Talousarvioesitys 2022
20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
- — Ammatillisella koulutuksella turvataan osaavan työvoiman saatavuutta, tuetaan työ- ja elinkeinoelämän uudistamista, edistetään työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä parannetaan kansainvälistä kilpailukykyä.
- — Ammatillinen koulutus tuottaa yksilöille ammattiosaamista ja geneerisiä taitoja työelämään tai jatko-opintoihin siirtymiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi työuran eri vaiheissa.
- — Lukiokoulutus tuottaa korkeatasoiset valmiudet jatko-opintoihin sekä yleisiä pohjavalmiuksia työelämään ja elinikäiseen oppimiseen.
- — Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen palvelujärjestelmillä turvataan ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon suorittaminen kaikille perusopetuksen päättäville.
- — Ylioppilastutkintoa kehitetään turvaamaan lukiokoulutuksen laatua.
Oppivelvollisuus laajennetaan hallitusohjelman mukaisesti ulottumaan ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ja samalla opetuksen edellyttämät oppimateriaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet tulevat oppivelvollisille maksuttomiksi. Oppivelvollisuuslakia sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 2021 keväällä perusopetuksen päättäviin. Opiskelijat ovat oppivelvollisuuden piirissä 18 vuoden ikään saakka. Koulutuksen maksuttomuus jatkuu sen vuoden loppuun saakka, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Uuden perusopetuksen jälkeiseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (tutkintokoulutukseen valmentava koulutus) järjestäminen aloitetaan 1.8.2022.
Ammatillinen koulutus tuottaa alati muuttuville työmarkkinoille osaavaa työvoimaa nopeasti ja oikea-aikaisesti ennakoiden osaamisvaatimusten muutoksia ja vastaten samalla myös kasvavaan jatkuvan oppimisen tarpeeseen. Ammatillisen koulutuksen palvelujärjestelmä vastaa dynaamisesti ja tehokkaasti kaikkien asiakasryhmien tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on myös turvata yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koulutuspalvelujen saatavuudessa.
- — Ammatillisen koulutuksen saatavuus turvataan koko maassa. Koulutuksen järjestäjät huolehtivat ensisijaisesti oman toiminta-alueensa väestön osaamistarpeista turvaten erityisesti perusasteen päättävien ja muiden vailla toisen asteen tutkintoa olevien koulutuspalvelut sekä tarjoten riittävästi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia alueen työikäiselle väestölle. Ammatillisella koulutuksella tuetaan koronaepidemian seurauksena työttömiksi jääneiden osaamisen kehittämistä nopean uudelleentyöllistymisen mahdollistamiseksi.
- — Lähihoitajakoulutusta lisätään määräaikaisesti, jotta henkilöstön saatavuus voidaan turvata iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa henkilöstömitoituksesta säädetyn mukaisesti.
- — Opiskelijoiden tarvitseman opetuksen ja ohjauksen varmistamiseksi opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen kohdennetaan lisäresursseja hallitusohjelman mukaisesti. Koulutuksen järjestäjät voivat käyttää lisärahoitusta uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamisen ohella myös tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen.
- — Oikeus osata -kehittämisohjelmalla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laatua, tasa-arvoa ja vaikuttavuutta.
- — Rahoitusjärjestelmän ohjausmekanismeilla kannustetaan koulutuksen järjestäjiä tavoitteiden mukaiseen ja tulokselliseen toimintaan.
- — Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta vahvistetaan kehittämällä jatkuvasti tutkintorakennetta ja tutkintoja yhteistyössä ammatillisen koulutuksen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
- — Työpaikkojen roolia keskeisenä oppimisympäristönä kaikessa ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan. Työpaikalla järjestettävää koulutusta toteutetaan tarpeen mukaan joustavasti koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. Käynnistetään oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteiden uudistamisen kokeilu nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseksi.
- — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät kehittävät ja ottavat käyttöön yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista tukevia pedagogisia toimintamalleja ja ohjauspalvelujen malleja sekä niitä tukevia digitaalisia ratkaisuja, jotka parantavat toiminnan vaikuttavuutta.
- — Ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja pääsyä tehostetaan jatkuvan haun väylää ja digitaalisia palveluita kehittämällä. Yhteishaun avulla turvataan perusopetuksen päättävien oppivelvollisten välitön sijoittuminen jatko-opintoihin.
- — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät kehittävät aktiivisesti järjestäjärakennetta sekä keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa toiminta-alueillaan.
Lukiokoulutuksen perusta on vahva ja toimintakykyinen. Tavoitteena on toimintakyvyn, koulutuksen saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää toimialan ohjauksen kehittämistä strategisesti. Tavoitteena on, että lukiokoulutuksessa opetuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, opiskelijoiden hyvinvointi, jaksaminen ja oppimistulokset parantuvat sekä eriarvoisuus vähentyy. Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat tukien opiskelijoiden tulevia jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia.
- — Lukiokoulutuksen saatavuus turvataan koko maassa.
- — Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua ja tuetaan uudistetun lukiolainsäädännön toimeenpanoa. Lukiolain toimeenpanolla vahvistetaan opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää kansainvälistymistä tukevaa osaamistaan ja mahdollisuuksia tutustua korkeakouluihin ja korkeakouluopintoihin sekä työelämään jo lukio-opintojensa aikana lukion sijaintipaikasta riippumatta. Vahvistetaan opiskelijoiden hyvinvointia, tuetaan opinnoissa etenemistä ja ehkäistään syrjäytymistä.
- — Lukion uusien 1.8.2021 käyttöön otettujen opetussuunnitelmien toimeenpanon tukemista jatketaan. Lisäksi toimintakulttuurin uudistamiseksi ja oppimisympäristöjen monipuolistamiseksi jatketaan lukion kehittämisverkoston (LUKE–verkosto) toimintaa.
- — Lukiokoulutuksen laatukulttuuria vahvistetaan laatu- ja saavutettavuusohjelmalla.
- — Erityisen koulutustehtävän valtakunnalliset kehittämislukiot toimivat osaamisalojensa valtakunnallisina koulutuksen kehittäjinä.
- — Ylioppilastutkintolainsäädännön uudistus otetaan asteittain käyttöön siten, että säädettyjä uudistuksia sovelletaan kaikilta osin keväästä 2022 lukien. Jatketaan myös tutkinnon toiminnallista kehittämistä. Ylioppilastutkintolain uudistuksilla osaamista osoitetaan entistä laajemmin ja monipuolisemmin. Uudistuksilla lisätään opiskelijoiden oikeuksia, vähennetään henkisiä paineita ja lisätään yhdenvertaisuutta jatko-opintoihin hakeutumisessa sekä luodaan tutkintoon toiminnallista joustoa. Tutkinnon järjestämisessä otetaan huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutukset.
Ammatillisen koulutuksen tilastointia ja seurantaa uudistetaan vaiheittain ohjaus-, säätely- ja rahoitusjärjestelmässä käytettävien määrittelyjen pohjalta. Kansallinen opintosuoritus- ja tutkintotietojen luovutuspalvelu Koski tuottaa jatkossa merkittävän osan ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoituksen määräämisessä, toiminnan ohjauksessa ja tuloksellisuuden seurannassa käytettävistä tiedoista. Koski-palvelu tuottaa jatkossa vaiheittain myös lukiokoulutuksen järjestäjien rahoituksen määräämisessä ja toiminnan ohjauksessa ja seurannassa tarvittavia tietoja. Koski-palvelusta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää tunnuslukujen ja tavoitteiden määrittelyssä sitä mukaa, kun tietojen oikeellisuus varmentuu, tietosisältö laajenee ja tietoa kertyy useammalta vuodelta.
Ammatillisen tutkintokoulutuksen uudet opiskelijat1)
| 2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Perustutkintokoulutus | 75 583 | 83 001 | 85 000 | 86 000 | 87 000 | 88 000 |
| — josta oppisopimuskoulutus | 8 588 | 9 219 | 10 000 | 10 000 | 10 000 | 10 000 |
| Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutus | 32 625 | 36 312 | 40 000 | 40 000 | 40 000 | 40 000 |
| — josta oppisopimuskoulutus | 14 194 | 16 323 | 18 000 | 18 000 | 18 000 | 18 000 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Vuodesta 2018 lukien lukuihin sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirtynyt työvoimakoulutus.
Ammatillisen tutkinnon suorittaneet1)
| 2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Perustutkinnot | 51 173 | 51 958 | 55 000 | 57 000 | 58 000 | 59 000 |
| — josta oppisopimuskoulutus | 4 193 | 5 473 | 7 000 | 8 000 | 8 500 | 9 000 |
| Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot | 19 328 | 23 760 | 24 000 | 26 000 | 28 000 | 28 000 |
| — josta oppisopimuskoulutus | 9 193 | 11 223 | 11 500 | 13 000 | 14 000 | 14 000 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Vuodesta 2018 lukien lukuihin sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirtynyt työvoimakoulutus.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)
| 2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 arvio |
|
| Kaikki järjestäjät yhteensä | 166 | 166 | 162 | 152 | 150 | 139 |
| — kuntajärjestäjät | 9 | 9 | 9 | 9 | 9 | 8 |
| — kuntayhtymäjärjestäjät | 35 | 35 | 34 | 33 | 33 | 33 |
| — yksityiset järjestäjät | 121 | 121 | 118 | 109 | 107 | 97 |
| — valtio koulutuksen järjestäjänä | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 |
1) Kalenterivuoden alun tilanne. Vuosien 2018—2021 luvut sisältävät myös siirtymäkauden ajan voimassa olevat vanhan lain mukaiset ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvat (16 järjestäjää vuosina 2018 ja 2019,11 järjestäjää vuonna 2020 ja 10 järjestäjää vuonna 2021). Näiden järjestäjien lupien voimassaolo päättyy 31.12.2021.
Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät
| 2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma1) | 92 235 | 92 877 | 94 428 | 95 500 | 96 400 |
| Lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma1) | 6 397 | 6 207 | 6 277 | 6 400 | 6 500 |
| Aineopiskelijoiden suorittamien lukion kurssien lukumäärien perusteella lasketut laskennalliset opiskelijat |
1 050 |
914 |
618 |
600 |
600 |
1) Opiskelijamäärät sisältävät opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan rahoitettavat opiskelijat (ei valtion oppilaitosten, eikä yliopistojen harjoittelukoulujen lukio-opiskelijoita). Toteutumatieto on rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden laskentapäivien painotettu keskiarvo.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Oppivelvollisuuden laajentaminen ja siihen liittyvä toisen asteen maksuttomuus tulivat voimaan 1.8.2021. Muutos astuu voimaan ikäluokka kerrallaan, jolloin myös määrärahatarve kasvaa asteittain vuodesta 2021 lähtien. Vuoden 2022 lisämäärärahatarpeeksi on arvioitu 65 milj. euroa, ja se kasvaa edelleen 129 milj. euroon vuonna 2024, jolloin uudistus on tullut kaikilta osin voimaan.
Valiokunnan kuulemista asiantuntijoista osa on arvioinut, että oppivelvollisuuden laajentamiseen varattu rahoitus on riittämätön. Uudistus on kuitenkin ollut voimassa vasta joitakin kuukausia, ja käynnistymisvaiheen kustannustiedot saattavat poiketa vakiintuneen tilanteen kustannuksista. Valiokunta katsoo, että tässä vaiheessa käytettävissä olevien tietojen pohjalta ei ole mahdollista tehdä kattavia johtopäätöksiä määrärahamitoituksen riittävyydestä. Systemaattinen ja vuosittain tehtävä kustannusten yksityiskohtainen seuranta ja arviointi ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä laadukkaan koulutuksen varmistamiseksi.
Kustannustietojen seurannan kannalta on tärkeää, että opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut 1.10.2021 oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon seurantasuunnitelman vuosille 2021—2024 (OKM:n julkaisuja 2021:45). Suunnitelman yhtenä temaattisena kokonaisuutena ovat uudistuksen kustannusvaikutukset. Myös seurantasuunnitelman mukaan rahoitustasoa tulee arvioida uudelleen, mikäli uudistuksen kustannukset eivät vastaa hallituksen esityksessä arvioitua.
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 455 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.
Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa.
Toiminnan tunnuslukuja
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus | |||
| Koulutettavien määrä | 3 067 | 4 800 | 4 600 |
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | |||
| Opiskelijavuosimäärä, ammatillinen koulutus | 121 | 136 | 141 |
| Opiskelijatyöpäivien määrä, saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutus | 4 960 | 8 500 | 8 500 |
| Opiskelijatyöpäivien määrä, lyhytkoulutus | 2 609 | 5 000 | 5 000 |
Henkilötyövuodet
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | 60 | 68 | 68 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus | 25 | 26 | 26 |
| Yhteensä | 85 | 94 | 94 |
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 914 | 1 000 | 1 100 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 2 606 | 2 310 | 2 600 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 506 | 1 500 | 1 500 |
| Kustannukset yhteensä | 4 112 | 3 810 | 4 100 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -3 198 | -2 810 | -3 000 |
| Kustannusvastaavuus, % | 22 | 26 | 27 |
| Hintatuki | 2 400 | 2 400 | 2 400 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 81 | 89 | 85 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | 5 064 000 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki | 2 400 000 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot | 991 000 |
| Yhteensä | 8 455 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 9 666 | 9 992 | 10 055 |
| Bruttotulot | 1 611 | 1 560 | 1 600 |
| Nettomenot | 8 055 | 8 432 | 8 455 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 010 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 060 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Oppivelvollisuuden laajentaminen (HO 2019) | 8 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -35 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 21 |
| Palkkausten tarkistukset | 29 |
| Yhteensä | 23 |
| 2022 talousarvio | 8 455 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 21 000 |
| 2021 talousarvio | 8 432 000 |
| 2020 tilinpäätös | 8 105 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 455 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 48 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2022 II lisätalousarvio | 48 000 |
| 2022 talousarvio | 8 455 000 |
| 2021 tilinpäätös | 8 453 000 |
| 2020 tilinpäätös | 8 105 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 48 000 euroa.
21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 23 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen
3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen
4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin
5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
6) enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen strategisia tavoitteita. Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmalla parannetaan tietopohjaisesti koulutuksen laatua, opettajien työskentelyedellytyksiä ja nuorten hyvinvointia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Geenivaraohjelman mukaisen toiminnan rahoitus (siirto momentille 30.40.22) | -96 |
| Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | 5 000 |
| Palvelukeskuksen toimintamenot (siirto momentille 29.01.04) | -200 |
| Tasomuutos | -250 |
| Yhteensä | 4 454 |
| 2022 talousarvio | 23 460 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 14 800 000 |
| 2021 talousarvio | 19 006 000 |
| 2020 tilinpäätös | 12 706 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 23 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen
3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen
4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin
5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
6) enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentilta vähennetään 50 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 29.01.02 kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötasotestaukseen.
| 2022 II lisätalousarvio | -50 000 |
| 2022 talousarvio | 23 460 000 |
| 2021 tilinpäätös | 33 806 000 |
| 2020 tilinpäätös | 12 706 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentilta vähennetään 50 000 euroa.
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 1 008 742 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 973 536 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, mistä 70 000 000 euroa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen myönnettäviin perusrahoituksen harkinnanvaraisiin korotuksiin
2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin
3) 1 510 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 183 200 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 100 opiskelijavuotta.
Selvitysosa:Opetusmetsämallissa Metsähallitus tekee 14 ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa vastikkeellisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimuksen mukaan puun myyntitulot tuloutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien sijaan Metsähallitukselle ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Ammatillisen koulutuksen määräraha yhteensä (ei sisällä arvonlisävero- eikä opetusmetsäkompensaatioita) | 1 999 525 000 |
| — Laskennallisen rahoituksen osuus yhteensä | 1 984 525 000 |
| josta perusrahoituksen osuus | 1 410 168 000 |
| josta suoritusrahoituksen osuus | 382 905 000 |
| josta vaikuttavuusrahoituksen osuus | 191 452 000 |
| — Strategiarahoituksen osuus (0,75 % ammatillisen koulutuksen määrärahasta) | 15 000 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -1 025 989 000 |
| Arvonlisäverokompensaatiot yhteensä | 33 696 000 |
| — Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneista kustannuksista | 32 696 000 |
| — Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle korvattava kunnan tai kuntayhtymän luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettava arvonlisävero | 1 000 000 |
| Kompensaatio ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti | 1 510 000 |
| Yhteensä | 1 008 742 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ammatillisen koulutuksen indeksi (2,6 %) | 22 124 |
| Opettajien ja ohjaajien palkkaaminen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimet (HO 2019 kertaluonteinen) | -10 000 |
| Opiskelijavuosien lisääminen lähihoitajien koulutukseen hoitajamitoituksen muutokseen varautumiseksi | 16 000 |
| Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamisen kokeilu | 5 000 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen (HO 2019) | 9 492 |
| Uusien koulutuksen järjestäjien mukaantulo opetusmetsäkompensaation piiriin | 174 |
| Yhteensä | 42 790 |
| 2022 talousarvio | 1 008 742 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 17 500 000 |
| 2021 talousarvio | 965 952 000 |
| 2020 tilinpäätös | 963 814 656 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 1 015 393 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 6 651 000 euroa talousarvioesityksen 1 008 742 000 euroon nähden aiheutuu yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille korvattavien arvonlisäverojen tarkentumisesta.
| 2022 talousarvio | 1 015 393 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 17 500 000 |
| 2021 talousarvio | 965 952 000 |
| 2020 tilinpäätös | 963 814 656 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Valiokunta pitää tärkeänä, että ammatilliseen koulutukseen osoitetaan lisäpanostuksia. Opetuksen ja ohjauksen resurssien lisäämiseen esitetään hallitusohjelman mukaisesti 70 milj. euroa, joka voidaan käyttää uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen ja nykyisten tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä tarvittavan opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen. Oppivelvollisuuden laajentamiseen osoitettu lisärahoitus nousee ensi vuonna noin 9,5 milj. euroon.
Lisäresurssit ovat erittäin tärkeitä, mutta valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille huoli pysyvän perusrahoituksen niukkuudesta sekä lisäresurssien määräaikaisuudesta. Rahoituksen epävarmuus vaikeuttaa toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua, osaavan henkilöstön rekrytointia ja alan vetovoimaa, minkä arvioidaan heijastuvan myös opetuksen määrään ja laatuun.
Valiokunta korostaa pitkäjänteisen ja riittävän perusrahoituksen tarvetta, jota on perusteltua arvioida valmisteltaessa julkisen talouden suunnitelmaa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin ja että koulutuksen osaamisperusteisuutta kehitetään yhdessä koulutuksen toimijoiden, työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. On myös tärkeää, että koulutuspaikkoja on alueellisesti kattavasti.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös erityisen tuen tarpeessa olevien koulutusmahdollisuuksiin, sillä valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitetyn mukaisesti erityisoppilaitosten paikkoja ei ole riittävästi. Mikäli myös tavallisten oppilaitosten tarjoama tuki on riittämätöntä, opinnot voivat jäädä suorittamatta erityistä tukea tarvitsevilta.
Koronaepidemia on aiheuttanut hyvinvointi- ja oppimisvajetta myös ammatillisessa koulutuksessa, johon on osoitettu koronatukia vuosina 2020 ja 2021 yhteensä 52,5 milj. euroa. Tuen riittävyyttä ja mahdollisen lisätuen tarvetta tulee arvioida ja ottaa lisäksi huomioon, että perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyneellä ikäluokalla on koronan aiheuttamaa oppimis- ja hyvinvointivajetta, jota joudutaan paikkaamaan toisella asteella.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että hoitajamitoituksen muutokseen varaudutaan lisäämällä uusien lähihoitajien koulutusta 43 milj. euron lisäpanostuksella, kun kuluvan vuoden talousarviossa tarkoitukseen varattiin 27 milj. euroa. Vuosille 2020—2024 ajoittuvilla määräaikaisilla lisäpanostuksilla on tavoitteena kouluttaa 5 000 uutta lähihoitajaa. On myös tärkeää, että lisäresurssia voidaan käyttää sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon aiemmin suorittaneiden osaamisen täydentämiseen ikääntyvien hoitoon ja kuntoutumiseen. Näin tuetaan sosiaali- ja terveysalan tehtävistä muihin tehtäviin tai työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtyneiden palaamista lähihoitajan työhön vanhustenhuollon tehtäviin.
Valiokunta pitää myönteisenä, että vuosina 2022—2024 toteutetaan oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteiden uudistamisen kokeilu, jolla tuetaan nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Kokeiluun on varattu kaikkiaan 15 milj. euroa, josta ensi vuodelle osoitetaan 5 milj. euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 1 015 393 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 973 536 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, mistä 70 000 000 euroa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen myönnettäviin perusrahoituksen harkinnanvaraisiin korotuksiin
2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin
3) 1 510 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 183 200 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 100 opiskelijavuotta.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 26 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää 999 536 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, mistä 70 000 000 euroa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen myönnettäviin perusrahoituksen harkinnanvaraisiin korotuksiin.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 184 000 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 100 opiskelijavuotta.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronavirusepidemian johdosta tarvittavista tukitoimista osaamisvajeiden paikkaamiseksi ja opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Tavoitteellisten opiskelijavuosien enimmäismäärän lisäys 800 opiskelijavuodella on tarpeen lisämäärärahan tarkoituksenmukaisen kohdentamisen turvaamiseksi.
| 2022 II lisätalousarvio | 26 000 000 |
| 2022 talousarvio | 1 015 393 000 |
| 2021 tilinpäätös | 987 512 055 |
| 2020 tilinpäätös | 963 814 656 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 26 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää 999 536 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, mistä 70 000 000 euroa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen myönnettäviin perusrahoituksen harkinnanvaraisiin korotuksiin.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 184 000 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 100 opiskelijavuotta.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 6 100 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää 1 005 636 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, mistä 70 000 000 euroa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen myönnettäviin perusrahoituksen harkinnanvaraisiin korotuksiin.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 184 800 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 400 opiskelijavuotta.
Selvitysosa:Lisäyksestä 3 000 000 euroa aiheutuu ukrainalaisille pakolaisille järjestettävästä ammatillisesta koulutuksesta ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta ja 3 100 000 euroa työvoimakoulutuksena järjestettävän hoiva-avustajakoulutuksen lisäämisestä.
| 2022 IV lisätalousarvio | 6 100 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 26 000 000 |
| 2022 talousarvio | 1 015 393 000 |
| 2021 tilinpäätös | 987 512 055 |
| 2020 tilinpäätös | 963 814 656 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 6 100 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää 1 005 636 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, mistä 70 000 000 euroa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen myönnettäviin perusrahoituksen harkinnanvaraisiin korotuksiin.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 184 800 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 400 opiskelijavuotta.
35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 240 403 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen lukiokoulutukseen, lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen
2) enintään 1 775 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti lukiokoulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä lukioiden kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamisesta koskien tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) | 739 336 000 |
| — kunnallinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (87 410 * 7 207,90 €) | 630 043 000 |
| — yksityinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (9 010 * 7 235,45 €, sis. alv.) | 65 191 000 |
| — kunnallinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (5 540 * 4 420,62 €) | 24 490 000 |
| — yksityinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (1 570 * 4 553,77 €, sis. alv.) | 7 150 000 |
| — erityisen koulutustehtävän lisärahoitus (1,57 % kokonaiskustannuksista) | 12 462 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -500 708 000 |
| Valtionavustukset | 1 775 000 |
| Yhteensä | 240 403 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
| Lukiokoulutus | 7 157,74 euroa/opiskelija |
Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 10 268 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Erityisen koulutustehtävän lisärahoitus | 486 |
| Indeksikorotus (2,5 %) | 6 458 |
| Kustannustenjaon tarkistus | 6 359 |
| Lukiouudistuksen toimeenpano | 4 530 |
| Opiskelijamäärämuutokset | 4 892 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen (HO 2019) | 17 973 |
| Valtionosuuden määräytymisperusteiden tarkentuminen | 1 266 |
| Yhteensä | 41 964 |
| 2022 talousarvio | 240 403 000 |
| 2021 talousarvio | 198 439 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentin määräraha on 240,4 milj. euroa, joka on noin 42 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Merkittävin lisäys (noin 18 milj. euroa) kohdistuu oppivelvollisuuden laajentamiseen. Tämän ohella lukiouudistuksen toimeenpanoon esitetään 4,5 milj. euron lisäys, minkä lisäksi myös momentille 29.20.21 sisältyy 5 milj. euron rahoitus lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman toimeenpanoon.
Lukiokoulutuksen rahoituspohjaa heikentää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin tehty muutos, joka vähentää rahoitusta vuosittain noin 100 milj. eurolla verrattuna lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin (996,13 euroa/opiskelija). Vuoden 2022 talousarvioesitys ei tuo tähän tilanteeseen muutosta. Kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät joutuvat siksi sopeuttamaan toimintaansa tai lisäämään omaa rahoitusosuuttaan. Jatkossa on arvioitava, miten em. rahoitusleikkaus voidaan vähitellen poistaa.
Valiokunta pitää tärkeänä koronapandemian aiheuttamien hyvinvointi- ja oppimisvajeiden huomioimista myös lukiokoulutuksen resursseissa. Lukiokoulutukseen on vuosina 2020 ja 2021 osoitettu 32 milj. euron koronatuki, mutta lisätuen tarvetta on tarpeen arvioida sekä ensi vuonna että myös pidemmällä aikavälillä. Pandemian aiheuttama perusopetuksen oppimisvaje vaikeuttaa myös lukiokoulutuksen suorittamista, sillä monet lukion tänä syksynä aloittaneet ovat olleet etäopetuksessa suuren osan peruskoulun viimeisestä vuodesta.
Valiokunta korostaa myös opiskelijahuollon palveluiden vahvistamista sekä tukitoimien ja mm. kouluterveydenhuollon ja etenkin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden riittävyyttä.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 240 403 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen lukiokoulutukseen, lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen
2) enintään 1 775 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti lukiokoulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä lukioiden kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 17 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 17 000 000 euroa avustusten maksamiseen lukiokoulutuksen järjestäjille oppimisen puutteiden korjaamiseksi ja opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronavirusepidemian johdosta tarvittavista tukitoimista osaamisvajeiden paikkaamiseksi ja opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
| 2022 II lisätalousarvio | 17 000 000 |
| 2022 talousarvio | 240 403 000 |
| 2021 tilinpäätös | 200 515 386 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 17 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 17 000 000 euroa avustusten maksamiseen lukiokoulutuksen järjestäjille oppimisen puutteiden korjaamiseksi ja opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi.