
- — Nuori luottaa yhteiskuntaan - yhdenvertaisuus ja turvallisuus vahvistuvat.
Lisäksi ohjelma sisältää kansalliset tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle toiminnalle sekä nuorisotyön ja -toiminnan tukemisen linjaukset ja painopisteet nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymiselle.
- — Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat.
- — Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta, yhteisöllisyydestä ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat.
- — Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa.
- — Nuorten elämänhallintataidot vahvistuvat.
- — Toimeenpannaan nuorisolain (1285/2016) mukaista valtakunnallista nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaa vuosille 2020—2023.
- — Tavoiteohjataan nuorisoalan osaamiskeskuksia toimialan kehittämisessä yhdessä sovittujen tehtävien mukaisesti.
- — Sujuvoitetaan valtionavustusten prosesseja tarkistetun nuorisolain pohjalta ja kehitetään valtionavustusten vaikutusten arviointia osana valtionavustusten kehittämis- ja digitalisointihanketta.
- — Kehitetään nuorisotoimialan tutkimusta ja tiedontuotantoa nuorisotyön ja nuorisopoliittisen päätöksenteon tueksi. Parannetaan Nuorisotilastot.fi -palvelun tunnettuutta paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan tulosten raportoinnin ja laadun arvioinnin parantamiseksi. Laajennetaan myös palvelun tietopohjaa.
- — Varmistetaan valtakunnallisen etsivän nuorisotyön yhteydenottopyyntöjärjestelmän jalkautuminen.
- — Edistetään nuorten ja nuorisoalan palautumista koronavirusepidemian kielteisistä vaikutuksista.
Nuorisotyön tunnuslukuja
| 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2022 arvio |
|
| 10—29 -vuotiaat, jotka kuuluvat/ovat mukana järjestötoiminnassa tai vastaavassa (Vapaa-aikatutkimus), % | 56 | 53 | 54 |
| 15—29 -vuotiaat, jotka kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan (Nuorisobarometri), % | 75 | 83 | 83 |
| 15—29 -vuotiaat, jotka kokevat elämän olevan hyvin hallinnassaan (Nuorisobarometri), % | 85 | 90 | 90 |
| Yläkouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveystutkimus/THL), % | 9 | 9 | 9 |
| 15—29 -vuotiaat, jotka ovat jättäneet harrastuksen aloittamatta rahan puutteen vuoksi (Nuorisobarometri), % | 39 | 35 | 35 |
| 15—29 -vuotiaat, jotka ovat kokeneet syrjintää viimeisen 12 kk aikana (Nuorisobarometri), % | 10 | 10 | 10 |
| 15—29 -vuotiaat, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti (Nuorisobarometri), % | 79 | 79 | 75 |
| Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (TEM) | 32 800 | 43 700 | 40 000 |
50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 35 934 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille ja osaamiskeskuksille sekä nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen
2) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin
3) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen
4) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen
5) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen
6) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen
7) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen
8) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen
9) enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kohdassa 9) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Nuorten aktiivinen kansalaisuus | |
| Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt | 18 240 000 |
| Lakisääteiset kansalliset toimikunnat | 950 000 |
| Nuorten sosiaalinen vahvistaminen | |
| Nuorten sosiaalinen vahvistaminen | 800 000 |
| Nuorten kasvu- ja elinolot, paikallinen ja alueellinen nuorisotyö | |
| Kasvu- ja elinolot paikallisesti ja alueellisesti | 1 470 000 |
| Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen | |
| Kokeilu, kehittäminen, tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö | 9 524 000 |
| Nuorisokeskukset | 4 950 000 |
| Yhteensä | 35 934 000 |
|---|
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 97 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi kolme prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Rahapelitoiminnan tuottoarvion muutos | -3 286 |
| Yhteensä | -3 286 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 35 934 000 |
| 2021 talousarvio | 39 220 000 |
| 2020 tilinpäätös | 36 273 490 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 36 772 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 838 000 euroa talousarvioesityksen 35 934 000 euroon nähden aiheutuu arpajaisveron alentamisen vaikutuksesta.
| 2022 talousarvio | 36 772 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | -2 120 000 |
| 2021 talousarvio | 39 220 000 |
| 2020 tilinpäätös | 36 273 490 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 36 772 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille ja osaamiskeskuksille sekä nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen
2) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin
3) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen
4) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen
5) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen
6) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen
7) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen
8) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen
9) enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kohdassa 9) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
51. Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 38 923 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) nuorten työpajatoiminnan tukemiseen
2) etsivän nuorisotyön tukemiseen sekä etsivän nuorisotyön yhteydenottopyyntöjärjestelmän ylläpitoon
3) EU:n nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisiin kuntien nuorisotyön valtionosuuksiin.
Kuntien nuorisotyön valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Työpajatoiminnan tukemiseen | 16 300 000 |
| Etsivän nuorisotyön tukemiseen sekä EU:n Nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen | 14 875 000 |
| Valtionosuudet kuntien nuorisotyöhön | 7 748 000 |
| Yhteensä | 38 923 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Etsivä nuorisotyö (HO 2019) | 4 500 |
| Etsivä nuorisotyö (HO 2019 kertaluonteinen) | -4 500 |
| Kuntien nuorisotyön valtionosuuden tasomuutos | -73 |
| Kuntien nuorisotyön valtionosuus (siirto momentilta 29.91.52) | 7 821 |
| Tasomuutos | -937 |
| Yhteensä | 6 811 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2022 talousarvio | 38 923 000 |
| 2021 talousarvio | 32 112 000 |
| 2020 tilinpäätös | 37 013 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Nuorisotyön resurssit vastaavat kuluvan vuoden tasoa (noin 81 milj. euroa), mutta pidemmän aikavälin rahoitus riippuu rahapelitoiminnan tuoton kompensoinnista, sillä nuorisotyötä on rahoitettu aiempina vuosina pääosin rahapelitoiminnan tuotoilla. Tuotonaleneman vaikutuksia on jo kompensoitu siirtämällä kuntien nuorisotyön valtionosuudet sekä etsivä nuorisotyö kokonaan budjettirahoitteiseksi.
Koronapandemia on vaikuttanut nuorten hyvinvointiin monin tavoin. Saadun selvityksen mukaan se on lisännyt nuorten tuen tarvetta, mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä ja stressiä. Myös nuorten työttömyys sekä pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvaneet voimakkaasti. Nuorten tilanne on myös polarisoitunut siten, että vaikeudet ovat pahentuneet erityisesti niillä, joilla oli haasteita jo ennen korona-aikaa. Myös tuen tarpeessa olevien nuorten määrä on kasvanut ja palvelutarpeet moninaistuneet.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että palvelutarpeeseen vastataan ja palvelujen saatavuus varmistetaan. Erityisen tärkeää on panostaa syrjäytymistä ehkäiseviin toimiin, sillä syrjäytyminen aiheuttaa paitsi suurta inhimillistä kärsimystä myös mittavia kansantaloudellisia menetyksiä. Tämä edellyttää päihde- ja mielenterveyspalveluiden riittävyyttä sekä myös muita moniammatillisia matalan kynnyksen palveluja. On myös tärkeää seurata nuorisotyötä kuvaavia tunnuslukuja ja polarisaatiokehitystä sekä kehittää nuorisotyötä muuttuvassa toimintaympäristössä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnallisten työpajojen toiminta varmistetaan uudessa sote-rakenteessa, jossa mm. työpajojen järjestämä kuntouttava työtoiminta siirtyy hyvinvointialueille. Hyväksyessään sote-lainsäädännön eduskunta edellytti, että hallitus arvioi työpajatoiminnan lainsäädännön uudistamisen tarvetta huomioiden eri hallinnonalojen lainsäädännön yhteensovittamisen siten, että työpajatoimintaa voidaan toteuttaa ja kehittää poikkihallinnollisesti joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että työpajapalveluiden laatu ja saatavuus varmistetaan myös siirtymäaikana.
Valiokunta lisää momentille 160 000 euroa nuorisotyön ja nuorten syrjäytymisen vastaisen työn edistämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että avustuspäätöksiä tehtäessä kiinnitetään huomiota Aseman Lapset ry:n ja Keravan polku ry:n tarpeisiin.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 39 083 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) nuorten työpajatoiminnan tukemiseen
2) etsivän nuorisotyön tukemiseen sekä etsivän nuorisotyön yhteydenottopyyntöjärjestelmän ylläpitoon
3) EU:n nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisiin kuntien nuorisotyön valtionosuuksiin.
Kuntien nuorisotyön valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.
52. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 1 650 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen
2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta | 1 150 000 |
| Nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistäminen | 500 000 |
| Yhteensä | 1 650 000 |
Saamelaisalueen ulkopuolella tapahtuvan kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen osoitetaan lisäksi 250 000 euroa momentilta 29.91.50.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertamenojen poisto | -300 |
| Kuntien nuorisotoimen valtionosuus (siirto momentille 29.91.51) | -7 821 |
| Yhteensä | -8 121 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2022 talousarvio | 1 650 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 1 500 000 |
| 2021 talousarvio | 9 771 000 |
| 2020 tilinpäätös | 21 970 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 5 108 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
3) nuorisolakiin (1285/2016) perustuvien valtionavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 3) lisätään talousarvioesityksen momentin toisen kappaleen kohdaksi 3).
Lisäys 3 458 000 euroa talousarvioesityksen 1 650 000 euroon nähden aiheutuu rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoimisesta.
| 2022 talousarvio | 5 108 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 2 120 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 1 500 000 |
| 2021 talousarvio | 9 771 000 |
| 2020 tilinpäätös | 21 970 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Kielipesätoiminta.Momentin määrärahasta osoitetaan 1,150 milj. euroa saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa, minkä lisäksi momentilta 29.91.50 osoitetaan 250 000 euroa saamelaisalueen ulkopuolella tapahtuvaan kulttuuri- ja kielipesätoimintaan. Yhteensä 1,4 milj. euron rahoituksen arvioidaan riittävän olemassa olevien toimintojen ylläpitämiseen. Se vastaa myös saamen kielen elvyttämisohjelmaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen (2014) tavoitetta, jonka mukaan kielipesätoiminnan rahoitus nostetaan asteittain 1,4 milj. euroon.
Valiokunta pitää hyvänä, että talousarvioesityksen määräraha vastaa nyt em. periaatepäätöksen mukaista tavoitetta.
Saadun selvityksen mukaan määräraha tulisi nostaa edelleen 1,9 milj. euroon, jotta se vastaisi viime keväänä valmistuneen kehittämistyöryhmän raportin linjauksia (OKM:n julkaisuja 2021:25). Tämä antaisi mahdollisuuden uusien kielipesäyksiköiden perustamiselle ja toiminnan laajentamiselle erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle. Jatkossa tarvitaan myös panostusta opetusmateriaalin valmistamiseen.
Valiokunta lisää momentille 170 000 euroa ja korostaa, että saamenkielisen kielipesätoiminnan pitkäjänteinen rahoitustarve tulee arvioida kevään 2022 kehyspäätöksen yhteydessä.
Yrittäjyystoiminta. Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa TAT-yrityskylätoiminnan kehittämiseen. Yrityskylä on peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Lukuvuonna 2020—2021 toimintaa oli 12 alueella yli 200 kunnassa ja esim. kuudesluokkalaisista se tavoitti 83 prosenttia.
Lisäksi valiokunta lisää 100 000 euroa nuorten yrittäjyyden edistämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 5 578 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen
2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen
3) nuorisolakiin (1285/2016) perustuvien valtionavustusten maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävään nuorisotyöhön.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu avustuksista kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävään nuorisotyöhön, joka liittyy varautumisesta covid-19-epidemian sekä Ukrainan pakolaistilanteen vaikutuksiin.
| 2022 II lisätalousarvio | 7 000 000 |
| 2022 talousarvio | 5 578 000 |
| 2021 tilinpäätös | 13 391 000 |
| 2020 tilinpäätös | 21 970 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävään nuorisotyöhön.