Talousarvioesitys 2022

10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet varhaiskasvatukselle, esi- ja perusopetukselle ja vapaalle sivistystyölle ovat:

— Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, oppimistulokset parantuvat, eriarvoisuus vähentyy ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee.
— Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen.
— Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimus- ja arviointihankkeilla.

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, oppimistulokset parantuvat, eriarvoisuus vähentyy ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on tutkittuun tietoon ja vahvaan pedagogiikkaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Varhaiskasvatusta ja esi- ja perusopetusta kehitetään lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö. Esi- ja perusopetuksen osalta turvataan oppilas- ja opiskelijahuolto.

Toiminnalliset tavoitteet

— Varhaiskasvatusta toteutetaan laadukkaasti siten, että lasten kehitystä ja oppimista sekä heidän hyvinvointiaan edistetään kokonaisvaltaisesti ja tuen kokonaisuutta kehitetään edelleen.
— Esi- ja perusopetus toteutetaan tasa-arvoisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen läpäisy entisestään paranee.
— Toteutetaan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen Oikeus oppia -ohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa tasa-arvoa ja laatua, kaventaa ja ennaltaehkäistä oppimiseroja sekä vahvistaa oppimisen tukea ja opetuksen laatua. Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi sekä osallistumisasteen nostamiseksi osana ohjelmaa muun muassa toteutetaan kaksivuotisen esiopetuksen pilotointihanketta sekä kehitetään kolmiportaisen tuen mallia. Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi ohjelmassa mm. valmistellaan toimenpiteitä sosioekonomisen segregaatiokehityksen vähentämiseksi valmistelemalla ehdotus myönteisen erityiskohtelun määrärahan vakiinnuttamisesta. Lisäksi ohjelmassa kehitetään varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen johtajuutta ja tuetaan oppilaiden ja lasten lukutaidon ja -kulttuurin varhaista kehitystä. Ohjelmaa tukee kansallinen Oikeus oppia - varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen foorumi ja useat työryhmät.
— Lasten ja oppilaiden medialukutaitoa, tieto- ja viestintäteknologian osaamista sekä ohjelmoinnin osaamista vahvistetaan osana Oikeus oppia -ohjelmaa valtakunnallisella Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmalla
— Edistetään oppijoiden hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi.
— Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa jatketaan toimenpiteitä koronavirusepidemiasta johtuvien vaikutusten vähentämiseksi.
— Toteutetaan toimenpideohjelmaa oppilaanohjauksen kehittämiseksi ja arvioidaan ja vahvistetaan perusopetuksen tehostetun oppilaanohjauksen toimeenpanoa.
— Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja.
— Valmistellaan valtakunnallinen sitouttavan kouluyhteisötyön malli koulupudokkuuden ja koulupoissaolojen vähentämiseksi ja koulupudokkuuden ennaltaehkäisemiseksi.
— Edistetään jatkuvan oppimisen periaatteita vapaassa sivistystyössä kehittämällä yksilöityjä koulutusratkaisuja aikuisille, joilla on puutteita perustaidoissa. Toteutetaan toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.

OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2009—2018 ja tavoite 2021

	2009 toteutuma	2012 toteutuma	2015 toteutuma	2018 toteutuma	2021¹⁾ tavoite

Lukutaito	536	524	526	520	530—550
Matematiikka	541	519	511	507	530—550
Luonnontiede	554	546	531	522	530—550

¹⁾ Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2022.

Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin: PISA-tutkimuksen pääalueen pistemäärän muutos sosioekonomisen kertoimen (ESCS¹⁾) kasvaessa yhdellä keskihajonnalla¹⁾

	2009 toteutuma	2012 toteutuma	2015 toteutuma	2018 toteutuma	2021³⁾ tavoite

Pääalue	Luonnontiede	Lukutaito	Matematiikka	Luonnontiede	Lukutaito
Pistemäärä	29	33	41	38	20—28

¹⁾ ESCS-indeksi (PISA Index of Economic, Social and Cultural Status) sisältää vanhempien ammatit ja koulutuksen sekä perheen varallisuuden.

²⁾ Pistemäärä kuvaa sitä, kuinka paljon suorituspistemäärä keskimäärin muuttuu, kun sosioekonomisen indeksi arvo kasvaa yhden keskihajonnan verran. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä voimakkaampi on sosioekonomisen taustan yhteys suorituksiin.

³⁾ Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2022.

Oppilaiden välinen osaamisero PISA-tutkimuksessa (keskihajonta)¹⁾

	2009 toteutuma	2012 toteutuma	2015 toteutuma	2018 toteutuma	2021²⁾ tavoite

Lukutaito	86	95	94	100	85—90
Matematiikka	82	85	82	82	75—80
Luonnontiede	89	93	96	96	85—90

¹⁾ Mitä suurempi keskihajonta on, sitä suurempi oppilaiden välinen osaamisero on.

²⁾ Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2022.

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen

Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää toimialan ohjauksen kehittämistä strategisesti.

Toiminnalliset tavoitteet

— Toimialan yleisiä suunnittelu- ohjaus- ja valvontatehtäviä vahvistetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietojohtamista. Varhaiskasvatuksen raportointia kehitetään tietovarannon tietojen pohjalta. Varhaiskasvatuksen tiedontuotantoa täydentämään perustetaan varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmä.
— Edistetään varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietopohjaa, tutkimusta ja tutkimusperustaista päätöksentekoa toteuttamalla tiedon hyödyntämisen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on edistää alan kansallisen tutkimusinfrastruktuurin syntymistä ja tuottaa tiedon avoimuuden käytänteet.
— Valmistellaan ja otetaan käyttöön koulutuspoliittisen selonteon mukaisesti peruspalveluiden yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja laatuun, laadun arviointiin sekä väestökehitykseen liittyvää tietotuotantoa ja toimialan strategiseen kehittämiseen liittyviä toimia sekä toteutetaan selvitys- ja tutkimustyötä.

Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat

Tavoitteena on uudistaa koulujen ja oppilaitosten opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että esi- ja perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö vastaavat tulevaisuuden haasteisiin.

Toiminnalliset tavoitteet

— Edistetään varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen digitaalisten ratkaisujen yhteentoimivuutta sekä digitaalisten oppimistuotteiden kehitystä. Toteutetaan perusopetuksen digitalisaation tavoitetilan kuvaus, kuvauksen toteuttamista tukevat digitaaliset ratkaisut sekä arviointikäytäntö digitalisaation toteutumisen sekä digitaalisen osaamisen tason arvioimiseksi.
— Parannetaan koulutustoimijoiden digitaalisia palveluita ja selvitetään valtakunnallisten yhteiskäyttöisten palveluiden toteuttamistarpeita. Tuetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjiä tarjoamalla tukea Koski-palvelun käyttöönottoon ja käyttöön.
— Edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa sekä demokratiakasvatusta osana koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria.
— Vahvistetaan koulujen edellytyksiä purkaa sukupuolisegregaatiota sekä kehittää oppilaiden osaamisidentiteettiä ja vahvuuksia tukevaa pedagogiikkaa.

Lapsi- ja oppilasmäärät vuosina 2019—2022

	2019 toteutuma	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 arvio

Varhaiskasvatus¹⁾	253 727	244 000	235 000	227 000
Esiopetus²⁾	59 682	57 971	57 000	55 000
Perusopetus, oppivelvolliset²⁾	556 271	553 820	558 000	555 000
Perusopetus, oppivelvollisuusiän ylittäneet	4 820	4 677	4 700	4 700
Lisäopetus³⁾	960	1 028	1 000	1 100
Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat	1 690	1 688	1 700	1 700
Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat	9 800	9 798	9 900	9 800
Maahanmuuttajien valmistava opetus	2 845	3 015	3 000	3 000
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään)	2 296	2 078	1 900	2 100

¹⁾ Vuoden 2020 määrä on muista kohdista poiketen arvio. Arvioissa varhaiskasvatusasteen oletetaan pysyvän vuoden 2019 tasolla.

²⁾ Esi- ja perusopetuksen toteutumat ovat toteutumavuoden syksyn 20.9. toteutumatietoja (kunnat, kuntayhtymät, valtio, yliopistot, yksityiset opetuksen järjestäjät). Esiopetuksen oppilasmääräarvioissa 2021—2022 ei ole huomioitu kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua.

³⁾ Lisäopetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus yhdistyvät 1.8.2022 alkaen yhtenäiseksi nivelvaiheen koulutuskokonaisuudeksi (tutkintokoulutukseen valmentava koulutus).

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 514 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri on valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista ja edistää yhdessä kotikunnan kanssa tuen tarpeessa olevan koulunkäyntiä monialaisella asiantuntijuudella. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.

Oppilasmäärät

	2019 toteutuma	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 tavoite

Helsingin ranskalais-suomalainen koulu	814	815	820	825
Suomalais-venäläinen koulu	673	659	685	700
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri	337	326	325	330
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat)	526	493	620	620
Koulukotien perusopetus	106	103	111	111
Helsingin eurooppalainen koulu	288	286	289	289
Yhteensä	2 744	2 682	2 850	2 875

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut

	2019 toteutuma	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 tavoite

Ohjaustoiminta kentällä
— ohjauskäyntejä	766	590	860	980
— ohjauspalveluja käyttäneiden kuntien määrä	234	218	225	225
Tilapäinen opetus ja kuntoutus
— tukijaksopäivät	3 078	2 340	3 230	3 290
— tukijaksojen oppilaat	478	425	455	482

Valteri-koulun kunnille tarjoaman julkisoikeudellisen palvelun subventiota nostetaan 50 prosentista 80 prosenttiin vuodesta 2022 alkaen. Kunnan maksettavaksi jää 20 prosenttia palvelun hinnasta.

Henkilötyövuodet

	2019 toteutuma	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 tavoite

Helsingin ranskalais-suomalainen koulu	78	78	76	75
Suomalais-venäläinen koulu	77	75	79	79
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri	533	527	536	538
Eurooppa-koulut	28	29	32	32
Helsingin eurooppalainen koulu	60	61	61	62
Yhteensä	776	770	784	786
Työtyytyväisyys (1—5)	3,6	3,7	4,0	4,0

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Kielikoulut	7 157 000
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri	27 857 000
Koulukotien perusopetus	1 900 000
Eurooppa-koulut	1 900 000
Helsingin eurooppalainen koulu	3 700 000
Yhteensä	42 514 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2020 toteutuma	2021 varsinainen talousarvio	2022 esitys

Bruttomenot	62 876	62 756	63 014
Bruttotulot	20 177	20 500	20 500
Nettomenot	42 699	42 256	42 514

Siirtyneet erät
— edelliseltä vuodelta siirtyneet	20 736
— seuraavalle vuodelle siirtyneet	14 282

Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 331 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Suomalais-venäläisen koulun ensikertainen kalustaminen	-2 500
Toimintamenojen tasokorotus (siirron palautus momentilta 29.01.02)	2 000
Valteri-koulu Mäntykankaan uusista tiloista aiheutuvan vuokrasopimuksen kustannusvaikutus	800
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-230
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa	4
Palkkausten tarkistukset	184
Yhteensä	258

2022 talousarvio	42 514 000
2021 III lisätalousarvio	4 000
2021 talousarvio	42 256 000
2020 tilinpäätös	36 245 000

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 514 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 314 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.

2022 II lisätalousarvio	314 000
2022 talousarvio	42 514 000
2021 tilinpäätös	42 260 000
2020 tilinpäätös	36 245 000

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 314 000 euroa.

IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)

Momentilta vähennetään 1 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 29.01.01 opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämishankkeiden ja akuutin määrärahatilanteen rahoittamiseen.

2022 IV lisätalousarvio	-1 000 000
2022 II lisätalousarvio	314 000
2022 talousarvio	42 514 000
2021 tilinpäätös	42 260 000
2020 tilinpäätös	36 245 000

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)

Momentilta vähennetään 1 000 000 euroa.

20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 173 035 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) OECD:n ja EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

3) tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen

4) 75 228 000 euroa perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

5) 80 000 000 euroa varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

6) 8 750 000 euroa varhaiskasvatuslain uudistamisen toimeenpanon tuesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

7) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön toimialan strategisia tavoitteita. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa muun muassa päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 97 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi kolme prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


AV-kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirron palautus momentilta 32.20.40)	500
Kertalisäysten poistuminen	-15 000
Naisjärjestöjen avustukset (siirron palautus momentilta 29.10.51)	250
Palvelukeskuksen toimintamenot (siirto momentille 29.01.04)	-200
Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma, sitouttava kouluyhteisötyö (HO 2019 kertaluonteinen)	-8 000
Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma (HO 2019 kertaluonteinen)	30 000
Varhaiskasvatuksen tilastotuotannon aloittaminen (siirto momentille 28.30.01)	-80
Varhaiskasvatuslain uudistuksen toimeenpanon tuki	8 750
Yhteensä	16 220

2022 talousarvio	173 035 000
2021 III lisätalousarvio	-270 000
2021 talousarvio	156 815 000
2020 tilinpäätös	118 415 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)

Momentille myönnetään 172 489 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

4) 85 228 000 euroa perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

5) 70 000 000 euroa varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 4) ja 5) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 4) ja 5).

Vähennys talousarvioesityksen 173 035 000 euroon nähden on 546 000 euroa, mistä 400 000 euroa aiheutuu siirrosta momentille 29.01.02 MPASS-järjestelmän ylläpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen ja 146 000 euroa siirrosta momentille 28.90.30 kiusaamisen ehkäisyyn ja opetuksesta epäämiseen liittyviin oppilashuollon tai muun tuen kustannuksiin.

Talousarvioesitykseen nähden siirto momentin päätösosan kohdasta 5) kohtaan 4) aiheutuu käynnistettävästä esi- ja alkuopetuksen pilotista.

2022 talousarvio	172 489 000
2021 III lisätalousarvio	-270 000
2021 talousarvio	156 815 000
2020 tilinpäätös	118 415 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Valiokunta pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kolmivuotiset kehittämishankkeet jatkuvat. Niihin osoitetaan yhteensä noin 155 milj. euroa, josta perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan osoitetaan noin 85 milj. euroa ja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseen 70 milj. euroa. On niin ikään myönteistä, että varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen uudistuksen toimeenpano etenee (SiVM 14/2021 vp — HE 148/2021 vp) ja että oppilas- ja opiskelijahuoltoa vahvistetaan (SiVM 12/2021 vp — HE 165/2021 vp).

Oppimis- ja hyvinvointivajeen korjaaminen.Pandemian vaikutusten tasoittamiseen varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa on kohdennettu vuosina 2020 ja 2021 yhteensä noin 124 milj. euroa, joiden käyttöaika jatkuu vielä ensi vuonna. Lisäresurssitarvetta on kuitenkin arvioitava tarvittaessa uudelleen, sillä koronaan liittyvät rajoitustoimet ja etäopetus ovat lisänneet oppimisvajetta kaikilla asteilla. Vaikka etäopiskelu on sopinut osalle oppilaista hyvin, lasten ja nuorten väliset erot ovat kasvaneet, kun osa oppilaista on saanut tukea vanhemmiltaan osan jäädessä pelkän etäopetuksen ja koulun tukiverkkojen varaan. On myös tärkeää, että oppimisvajetta paikataan nopeasti, jotta ongelmat eivät pääse pahenemaan. Pitkällä aikavälillä oppimisvajeen hoitamatta jättäminen voi tulla huomattavasti koulutusinvestointeja kalliimmaksi, sillä oppismisvaje heikentää osaamista ja voi heijastua myöhemmin myös työllisyyteen ja hyvinvointiin.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös keväällä 2021 toteutettuun kouluterveyskyselyyn, jonka mukaan korona-aika ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat lisänneet lasten ja nuorten kokemaa yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, sosiaalisia pelkoja, uupumusta ja masennusta. Lapsilla ja nuorilla on samalla merkittäviä ongelmia päästä tarvitsemiensa mielenterveyspalvelujen piiriin. Saadun selvityksen mukaan yksinäisyyden kokemuksella voi olla vakavia vaikutuksia mm. opintojen sujuvuuteen ja opiskelumotivaatioon ja se altistaa myös masennukselle ja mielenterveyden häiriöille.

Valiokunta viittaa jäljempänä momentin 29.40.20 kohdalla esitettyyn ja ehdottaa koululaisten yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävän ohjelman käynnistämistä. Ns. School to Belong -ohjelman tavoitteena on mm. auttaa tunnistamaan ja lievittämään nuorten yksinäisyyttä ja sen haitallisia vaikutuksia terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittää kouluyhteisön yhteisöllisyyttä ja henkilökunnan osaamista.

Valiokunta korostaa koulujen saumatonta yhteistyötä muiden sektoreiden, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kanssa. On erityisen tärkeää varmistaa, että kouluterveydenhuollon palvelut toimivat ja että oppilaat saavat varhaista tukea mielenterveyden ongelmiin. On niin ikään tärkeää, että opettajien osaamista vahvistetaan, jotta haasteellisiin tilanteisiin pystytään tarttumaan oikea-aikaisesti.

Koska pandemia-ajan kesto ja sen seuraukset eivät ole vielä nähtävissä, oppimisen ja hyvinvoinnin puutteiden korjaamiseen on varattava riittävästi aikaa sekä varauduttava tukitoimien ja oppilashuollon riittävään resursointiin myös tulevina vuosina.

Varhaiskasvatuksen opettajien koulutus. Valiokunta viittaa jäljempänä luvun 29.40 kohdalla esitettyyn ja korostaa myös tässä yhteydessä riittävää varhaiskasvatuksen opettajien koulutusta. Pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista on suuri pula kautta maan; erityisen vaikea tilanne on pääkaupunkiseudulla ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa.

Määrärahamuutos. Valiokunta lisää momentille 146 000 euroa, joka vähennetään vastaavasti momentilta 28.90.30. Muutos aiheutuu siitä, että budjettilakina annetun perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta ym. annetun lain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 127/2021 vp) käsittely eduskunnassa on edelleen kesken.

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 172 635 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) OECD:n ja EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

3) tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen

4) 85 228 000 euroa perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

5) 70 000 000 euroa varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

6) 8 750 000 euroa varhaiskasvatuslain uudistamisen toimeenpanon tuesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

7) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentilta vähennetään 196 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennyksestä 146 000 euroa on siirtoa momentille 28.90.30 kiusaamisen ehkäisyyn ja opetuksesta epäämiseen liittyvistä oppilashuollon tai muun tuen kustannuksiin ja 50 000 euroa siirtoa momentille 29.01.02 kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötasotestaukseen.

2022 II lisätalousarvio	-196 000
2022 talousarvio	172 635 000
2021 tilinpäätös	156 545 000
2020 tilinpäätös	118 415 000

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentilta vähennetään 196 000 euroa.

30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 488 609 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 9 800 000 euroa edellä mainitun lain mukaisiin joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin sekä muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 9 583 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen

4) enintään 20 050 000 euroa edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettujen avustusten maksamiseen

5) edellä mainitun lain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

6) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi

7) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen

8) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla

9) enintään 11 600 000 euroa oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS

1. Esi- ja perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus)
1.1. Perusopetukseen valmistava opetus	41 512 000
1.2. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus	51 385 000
1.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat viisivuotiaat	3 554 000
1.4. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään)	3 800 000
1.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen	3 955 000
1.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus	3 922 000
1.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset	58 139 000
1.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset	208 837 000
1.9. Sisäoppilaitoslisä	2 884 000
1.10. Koulukotikorotus	834 000
1.11. Joustavan perusopetuksen lisä (enintään)	6 000 000
1.12. Lisäopetus (1.8. alk. tutkintokoulutukseen valmentava koulutus)	8 675 000
1.13. Yksityisten kielikoulujen kaksivuotisessa esiopetuksessa olevat viisivuotiaat	399 000

2. Aamu- ja iltapäivätoiminta
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus	50 240 000

Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä	444 136 000

VALTIONAVUSTUKSET

3. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset	9 583 000
3.1. Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen, taitojen, valmiuksien ja pedagogisten käytäntöjen kehittämiseen ja alueellisen ja yksilöllisen yhdenvertaisuuden tukemiseen sekä digitalisaation yhteentoimivuuden edistämiseen (enintään)	3 800 000
3.2. Laajamittainen ja suppea kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta (enintään)	842 000
3.3. Kerhotoiminnan tukeminen (enintään)	2 865 000
3.4. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään)	2 076 000

4. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset	22 250 000

4.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin mukaisiin valtionavustuksiin saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisesti	2 200 000
4.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään)	75 000
4.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään)	19 975 000

5. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset
5.1. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään)	240 000
5.2. Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen (enintään)	11 600 000

6. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat valtionavustukset
6.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki	500 000
6.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaiset menot	300 000

Valtionavustukset yhteensä	44 473 000


Yhteensä	488 609 000

Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)


Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa	7 452,22 euroa/asukas
Aamu- ja iltapäivätoiminta	26,00 euroa/ohjaustunti

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus osana perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaa (HO 2019 kertaluonteinen)	-2 000
Kertalisäysten poisto	-35
Kustannustenjaon tarkistus	8 331
Määräytymisperusteiden tarkentuminen	-113
Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen perusopetuksessa ja toisella asteella (HO 2019)	1 660
Valtionosuuden indeksikorotus (2,5 %)	9 587
Yhteensä	17 430

2022 talousarvio	488 609 000
2021 III lisätalousarvio	40 000 000
2021 talousarvio	471 179 000
2020 tilinpäätös	815 676 641

Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)

Määrärahaa saa käyttää:

10) enintään 2 400 000 euroa aikuisten perusopetuksen suoritteiden alenemisen vuoksi maksettaviin avustuksiin yksityisille opetuksen järjestäjille.

Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 10) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 10).

Perustelujen täydennys talousarvioesitykseen nähden aiheutuu momentin sisäisestä uudelleenkohdennuksesta aikuisten perusopetuksen valtionavustusten maksamiseksi koronavirustilanteen aiheuttaman rahoitustason laskun vuoksi.

2022 talousarvio	488 609 000
2021 III lisätalousarvio	40 000 000
2021 talousarvio	471 179 000
2020 tilinpäätös	815 676 641

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 488 609 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen

3) enintään 9 583 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen

4) enintään 20 050 000 euroa edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettujen avustusten maksamiseen

7) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen

9) enintään 11 600 000 euroa oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen

10) enintään 2 400 000 euroa aikuisten perusopetuksen suoritteiden alenemisen vuoksi maksettaviin avustuksiin yksityisille opetuksen järjestäjille.

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 126 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen enintään 67 000 000 euroa lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä enintään 58 000 000 euroa oppimisen puutteiden korjaamiseksi tarvittaviin tukitoimiin varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 21 050 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 § 2 momentissa tarkoitettujen avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Lisäyksestä 67 000 000 euroa aiheutuu Ukrainan kriisin johdosta maksettavasta avustuksesta turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien lasten varhaiskasvatukseen, 58 000 000 euroa koronaepidemiasta johtuvan oppimisvajeen paikkaamiseen tarkoitetusta avustuksesta ja 1 000 000 euroa Ukrainasta saapuvien esi- ja perusopetus- sekä lukioikäisten suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen tukemisesta.

2022 II lisätalousarvio	126 000 000
2022 talousarvio	488 609 000
2021 tilinpäätös	490 713 396
2020 tilinpäätös	815 676 641

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 126 000 000 euroa.

IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)

Momentilta vähennetään 3 500 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 63 500 000 euroa avustusten maksamiseen turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien lasten varhaiskasvatukseen.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu siirrosta momentille 29.10.31 suomen ja ruotsin kielen opetuksen järjestämiseen Ukrainasta tuleville turvapaikanhakijoille.

2022 IV lisätalousarvio	-3 500 000
2022 II lisätalousarvio	126 000 000
2022 talousarvio	488 609 000
2021 tilinpäätös	490 713 396
2020 tilinpäätös	815 676 641

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)

Momentilta vähennetään 3 500 000 euroa.

31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 173 241 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle, mistä valtionosuuteen oikeuttavien yksikköjen enimmäismäärän estämättä enintään 11 830 000 euroa 100 %:n valtionosuutena maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksyttyyn koulutukseen

2) enintään 3 515 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt

	enimmäismäärä	yksikkö

Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin	1 704 278	opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin	242 649	opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin	159 514	opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin	52 887	opetustunti

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärästä kansanopistojen ylläpitäjille myönnetään oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen 100 % valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 3 500 000 euroa. Kotoutumissuunnitelmaan hyväksytylle koulutukselle suunnataan kansalaisopistoille, kesäyliopistoille ja opintokeskuksille opetustunteja sekä kansanopistoille opiskelijaviikkoja.

Opetustuntien tai opiskelijaviikkojen enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 10 §:n muuttamisesta (HE 113/2021 vp).

Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)

	Valtionosuus	Valtionavustus	Yhteensä

Kansalaisopistot	87 552 000	2 149 000	89 701 000
Kansanopistot	47 916 000	1 166 000	49 082 000
Opintokeskukset	17 408 000	150 000	17 558 000
Kesäyliopistot	5 020 000	50 000	5 070 000
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus	11 830 000	-	11 830 000
Yhteensä	169 726 000	3 515 000	173 241 000

Vapaan sivistystyön valtionosuuksilla ja valtionavustuksilla mahdollistetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutuminen. Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat


Kansalaisopistot	89,48 euroa/opetustunti
Kansanopistot	297,48 euroa/opiskelijaviikko
Opintokeskukset	167,66 euroa/opetustunti
Kesäyliopistot	156,94 euroa/opetustunti

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


AV-kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirron palautus momentilta 32.20.40)	500
Kertalisäysten poistuminen	-1 900
Kustannustason tarkistus, kansalaisopistot	2 375
Kustannustason tarkistus, kansanopistot	52
Kustannustason tarkistus, kesäyliopistot	51
Kustannustason tarkistus, opintokeskukset	-198
Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus	5 000
Oppivelvollisuuden laajentaminen	1 700
Valtionosuuden indeksikorotus (2,5 %)	2 668
Yhteensä	10 248

2022 talousarvio	173 241 000
2021 III lisätalousarvio	7 500 000
2021 talousarvio	162 993 000
2020 tilinpäätös	181 190 453

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Momentin määräraha on 173,2 milj. euroa, joka on noin 10 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän. Määrärahan korotuksesta noin puolet aiheutuu kustannustason tarkistuksista, minkä lisäksi maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen ehdotetaan lisäystä 5 milj. euroa. Näin kotoutumiskoulutukseen on käytettävissä yhteensä 11,83 milj. euroa, mikä on merkittävä muutos aikaisempaan noin 4,9 milj. euroon verrattuna.

Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoituksen riittävyyttä edelleen seurataan.

Maahanmuuttajien osaamisen parantamiseksi on myös perusteltua selvittää mahdollisuudet lisätä valtionosuusrahoitusta tilanteissa, joissa kotoutumisaika on jo päättynyt. Esim. pitkään kotona olleiden maahanmuuttajanaisten tai muutoin työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttajien työllistymistä voitaisiin edistää mm. kielitaitoa sekä kulttuuri-, yhteiskunta- ja työelämävalmiuksia edistävällä koulutuksella. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen sekä kotoutumisajan päättymisen jälkeen tarvittavaan kielitaito- ym. koulutukseen osoitetaan riittävät resurssit vuosia 2023—2026 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty myös siihen, ettei kansanopistoille ole osoitettu riittävää rahoitusta oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuviin oppimateriaalihankintoihin. Saadun selvityksen mukaan rahoituksen tasoa ollaan kuitenkin nostamassa siten, että myös oppimateriaalikustannukset otetaan huomioon. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022. Jatkossa on myös syytä arvioida, onko kansanopistojen järjestämään oppivelvollisuuskoulutukseen varattu rahoitus riittävä opiskelijamääriin nähden.

Valiokunta korostaa vapaan sivistystyön roolia myös jatkuvan ja elinikäisen oppimisen edistämisessä, sillä sen kautta voidaan tavoittaa henkilöitä, jotka eivät muuten osallistu koulutukseen. Koronapandemian jälkeen on tarvetta panostaa mm. osaamis-, liikunta- ja terveysvajetta korjaaviin toimiin. Vapaan sivistystyön toimijoilla on myös tärkeä rooli heikon pohjakoulutuksen omaavien tietotaidon ja digitaalisen osaamisen parantamisessa.

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 173 241 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) enintään 3 515 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt

	enimmäismäärä	yksikkö

Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin	1 704 278	opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin	242 649	opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin	159 514	opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin	52 887	opetustunti

Opetustuntien tai opiskelijaviikkojen enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että valtionosuuteen oikeuttavien yksikköjen enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää enintään 13 330 000 euroa 100 %:n valtionosuutena maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksyttyyn koulutukseen.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 3 577 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu suomen ja ruotsin kielen opetuksen järjestämisestä Ukrainasta tuleville turvapaikanhakijoille. Lisäksi kansanopistojen valtionosuusrahoituksesta siirretään 62 000 euroa valtionavustuksiin kansanopistoissa olevien oppivelvollisten oppimateriaalien rahoittamiseksi.

2022 II lisätalousarvio	1 500 000
2022 talousarvio	173 241 000
2021 tilinpäätös	169 770 477
2020 tilinpäätös	181 190 453

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 3 577 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että valtionosuuteen oikeuttavien yksikköjen enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää enintään 16 830 000 euroa 100 %:n valtionosuutena maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksyttyyn koulutukseen.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu siirrosta momentilta 29.10.30 suomen ja ruotsin kielen opetuksen järjestämiseen Ukrainasta tuleville turvapaikan hakijoille.

2022 IV lisätalousarvio	3 500 000
2022 II lisätalousarvio	1 500 000
2022 talousarvio	173 241 000
2021 tilinpäätös	169 770 477
2020 tilinpäätös	181 190 453

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000 euroa.

51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 7 513 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 518 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) 6 019 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle

3) 976 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Yleissivistävän koulutuksen järjestöille	271 000
Kesälukioseura ry:lle	128 000
Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola -toiminnan tukemiseen	148 000
Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen	429 000
Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin	518 000
Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan	1 916 000
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan	2 195 000
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan	1 117 000
Karjalan Liitolle	131 000
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan	499 000
Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan	83 000
Kriittisen korkeakoulun toimintaan	78 000
Yhteensä	7 513 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kertalisäysten poistuminen	-1 205
Naisjärjestöjen avustukset	250
Naisjärjestöjen avustukset (siirron palautus momentille 29.10.20)	-250
Yhteensä	-1 205

2022 talousarvio	7 513 000
2021 talousarvio	8 718 000
2020 tilinpäätös	9 096 240

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Suomi-koulujen avustuksiin ehdotetaan 429 000 euron määrärahaa, joka vastaa aiempien vuosien tasoa. Suomi-kouluja rahoitetaan myös lukukausimaksuilla ja muilla avustuksilla, minkä lisäksi kouluilla on omaa varainhankintaa. Lukuvuonna 2020—2021 kouluja toimi yli 30 maassa ja niissä opiskeli yhteensä noin 3 400 ulkosuomalaislasta ja -nuorta. Etäkoulu Kulkuri ja Nomadskolan ovat puolestaan ulkomailla asuvan oppilaan verkkokouluja, joiden rahoitus perustuu valtionavustukseen ja lukuvuosimaksuihin. Talousarviorahoitus on ollut vuodesta 2011 lähtien 140 000—148 000 euroa. Kulkurista on kehittynyt jo lähes 500 oppilaan verkkokoulu, jonka osaamista hyödynnetään myös kotimaassa järjestettävässä etäopetuksessa. Viime vuosina on kasvanut erityisesti kaikkia aineita opiskelevien yläkoululaisten määrä.

Niukan perusrahoituksen vuoksi eduskunta on osoittanut em. kouluille jo useiden vuosien ajan lisärahoitusta. Valiokunta viittaa aiemmin lausumaansa (mm. VaVM 36/2020 vp — HE 146/2020 vp) ja pitää tärkeänä, että em. koulujen toiminnan rahoituspohjaa vahvistetaan, jotta toiminta saadaan kestävälle pohjalle ja sitä voidaan suunnitella pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.

Valiokunta lisää momentille 1 400 000 euroa, josta osoitetaan

— 400 000 euroa Naisjärjestöjen valtionavustuksiin
— 200 000 euroa Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle
— 70 000 euroa Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle
— 70 000 euroa Marttaliitto ry:lle
— 10 000 euroa Finlands svenska Marthaförbund rf:lle
— 50 000 euroa Karjalan Liitto ry:lle
— 50 000 euroa Kriittiselle korkeakoululle
— 300 000 euroa Suomi-koulujen toimintaan
— 250 000 euroa Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja Nomadskolanin toimintaan.

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 8 913 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 918 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) 6 469 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle

3) 1 526 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.