Talousarvioesitys 2022
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:
Koronaviruksen aiheuttama kriisi on kasvattanut julkisen talouden alijäämiä merkittävästi kaikkialla. Sen taustalla ovat muun muassa viruksen leviämisen vuoksi vaimentunut taloudellinen toimeliaisuus ja kriisiin reagointi. Kriisiin on reagoitu esimerkiksi voimakkailla toimilla ihmisten ja yritysten tukemiseksi, taloustilanteen edellyttämällä merkittävällä finanssipoliittisella elvytyksellä sekä turvaamalla terveydenhuollon ja viranomaisten toimintakyky. Ihmisten vastuullisen toiminnan ja harjoitetun politiikan seurauksena kriisistä syntyneet taloudelliset ja sosiaaliset vauriot ovat Suomessa jääneet huomattavasti aiemmin ennakoitua pienemmiksi, ja bruttokansantuote supistui Suomessa vuonna 2020 huomattavasti kesällä 2020 ennakoitua vähemmän. Kriisin pitkäaikaisia vaikutuksia on kuitenkin vielä vaikea ennakoida ja viruksen leviämiseen liittyvä epävarmuus ja riskit ovat globaalisti yhä suuria.
Suomen julkinen velka kasvoi vuonna 2020 noin 10 prosenttiyksikköä noin 69 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euromaissa vastaava kasvu oli keskimäärin noin 14 prosenttiyksikköä ja julkinen velka oli keskimäärin noin 98 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Suomen ja muiden maiden velanhoitoa on helpottanut poikkeuksellisen matala korkotaso ja muu harjoitettu voimakas rahapoliittinen elvytys. Muun muassa siksi koronaviruspandemian aiheuttamaan kriisiin on ollut mahdollista reagoida sen edellyttämällä tavalla ml. voimakas finanssipoliittinen elvytys, kuten muissakin maissa on tehty. Suomen suhteellinen asema rahoituksen saatavuuden näkökulmasta ei ole heikentynyt.
Globalisoituneessa ja digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa neljä keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:
- — Ilmastonmuutoksen hillintä
- — Väestön ikääntyminen vähentää talouden työpanosta ja lisää julkisia menoja
- — Maailmantalouden muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen talouden kasvuun
- — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.
Suomessa ilmastonmuutosta hillitään tavoittelemalla hiilineutraalia ja resurssiviisasta Suomea. Kulutukseen ja päästöihin voidaan vaikuttaa muun muassa verotuksen keinoin.
Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.
Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.
Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin. Uusien teknologioiden, digitalisaation ja tietovarantojen hyödyntäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia Suomen julkiselle taloudelle.
Koronakriisi lisäsi huomattavasti etätyöskentelyä julkisessa hallinnossa, mikä luo mahdollisuuksia vähentää virkamatkustamista. Etätyö, paikkariippumattomuus ja yhteiskäyttöiset tilat vähentävät julkisen hallinnon tilatarpeita tulevina vuosina. Valtion toimitilaverkkoa uudistetaan muun muassa alueellisen läsnäolon suunnitelmalla, valtion toimitilastrategiassa, kiinteistöstrategiassa sekä valtion palvelu- ja toimitila-verkkohankkeessa.
Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.
- — Kestävyysvaje pienenee
- — Valtionhallinnon nettorahoitusvarat/BKT-suhde nousee
- — Julkisen talouden nimellinen alijäämä on alle 3 % suhteessa BKT:hen
- — Verovaje on alhainen.
- — Työllisyysaste nousee
- — Tuloerot pienenevät.
- — Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.
- — Valtionhallinto toimii kansalaislähtöisesti
- — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita.
Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.
Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen siten, että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,6 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.
Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Vuosina 2020 ja 2021 voimaan astuneilla tai astuvilla seuraavilla uudistuksilla voidaan arvioida olevan sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia. Lastensuojelulain jälkihuollon laajentaminen koskee suurilta osin poikia, koska hallituksen esityksen mukaan poikien osuus jälkihuollon piirissä olevista on noin 89 %. Oppivelvollisuuden laajentaminen edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa pienentämällä erityisesti vailla toisen asteen tutkintoa jäävien nuorten miesten osuutta. Vanhuspalvelulain muutokset koskevat ympärivuorokautista hoitoa, jonka piirissä naisten osuus on miehiä suurempi, samoin asiaan liittyvä työllisyysvaikutus koskee suurilta osin naisia.
Valtion työskentelytapojen digitalisointi ja mahdollisuus monipaikkaisen työn tekemiseen tukevat esimerkiksi kotoa tehtävää työtä. Joustavat työn tekemisen muodot tukevat etenkin pienten lasten vanhempien työllistymistä vähentämällä tarvetta perhevapaisiin. Tämän arvioidaan vaikuttavan sukupuolten tasa-arvon kehittymiseen myönteisesti.
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Valtiovarainministeriö edistää hallituksen toimintasuunnitelman mukaisesti sukupuolitietoista budjetointia.
Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraaliuden tavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Vaikka niitä voidaan kokonaisuutena pitää hiilineutraaliustavoitteiden mukaisina veroina, niihin voi sisältyä tavoitteen vastaisia yksittäisiä verotusrakenteita.
Progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotuksen tärkein tehtävä on turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus, joka mahdollistaa panostukset myös sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden edistämiseen.
Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Digi- ja väestötietovirasto tuottaa digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukee kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tekee koulutukseen, sosiaaliturvaan, tulonjakoon, verotukseen ja ympäristöön liittyvää tutkimusta ja tukee siten päätöksentekijöiden mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista tehokkailla ja hyvin kohdistetuilla politiikkatoimilla.
Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle.
Valtion palveluiden ja työskentelytapojen digitalisoinnilla vähennetään ihmisten tarvetta matkustaa palveluiden ja työn vuoksi ja vähennetään toimitilatarpeita. Matkustamisen väheneminen ja vähäisemmät toimitilatarpeet pienentävät hiilijalanjälkeä. Lisäksi toiminnan digitalisointi vähentää tarvetta tulostamiselle ja paperin käytölle.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
||
28.10.02 | Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | ||
— sopimusvaltuus | - | 118,3 | |
28.30.04 | Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha) | ||
— sopimusvaltuus | 20,0 | 32,0 | |
28.92 | EU ja kansainväliset järjestöt | ||
— sopimusvaltuus | 4 586,0 | 4 586,0 |
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
LTA IV 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Hallinto | 202 570 | 0 | 6 329 | 0 | 105 080 | 313 979 |
01. | Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
35 866 | — | 454 | — | 80 | 36 400 |
20. | Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) |
345 | — | 5 920 | — | — | 6 265 |
21. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) |
3 306 | — | -45 | — | — | 3 261 |
25. | Metallirahamenot (arviomääräraha) |
4 400 | — | — | — | — | 4 400 |
29. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
153 773 | — | — | — | — | 153 773 |
50. | Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus työkykyhankkeeseen (siirtomääräraha 3 v) |
1 500 | — | — | — | — | 1 500 |
66. | Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) |
1 000 | — | — | — | — | 1 000 |
69. | Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v) |
2 380 | — | — | — | — | 2 380 |
88. | Gasgrid Finland Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) |
— | — | — | — | 105 000 | 105 000 |
10. | Verotus ja tulli | 648 665 | 0 | 25 839 | 0 | 125 | 674 629 |
01. | Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
404 604 | — | 6 077 | — | — | 410 681 |
02. | Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
187 831 | — | 5 367 | — | 125 | 193 323 |
03. | Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) |
28 030 | — | 4 395 | — | — | 32 425 |
63. | Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) |
2 000 | — | 3 000 | — | — | 5 000 |
95. | Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) |
18 200 | — | 5 000 | — | — | 23 200 |
97. | Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) |
8 000 | — | 2 000 | — | — | 10 000 |
20. | Palvelut valtioyhteisölle | 61 716 | 4 500 | 535 | 0 | 375 | 67 126 |
01. | Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
37 016 | 4 500 | 535 | — | 375 | 42 426 |
02. | Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) |
600 | — | — | — | — | 600 |
03. | Huoltovarmuuspankin palvelumaksu (arviomääräraha) |
1 600 | — | — | — | — | 1 600 |
07. | Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) |
2 000 | — | — | — | — | 2 000 |
09. | Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
5 000 | — | — | — | — | 5 000 |
10. | Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) |
15 000 | — | — | — | — | 15 000 |
11. | Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v) |
500 | — | — | — | — | 500 |
88. | Senaatti-konsernin liikelaitokset | 0 | — | — | — | — | 0 |
30. | Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto | 123 391 | 0 | 7 520 | 0 | 650 | 131 561 |
01. | Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
53 287 | — | 1 674 | — | — | 54 961 |
02. | Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
3 853 | — | 279 | — | — | 4 132 |
03. | Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
58 251 | — | 5 567 | — | 650 | 64 468 |
04. | Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha) |
8 000 | — | — | — | — | 8 000 |
40. | Valtion alue- ja paikallishallinto | 64 500 | 0 | 8 191 | 0 | 170 | 72 861 |
01. | Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
61 782 | — | 8 191 | — | 170 | 70 143 |
03. | Palvelurakenteiden ja valtion hallintorakenteiden kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
2 718 | — | — | — | 0 | 2 718 |
50. | Eläkkeet ja korvaukset | 5 356 834 | 0 | 0 | 0 | -27 000 | 5 329 834 |
15. | Eläkkeet (arviomääräraha) |
5 001 708 | — | — | — | -30 000 | 4 971 708 |
16. | Ylimääräiset eläkkeet ja muut eläkemenot (arviomääräraha) |
3 399 | — | — | — | — | 3 399 |
50. | Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) |
38 740 | — | — | — | 3 000 | 41 740 |
63. | Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) |
291 139 | — | — | — | — | 291 139 |
95. | Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) |
21 848 | — | — | — | — | 21 848 |
60. | Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot | 18 440 | 0 | 0 | 0 | 0 | 18 440 |
02. | Erikseen budjetoidut henkilöstömenot (arviomääräraha) |
2 500 | — | — | — | — | 2 500 |
10. | Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) |
940 | — | — | — | — | 940 |
12. | Osaamisen kehittäminen (arviomääräraha) |
15 000 | — | — | — | — | 15 000 |
70. | Valtionhallinnon kehittäminen | 252 389 | -1 170 | 103 871 | 0 | -650 | 354 440 |
01. | Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
14 700 | -1 170 | 28 815 | — | — | 42 345 |
02. | Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) |
15 600 | — | — | — | — | 15 600 |
05. | Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v) |
175 300 | 0 | 50 000 | — | 0 | 225 300 |
20. | Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
35 597 | — | 23 056 | — | -650 | 58 003 |
23. | Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (siirtomääräraha 3 v) |
692 | — | — | — | — | 692 |
40. | Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) |
10 500 | — | 2 000 | — | — | 12 500 |
80. | Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle | 306 734 | 0 | -4 952 | 0 | 17 489 | 319 271 |
30. | Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) |
202 470 | — | -752 | — | -3 471 | 198 247 |
31. | Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) |
12 000 | — | -4 200 | — | — | 7 800 |
32. | Erityinen avustus Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) |
— | — | — | — | 12 600 | 12 600 |
34. | Ahvenanmaan verotasoitus (arviomääräraha) |
84 800 | — | — | — | 7 300 | 92 100 |
35. | Elpymis- ja palautumisvälineen rahoitus Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) |
7 464 | — | — | — | 1 060 | 8 524 |
89. | Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus | 927 638 | 155 746 | 979 948 | 0 | 0 | 2 063 332 |
30. | Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sekä Helsingin kaupungin eräiden tehtävien rahoitus (siirtomääräraha 3 v) |
47 146 | 155 746 | — | — | — | 202 892 |
31. | Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus (arviomääräraha) |
880 492 | — | 979 948 | — | — | 1 860 440 |
90. | Kuntien tukeminen | 10 661 866 | 0 | 104 834 | 0 | 0 | 10 766 700 |
30. | Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) |
7 983 466 | — | 3 334 | — | — | 7 986 800 |
31. | Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) |
20 400 | — | — | — | — | 20 400 |
32. | Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v) |
10 000 | — | — | — | 0 | 10 000 |
35. | Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha) |
2 648 000 | — | 101 500 | — | — | 2 749 500 |
91. | Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen | 106 000 | 0 | 58 000 | 10 000 000 | 0 | 10 164 000 |
41. | Energiaverotuki (arviomääräraha) |
106 000 | — | 58 000 | — | — | 164 000 |
80. | Lainat ja takaukset sähkön johdannaismarkkinoilla toimiville yhtiöille (siirtomääräraha 2 v) |
— | — | — | 10 000 000 | — | 10 000 000 |
92. | EU ja kansainväliset järjestöt | 2 664 295 | 0 | 0 | 0 | 9 871 | 2 674 166 |
03. | Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
3 388 | — | — | — | 6 871 | 10 259 |
20. | Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) |
1 800 | — | — | — | — | 1 800 |
40. | Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) |
13 237 | — | — | — | — | 13 237 |
67. | Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) |
170 | — | — | — | — | 170 |
68. | Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) |
13 200 | — | — | — | 3 000 | 16 200 |
69. | Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) |
2 605 000 | — | — | — | 0 | 2 605 000 |
95. | Valtion takaus- ja takuusuoritukset (arviomääräraha) |
27 500 | — | — | — | — | 27 500 |
99. | Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot | 27 300 | 0 | 0 | 0 | 0 | 27 300 |
95. | Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) |
300 | — | — | — | — | 300 |
96. | Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) |
2 000 | — | — | — | — | 2 000 |
97. | Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) |
300 | — | — | — | — | 300 |
98. | Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha) |
24 700 | — | — | — | — | 24 700 |
Yhteensä | 21 422 338 | 159 076 | 1 290 115 | 10 000 000 | 106 110 | 32 977 639 |
Henkilötyövuosien kokonaismäärä | 12 571 | 12 347 | 12 454 |
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta ja valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin omavelkaisen pääomaltaan enintään 540 milj. euron valtiontakauksen vakuudeksi Finnair Oyj:n enintään 600 milj. euron lainalle, jolla jatketaan tai korvataan enintään 10.6.2026 saakka vastaavan suuruinen valtion vuonna 2020 takaama Finnair Oyj:n kolmen vuoden pituinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen laina.
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta ja valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin omavelkaisen pääomaltaan enintään 540 milj. euron valtiontakauksen vakuudeksi Finnair Oyj:n enintään 600 milj. euron lainalle, jolla jatketaan tai korvataan enintään 10.6.2026 saakka vastaavan suuruinen valtion vuonna 2020 takaama Finnair Oyj:n kolmen vuoden pituinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen laina.