Talousarvioesitys 2022
80. Taide ja kulttuuri
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 mukaisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista edistetään erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoilla. Vuonna 2022 tavoitteiden saavuttamista vaikeuttavat edelleen koronapandemian vaikutukset taiteen ja kulttuurin eri aloilla — taiteen ja kulttuurin alat ovat eniten pandemiasta kärsineitä aloja. Tavoitteena on saada taiteen ja kulttuurin tekeminen, tuotanto, kulutus ja käyttö palautumaan mahdollisimman hyvin koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä edeltävälle tasolle.
- — Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat.
- — Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat.
- — Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.
Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan.
Toteutetaan koko kulttuuri- ja luovaa alaa elvyttäviä ja rakenteita vahvistavia toimia, joilla vahvistetaan samalla taiteilijoiden toimeentuloa ja asemaa työmarkkinoilla. Kulttuuri- ja luovan alan yritysten tarpeet huomioidaan osana yleisiä yritystoiminnan elvyttämistoimia, mutta myös kehitettäessä muita rahoitus-, tuki- ja verotusjärjestelmiä.
- — Parannetaan taiteen ja kulttuurin toimialan edellytyksiä toipua koronapandemian aiheuttamista vaurioista huomioiden erityisesti taiteilijoiden aseman vahvistamista edellyttävät toimet.
- — Tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen elpymistä ja uutta kasvua vahvistamalla kulttuurisisältöjen tuotekehityksen, viennin ja kansainvälistymisen sekä kulttuurimatkailun edellytyksiä ottaen huomioon koronapandemian aikana tehdyt erityisesti jakeluun ja saatavuuteen liittyvät innovaatiot ja niiden hyödyntäminen.
- — Vahvistetaan tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehittämällä tekijänoikeuksia koskevan datan hallinnoinnin teknistä infrastruktuuria.
- — Toteutetaan luovien alojen toimintaedellytyksiä vahvistavan luovan talouden tiekartan toimia työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Valmistellaan Taiteen edistämiskeskuksen ja sen yhteydessä olevien luottamuselinten toiminnan ja rakenteen uudistamista vuonna 2020 valmistuneen arvioinnin perusteella.
| Tavoitteeseen liittyvät mittarit 1) | 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
| Taiteilijat | ||||
| — vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä | 304/2 673 | 289/2 616 | 300/2 600 | 300/2 600 |
| — pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista, % | 51/52 | 51/57 | 51/55 | 51/55 |
| — pääkaupunkiseudulla rekisteröityjen yhteisöjen osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen avustusten hakijoista/saajista, % | 41/43 | 42/44 | 42/44 | 42/44 |
| — taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) | 1 087 | 1 110 | 1 125 | 1 150 |
| — uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % | 10,7 | 11,4 | 11 | 11 |
| — taidealan ammattien työttömät työnhakijat | 6 047 | 8 378 | 7 500 | 6 500 |
| Kulttuurin toimiala | ||||
| — kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus) | 138 000 | - | 128 000 | 133 000 |
| — kulttuurialan yritysten toimipaikat | 21 500 | - | 20 000 | 20 500 |
| — kulttuurialan yritysten henkilöstö | 53 000 | - | 50 000 | 52 000 |
| — kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) | 14 | - | 11 | 12 |
| — pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) | 2,2 | - | 2,4 | 2,4 |
1) Vuosien 2020 ja 2021 luvut ovat arvioita ennen koronaepidemiaa.
Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja. Yhteiskunnan monimuotoistuessa, alueiden erilaistuessa ja kuntatalouden kiristyessä tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kulttuuripalveluja tuottavien toimijoiden kesken sekä uusia osallisuutta ja osallistumista edistäviä malleja toimintaan. Digitaalisia palveluja kehitettäessä voidaan hyödyntää koronapandemian aikana saatuja kokemuksia.
Yleisten kirjastojen toiminnoissa ja palveluissa on tarpeen parantaa erityisesti digitaalisten sisältöjen yhdenvertaista saatavuutta. Alueellisesti kattavan ja monimuotoisen taide- ja kulttuurifestivaalitoiminnan edistäminen pohjautuu vuoteen 2025 ulottuvan toimintaohjelman linjauksiin. Kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen kehittämisen tueksi tarvitaan tietopohjan vahvistamista.
Taide ja kulttuuri lisäävät ihmisten hyvinvointia, minkä vuoksi niiden tulee näkyä ja vaikuttaa ihmisten arjessa, kuten varhaiskasvatuksessa ja koulupäivän yhteydessä tapahtuvassa harrastustoiminnassa, elinympäristöissä sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluissa.
- — Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin ja palvelujen käyttö palaa vuotta 2020 edeltäneelle tasolle.
- — Vahvistetaan kulttuurisen moninaisuuden toteutumista taiteen ja kulttuurin sisällöissä ja palveluissa sekä toimialan toimijarakenteissa huomioiden työryhmän vuonna 2020 tekemät asiaa koskevat linjaukset ja toimenpide-ehdotukset ja toteuttamalla ministeriön kulttuurisen moninaisuuden toimintaohjelmaa.
- — Juurrutetaan taiteen ja kulttuurin harrastamista koulupäivän yhteyteen osana ns. Suomen mallin toteuttamista sekä taide- ja kulttuuripalvelutoimintaa osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
- — Annetaan hallituksen esitys uudeksi Näkövammaisten kirjastoa Celiaa koskevaksi laiksi.
| Tavoitteeseen liittyvät mittarit 1) | 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
| Kansalliset taidelaitokset | ||||
| Suomen kansallisooppera ja -baletti | ||||
| — esitysten määrä | 622 | 681 | 600 | 600 |
| — maksavat kävijät, 1 000 henk. | 221 | 68 | 220 | 220 |
| — yleisökontaktit, 1 000 henk. | 286 | 90 | 300 | 300 |
| Suomen Kansallisteatteri | ||||
| — esitysten määrä | 1 086 | 499 | 900 | 1 000 |
| — maksavat kävijät, 1 000 henk. | 191 | 59 | 145 | 110 |
| — yleisökontaktit, 1 000 henk. | 201 | 65 | 155 | 150 |
| Kansallisgalleria | ||||
| — kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä | 20 | 26 | 9 | 12 |
| — maksavat kävijät, 1 000 henk. | 521 | 324 | 392 | 265 |
| — yleisökontaktit, 1 000 henk. | 2 720 | 2 584 | 2 500 | 2 800 |
| Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot | ||||
| — teattereiden esitysten määrä | 11 800 | 6 300 | 12 200 | 12 000 |
| — teattereiden kävijät, 1 000 henk. | 2 240 | 820 | 2 200 | 2 200 |
| — orkestereiden konserttien määrä | 2 800 | 1 371 | 1 450 | 2 800 |
| — orkestereiden konserttien kuulijat, 1 000 henk. | 960 | 287 | 350 | 960 |
| — museoiden kävijät (valtionosuutta saavat ja muut päätoimisesti hoidetut museot), 1 000 henk. | 7 636 | 4 461 | 7 000 | 7 000 |
| Elokuva | ||||
| — Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat | 32 | 30 | 40 | 40 |
| — kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. | 1 400 | 1 550 | 2 000 | 2 000 |
| Kuvataide | ||||
| — käyntikerrat kuvataidekohteissa (taidemuseot, taidegalleriat ja kuvataidetapahtumat, 1 000 henk. | 4 868 | - | 2 100 | 3 600 |
| Yleiset kirjastot | ||||
| — pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl | 717 | 719 | 719 | 719 |
| — yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl | 85 942 | 70 366 | 86 000 | 86 000 |
| — fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl | 53 732 | 35 253 | 54 000 | 54 000 |
| — kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl | 47 020 | 49 999 | 50 000 | 50 000 |
| — kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk. | 993 | 661 | 999 | 999 |
| Kuntien kulttuuritoiminta | ||||
| Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset: ka. €/asukas 2) | 150 | - | 144 | 146 |
1) Vuosien 2020 ja 2021 luvut ovat arvioita ennen koronaepidemiaa.
2) Kustannukset sisältävät taiteen perusopetuksen, kirjastot, museot, näyttelyt, teatterin, tanssin ja sirkuksen, musiikin ja muun kulttuuritoiminnan.
Kulttuurin toimialan rahoitusjärjestelmien kehittämisessä on tärkeää pitää yllä tasapaino rahoituksen ennakoitavuuden ja joustavuuden välillä. Tässä tarkoituksessa on toteutettu museoita ja toteutetaan esittäviä taiteita koskevat valtionosuusjärjestelmän uudistukset. Kulttuuriperintöalalla muinaismuistolain ajantasaistaminen on monivuotinen prosessi. Kulttuuriperintö nähdään monipuolisesti sen hyödyntämismahdollisuuksien ja yhteiskunnallisten vaikutusten näkökulmasta. Kulttuuriaineistojen digitointia jatkettaessa aineistot saadaan laajasti käytettäviksi ja niiden pitkäaikaissäilytys tulee näin turvatuksi.
Kestävän kehityksen arvojen ja periaatteiden mukainen toiminta ulottuu taide- ja kulttuuripolitiikan kaikille osa-alueille. Se voi johtaa toimialan toimintatapojen uudistumiseen ja toimia muutosvoimana laajemmin yhteiskunnassa.
- — Tuetaan koko taiteen ja kulttuurin toimialan selviämistä koronapandemian aiheuttamista seurauksista.
- — Toimeenpannaan esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistus.
- — Uudistetaan muinaismuistolaki.
- — Valmistellaan valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiaksi.
- — Tuetaan kulttuuriperintöaineistojen digitaalisen saatavuuden, käytön ja pitkäaikaissäilytyksen lisääntymistä.
- — Aloitetaan vuonna 2021 hyväksyttävän arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimeenpano.
- — Jatketaan arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeen valmistelua.
| Finna-palvelu, mittarit | 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
| Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä | 369 | 384 | 400 | 420 |
| Haettavissa oleva aineistomäärä (milj.) | 16,5 | 15,9 | 19 | 18 |
| Verkossa saatavilla olevat aineistot (milj.) | 2,1 | 2,1 | 2,7 | 2,7 |
| Verkkokäynnit (milj.) | 43 | 44,2 | 44 | 46 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Uusi museolaki ja museoiden rahoitusta koskevat uudistukset tulivat voimaan jo vuoden 2020 alussa, ja ensi vuoden alussa rahoitusjärjestelmän uudistus laajenee koskemaan esittävän taiteen valtionosuuksia. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistus sisältyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, ja se laajentaa esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän soveltamisalaa ja lisää valtionosuusjärjestelmän joustavuutta ja läpinäkyvyyttä. Uudistuksen toimeenpanoon on varattu ensi vuodelle yhteensä 13 milj. euroa, joka 8,5 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2021.
Lisärahoitus on esittävän taiteen kentälle tässä tilanteessa erittäin tärkeää työllistämisen, toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen kannalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jo hyväksynyt VOS-rahoituksen piiriin aiemmin mukana olleiden lisäksi 12 uutta teatterin, tanssin ja sirkuksen toimijaa. Myös vapaan kentän avustukset nousevat.
Valiokunta on myös tyytyväinen siihen, että rahapelitoiminnan tuottojen lasku kompensoidaan ja edunsaajien asema säilyy kuluvan vuoden tasolla myös ensi vuonna. Leikkaukset olisivat osuneet kulttuurin ja taiteen ytimeen tilanteessa, jossa koronarajoitukset ovat aiheuttaneet kulttuurialalle ja luovien alojen ammattilaisille erittäin suurta haittaa. Liikevaihdon menetysten arvioidaan olleen miljardin euron luokkaa pelkästään vuonna 2020. Toiminnan turvaamiseksi on huolehdittava myös siitä, että rahapelituottojen vähenemisen kompensointiin löydetään kestävä ratkaisu, joka tuo rahoituspohjaan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta.
Talousarvioesitykseen sisältyy myös kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki (14 milj. euroa), joka rahoitetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmasta (RRF pilari 3). Rakennetuella edistetään kulttuuri- ja luovien alojen palveluiden sekä tuotanto- ja toimintamallien uudistamista ja digitalisaatiota. Tavoitteena on osaltaan myötävaikuttaa siihen, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät ja että alojen bkt-osuus nousee merkittävästi vuoteen 2026 mennessä. Saadun selvityksen mukaan tähän tarkoitukseen varataan tulevina vuosina noin 40 milj. euroa, josta opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan noin 30 milj. euroa ja työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan noin 10 milj. euroa.
Lisäksi luovaa taloutta ja kulttuuritoimintaa edistetään rahastolla, jonka pääomaan valtio osoittaa 7,5 milj. euroa (29.80.58). Rahaston perustaminen edellyttää vähintään 5 milj. euron yksityistä rahoitusta.
Valiokunta pitää lisäyksiä merkittävinä ja katsoo, että ne tukevat koronapandemiasta kärsineen alan toipumista ja tulevaisuutta. Luovilla aloilla on suuri merkitys myös hyvinvoinnin vahvistamisessa, minkä lisäksi niillä on merkittävä työllistävä vaikutus. Luovien alojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kuitenkin ollut perinteisesti pohjoismaiden pienin (noin 3,5 prosenttia), ja niihin arvioidaan liittyvän edelleen suurta kasvupotentiaalia.
Valiokunta viittaa myös vuoden 2021 ensimmäistä lisätalousarviota koskevaan mietintöönsä (VaVM 2/2021 vp — HE 17/2021 vp) ja korostaa tässäkin yhteydessä taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamista sekä tekijänoikeuskorvauksen ja työttömyysetuuden sovitteluun liittyvien epäkohtien korjaamista. Eduskunta hyväksyi em. mietinnön pohjalta myös lausuman, jonka mukaan hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, joilla parannetaan tekijänoikeuskorvaukseen oikeutettujen työttömien tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa työttömyysetuuden sovittelussa ja oikeutta työttömyyskorvaukseen. Valiokunta viittaa luvun 33.20 kohdalla lausuttuun ja pitää välttämättömänä, että asia otetaan huomioon seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa.
Taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamiseksi on myös perusteltua arvioida taiteilijapalkkaa koskevan kokeilun järjestämistä. Valtion taiteilija-apurahajärjestelmä on ollut voimassa jo 1970-luvun alusta lähtien, ja sen uudistamistarpeita on pohdittu useaan kertaan. Apurahajärjestelmään liittyy monia epäkohtia. Se on mm. määrältään pieni eikä useinkaan riitä varmistamaan saajansa toimeentuloa. Tästä huolimatta apurahaan voi liittyä ehto, jonka mukaan apurahan saaja ei saa olla samaan aikaan palkatussa toimessa. Toimeentulonsa varmistamiseksi monet joutuvat vaihtamaan alaa ja kouluttautumaan uudelleen, jolloin taiteilijakoulutukseen tehty investointi menee ainakin osittain hukkaan. Apurahan saajan asema on myös työttömyysturvaa, työterveyshuoltoa ym. koskevissa kysymyksissä palkansaajaa heikompi.
Valiokunta katsoo, että jatkossa on perusteltua arvioida, voitaisiinko taiteilija-apurahoista siirtyä taitelijapalkkaan ja selvittää mm. mahdollisuudet taiteilijapalkkaa koskevan kokeilun järjestämiseen.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 4/2022 vp (9.3.2022)
Hallitus esittää runsaan 34 milj. euron lisäystä taiteen ja kulttuurin alan henkilöille, toiminimille ja yksinyrittäjille kohdennettuihin avustuksiin sekä runsaan 28 milj. euron lisäystä kulttuuri- ja taidelaitoksille sekä kulttuurialan yhteisöille pääsylippu- ja muiden tulojen vähenemisestä aiheutuneiden menetysten korvaamiseen.
Valiokunta on tyytyväinen lisätukeen ja pitää tärkeänä, että lisätalousarviossa (mom. 32.40.43) osoitetaan lisäresursseja myös yritysten kustannustukeen, jota mm. tapahtuma-alan yritykset voivat hakea.
Vuosina 2020 ja 2021 taiteen ja kulttuurin alan ja sen toimijoiden tukemiseen on opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa osoitettu yhteensä noin 262 milj. euroa koronakriisin kielteisten vaikutusten vähentämiseen. Tukitoimista huolimatta luovien alojen tulonmenetykset ovat olleet mittavat, sillä koronapandemia on aiheuttanut poikkeuksellisen suuria tulonmenetyksiä taiteen ja kulttuurin alalla toimiville, kun toiminta on ollut pitkään pysähdyksissä rajoitustoimien vuoksi. Luovat alat ovat olleet koronapandemian suurimpia häviäjiä.
Koronaepidemian väistyessä on tärkeää, että luovien alojen toiminta saadaan nopeasti käyntiin, sillä kulttuurilla ja luovilla aloilla on merkittävä työllisyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta edistävä vaikutus, minkä lisäksi ne edistävät mm. terveyttä ja hyvinvointia. Epidemian jälkeen taiteen ja kulttuurin merkitys on entistä suurempi, sillä niitä tarvitaan ja niitä voidaan hyödyntää tulevaisuuden rakentamisessa ja uusien mahdollisuuksien luomisessa.
Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että ns. tapahtumatakuu on käytettävissä myös kesän 2022 tapahtumien ennakkovalmisteluista syntyneisiin kustannuksiin. Tämä tukisi alan elpymistä, sillä riski kulttuuritapahtumien peruuntumisesta on edelleen suuri, mikä lisää toimijoiden taloudellista epävarmuutta ja vaikeuttaa toiminnan jatkuvuutta.
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 265 000 euroa.
Selvitysosa:Taiteen edistämiskeskus on taiteen asiantuntija- ja palveluvirasto, jonka tehtävänä on edistää taidetta ja kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti. Viraston tehtävänä on edistää taiteilijoiden työtä ja toimeentuloa, vahvistaa yhteiskunnan demokraattista ja tasa-arvoista kehitystä taiteen ja kulttuurin avulla sekä seurata ja arvioida keskuksen toimialan kehitystä ja tehdä kehittämisehdotuksia.
Taiteen edistämiskeskus rahoittaa taiteilijoiden työtä ja erilaisten yhteisöjen toimintaa vuosittain. Virasto edistää taiteen ja taiteilijoiden asemaa sekä taiteen ja kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta kehittämisohjelmilla ja muilla palveluilla.
Viraston yhteydessä toimii luottamuselimiä, joita ovat valtion taidetoimikunnat, alueelliset taidetoimikunnat sekä Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta ja Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta. Niiden tehtävänä on myöntää vertaisarviointiin perustuen apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategian laadintaan. Lisäksi viraston yhteydessä toimii Esittävän taiteen valtionosuuslautakunta, jonka tehtävänä on antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto valtionosuuskelpoisuutta koskevista hakemuksista.
Viraston yhteydessä toimii taideneuvosto. Sen tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä.
Taiteen edistämiskeskuksen tehtävä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:
- — Edistää taiteilijoiden toimeentuloa ja työllisyyttä.
- — Vahvistaa demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan kehitystä taiteen ja kulttuurin avulla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Taiteen edistämiskeskukselle seuraavan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteen:
- — Valmistellaan Taiteen edistämiskeskuksen ja sen yhteydessä olevien luottamuselinten toiminnan ja rakenteen uudistamista vuonna 2020 valmistuneen arvioinnin perusteella.
Tuloksellisuuden tunnusluvut
| 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 tavoite/arvio |
2022 tavoite/arvio |
|
| Valtionavustus- ja apurahahakemukset | 13 040 | 23 881 1) | 18 000 1) | 11 000 |
| Myönteiset valtionavustus- ja apurahapäätökset | 2 966 | 7 7951) | 6 7501) | 2 500 |
| Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa) | 14 | 12 | 12 | 12 |
| Tukimuotojen lukumäärä | 22 | 19 | 19 | 19 |
| Toimielinten lukumäärä | 24 | 24 | 24 | 23 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| Henkilötyövuodet | 802) / 45,6 | 74,32) / 44,7 | 80 2)/ 47 | 802) /48 |
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,4 | 3,6 | 3,6 | 3,6 |
1) sisältää korona-apurahat
2) sisältää määräaikaiset taiteenedistäjät, joiden palkkakulut on maksettu rahapelitoiminnan tuotoista (mom. 29.80.52)
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 11 922 | 4 268 | 4 276 |
| Bruttotulot | 7 | - | 11 |
| Nettomenot | 11 915 | 4 268 | 4 265 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 249 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 459 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Esittävän taiteen valtionosuuslautakunta (siirron palautus momentille 29.80.31) | -20 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -9 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -4 |
| Palkkausten tarkistukset | 30 |
| Yhteensä | -3 |
| 2022 talousarvio | 4 265 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -4 000 |
| 2021 II lisätalousarvio | 64 910 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 15 000 000 |
| 2021 talousarvio | 4 268 000 |
| 2020 tilinpäätös | 12 125 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 265 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 2/2022 vp (3.2.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 34 300 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 34 200 000 euroa covid-19-epidemian vuoksi apurahoina kohdennettavien avustusten ja muiden avustusten maksamiseen taiteen ja kulttuurin alan henkilöille, toiminimille ja yksinyrittäjille.
Selvitysosa:Lisäyksestä 34 200 000 euroa aiheutuu tarpeesta osoittaa tukea covid-19-epidemian vaikutusten vähentämiseen taiteen ja kulttuurin alan yksilöille ja yhteisöille ja 100 000 euroa korona-avustusten myöntämisestä aiheutuviin Taiteen edistämiskeskuksen menoihin.
| 2022 I lisätalousarvio | 34 300 000 |
| 2022 talousarvio | 4 265 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | — |
| 2021 III lisätalousarvio | -4 000 |
| 2021 II lisätalousarvio | 64 910 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 15 000 000 |
| 2021 talousarvio | 4 268 000 |
| 2020 tilinpäätös | 12 125 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 10/2022 vp (11.3.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 34 300 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 34 200 000 euroa covid-19-epidemian vuoksi apurahoina kohdennettavien avustusten ja muiden avustusten maksamiseen taiteen ja kulttuurin alan henkilöille, toiminimille ja yksinyrittäjille.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 45 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös EU-rahoitteisten hankkeiden omarahoitusosuutena ja sitä koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
Perustelujen täydennys mahdollistaa viraston osallistumisen EU-rahoitteisiin hankkeisiin.
| 2022 II lisätalousarvio | 45 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 34 300 000 |
| 2022 talousarvio | 4 265 000 |
| 2021 tilinpäätös | 84 174 000 |
| 2020 tilinpäätös | 12 125 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 45 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös EU-rahoitteisten hankkeiden omarahoitusosuutena ja sitä koskevien menojen maksamiseen.
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 105 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen
2) kalusto- ja laitehankintoihin.
Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksytyn ja kansainvälisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin restauroinnista, ylläpidosta, esittelemisestä ja kehittämisestä. Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä on kulttuuriperintökokonaisuuden säilyttäminen kansallisten suojelutavoitteiden ja maailmanperintösopimuksen velvoittamalla tavalla. Suomenlinnan hoitokunta huolehtii linnoituksen säilymisen, kävijähallinnan ja käytönhallinnan kestävästä tasapainosta.
Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:
- — Osaavalla ja oikea-aikaisella korjausrakentamisella sekä restauroinnilla edistetään kulttuurista ja ekologista kestävyyttä. Toteutetaan Agenda 2030:n tavoitteista erityisesti kestävään matkailuun liittyviä toimenpiteitä.
- — Kerrotaan kävijöille Suomenlinnan maailmanperintöarvoista ja niiden suojelusta sekä kannustetaan heitä toimimaan vastuullisesti.
- — Edistetään sidosryhmien keskinäistä vuorovaikutusta.
- — Maailmanperintökohteen erityiset yleismaailmalliset arvot, autenttisuus ja eheys säilyvät, riskeihin on varauduttu ja kohteen hoito toteuttaa kestävää kehitystä. Maailmanperintökohteen arvojen säilymisestä huolehditaan hoito- ja käyttösuunnitelman avulla.
- — Varaudutaan covid-19-pandemian seurauksena tapahtuneen kävijämäärän vähenemisen aiheuttamaan tulojen menetykseen ja uudenlaisten asiakasryhmien hakemiseen. Menetys kohdentuu sekä kävijämääriin että aluetaloudelliseen vaikutukseen.
Suomenlinnan hoitokunnan tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.80.75 määrärahoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Suomenlinnan hoitokunnalle seuraavat tavoitteet:
— Saatetaan huonokuntoiset asuinhuoneistot käyttökuntoon ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot. Pidemmän aikavälin tavoitteena on vuokratuottojen kasvu sekä yli 95 prosentin käyttöaste vuokra-asunnoissa. Huoneistojen vuokria korotetaan asteittain vastaamaan yleistä vuokratasoa. Tarkoitus on, että perittävät vuokrat kattavat jatkossa laajemmin asuinhuoneistoihin liittyviä kustannuksia.
Tuloksellisuuden tunnusluvut
| 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 tavoite/arvio |
2022 tavoite/arvio |
|
| Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
| Suomenlinnan paikallistaloudellinen vaikutus (milj. euroa) | 24 | - | 8 | 12 |
| Toiminnallinen tehokkuus | ||||
| Vuokra-asuntojen käyttöaste, % | 94 | 93,2 | 92 | 88 |
| Vuokratuotot, kasvu % | 1,0 | -4,0 | -6,5 | -9,5 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| Henkilötyövuodet | 82 | 76,5 | 83 | 83 |
| Työtyytyväisyysindeksi (VMbaro) | 3,7 | 3,75 | 3,7 | 3,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 9 134 | 8 293 | 8 605 |
| Bruttotulot | 6 873 | 6 190 | 6 500 |
|---|---|---|---|
| Nettomenot | 2 261 | 2 103 | 2 105 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 357 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 296 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 6 873 | 6 200 | 6 340 |
|---|---|---|---|
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 630 | 6 820 | 6 820 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 243 | -620 | -480 |
| Kustannusvastaavuus, % | 104 | 91 | 93 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -5 |
| Palkkausten tarkistukset | 7 |
| Yhteensä | 2 |
| 2022 talousarvio | 2 105 000 |
| 2021 II lisätalousarvio | 700 000 |
| 2021 talousarvio | 2 103 000 |
| 2020 tilinpäätös | 3 200 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 105 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen
2) kalusto- ja laitehankintoihin.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 411 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 11 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 400 000 euroa kaukolämmön kohonneista kustannuksista.
| 2022 II lisätalousarvio | 411 000 |
| 2022 talousarvio | 2 105 000 |
| 2021 tilinpäätös | 2 803 000 |
| 2020 tilinpäätös | 3 200 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 411 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu asuntojen korjauskustannusten kasvusta.
| 2022 IV lisätalousarvio | 300 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 411 000 |
| 2022 talousarvio | 2 105 000 |
| 2021 tilinpäätös | 2 803 000 |
| 2020 tilinpäätös | 3 200 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.
04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 867 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.
Museovirasto oikeutetaan tekemään vuokrasopimus Kokoelma- ja konservointikeskuksen laajennusosasta siten, että vuokrauksesta aiheutuvat kokonaismenot ovat vuosina 2024—2038 yhteensä enintään 29 250 000 euroa.
Selvitysosa:Museovirasto on kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön viranomainen, asiantuntija ja tiedontuottaja. Museovirasto vastaa kulttuuriperintötiedon keräämisestä ja säilyttämisestä, kulttuuriympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelusta, museoalan ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kulttuuriperintöalan kansainvälisten sopimusten asiantuntijuudesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Museovirastoon kuuluva Suomen kansallismuseo vastaa kulttuurihistoriallisesta kansalliskokoelmasta sekä museo- ja nähtävyyskohteiden ohjelmistosta ja yleisötyöstä.
Museoviraston tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:
- — edistää toiminnassaan läpäisevästi yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja osallisuutta kulttuuriperintöön
- — huolehtia monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä yhteiskunnallisena voimavarana
- — edistää kestävää kehitystä yleisötyön, kulttuuriperinnön suojelun ja omien toimintatapojen muutoksen kautta
- — osallistua aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuriperinnön merkityksen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Museovirastolle seuraavat tavoitteet:
- — Palveluita, aineistoja ja tutkimusinfrastruktuuria kehitetään saavutettaviksi, asiakaslähtöisiksi ja mahdollisimman digitaalisiksi tutkimuksen edistämiseksi ja tiedon sekä ymmärryksen lisäämiseksi kulttuuriperinnöstä.
- — Uudet palvelut ja yhteistyö toimijoiden kanssa vahvistavat kulttuurialan merkitystä kansantaloudessa ja parantavat alan työskentelyedellytyksiä. Kansallismuseon laajennuksen ja uuden toimintamallin suunnittelu ja toteuttaminen käynnistetään.
Tuloksellisuuden tunnusluvut
| 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 tavoite/arvio |
2022 tavoite/arvio |
|
| Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
| Objektien katselumäärät Finna-palvelussa, kpl | 465 834 | 947 311 | 700 000 | 700 000 |
| Sähköisesti luetteloitujen objektien saatavuus Finna-palvelussa, kpl | 263 795 | 266 255 | 305 000 | 310 000 |
| Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä | 762 481 | 495 486 | 600 000 | 600 000 |
| Toiminnallinen tehokkuus | ||||
| Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa | 2,37 | 3,15 | 2,15 | 2,16 |
| Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa | 3,96 | 5,78 | 3,87 | 3,9 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,85 | 3,83 | 3,78 | 3,79 |
| Henkilötyövuodet | 276 | 274 | 275 | 275 |
Valtuuden mukaisen Museoviraston Kokoelma- ja konservointikeskuksen laajennusosan kokonaisvuokra on 1,95 milj. euroa vuodessa ja sopimuksesta aiheutuva lisämäärärahatarve on 450 000 euroa vuosina 2024 ja 2025. Museoviraston osuus vuokrasta on 450 000 euroa vuodessa, joka katetaan vuodesta 2026 alkaen nykyisen vuokrasopimuksen päättymisen johdosta säästyvillä toimintamenoilla. Loppuosa vuokrasta katetaan edelleenvuokrauksesta saatavilla tuloilla. Museovirasto vuokraa edelleen tilaa Kansallisgallerialle, jonka osuus vuokrasta on 1,3 milj. euroa vuodessa ja muille toimijoille, joiden osuus vuokrasta on 200 000 euroa vuodessa.
Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 28 805 | 25 814 | 27 367 |
| Bruttotulot | 6 434 | 3 500 | 3 500 |
| Nettomenot | 22 371 | 22 314 | 23 867 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 994 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 722 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Toimitiloista työn muutokseen ja digitaalisuuteen -hanke | 1 530 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -42 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -22 |
| Palkkausten tarkistukset | 87 |
| Yhteensä | 1 553 |
| 2022 talousarvio | 23 867 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -22 000 |
| 2021 II lisätalousarvio | 700 000 |
| 2021 talousarvio | 22 314 000 |
| 2020 tilinpäätös | 24 099 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Koronapandemia on vähentänyt matkailijoiden määrää, mikä on vähentänyt tuntuvasti myös museoiden tuloja. Tilannetta on tuettu vuosien 2020 ja 2021 lisätalousarviorahoituksella, mikä on ollut talouden ja toiminnan kannalta välttämätöntä. Museoiden toimintaa tukee myös valtionosuuksiin tehty kustannustason tarkistus sekä vuoden 2020 alussa voimaan tullut museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistus. Myös näyttelypalkkiomallin vakiinnuttaminen on tärkeää museoiden kannalta, sillä se mahdollistaa taiteilijan laajemman osallistumisen museonäyttelyiden valmisteluun ja toteutukseen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Museoviraston toimitiloja koskeva laaja muutoshanke sekä myös Kansallismuseon uudisrakennushanke etenevät suunnitellusti.
Saadun selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on 18.1.2021 päättänyt, että Unescon maailmanperinnön kansallisen aieluettelon uutena kulttuuriperintökohteena on Alvar Aallon humaani arkkitehtuuri, johon sisältyy 13 kohdetta. Valiokunta lisää momentille 120 000 euroa maailmanperintöluetteloesityksen valmisteluun.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 987 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.
Museovirasto oikeutetaan tekemään vuokrasopimus Kokoelma- ja konservointikeskuksen laajennusosasta siten, että vuokrauksesta aiheutuvat kokonaismenot ovat vuosina 2024—2038 yhteensä enintään 29 250 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 194 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 144 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 50 000 euroa Ukrainan kulttuuriperinnön turvaamiseen tarkoitetusta kriisiavusta.
| 2022 II lisätalousarvio | 194 000 |
| 2022 talousarvio | 23 987 000 |
| 2021 tilinpäätös | 22 992 000 |
| 2020 tilinpäätös | 24 099 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 194 000 euroa.
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 641 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.
Selvitysosa:Näkövammaisten kirjasto (Celia) on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tukee lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia lukemiseen, oppimiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, kuten äänikirjoina ja pistekirjoina, yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa sekä tarjoaa neuvontaa saavutettavassa julkaisemisessa.
Celia tuottaa lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalia sekä tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevia kirjoja uudistetun julkaisupolitiikan mukaisesti.
Celia välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön noin 1,24 milj. kertaa vuodessa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen sekä muiden yhteisöjen kanssa. Palvelu on asiakkaille maksutonta.
Näkövammaisten kirjaston tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:
- — kehittää verkkopalveluita
- — edistää saavutettavaa julkaisemista
- — vahvistaa palveluiden saatavuutta palvelukumppanien kautta
- — kehittää tuotteita ja palveluita lapsille ja nuorille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
- — täydentää saavutettavaa julkaisemista Celian kirjatarjonnalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Näkövammaisten kirjasto Celialle seuraavat tavoitteet:
Tuloksellisuuden tunnusluvut
| 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 tavoite/arvio |
2022 tavoite/arvio |
|
| Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
|---|---|---|---|---|
| — Vuosittaiset kirjahankinnat Celian kokoelmaan (tuotanto+valmishankinnat) | 1 630 | 1 359 | 1 250 | 1 250 |
| — Saavutettavan julkaisemisen suositukset, saavutettavuusneuvonta ja -koulutukset, lkm | 63 | 58 | 30 | 30 |
| — Aktiivisten lasten ja nuorten osuus Celian rekisterissä olevista lapsista ja nuorista, % | 21 | 18 | 18 | 20 |
| — Oppikirjatoimitusten määrä | 56 344 | 58 069 | 42 500 | 36 000 |
| Toiminnallinen tehokkuus | ||||
| — Asiakkaita palveluiden piirissä | 65 096 | 76 000 | 86 000 | 98 000 |
| — Verkkoasiakkaiden osuus kaikista henkilöasiakkaista, % | 79 | 83 | 84 | 86 |
| — Verkkolainojen osuus kokonaislainauksesta, % | 67 | 71 | 75 | 80 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| — Henkilötyövuodet | 43 | 43 | 45 | 45 |
| — Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,36 | 3,51 | 3,5 | 3,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 5 424 | 5 540 | 5 671 |
| Bruttotulot | 43 | 30 | 30 |
| Nettomenot | 5 381 | 5 510 | 5 641 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 597 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 677 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Taktiilituotteiden, kohokuvioiden ja -karttojen tuottaminen ja tarjoaminen | 125 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -11 |
| Palkkausten tarkistukset | 17 |
| Yhteensä | 131 |
| 2022 talousarvio | 5 641 000 |
| 2021 talousarvio | 5 510 000 |
| 2020 tilinpäätös | 5 461 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Näkövammaisten kirjasto Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa mm. äänikirjoina ja pistekirjoina, ja sen kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on esim. sairauden tai vamman vuoksi vaikeaa. Celia valmistaa oppikirjoja saavutettavassa muodossa myös peruskouluun, lukioon ja ammatillisiin opintoihin sekä kurssikirjoja korkeakouluihin.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan etäopetus ja pandemian vaikutukset ovat vähentäneet Celian palveluiden saantia ja käyttöä lukemisesteisten oppilaiden, koululaisten ja opiskelijoiden keskuudessa. Celia tekee yhteistyötä satojen kirjastojen ja koulujen sekä myös korkeakoulukirjastojen kanssa ja pyrkii edistämään lukemisesteisten ihmisten pääsyä palvelujen piiriin ja tukemaan heitä aineistojen ja palveluiden käytössä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että lukemisesteisten palvelutarve otetaan huomioon pandemiaan liittyvän oppimisvajeen vähentämisessä sekä myös lukutaitoa ja lukemista edistävissä hankkeissa.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 641 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 28 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2022 II lisätalousarvio | 28 000 |
| 2022 talousarvio | 5 641 000 |
| 2021 tilinpäätös | 5 510 000 |
| 2020 tilinpäätös | 5 461 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 28 000 euroa.
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 081 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kaluste- ja laitehankintoihin
2) avustusten maksamiseen
3) enintään 250 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.
Selvitysosa:Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa ja säilyttää elokuvia, televisio- ja radio-ohjelmia, edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä turvaa lasten kehitystä ja hyvinvointia mediaympäristössä.
KAVI hankkii kokoelmiinsa lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisia filmi- ja videotuotannon esityskopioita ja oheismateriaaleja, tallentaa digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ottaa vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina sekä valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä julkisen valvontasuunnitelman mukaisesti. KAVI ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista ja kuvaohjelmaluokittelijoista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. KAVI tarjoaa koulutusta, ohjausta ja tukipalveluita kuvaohjelmaluokittelijoille ja kuvaohjelmien tarjoajille sekä ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tehtävä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:
- — Kotimaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä lisätään digitoimalla aineistoja ja kokoelmia sekä tarjoamalla digitoituja sisältöjä yleisön saataville Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finnan sekä KAVIn radio- ja tv-arkiston katselu- ja kuuntelupisteiden kautta.
- — Elokuvakulttuurin ja -kasvatuksen tarjontaa monipuolistetaan ja elokuvakulttuurin saavutettavuutta lisätään erityisesti kouluille, lapsille ja nuorille.
- — Kriittistä medialukutaitoa ja mediakasvatusta edistetään ja lapsille turvallista mediaympäristöä tuetaan valvomalla kuvaohjelmien tarjontaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille seuraavat tavoitteet:
Tuloksellisuuden tunnusluvut
| 2019 toteutuma |
2020 tavoite/arvio |
2021 tavoite/arvio |
2022 tavoite/arvio |
|
| Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
| — Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm | 138 951 | 141 528 | 146 100 | 147 900 |
| — Maksulliset palvelut/esitystoiminnan katsojamäärät | 49 262 | 24 579 | 56 000 | 56 000 |
| — Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuina (rtva)1) | 604 | 662 | 720,2 | 778,2 |
| — Mediakasvatuskoulutusten ja -luentojen määrä, vähintään | 34 | 22 | 29 | 29 |
| — Kuvaohjelmien tarjontaan kohdistuvien valvontatapahtumien määrä | 104 | 42 | 52 | 54 |
| Toiminnallinen tehokkuus | ||||
| — Kokoelma- ja arkistotyö yht., euroa/elokuva | 24,29 | 21,45 | 23,70 | 23,41 |
| — Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua | 2 358 | 1 698 | 1 934 | 1 629 |
| — Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa/ohjelma2) | 135 | 211 | 150 | 150 |
| — Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa/ohjelma3) | 219 | 239 | 375 | 375 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| — Henkilötyövuodet | 80 | 80 | 76 | 76 |
| — Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,51 | 3,47 | 3,6 | 3,6 |
1) Kumulatiivinen kertymä. Luvussa huomioitu Ylen vanha digitoitu, omatuotantoinen aineisto, jota toimitetaan KAVIin vuodesta 2014 eteenpäin.
2) Tilauksesta luokitellut
3) Uudelleenluokitellut
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 7 394 | 8 047 | 7 896 |
| Bruttotulot | 557 | 740 | 815 |
| Nettomenot | 6 837 | 7 307 | 7 081 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 520 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 810 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Asianhallintajärjestelmän käyttöönotto ja ylläpito | 83 |
| Kertamenon poistuminen | -270 |
| Museoesineiden ja oheisaineistojen siirto | -50 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -14 |
| Palkkausten tarkistukset | 25 |
| Yhteensä | -226 |
| 2022 talousarvio | 7 081 000 |
| 2021 II lisätalousarvio | 50 000 |
| 2021 talousarvio | 7 307 000 |
| 2020 tilinpäätös | 7 127 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt useita kertoja huomiota Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) heikkoon rahoitustilanteeseen, jonka resurssit ovat olleet varsin niukat jo viraston perustamisesta lähtien. Lisäksi sen määrärahoja leikattiin seuraavana neljänä vuotena, jonka jälkeen KAVIn budjettia korjattiin vuonna 2019 tasokorotuksella, joka oli vajaa puolet toteutettujen leikkausten suuruudesta. Korotus auttoi virastoa selviytymään pahimmista talousongelmista. Vaikka määrärahoja on hieman lisätty, useat eri tietojärjestelmiin liittyvät välttämättömät kehitystoimet sekä digitointilaitteistojen uusimiseen liittyvät tarpeet lisäävät taloudellista painetta lähivuosina.
Valiokunta lisää momentille 120 000 euroa ja painottaa, että KAVIn rahoitus tulee saada kestävälle pohjalle.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 201 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kaluste- ja laitehankintoihin
2) avustusten maksamiseen
3) enintään 250 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 38 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2022 II lisätalousarvio | 38 000 |
| 2022 talousarvio | 7 201 000 |
| 2021 tilinpäätös | 7 357 000 |
| 2020 tilinpäätös | 7 127 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 38 000 euroa.
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 19 953 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä annetun lain (194/2016) mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen
2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen
3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Kohdan 3) määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.
Selvitysosa:Ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2021 on 1 387,76 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2022 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2682).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eläkkeiden indeksitarkistus | 334 |
| Yhteensä | 334 |
| 2022 talousarvio | 19 953 000 |
| 2021 talousarvio | 19 619 000 |
| 2020 tilinpäätös | 18 570 530 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Määrärahaa saa käyttää enintään 51 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen taiteilijaeläkkeen myöntämiseen, mikä vasta aiempien vuosien tasoa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että eläkkeiden lukumäärää nostetaan, sillä tarve taiteilijaeläkkeille on edellä mainittua selvästi suurempi. Valiokunta viittaa myös hallitusohjelmaan, jonka mukaan taiteilijaeläkkeiden määrää lisätään nykyisestä.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 19 953 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä annetun lain (194/2016) mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen
2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen
3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Kohdan 3) määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 17 149 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vuokrien indeksitarkistus | 248 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 15 |
| Yhteensä | 263 |
| 2022 talousarvio | 17 149 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 15 000 |
| 2021 talousarvio | 16 886 000 |
| 2020 tilinpäätös | 14 924 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 17 264 000 euroa.
Museovirasto oikeutetaan tekemään Kansallismuseon lisärakennusta koskeva vuokrasopimus siltä osin kuin vuoden 2021 talousarviossa myönnettyä valtuutta ei ole käytetty.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi.
Lisäys 115 000 euroa talousarvioesityksen 17 149 000 euroon nähden aiheutuu tilakustannusten vuokrien indeksitarkistuksen tarkentumisesta.
Valtuuden uusimisella varaudutaan Museoviraston ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoituksen siirtymiseen kaavoitus- ja maankäyttösopimuksen ennakoitua hitaamman valmistelun vuoksi.
| 2022 talousarvio | 17 264 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | — |
| 2021 III lisätalousarvio | 15 000 |
| 2021 talousarvio | 16 886 000 |
| 2020 tilinpäätös | 14 924 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 17 264 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.
Museovirasto oikeutetaan tekemään Kansallismuseon lisärakennusta koskeva vuokrasopimus siltä osin kuin vuoden 2021 talousarviossa myönnettyä valtuutta ei ole käytetty.
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 3 894 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen
2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen
3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin | 2 774 000 |
| Avustukset kirjastojen sisältötuotantoon, yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin sekä yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottamiseen | 900 000 |
| Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan | 220 000 |
| Yhteensä | 3 894 000 |
Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.
Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.
Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.
Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja
| 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta | 283 | 278 | 290 | 290 |
| Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta | 37 | 29 | 36 | 36 |
| Henkilötyövuodet/1 000 asukasta | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
| Aukiolotunnit, 1 000 tuntia | 1 981 | 1 554 | 1 995 | 1 995 |
| Fyysiset käynnit, kpl/asukas | 9,8 | 6,4 | 9,9 | 9,9 |
| Verkkokäynnit, kpl/asukas | 8,6 | 9,1 | 8,7 | 9,5 |
| Lainaukset, kpl/asukas | 15,7 | 12,8 | 16 | 16 |
| Toimintakustannukset, euroa/asukas | 60 | 58 | 60 | 60 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Indeksitarkistus (2,5 %) | 68 |
| Kertaluonteisten erien poisto | -2 000 |
| Yhteensä | -1 932 |
| 2022 talousarvio | 3 894 000 |
| 2021 talousarvio | 5 826 000 |
| 2020 tilinpäätös | 5 812 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 1 milj. euroa e-kirjaston kehittämiseen, jolla kuntien yhteisen e-kirjaston kehittäminen on käynnistynyt. Hanke on laajuudeltaan ja toteutustavaltaan ainutlaatuinen ja merkittävä, sillä se rakentaa uudenlaista julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä ja yhteistä ekosysteemiä kirjallisuus- ja kustannusalalla.
E-kirjaston varsinainen käyttöönottovaihe käynnistyy syksyllä 2022 ja jatkuu vuodelle 2023. Saadun selvityksen mukaan käyttöönottovaihe edellyttää vielä vähintään 1 milj. euron lisärahoitusta, jota tarvitaan mm. e-aineistojen lisensointiin sekä teknologian jatkokehitykseen.
Yhteinen e-kirjasto lisää kuntalaisten yhdenvertaista pääsyä digitaalisiin palveluihin. Valiokunta nostaa muutoinkin esille kirjastojen keskeisen roolin kansalaisten digitaitojen edistämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla yleisten kirjastojen digihankkeella (2019—2020) parannettiin kirjastohenkilöstön digitaitoja ja alueellisia digitukiverkostoja, mutta myös jatkossa on tärkeää, että kirjastojen henkilöstöllä on mahdollisuus ylläpitää digitaitojaan. Käytännössä kirjastot ja järjestöt ovat suurimmat maksuttoman digituen tuottajat.
Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa kuntien yhteisen e-kirjastohankkeen jatkamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 4 894 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen
2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen
3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 140 237 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 3 000 000 euroa esittävän taiteen valtionosuusuudistukseen liittyvien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on esittävällä taiteella enintään 3 967 ja museoilla enintään 1 295.
Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on musiikilla 54 321 euroa, muulla esittävällä taiteella 62 254 euroa ja museoilla 79 185 euroa henkilötyövuotta kohden.
Museoiden alueellisiin tehtäviin on tarkoitus osoittaa enintään 156 henkilötyövuotta. Museoiden valtakunnallisiin tehtäviin on tarkoitus myöntää harkinnanvaraista korotusta enintään 5 900 000 euroa.
Esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen toimeenpanoon varatusta määrärahasta on tarkoitus käyttää valtionosuuksina enintään 8 000 000 euroa.
Esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen toimeenpanoon varatusta määrärahasta vapaan ammattilaiskentän kehittämiseen on tarkoitus myöntää harkinnanvaraista valtionavustusta enintään 3 000 000 euroa.
Lakisääteisiin valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty yhteensä 7 258 000 euroa momentilla 29.80.52.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Valtionosuudet ja -avustukset budjettivaroista (mom.29.80.31) | Valtionosuudet rahapelitoiminnan voittovaroista (mom. 29.80.52) |
Yhteensä | |
| Esittävän taiteen valtionosuus | 81 582 000 | 4 438 000 | 86 020 000 |
| Museoiden valtionosuus | 47 655 000 | 2 820 000 | 50 475 000 |
| Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen käytettäväksi valtionosuuksina | 8 000 000 | - | 8 000 000 |
| Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen Taiteen edistämiskeskuksen jaettavaksi valtionavustuksina vapaan ammattilaiskentän kehittämiseen | 3 000 000 | - | 3 000 000 |
| Yhteensä | 140 237 000 | 7 258 000 | 147 495 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Audiovisuaalinen kannustinjärjestelmä (siirron palautus momentilta 32.20.40) | 250 |
| Esittävän taiteen valtionosuuslautakunta (siirron palautus momentilta 29.80.01) | 20 |
| Esittävän taiteen vos-järjestelmän uudistaminen (HO 2019) | 8 500 |
| Indeksitarkistus (2,5 %) | 3 655 |
| Kustannustason tarkistus, museot | 674 |
| Kustannustason tarkistus, musiikki | 1 145 |
| Kustannustason tarkistus, muu esittävä taide | 416 |
| Luova Eurooppa -ohjelma (siirto momentille 29.01.02) | -259 |
| Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoiminen, muutos | -3 361 |
| Yhteensä | 11 040 |
| 2022 talousarvio | 140 237 000 |
| 2021 talousarvio | 129 197 000 |
| 2020 tilinpäätös | 125 150 962 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 140 237 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 3 000 000 euroa esittävän taiteen valtionosuusuudistukseen liittyvien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on esittävällä taiteella enintään 3 967 ja museoilla enintään 1 295.
34. Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 90 522 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 1 210 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille
3) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin
4) enintään 90 000 euroa taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamiseen liittyvistä selvityksistä ja kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa käytetty euromäärä yksikköä kohden (ei sis. alv) taiteen perusopetuksessa on 83,96 euroa/opetustunti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arvonlisäverollisten toimijoiden määrän kasvu | 50 |
| Kustannustason muutos (2,5 %) | 2 278 |
| Kustannustason tarkistus | -389 |
| Yhteensä | 1 939 |
| 2022 talousarvio | 90 522 000 |
| 2021 II lisätalousarvio | 4 000 000 |
| 2021 talousarvio | 88 583 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 90 522 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 1 210 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille
3) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin
4) enintään 90 000 euroa taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamiseen liittyvistä selvityksistä ja kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamisesta ja kehittämisestä aiheutuviin määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 90 522 000 |
| 2021 tilinpäätös | 97 227 583 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamisesta ja kehittämisestä aiheutuviin määräaikaisiin tehtäviin.
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 252 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.
Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.
| 2022 talousarvio | 252 000 |
| 2021 talousarvio | 252 000 |
| 2020 tilinpäätös | 46 328 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 252 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 26 648 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen erän poisto | -4 000 |
| Yksityisen kopioinnin hyvitys | 4 000 |
| Yhteensä | 0 |
| 2022 talousarvio | 26 648 000 |
| 2021 talousarvio | 26 648 000 |
| 2020 tilinpäätös | 26 648 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Yksityisen kopioinnin hyvitys.Yksityisen kopioinnin hyvitykseen osoitetaan 11 milj. euroa, joka vastaa kuluvan vuoden tasoa. Yksityisen kopioinnin hyvitys on säädetty hyvitykseksi siitä, että tekijänoikeudella suojattua aineistoa saadaan lain mukaan kopioida yksityiseen käyttöön. Tällä on merkittävä vaikutus pienituloisten taiteilijoiden taloudelle sekä useille sadoille av- ja musiikkituotantohankkeille ja kulttuuritapahtumille eri puolella Suomea.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on vuosina 2018—2020 selvittänyt yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän toimivuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Varteenotettavimmaksi vaihtoehdoksi on kuitenkin osoittautunut hyvityksen säilyttäminen budjettirahoituksen piirissä. Saadun selvityksen mukaan ratkaisu vastaa myös hyvityksen edunsaajien näkemyksiin (hyvityksen taso ja sen ennakoitavuus, välillisen hyvityksen merkitys tekijöiden toimeentulolle), minkä lisäksi nykyinen hyvityksen taso on väestömäärään suhteutettuna vertailukelpoinen muiden maiden hyvitykseen nähden.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että hyvityskorvaukseen osoitettu rahoitus säilyy vähintään nykyisellä tasolla (11 milj. euroa) myös seuraavalla kehyskaudella, ja ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:
Valiokunnan lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että yksityisen kopioinnin hyvitykseen osoitetaan vuosia 2023—2026 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa vähintään 11 milj. euron vuotuinen määräraha.
Lainauskorvaus. Lainauskorvauksia alettiin maksaa Suomessa vuonna 2007, ja ne nousivat pohjoismaiselle tasolle vuonna 2017, jolloin myös korkeakoulukirjastot otettiin korvauksen piiriin. Saadun selvityksen mukaan Suomi on nyt kuitenkin jäämässä jälkeen muista Pohjoismaista, sillä lainauskorvauksen määrärahaa ei ole nostettu Suomessa vuoden 2016 jälkeen.
Lainauskorvaus ei myöskään ulotu e-kirjoihin eikä e-äänikirjoihin, sillä korvaus koskee teosten painettuja kappaleita ja esim. äänikirjojen lainaamista cd-levyinä tai kasetteina. Koska e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen on lisääntynyt voimakkaasti, on perusteltua muuttaa säädöspohjaa niin, että tekijät saavat teostensa kirjastokäytöstä korvauksen julkaisumuodosta riippumatta. Tällä hetkellä kirjailijoiden saamat korvaukset e-aineistojen käyttämisestä kirjastoissa, striimauspalveluissa ym. määrittyvät ensi sijassa kustannussopimusten kautta. Teosten lainausmääriä on kuitenkin vaikea arvioida sopimusta laadittaessa.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että jatkossa selvitetään mm. lainsäädäntöön liittyvät muutostarpeet sekä julkisen rahoituksen tarve. Asia on merkityksellinen myös kansallisen e-kirjastohankkeen kannalta.
Valiokunnan lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan vastaamaan pohjoismaista korvaustasoa ja että e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen saatetaan mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin e-aineistojen kaupallisen markkinan toimintaa vaarantamatta.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 26 648 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 30 599 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan
2) rakentamisen prosenttiperiaatteen edistämiseen
3) lastenkulttuurin avustamiseen
4) Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen sekä tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen
5) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen
6) Kansallisteatterin peruskorjaukseen
7) Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnitteluun sekä toiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen
8) Kansallisoopperan ja -baletin väistötilojen kustannusten korvaamiseen
9) näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen.
Määrärahasta on varattu 14 000 000 euroa menojen ja avustusten maksamiseen kulttuurin ja luovien alojen yrityksille, yhteisöille ja toimijoille innovatiivisten palvelujen sekä tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa sekä enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen määräaikaisiin investoinnin koordinointi- ja asiantuntijatehtäviin.
Selvitysosa:Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyvä rakennetuki (RRF pilari3) toteuttaa Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitetta vauhdittaa kriisistä eniten kärsineiden alojen eli matkailun, luovan talouden ja tapahtuma-alan innovatiivista ja tutkimustietoa hyödyntävää uudistumista, toipumista ja kestävää kasvua. Sillä vahvistetaan luovaa taloutta, tuotteiden ja palveluiden uusiutumista, digitalisaation edistymistä sekä työn tuottavuutta. Tavoitteena on, että luoville aloille syntyy 10 000 uutta työpaikkaa ja luovien alojen BKT-osuus nousee merkittävästi nykyisestä 3,5 %:sta vuoteen 2026 mennessä.
Rakennetuella tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen yrityksiä, yhteisöjä sekä muita taide- ja kulttuurialan toimijoita niin, että ne voivat sopeutua koronapandemian vaikutuksiin sekä pystyvät kehittämään ja ottamaan käyttöön muuttuneisiin ja vaikeasti ennakoitaviin olosuhteisiin sopivia innovatiivisia palveluja sekä tuotanto- ja toimintamalleja toimialojen elvyttämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Suuri osa luovista sisällöistä jaetaan ja kulutetaan digitaalisten alustojen kautta ja luovan osaamisen käyttö palveluna liittyy usein digitaalisten konseptien toteuttamiseen. Digitalisaatio parantaa kulttuuri- ja luovan alan toimijoiden mahdollisuuksia kilpailla Euroopan ja maailman markkinoilla. Tukien myöntämisen ehtoihin sisällytetään merkittävässä määrin digitaalisuutta edistäviä kriteereitä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toiminta | 290 000 |
| Rakentamisen prosenttiperiaatteen edistäminen | 500 000 |
| Lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustukset | 1 000 000 |
| Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen korvaaminen | 300 000 |
| Kansallisgallerian tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvat kustannukset | 1 909 000 |
| Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke | 500 000 |
| Kansallisteatterin peruskorjaus | 10 000 000 |
| Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelun ja toiminnan valmistelun ja käynnistämisen kustannukset | 300 000 |
| Kansallisoopperan ja baletin väistötiloista aiheutuvat kustannukset | 800 000 |
| Näyttelypalkkomallin vakiinnuttaminen | 1 000 000 |
| Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki (RRF pilari3) | 14 000 000 |
| Yhteensä | 30 599 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelu sekä toiminnan valmistelu ja käynnistäminen | 300 |
| Euroopan Kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke | 100 |
| Kansallisoopperan ja -baletin väistötilat | 800 |
| Kansallisteatterin peruskorjaus (HO 2019 kertaluonteinen) | 10 000 |
| Kertaluonteisten erien poisto | -4 290 |
| Kulttuurimatkailun vahvistaminen (HO 2019) | -3 000 |
| Lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustukset (HO 2019) | -2 000 |
| Lukuliikkeen toiminnan jatkaminen (HO 2019) | -1 000 |
| Näyttelypalkkiomallin vakiinnuttaminen | 1 000 |
| Rakennetuki kulttuuri- ja luovien alojen yrityksille ja yhteisöille (RRF pilari3) | 14 000 |
| Yhteensä | 15 910 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 30 599 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 4 300 000 |
| 2021 II lisätalousarvio | 55 500 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2021 talousarvio | 14 689 000 |
| 2020 tilinpäätös | 107 784 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 50 455 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
9) näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen ja enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen näyttelypalkkiomallin toimeenpanon tehtäviin
10) avustuksiin elokuvien tuotantoon Suomen elokuvasäätiön kautta myönnettäväksi.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 9) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 9) ja päätösosan toisen kappaleen kohta 10) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 10).
Lisäys talousarvioesityksen 30 599 000 euroon nähden on 19 856 000 euroa, mistä 5 082 000 euroa aiheutuu Suomen Kansallisteatterin peruskorjaus- ja perusparannushankkeen valituksista aiheutuneista lisäkustannuksista ja 14 774 000 euroa rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoimisesta.
| 2022 talousarvio | 50 455 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 10 519 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 4 300 000 |
| 2021 II lisätalousarvio | 55 500 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2021 talousarvio | 14 689 000 |
| 2020 tilinpäätös | 107 784 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Näyttelypalkkiomallin vakiinnuttaminen.Valiokunta on tyytyväinen, että talousarvioesitykseen sisältyy 1 milj. euron määräraha näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen. Kyseessä on korvaus, joka maksetaan taiteilijalle museonäyttelyä varten tehdystä työstä. Saatujen kokemusten mukaan mallin on arvioitu parantaneen taiteilijan taloudellista asemaa ja helpottaneen sopimusten laatimista.
Valiokunta pitää tärkeänä, että näyttelypalkkiomallin jatkorahoitus turvataan ja että mallin toimivuutta, vaikutuksia ja kehittämistarpeita seurataan ja arvioidaan.
Taidetestaajat.Taidetestaajat on Suomen suurin kulttuurikasvatusohjelma, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen 1—2 vierailua lukuvuodessa korkealaatuisen taiteen pariin. Toiminta käynnistyi vuonna 2017, ja se tavoittaa vuosittain yli 65 000 henkeä, kaikista Suomen kunnista. Ilman ulkopuolista tukea kunnilla ja erityisesti syrjäseutujen kouluilla ei olisi edellytyksiä toteuttaa vastaavia vierailuja.
Toimintaa on rahoitettu säätiöiden (Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden) sekä valtion rahoituksen turvin, mutta pysyvän rahoituksen puuttuessa se on vaarassa päättyä kevätlukukauden 2022 jälkeen. Säätiöiden tuki voi jatkua, mikäli myös valtio osallistuu rahoitukseen.
Valiokunta lisää 1 350 000 euroa Taidetestaajat-toimintaan.
Edellä momentin 29.01.02 kohdalla todettuun ja lukutaidon kehittämisohjelmaan viitaten valiokunta lisää momentille 90 000 euroa Lastenkirjainstituutin Lukemo-portaalin ylläpitoon ja tiedotukseen sekä 300 000 euroa (Lukukeskukselle) Lukulahja lapselle -ohjelman jatkamiseen.
Lisäksi valiokunta lisää momentille 1 445 000 euroa, josta osoitetaan
- — 100 000 euroa Valtion taideteostoimikunnalle kotimaisten nykytaiteilijoiden teosten hankintaan
- — 50 000 euroa Yläneen Luontokapinetin näyttelyn kehittämiseen ja 20-vuotisjuhlanäyttelyyn
- — 70 000 euroa Sotakorvausalus Vegan kunnostamiseen Pietarsaaressa
- — 10 000 euroa Samuelin Poloneesin 50-vuotisjuhlavuoden toimintaan
- — 30 000 euroa Työväen musiikkitapahtuman 50-vuotisjuhlavuoden toimintaan
- — 45 000 euroa Kemijoen kulttuurituki ry:lle Karvalakkiooppera-tuotantoon
- — 190 000 euroa seurantalojen korjausavustuksiin
- — 250 000 euroa Autiorannan puisen riippusillan uusimiseen Haapajärvellä
- — 90 000 euroa Nuutajärven lasikylän teollisuushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostukseen
- — 200 000 euroa Suomen Jazzliiton hiilineutraalin kiertuemallin kehittämiseen
- — 100 000 euroa Women in Film and Television Finland (WIFT) ry:lle sukupuolten välisen tasa-arvon kehittämiseen audiovisuaalisella alalla
- — 100 000 euroa Sarka-maatalousmuseon koneellistamisen näyttelyn uudistamiseen Loimaalla
- — 30 000 euroa Riuttalan talonpoikaismuseon kunnostamiseen Kuopiossa
- — 120 000 euroa Sodan ja rauhan keskus Muisti ry:lle tiedeviestinnän ja museoalaa palvelevan näyttelynhallintajärjestelmän kehittämiseen
- — 30 000 euroa Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry:lle arkistojen järjestämiseen
- — 30 000 euroa Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry:n (SELKU) toiminnan kehittämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 53 640 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan
2) rakentamisen prosenttiperiaatteen edistämiseen
3) lastenkulttuurin avustamiseen
4) Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen sekä tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen
5) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen
6) Kansallisteatterin peruskorjaukseen
7) Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnitteluun sekä toiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen
8) Kansallisoopperan ja -baletin väistötilojen kustannusten korvaamiseen
9) näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen ja enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen näyttelypalkkiomallin toimeenpanon tehtäviin
10) avustuksiin elokuvien tuotantoon Suomen elokuvasäätiön kautta myönnettäväksi
11) koululaisten taidevierailujen toteuttamiseen, Lastenkirjainstituutin Lukemo-portaalin ylläpitoon ja tiedotukseen, Lukulahja lapselle -ohjelman jatkamiseen, Valtion taideteostoimikunnalle kotimaisten nykytaiteilijoiden teosten hankintaan, Yläneen Luontokapinetin näyttelyn kehittämiseen ja 20-vuotisjuhlanäyttelyyn, Sotakorvausalus Vegan kunnostamiseen, Samuelin Poloneesin 50-vuotisjuhlavuoden toimintaan, Työväen musiikkitapahtuman 50-vuotisjuhlavuoden toimintaan, Kemijoen kulttuurituki ry:lle Karvalakkiooppera-tuotantoon, seurantalojen korjausavustuksiin, Autiorannan puisen riippusillan uusimiseen Haapajärvellä, Nuutajärven lasikylän teollisuushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostukseen, Suomen Jazzliiton hiilineutraalin kiertuemallin kehittämiseen, Women in Film and Television Finland (WIFT) ry:lle sukupuolten välisen tasa-arvon kehittämiseen audiovisuaalisella alalla, Sarka-maatalousmuseon koneellistamisen näyttelyn uudistamiseen Loimaalla, Riuttalan talonpoikaismuseon kunnostamiseen Kuopiossa, Sodan ja rauhan keskus Muisti ry:lle tiedeviestinnän ja museoalaa palvelevan näyttelynhallintajärjestelmän kehittämiseen, Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry:lle arkistojen järjestämiseen sekä Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry:n (SELKU) toiminnan kehittämiseen.
Määrärahasta on varattu 14 000 000 euroa menojen ja avustusten maksamiseen kulttuurin ja luovien alojen yrityksille, yhteisöille ja toimijoille innovatiivisten palvelujen sekä tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa sekä enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen määräaikaisiin investoinnin koordinointi- ja asiantuntijatehtäviin.
I lisätalousarvioesitys HE 2/2022 vp (3.2.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 28 180 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kulttuuri- ja taidelaitosten sekä kulttuurialan yhteisöjen pääsylippu- ja muiden tulojen vähenemisestä sekä toimintojen peruuntumisesta ja rajoitusten mukaisesti toteuttamisesta aiheutuvien menetysten korvaamiseen ja toimintaedellytysten turvaamiseen.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen määräaikaisiin, korona-avustuksien myöntämisestä aiheutuviin lisääntyneisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu covid-19-epidemian vuoksi esitysten, tapahtumien, näyttelyiden ja muiden vastaavien toimien peruuntumisesta tai toteutumisesta rajoitusten alaisena aiheutuvista tappioiden korvaamisesta taide- ja kulttuurialan toimijoille ja yhteisöille.
| 2022 I lisätalousarvio | 28 180 000 |
| 2022 talousarvio | 53 640 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 10 519 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 4 300 000 |
| 2021 II lisätalousarvio | 55 500 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2021 talousarvio | 14 689 000 |
| 2020 tilinpäätös | 107 784 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 10/2022 vp (11.3.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 28 180 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kulttuuri- ja taidelaitosten sekä kulttuurialan yhteisöjen pääsylippu- ja muiden tulojen vähenemisestä sekä toimintojen peruuntumisesta ja rajoitusten mukaisesti toteuttamisesta aiheutuvien menetysten korvaamiseen ja toimintaedellytysten turvaamiseen.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen määräaikaisiin, korona-avustuksien myöntämisestä aiheutuviin lisääntyneisiin tehtäviin.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentilta vähennetään 10 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 29.01.51 avustushakemusten käsittelyssä tapahtuneesta virheestä johtuen.
| 2022 II lisätalousarvio | -10 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 28 180 000 |
| 2022 talousarvio | 53 640 000 |
| 2021 tilinpäätös | 90 008 000 |
| 2020 tilinpäätös | 107 784 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentilta vähennetään 10 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 8 331 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Paimion parantolan kiinteistön käyttö- ja ylläpitokustannusten kattamiseen.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n tilakustannusten kattamiseen.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 500 000 euroa avustuksen myöntämiseen Suomen Ilmailumuseon investointihankkeeseen.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 500 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 3 603 000 euroa aiheutuu Kansallisteatterin pienen näyttämön peruskorjausten kustannusten kasvusta, 2 800 000 euroa Paimion parantolan kiinteistön käyttö- ja ylläpitokustannusten kattamisesta ja 428 000 euroa siirrosta momentilta 29.80.53 Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n tilakustannusten kattamiseen.
Lisäyksestä 1 500 000 euroa on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia ja aiheutuu avustuksesta Suomen Ilmailumuseolle uuden tilan hankkimiseksi Ilmailumuseon tarpeisiin. Hankkeen toteuttaminen on viivästynyt, minkä vuoksi hankkeelle myönnetyn avustuksen käyttöaikaa on tarpeen jatkaa.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2022 IV lisätalousarvio | 8 331 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -10 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 28 180 000 |
| 2022 talousarvio | 53 640 000 |
| 2021 tilinpäätös | 90 008 000 |
| 2020 tilinpäätös | 107 784 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 8 331 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Paimion parantolan kiinteistön käyttö- ja ylläpitokustannusten kattamiseen.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n tilakustannusten kattamiseen.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 500 000 euroa avustuksen myöntämiseen Suomen Ilmailumuseon investointihankkeeseen.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 500 000 euroa.
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 16 978 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen
2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.
Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) | 13 339 000 |
| Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset | 3 100 000 |
| Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl) | 539 000 |
| Yhteensä | 16 978 000 |
Taiteilija-apurahan suuruus on vuonna 2022 2 039,63 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen erän poisto | -939 |
| Taiteilija-apurahojen tason korotus (HO 2019) | 400 |
| Palkkausten tarkistukset | 57 |
| Yhteensä | -482 |
| 2022 talousarvio | 16 978 000 |
| 2021 talousarvio | 17 460 000 |
| 2020 tilinpäätös | 15 947 936 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 16 978 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen
2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.
Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 162 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu taiteilija-apurahan suuruuden tarkistamisesta 1.6.2022 lukien siten, että se on 2 080,42 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä.
| 2022 II lisätalousarvio | 162 000 |
| 2022 talousarvio | 16 978 000 |
| 2021 tilinpäätös | 16 963 629 |
| 2020 tilinpäätös | 15 947 936 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 162 000 euroa.
52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 155 967 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin
3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti
4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin
5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä esittävän taiteen edistämisestä annetun lain (1082/2020) 10 §:n mukaisten avustusten maksamiseen esittävän taiteen toimintayksiköille
6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin
7) museolain (314/2019) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen
8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetun lain (1174/2018) nojalla sekä enintään 2 603 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen
9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen
10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 36 287 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 10 821 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 12 507 000 euroa
12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin
13) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin.
Kohdasta 2) myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3) määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| 1) Luova työ ja tuotanto | 54 856 000 |
| Elokuva | 22 784 000 |
| Esittävä taide (musiikki, tanssi, teatteri ja sirkus) | 13 794 000 |
| Kirjallisuus | 837 000 |
| Visuaalinen ja rakennustaide sekä muotoilu | 4 730 000 |
| Kulttuurin tuotanto ja levitys | 12 711 000 |
| 2) Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin | 24 520 000 |
| Kirjastot ja tiedon saatavuus | 5 514 000 |
| Kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta | 19 006 000 |
| 3) Kulttuurin perusta ja jatkuvuus | 76 591 000 |
| Museot ja kulttuuriperintö | 7 842 000 |
| Kulttuuritilat | 2 740 000 |
| Kansalliset kulttuurilaitokset | 63 503 000 |
| Kulttuurikasvatus sekä kulttuuripolitiikan tutkimus ja kehittäminen | 2 506 000 |
| Yhteensä | 155 967 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 99 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi yksi prosentti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto rahapelitoiminnan jakamattomista voittovaroista | -250 |
| Kansallisteatterin peruskorjaus (HO 2019 kertaluonteinen) | -20 000 |
| Rahapelitoiminnan tuottoarvion muutos | -14 058 |
| Yhteensä | -34 308 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 155 967 000 |
| 2021 talousarvio | 190 275 000 |
| 2020 tilinpäätös | 182 294 556 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 159 551 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetun lain (1174/2018) nojalla sekä enintään 2 740 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen
11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 38 197 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 165 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 8) ja 11) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 8) ja 11).
Lisäys 3 584 000 euroa talousarvioesityksen 155 967 000 euroon nähden aiheutuu arpajaisveron alentamisen vaikutuksesta.
| 2022 talousarvio | 159 551 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | -9 069 000 |
| 2021 talousarvio | 190 275 000 |
| 2020 tilinpäätös | 182 294 556 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 159 551 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin
3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti
4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin
5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä esittävän taiteen edistämisestä annetun lain (1082/2020) 10 §:n mukaisten avustusten maksamiseen esittävän taiteen toimintayksiköille
6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin
7) museolain (314/2019) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen
8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetun lain (1174/2018) nojalla sekä enintään 2 740 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen
9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen
10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 38 197 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 165 000 euroa
12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin
13) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin.
Kohdasta 2) myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3) määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 24 451 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen valtion omistamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää 14:n valtakunnallisesti merkittävän taide- ja kulttuurilaitoksen tilakustannusten avustamiseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansallisoopperan kampaamo-maskin ja pukuhuollon perusparannus | 100 |
| Saamelaismuseo Siidan laajennus | 984 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 30 |
| Yhteensä | 1 114 |
| 2022 talousarvio | 24 451 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 30 000 |
| 2021 talousarvio | 23 337 000 |
| 2020 tilinpäätös | 25 282 877 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 24 961 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 510 000 euroa talousarvioesityksen 24 451 000 euroon nähden aiheutuu tilakustannusten vuokrien indeksitarkistuksesta.
| 2022 talousarvio | 24 961 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 30 000 |
| 2021 talousarvio | 23 337 000 |
| 2020 tilinpäätös | 25 282 877 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 24 961 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen valtion omistamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentilta vähennetään 428 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu siirrosta momentille 29.80.50 Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n tilakustannusten kattamiseen Aleksanterin teatterin kiinteistön myynnin johdosta.
| 2022 IV lisätalousarvio | -428 000 |
| 2022 talousarvio | 24 961 000 |
| 2021 tilinpäätös | 23 181 622 |
| 2020 tilinpäätös | 25 282 877 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentilta vähennetään 428 000 euroa.
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 2 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin
3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen
4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa Europeanaa
5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin
6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin
7) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 95 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi viisi prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Pitkäaikaissäilytettävän aineiston lisääntyminen, Finna-palvelun lisääntynyt käyttö ja kulttuuriperinnön digitointi | 150 |
| Yhteensä | 150 |
| 2022 talousarvio | 2 100 000 |
| 2021 talousarvio | 1 950 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 950 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 2 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin
3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen
4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa Europeanaa
5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin
6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin
7) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
58. Valtionrahoitus luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomaan (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 7 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että yksityiset rahoittajat osallistuvat pääoman maksamiseen vähintään saman suuruisella osuudella kuin valtio, valtion osuuden ollessa kuitenkin enintään 7 500 000 euroa.
Selvitysosa:Perustetaan valtion ja yksityisten säätiöiden yhteinen rahasto, jos ulkopuolista rahoitusta saadaan vähintään 5 000 000 euroa. Rahaston pääoma ja sen tuotto on tarkoitus käyttää kulttuurin ja luovien alojen tukemiseen rahaston perustamista seuraavien kymmenen vuoden aikana. Rahastosta myönnetään tukea eri taiteenalojen tuotantoihin ja muuhun toimintaan ja alan toimijoiden toiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Tukea kohdistettaisiin laajasti Suomen eri alueille. Valtion rahoitusosuuden suorittamisen ehtona on, että yksityisten rahoittajien osuus on vähintään saman suuruinen kuin valtion rahoitusosuus. Yksityisen rahoituksen tulee olla aidosti uutta yksityistä pääomaa.
| 2022 talousarvio | 7 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 7 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että yksityiset rahoittajat osallistuvat pääoman maksamiseen vähintään saman suuruisella osuudella kuin valtio, valtion osuuden ollessa kuitenkin enintään 7 500 000 euroa.
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 739 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertamenon poistuminen | -250 |
| Yhteensä | -250 |
| 2022 talousarvio | 739 000 |
| 2021 talousarvio | 989 000 |
| 2020 tilinpäätös | 729 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa kotimaisten nykytaiteilijoiden taideteosten hankintaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 839 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 3 899 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Museovirasto | 799 000 |
| 2. | Suomenlinnan hoitokunta | 3 100 000 |
| Yhteensä | 3 899 000 | |
Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2022 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi 78 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi 22 prosenttia.
| 2022 talousarvio | 3 899 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 830 000 |
| 2021 talousarvio | 3 899 000 |
| 2020 tilinpäätös | 5 504 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 3 899 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Museovirasto | 799 000 |
| 2. | Suomenlinnan hoitokunta | 3 100 000 |
| Yhteensä | 3 899 000 | |
Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2022 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.
89. Rahoitus Arkkitehtuuri- ja designmuseon säätiölle ja kiinteistöosakeyhtiölle (siirtomääräraha 3 v)
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään 4 973 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentamista varten perustettavan kiinteistöosakeyhtiön perustamisesta aiheutuvan pääoman maksamiseen
2) avustuksina museosäätiön hallintokustannusten kattamiseen.
Selvitysosa:Arkkitehtuuri- ja designmuseon toteuttamiseksi valtio ja Helsingin kaupunki perustavat rakennushankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan kiinteistöosakeyhtiön, jossa valtiolla ja kaupungilla on saman suuruiset omistusosuudet. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 4 700 000 euroa valtion rahoitusosuutena kiinteistöosakeyhtiön pääomittamiseen yhtiön vapaaseen pääomaan osoitettavalla rahoituksella ja 273 000 euroa museosäätiön hallintokustannusten kattamiseen.
Määrärahan käytön edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki osoittaa yhtiön pääomittamiseen ja museosäätiön hallintokustannusten kattamiseen vähintään saman suuruisen rahoituksen.
| 2022 II lisätalousarvio | 4 973 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään 4 973 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentamista varten perustettavan kiinteistöosakeyhtiön perustamisesta aiheutuvan pääoman maksamiseen
2) avustuksina museosäätiön hallintokustannusten kattamiseen.
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 40 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.
| 2022 talousarvio | 40 000 |
| 2021 talousarvio | 40 000 |
| 2020 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 40 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.