Talousarvioesitys 2022
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 7 984 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen
3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen
4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin
5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen
6) enintään 1 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
7) enintään 2 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Kunnan peruspalvelujen valtionosuus | |
| Laskennalliset kustannukset | 30 903 655 |
| — ikärakenne | 21 527 770 |
| — sairastavuus | 7 317 782 |
| — työttömyys | 567 659 |
| — kaksikielisyys | 114 276 |
| — vieraskielisyys | 928 165 |
| — asukastiheys | 223 870 |
| — saaristoisuus | 16 207 |
| — saaristo-osakunta | 10 680 |
| — koulutustausta | 197 246 |
| Kuntien rahoitusosuus | 23 613 470 |
| Valtionosuus | 7 290 184 |
| Lisäosat | 372 912 |
| Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus | 790 858 |
| Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus | 10 000 |
|---|---|
| Oppilaitosten perustamiskustannusten valtioavustusten siirto | 1 000 |
| Kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 2 000 |
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) | 11 124 |
| Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 7 579 |
| Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset | -501 157 |
| Yhteensä | 7 984 500 |
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 23,59. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2020/2021 asukasluku on 5 503 664.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee 25,67 prosentista 23,59 prosenttiin vuonna 2022. Muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,30 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 % sekä 0,80 prosenttiyksikköä erillisen valtionosuuskorotuksen johdosta. Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1,87 prosenttiyksikköä liittyen kuntien ja valtion välisen vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen neutralisointiin sekä 0,55 prosenttiyksikköä vuosien 2016, 2018 ja 2019 indeksikorotuksiin liittyvien vähennysten ja 0,76 prosenttiyksikköä kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen muuttamisesta määräaikaisista vähennyksistä pysyviksi vähennyksiksi.
Vuoden 2022 valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus on 563 502 000 euroa. Johtuen siitä, että kuntataloutta on tuettu voimakkaasti vuonna 2020 ja koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset kompensoidaan kunnille myös vuonna 2021, vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen valtionosuusvaikutusta ei huomioida, vaan valtionosuuteen tehdään kustannustenjaon tarkistuksen vaikutusta vastaava vähennys. Valtionosuutta korotetaan kuitenkin erillisellä 245 700 000 euron lisäyksellä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuslain muutoksen yhteydessä esitetään lisäksi muutoksia valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen liittyviin säännöksiin. Muutosten tavoitteena on selkeyttää kustannustenjaon tarkistuksen toteuttamistapaa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (koulukuraattori- ja psykologimitoitus), minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 8 400 000 euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen lastensuojelulain 13 b §:n muuttamisesta (lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoitus), minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 4 800 000 euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen varhaiskasvatuslain muuttamisesta (pedagoginen tuki ja varhaiskasvatuksen rakenne), minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 6 250 000 euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta (kuntoutustarpeen arvioinnin kehittäminen), minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 000 000 euroa.
Valtionosuuden tasossa on vuonna 2022 lisäksi huomioitu uusina ja laajenevina tehtävinä 43 700 000 euroa vanhuspalvelulain muutoksesta (hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus) johtuen, 28 000 000 euroa asiakasmaksulain uudistuksesta johtuen, 12 000 000 euroa lastensuojelun jälkihuoltoon liittyen, 10 000 000 euroa seulontaohjelman laajennukseen liittyen, 2 800 000 euroa oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyen ja 2 000 000 euroa liittyen kuntien velvollisuuteen osallistua sote-uudistuksen valmisteluun.
Vuonna 2022 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,5 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 187 939 000 euroa.
Valtionosuuden tasossa on vuonna 2022 huomioitu 10 000 000 euron vähennys liittyen kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen (siirto momentille 28.90.31). Kuntien valtionosuuden harkinnanvaraiseen korottamiseen osoitetaan 10 000 000 euroa.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)
| Perushinta | Laskennallinen kustannus |
| Ikärakenteen mukaan | |
| — 0—5-vuotiaat (9 713,40 euroa/as) | 2 934 952 |
| — 6-vuotiaat (10 305,81 euroa/as) | 608 249 |
| — 7—12-vuotiaat (8 595,97 euroa/as) | 3 195 036 |
| — 13—15-vuotiaat (14 733,62 euroa/as) | 2 699 067 |
| — 16—18-vuotiaat (4 728,33 euroa/as) | 840 428 |
| — 19—64-vuotiaat (1 157,21 euroa/as) | 3 657 776 |
| — 65—74-vuotiaat (2 306,20 euroa/as) | 1 624 139 |
| — 75—84-vuotiaat (6 457,42 euroa/as) | 2 522 688 |
| — 85-vuotiaat ja vanhemmat (22 359,45 euroa/as) | 3 445 435 |
| Sairastavuuden mukaan (1 329,62 euroa/as) | 7 317 782 |
| Työttömyyden mukaan (103,34 euroa/as) | 567 659 |
| Kaksikielisyyden mukaan (318,57 euroa/as) | 114 276 |
| Vieraskielisyyden mukaan (2 237,66 euroa/as) | 928 165 |
| Asukastiheyden mukaan (45,00 euroa/as) | 223 870 |
| Saaristoisuuden mukaan (438,47 euroa/as) | 16 207 |
| Saaristo-osakunta aseman mukaan (320,75 euroa/as) | 10 680 |
| Koulutustaustan mukaan (457,42 euroa/as) | 197 246 |
| Yhteensä | 30 903 655 |
|---|
Kuntien rahoitusosuus
| Asukasluku | 5 503 664 |
| Rahoitusosuus, euroa/as | 4 290,50 |
| Rahoitusosuus, 1 000 euroa | 23 613 470 |
Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)
| Perushinta | |
| Syrjäisyyden mukaan (226,40 euroa/as) | 136 866 |
| Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (68,71 euroa/as) | 232 305 |
| Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 875,50 euroa/as) | 3 741 |
| Yhteensä | 372 912 |
|---|
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)
| Lisäykset | Vähennykset | Netto |
| 1 476 589 | -685 730 | 790 858 |
Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)
| Valtionosuuden vähennykset | |
| — verotulotasauksen muutoksen neutralisointi | -106 911 |
| — aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys | -275 |
| — kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2020 toteutuma | -356 958 |
| — lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus | -22 565 |
| — siirto momentille 28.90.32 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään | -10 000 |
| — kuntien valtionosuuden harkinnanvarainen korotus | -10 000 |
| — siirto momentille 28.90.31 vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen | -10 000 |
| — siirto momentille 28.90.31 kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen | -10 000 |
| — pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvä vähennys | -6 990 |
| Vähennykset yhteensä | -533 699 |
| Valtionosuuden lisäykset | |
| — työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä | 29 549 |
| — v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus | 497 |
| — maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys | 495 |
| — korvaus kunnille velvollisuudesta osallistua sote-uudistuksen valmisteluun | 2 000 |
| Lisäykset yhteensä | 32 542 |
Muu rahoitus (1 000 euroa)
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset | 11 124 |
| Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 7 579 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Asiakasmaksulain muutokseen liittyneen kertaluonteisen korvauksen poistuminen | -900 |
| Asiakasmaksulain uudistus | 28 000 |
| Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutosten vaikutus | 54 194 |
| Indeksikorotus | 187 939 |
| Kirjastojen perustamiskustannushankkeet | 200 |
| Korvaus kunnille velvollisuudesta osallistua sote-uudistuksen valmisteluun | 2 000 |
| Kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvausten muutos | 5 147 |
| Kuntien automaattisen talousraportoinnin ylläpitokustannuksiin liittyvä vähennys | -150 |
| Kuntien harkinnanvarainen yhdistymisavustus (siirto momentille 28.90.31) | -10 000 |
| Lastensuojelun henkilöstömitoitus | 4 800 |
| Lastensuojelun jälkihuollon laajennus | 12 000 |
| Muut muutokset | -3 214 |
| Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet | -700 |
| Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen | 8 400 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen | 2 800 |
| Perustoimeentulon kuntien maksuosuuden muutos | -19 810 |
| Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen muutos | 6 500 |
| Sairausvakuutuslain muutos (kuntoutustarpeen arvioinnin kehittäminen) | 1 000 |
| Seulontaohjelman laajennus | 10 000 |
| Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vuodelle 2022 | 563 502 |
| Valtionosuuden tason korotus | 245 700 |
| Vanhuspalvelulain muutos (hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus 0,7) | 43 700 |
| Varhaiskasvatuksen tuki | 6 250 |
| Vuoden 2021 harkinnanvaraisen valtionosuuden lisäyksen poistuminen | -20 000 |
| Vuoden 2021 kertaluonteisen valtionosuuden korotuksen poistuminen | -280 000 |
| Vuoden 2021 laskennassa käytettävien lopullisten laskentatekijöiden vaikutus | 2 546 |
| Vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistusta vastaava vähennys | -563 502 |
| Yksityisten opetuksenjärjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveron muutos | 438 |
| Yhteensä | 286 840 |
| 2022 talousarvio | 7 984 500 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 2 808 000 |
| 2021 talousarvio | 7 697 660 000 |
| 2020 tilinpäätös | 8 649 950 270 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 7 983 612 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 7 984 500 000 euroon nähden on 888 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 1 034 000 euroa kotikuntaa vailla olevien oppilaiden määrää koskevan laskentatiedon sekä yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveron korvausta koskevan laskentatiedon muutoksista ja lisäyksenä 146 000 euroa liittyen hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 127/2021 vp).
| 2022 talousarvio | 7 983 612 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 2 808 000 |
| 2021 talousarvio | 7 697 660 000 |
| 2020 tilinpäätös | 8 649 950 270 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Kuntien valtionavut (laskennalliset valtionosuudet, valtionavustukset ja veromenetysten korvaukset) ovat valtion vuoden 2022 talousarvioesityksessä yhteensä 13,1 mrd. euroa, mikä on noin 900 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Mikäli vuoden 2021 lisätalousarviot otetaan huomioon, ehdotetut valtionavut vuodelle 2022 ovat 1,1 mrd. euroa pienemmät kuin vuonna 2021. Aleneminen aiheutuu pääasiassa vuodelle 2021 budjetoitujen määräaikaisten koronatukien poistumisesta. Kuntien laskennalliset valtionosuudet kasvavat vuodesta 2021 noin 350 milj. euroa (3,9 %) ja nousevat näin 9,1 mrd. euroon. Verotulomenetysten korvaukset kasvavat puolestaan noin 300 milj. euroa (12,4 %) yhteensä 2,6 mrd. euroon.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan vuonna 2022 hieman alle 8 mrd. euroa. Tämä on noin 290 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa, vaikka koronavirustilanteeseen liittynyt 300 milj. euron kertaluonteinen lisäys poistuu. Valtionosuuden kasvua selittävät mm. indeksikorotukset (188 milj. euroa) sekä 246 milj. euron erillinen valtionosuuden korotus, josta hallitus päätti kevään 2021 kehysriihessä. Myös kuntien uudet ja laajenevat tehtävät lisäävät valtionosuutta (116 milj. euroa). Näistä taloudellisesti merkittävimmät ovat vanhuspalvelulain muutos (43,7 milj. euroa), sote-asiakasmaksulain uudistus (28,0 milj. euroa), lastensuojelun jälkihuollon laajennus (12 milj. euroa), seulontaohjelman laajennus (10 milj. euroa) sekä oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen (8,4 milj. euroa).
Vuoden 2022 valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen vaikutus on 564 milj. euroa. Hallitus päätti kuitenkin kevään 2021 kehysriihen yhteydessä, että kustannustenjaon tarkistuksen valtionosuusvaikutusta ei huomioida johtuen siitä, että kuntataloutta on tuettu voimakkaasti vuonna 2020 ja tukea jatketaan vuonna 2021, minkä lisäksi koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset kompensoidaan kunnille. Valtionosuutta korotetaan kuitenkin edellä mainitulla erillisellä 246 milj. euron lisäyksellä. Näiden kahden toimenpiteen yhteinen nettovaikutus on noin 318 milj. euroa valtionosuuksien tasoa vähentävä vuonna 2022, minkä lisäksi kiky-sopimukseen liittyvä vähennys (-234 milj. euroa) muuttuu pysyväksi vähennykseksi ja pienentää pysyvästi kunnan peruspalvelujen valtionosuusrahoitusta vuodesta 2022 alkaen.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee näin 25,67 prosentista 23,59 prosenttiin vuonna 2022. Yli puolet muutoksesta on kuitenkin momentin sisäistä teknistä muutosta, joka ei vähennä kuntien saaman valtionosuuden määrää.
Valiokunta pitää tärkeänä, että resurssien riittävyyttä seurataan. Valiokunta pitää myönteisenä, että kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen esitetään kertaluonteista 2 milj. euron korotusta, joka liittyy kuntien velvollisuuteen osallistua sote-uudistuksen valmisteluun. Kuten edellä on todettu, myös tämän määrärahan riittävyyttä on seurattava, sillä uudistusta koskevan lainsäädännön voimaantulo luo kunnille useita kustannuksia aiheuttavia uusia velvoitteita sekä ennen järjestämistehtävien siirtymistä hyvinvointialueille että sen jälkeen vuodesta 2023 lukien.
Valiokunta toteaa, että vuoden 2022 talousarvioesitykseen ei sisälly enää uusia päätöksiä kuntien koronatuista, mutta vuoden 2021 avustuksista osa ajoittuu vasta vuoteen 2022. Tämä tukee kuntien mahdollisuuksia vastata koronan jälkihoitoon myös ensi vuonna. Samalla on kuitenkin varauduttava myös koronatukien jatkamiseen, mikäli epidemiatilanne niin edellyttää.
Koronakriisin arvioidaan aiheuttaneen myös laajempaa ja pitkäkestoisempaa hyvinvointivajetta, joka ilmenee mm. oppimisvajeina, heikentyneenä toimeentulona, yksinäisyytenä sekä henkisenä pahoinvointina. Valiokunta nostaa erityisesti esille lasten ja nuorten kokeman pahoinvoinnin, jonka vaikutukset saattavat olla pitkäkestoisia ja jotka voivat näkyä vasta viiveellä. Koska hoito- ja palveluvelan suuruutta ei pystytä vielä tässä vaiheessa täysin arvioimaan, on erittäin tärkeää seurata tilannetta ja varautua toimiin, joilla vältetään pitkäkestoisten ja pysyvien vaurioiden syntyminen. Valiokunta toteaa, että tällaisen sosiaalisen velan hoitamatta jättäminen lisää sekä inhimillistä hätää että myös yhteiskunnan maksettavaksi tulevia kustannuksia tulevaisuudessa.
Määrärahamuutos.Valiokunta vähentää momentilta 146 000 euroa, joka lisätään vastaavasti momentille 29.10.20. Määräraha liittyy hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta ym. annetun lain muuttamisesta (HE 127/2021 vp), jonka käsittely on eduskunnassa edelleen kesken.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 7 983 466 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen
3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen
4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin
5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen
6) enintään 1 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
7) enintään 2 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 3 334 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 8 600 000 euroa vuonna 2021 käyttämättä jääneiden kuntarakennelain (1698/2009) 56 a § mukaisten vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien yhdistymisavustusten palautuksena ja 146 000 euroa siirtona momentilta 29.10.20 perusopetuslain muuttamisesta annetun lain (163/2022) kustannusvaikutuksista sekä vähennyksenä 5 412 000 euroa liittyen vuoden 2022 valtionosuuden lopullisten määräytymistekijöiden valmistumiseen.
| 2022 II lisätalousarvio | 3 334 000 |
| 2022 talousarvio | 7 983 466 000 |
| 2021 tilinpäätös | 7 700 340 026 |
| 2020 tilinpäätös | 8 649 950 270 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 3 334 000 euroa.