Talousarvioesitys 2022
90. Liikuntatoimi
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntaa edistävät järjestöt.
Liikuntapolitiikan päämääränä on väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan lisääminen, eettisen kilpa- ja huippu-urheilun edistäminen, osallisuuden kasvattaminen sekä sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan perheissä, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja liikuntaharrastuksissa. Liikunnan edistämistoimenpiteitä suunnataan kaikkiin elämänkulun vaiheisiin liikuntaolosuhteita kehittämällä, organisaatioiden toimintakulttuureja liikunnallistamalla, liikuntaseurojen ja -järjestöjen toimintaa tukemalla sekä huippu-urheilua tukemalla. Erityisesti liikkumattomuuden ja liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamiin yksilöllisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastataan toimeenpanemalla valtakunnallista Liikkuvat-ohjelmaa. Liikunnan toimialan johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille.
- — Liikunnallinen, terveyttä ja hyvinvointia edistävä elämäntapa lisääntyy
- — Liikunta lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
- — Liikunta on tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti saavutettavissa
- — Liikunnan ja huippu-urheilun eettinen perusta vahvistuu
- — Huippu-urheilumme on kansainvälisesti menestyvää ja kansallisesti arvostettua.
Valtakunnallisia ja paikallisia liikuntaolosuhteita kehitetään systemaattisesti. Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista.
Liikunnan kansalaistoiminta on aktiivista ja osallistavaa. Tuetaan paikallista seuratoimintaa ja muuta liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa sekä matalan kynnyksen liikuntatoimintaa. Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten vapaatavoitteista koulutustoimintaa ja sen laadun kehittämistä. Vahvistetaan liikuntajärjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia ja liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Liikunnallinen elämäntapa ja liikunnan harrastaminen lisääntyvät eri ikä- ja väestöryhmissä. Tuetaan valtakunnallisia liikunnan edistämisohjelmia eli Liikkuvat-ohjelmia liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi eri ikä- ja väestöryhmissä (Liikkuva perhe-, Liikkuva varhaiskasvatus-, Liikkuva koulu-, Liikkuva opiskelu-, Liikkuva aikuinen- ja Ikiliikkuja-ohjelmat). Avustetaan Liikkuvat-ohjelmien toimeenpanoa tukevia liikunnallisen elämäntavan hankkeita. Tuetaan erityisesti lasten ja nuorten liikunnan harrastamista. Vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa.
Kehitetään huippu-urheilua kansainvälisen menestyksen, korkeatasoisen osaamisen ja urheilun arvostuksen vahvistamiseksi. Tuetaan lahjakkaiden urheilijoiden valmentautumisen edellytyksiä, kehitetään urheilu-uran ja opiskelun yhdistämisen mahdollisuuksia ja valmentautumisen toimintaympäristöjen kehittämistä. Tuetaan lajien välisen yhteistyön vahvistumista ja lajiliittojen mahdollisuuksia edistää oman lajinsa huippu-urheilumenestystä. Vahvistetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisiä toimenpiteitä avustamalla Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) toimintaa.
Toimialan osaaminen ja tietopohja vahvistuvat ja tietoa hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti. Tuetaan ja kehitetään liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden suunnassa. Vahvistetaan tiedonhankintaa ja hyödyntämistä toimialan avustusvalmisteluissa. Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi. Kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää.
Liikunnan asema eri hallinnonalojen päätöksenteossa vahvistuu. Varmistetaan liikunnan edistämisen huomioiminen kuntien strategioissa ja liikuntapoliittisissa toimenpiteissä. Toimeenpannaan erityisesti Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen avulla Liikuntapoliittisen selonteon ja hallitusohjelman kirjaukset poikkihallinnolliseen fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämisen yhteiseen työhön liittyen. Valtion liikuntaneuvosto arvioi eri ministeriöiden toimenpiteiden vaikutukset liikunnan edistämisessä.
Liikuntapolitiikan tunnuslukuja
| 2017 toteutuma |
2020 toteutuma |
2022 arvio |
|
| Liikuntaa tai urheilua liikunta- ja urheiluseuroissa harrastavien osuus, %1) | |||
| 9—13 -vuotiaat | |||
| — tytöt | 64 | 66 | 66 |
| — pojat | 67 | 67 | 67 |
| 15-vuotiaat | |||
| — tytöt | 44 | 41 | 41 |
| — pojat | 47 | 46 | 46 |
| 15—24 -vuotiaat | |||
| — tytöt | 27 | 26 | 26 |
| — pojat | 24 | 39 | 39 |
| Vakituisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa tai urheilua harrastavien osuus, %2) | |||
| 20—54 -vuotiaat | 30 | 31 | 31 |
| — naiset | - | 28 | 28 |
| — miehet | - | 34 | 34 |
| 55—74 -vuotiaat | 15 | 18 | 18 |
| — naiset | - | 17 | 17 |
| — miehet | - | 18 | 18 |
| Kansallisten liikuntasuositusten mukaisesti liikkuvien osuudet, %3) | |||
| 9-vuotiaat | |||
| — tytöt | 40 | 40 | 40 |
| — pojat | 44 | 52 | 52 |
| 11-vuotiaat | |||
| — tytöt | 34 | 40 | 40 |
| — pojat | 47 | 46 | 46 |
| 13-vuotiaat | |||
| — tytöt | 22 | 29 | 29 |
| — pojat | 32 | 35 | 35 |
| 15-vuotiaat | |||
| — tytöt | 13 | 15 | 15 |
| — pojat | 23 | 23 | 23 |
| Aikuiset (18+ vuotiaat) | |||
| — miehet | 39 | 39 | 39 |
| — naiset | 34 | 34 | 34 |
| Koululaisten Move!-mittausten 20 m juoksutestin mediaanitulos (min:sek) | |||
|---|---|---|---|
| 11-vuotiaat | |||
| — tytöt | 3 min 58 s | 3 min 44 s | 3 min 44 s |
| — pojat | 4 min 35 s | 4 min 19 s | 4 min 19 s |
| 15-vuotiaat | |||
| — tytöt | 4 min 41 s | 4 min 26 s | 4 min 26 s |
| — pojat | 5 min 55 s | 5 min 53 s | 5 min 53 s |
| Varusmiespalvelukseen astuvien alokkaiden Cooper-juoksutestin keskiarvo (metriä)4) | 2 402 | 2 377 | 2 377 |
1) V. 2017 tulokset ovat yhteenvetoarvio Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2016 tutkimuksesta sekä Nuorten vapaa-aikatutkimuksesta 2015. V. 2020: 9—13 -vuotiaiden sekä 15-vuotiaiden tulokset perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2018 -tutkimukseen, tutkijoilta saatuun lisäanalyysiin. 15—24 -vuotiaiden tulokset perustuvat lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimukseen 2018, tutkijoilta saatuun lisäanalyysiin (urheilu- ja liikuntaseurassa vähintään viikoittain liikkujien osuus).
2) V. 2017: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH sekä FinSote 2017—2018 -tutkimukset (THL). "Kuinka paljon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti vapaa-aikana? Harrastan varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua kuten juoksua, hiihtoa, uintia tai pallopelejä useita tunteja viikossa" osuus (20—54 v. ja 55—74 v. ikäryhmät. V. 2020: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. FinSote 2018 -tutkimus. Vakituisesti useita tunteja viikossa vähintään kuntoliikuntaa harrastavien osuus (%).
3) V.2017: Luvut perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2016 ja 2018 tutkimuksiin (itsearvioitu liikunta-aktiivisuus). Aikuisväestön osalta suositusten mukaan liikkuvien määrän tulkinnassa on käytetty UKK-instituutin liikuntapiirakan mukaista liikunnan määrää. Tiedot perustuvat FinTerveys 2017 -tutkimukseen (suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat). V.2020: 9—15 -vuotiaiden tulokset perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2018 -tutkimukseen (itsearvioitu liikunta-aktiivisuus). Aikuisten tulokset perustuvat FinTerveys 2017 -tutkimukseen (suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat).
4) Puolustusvoimat. Varusmiespalveluksen aloittavien miesten fyysisen toimintakyvyn tilastot 1975—2020.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Valiokunta on tyytyväinen, että myös liikuntatoimeen kaavailtu määrärahaleikkaus peruttiin ja näin liikuntatoimen resurssit säilyvät kuluvan vuoden tasolla. Lisäkompensaation jälkeenkin määräraha tosin vähenee jonkin verran (6,7 milj. euroa), koska Liikkuvat-ohjelmiin osoitettu määräaikainen rahoitus (5 milj. euroa) päättyy, minkä lisäksi liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen osoitettu määräraha vähenee (1,7 milj. euroa). Hallitusohjelman mukaisesti liikuntapoliittisen selonteon toimien toimeenpano jatkuu ja lisärahoitusta kohdennetaan mm. seuroille ja lajien tehostamistukeen. Urheiluakatemiatoiminnan lisärahoitusta kohdennetaan erityisesti valmentajien osaamisen kehittämiseen.
Valiokunta korostaa toimia, joilla parannetaan liikunnallista kokonaisaktiivisuutta kaikissa ikä- ja väestöryhmissä, sillä suuri osa lapsista, nuorista ja aikuisista liikkuu edelleen liian vähän. Lapsista ja nuorista sekä aikuisista vain noin kolmannes ja ikäihmisistä muutama prosentti liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tutkimuksista on jo saatu viitteitä, että osa väestöstä on vähentänyt liikkumistaan entisestään koronapandemiaan liittyvien rajoitustoimien vuoksi. Saadun selvityksen mukaan esim. toisen asteen opiskelijoiden liikkumisen ja liikunnan väestötutkimus osoitti, että lukiolaisista vain noin 3 prosenttia saavutti päivittäisen liikkumisen suosituksen (60 min).
Koko väestön tasolla riittämätön liikunta aiheuttaa lisäkustannuksia, jotka liittyvät mm. terveydenhuolto- ja hoivakustannusten kasvuun ja tuottavuuden vähenemiseen. On arvioitu, että väestön liian vähäisen liikunnan yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla arviolta vähintään noin 3 mrd. euroa. Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten säästöpotentiaali on siten erittäin suuri.
Valiokunta katsoo, että kustannusten vähentämiseksi toimenpiteitä on suunnattava eri-ikäisiin liian vähän liikkuviin, jolloin korostuvat mm. liikuntaneuvonta, matalan kynnyksen liikkumista kannustavat ryhmät ja erilaiset vertaisryhmät. Uudessa sote-rakenteessa on tärkeää varmistaa, että jo olemassa olevat elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan palveluketjut toimivat myös tilanteessa, jossa ko. palvelut ylittävät kuntarajat ja osa toimijoista on hyvinvointialueen, osa kunnan ja osa kolmannen sektorin palveluksessa.
Valiokunta painottaa myös liikuntaa edistävää poikkihallinnollista työtä. Poikkihallinnollisuuden vahvistamiseksi vuoden 2020 alussa aloitti toimintansa uusi Liikuntapolitiikan koordinaatioelin (LIPOKO), jossa ovat edustettuina lähes kaikki ministeriöt sekä asiantuntija- ja koulutusorganisaatiot. Koordinaatioelin on laatinut vuosia 2021—2023 koskevan toimintasuunnitelman, johon sisältyy yli 100 toimenpidettä. Niillä pyritään edistämään eri ministeriöiden toimia, joiden tavoitteena on liikunnallisuuden aktiivisuuden lisääminen kaikissa ikäryhmissä. On myös tärkeää, että toimintasuunnitelman toimeenpanoa seurataan ja tarpeen mukaan tarkennetaan.
Valiokunta pitää myös tärkeänä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan kautta rahoitettavaa Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa, jonka toimenpiteillä parannetaan arkikävelyn ja -pyöräilyn olosuhteita. Kävelyä ja pyöräilyä lisäämällä saadaan aikaan myönteisiä vaikutuksia mm. kansanterveyteen sekä kaupunkiympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. On tärkeää, että kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpanoon varataan pitkäjänteinen ja riittävä talousarviorahoitus.
(30.) Avustukset Liikkuva -ohjelmiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2021 II lisätalousarvio | 18 500 000 |
| 2021 talousarvio | 5 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 34 415 000 |
50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 99 817 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin
3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen
5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
6) valtion liikuntaneuvoston menoihin
7) enintään 320 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin
8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
9) Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen
10) enintään 19 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
11) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen
12) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Kohtien 3) ja 7) määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.
Kohdan 7) määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 383,20 euroa kuukaudessa.
Kohdassa 10) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen (liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen) | 22 997 000 |
| Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen | 60 630 000 |
| Liikunnan kansalaistoimintaan | 42 000 000 |
| Huippu-urheiluun | 12 400 000 |
| Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin | 1 600 000 |
| Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan | 4 400 000 |
| Kansainväliseen yhteistyöhön | 230 000 |
| Koko väestön liikunnan edistäminen | 5 790 000 |
| Liikunnan osaaminen ja tietopohja | 10 400 000 |
| Liikunnan koulutuskeskuksille | 872 000 |
| Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin | 3 560 000 |
| Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan | 4 320 000 |
| Liikunnan aluehallinnon toimintaan | 500 000 |
| Valtion liikuntaneuvoston toimintaan | 480 000 |
| Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi | 668 000 |
| Yhteensä | 99 817 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 99 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi yksi prosentti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuus ja eräät avustukset sekä Suomen Akatemian liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannukset (siirto momentilta 29.90.52) | 2 864 |
| Rahapelitoiminnan tuottoarvion muutos | -11 991 |
| Yhteensä | -9 127 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 99 817 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 108 944 000 |
| 2020 tilinpäätös | 100 210 894 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 102 145 000 euroa.
Kohdan 7) määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukainen eläkkeen suuruus on 1 414,74 euroa kuukaudessa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kuudennen kappaleen.
Lisäys 2 328 000 euroa talousarvioesityksen 99 817 000 euroon nähden aiheutuu arpajaisveron alentamisen vaikutuksesta. Perustelujen muutos talousarvioesitykseen nähden aiheutuu urheilijaeläkelain mukaisesta eläkkeen määrän vahvistamisesta.
| 2022 talousarvio | 102 145 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | -5 889 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 108 944 000 |
| 2020 tilinpäätös | 100 210 894 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 102 145 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin
3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen
5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
6) valtion liikuntaneuvoston menoihin
7) enintään 320 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin
8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
9) Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen
10) enintään 19 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
11) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen
12) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Kohtien 3) ja 7) määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.
Kohdan 7) määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukainen eläkkeen suuruus on 1 414,74 euroa kuukaudessa.
Kohdassa 10) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
52. Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille sekä eräisiin avustuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 36 742 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Kunnan liikuntatoiminnan valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900. Enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan | 19 617 000 |
| Valtionosuudet valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille | 17 125 000 |
| Yhteensä | 36 742 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 88,64 euroa ja arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 94,41 euroa opiskelijavuorokautta kohden.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuus ja eräät avustukset (siirto momentille 29.90.50) | -2 864 |
| Indeksitarkistus (2,5 %) | 86 |
| Kustannustason tarkistus | -1 192 |
| Tasomuutos | 36 |
| Yhteensä | -3 934 |
Momentin nimike ja määrärahalaji on muutettu.
| 2022 talousarvio | 36 742 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2021 talousarvio | 40 676 000 |
| 2020 tilinpäätös | 50 802 698 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 46 337 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.
Lisäys 9 595 000 euroa talousarvioesityksen 36 742 000 euroon nähden aiheutuu rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoimisesta.
Talousarvioesitykseen nähden momentin nimike on muutettu.
| 2022 talousarvio | 46 337 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 5 889 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2021 talousarvio | 40 676 000 |
| 2020 tilinpäätös | 50 802 698 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 46 337 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti.
Kunnan liikuntatoiminnan valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
I lisätalousarvioesitys HE 2/2022 vp (3.2.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 5 500 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu covid-19 tilanteen aiheuttamista tarpeista lisätä tukea liikunnan ja urheilun tapahtumille sekä ylimpien kilpa- ja huippu-urheilun sarjojen toiminnan turvaamiseen.
| 2022 I lisätalousarvio | 5 500 000 |
| 2022 talousarvio | 46 337 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 5 889 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2021 talousarvio | 40 676 000 |
| 2020 tilinpäätös | 50 802 698 |
Eduskunnan kirjelmä EK 10/2022 vp (11.3.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 5 500 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Liikkuva koulu ja Liikkuva aikuinen -ohjelmien mukaisiin toimenpiteisiin.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronaelvytystoimenpiteiden mukaisista avustuksista Liikkuva koulu ja opiskelu -uusstartti sekä Liikkuva aikuinen -kokonaisuuksiin.
| 2022 II lisätalousarvio | 2 000 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 5 500 000 |
| 2022 talousarvio | 46 337 000 |
| 2021 tilinpäätös | 47 524 280 |
| 2020 tilinpäätös | 50 802 698 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Liikkuva koulu ja Liikkuva aikuinen -ohjelmien mukaisiin toimenpiteisiin.
56. Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Liikuntapoliittisen selonteon (VNS 6/2018 vp) toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ikäihmisten liikkumishanke -pilotointiin | 500 000 |
| Lajien tehostamistukeen, ml. vammaisurheilu | 700 000 |
| Seuratuen nostoon | 1 300 000 |
| Urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille | 2 000 000 |
| Yhteensä | 4 500 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -1 700 |
| Yhteensä | -1 700 |
| 2022 talousarvio | 4 500 000 |
| 2021 talousarvio | 6 200 000 |
| 2020 tilinpäätös | 5 300 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa sellaisten nuorten liikunta-aktiivisuuden edistämiseen sekä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen ja ylläpitämiseen, jotka muuten eivät liiku tai liikkuvat vain vähän.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 4 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Liikuntapoliittisen selonteon (VNS 6/2018 vp) toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.