Talousarvioesitys 2022
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 820 737 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 200 267 000 euroa.
1) Vuonna 2022 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2026 enintään 155 465 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 -tilausvaltuus PVKEH 2022).
PVKEH 2022-tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2022 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Vuonna 2022 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 20 772 | 35 287 | 20 087 | 32 684 | 108 830 | |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 238 148 | 281 080 | 276 720 | 162 148 | 35 450 | 993 546 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus | 6 550 | 6 550 | ||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 16 700 | 7 680 | 6 970 | 2 065 | 5 525 | 38 940 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 269 331 | 217 591 | 187 731 | 24 065 | 59 375 | 758 093 |
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 551 501 | 541 638 | 491 508 | 220 962 | 100 350 | 1 905 959 |
Uusi tilausvaltuus | ||||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 57 386 | 46 864 | 44 215 | 3 000 | 4 000 | 155 465 |
Uusi tilausvaltuus yhteensä | 57 386 | 46 864 | 44 215 | 3 000 | 4 000 | 155 465 |
---|---|---|---|---|---|---|
Valtuudet yhteensä | 608 887 | 588 502 | 535 723 | 223 962 | 104 350 | 2 061 424 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä rakennettaviin suorituskykyihin:
Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä. Tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista ylläpitämällä ja kehittämällä ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta, valvonta- ja maalitilannekuvaa, yhteistä tilannetietoisuutta sekä varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.
- — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
- — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
- — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
- — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
- — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
- — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
- — kehitetään kyberpuolustuksen suorituskykyjä
Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.
- — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
- — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
- — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
- — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
- — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
- — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista
- — kehitetään elektronisen tiedustelun ja tietoverkkotiedustelun suorituskykyjä
Kehitetään ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin. Kehitetään ja ylläpidetään suojaamisen ja yhteisen suojan kokonaisuuksia.
- — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittämistä
- — jatketaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankintoja
- — hankitaan korvaavaa turvallisuusvalvontatekniikkaa
- — hankitaan valmiusrakentamisen materiaaleja
- — kehitetään informaatiopuolustusta
Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, joka luo kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämiselle, käytölle ja operaatioiden nopealle toimeenpanolle, ylläpitämiselle ja taistelukyvyn palauttamiselle. Logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen kehittäminen jakautuu logistiikka- ja huoltojoukkojen kehittämiseen sekä kaikille yhteisen materiaalin hankintaan.
- — jatketaan logistiikan joukkojen ja aselajijoukkojen huollon varustamista
- — jatketaan materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
- — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja
- — hankitaan taisteluasujärjestelmiä sekä henkilöballistisia suojavarusteita
- — hankitaan kuorma-auto- ja kenttämuonituskalustoa
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman päämääränä on ylläpitää Maavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky. Kehittämisohjelmalla luodaan perusta korkealle toimintavalmiudelle ja nopealle reagointikyvylle vastaamaan määritettyjä suorituskyky- ja kyvykkyysvaatimuksia.
- — ylläpidetään ja kehitetään Maavoimien liikkuvuutta ja kohtaamistaistelukykyä
- — ylläpidetään tulenkäyttöjärjestelmää
- — kehitetään joukkojen torjuntakykyä
- — kehitetään tähystyksen, valvonnan ja tiedustelun suorituskykyjä
- — kehitetään panssarintorjuntakykyä, kranaatinheitinkomppanioiden johtamista sekä taistelijan vaikuttamiskykyä
- — ylläpidetään ja kehitetään pioneeri- ja suojeluvälineitä
Kehitetään vaikuttamiskykyä ja liikkuvuutta.
- — kehitetään taisteluosastojen orgaanista tulitukea
- — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa sekä kehitetään rannikkojoukkojen johtamiskykyä
- — jatketaan Laivue2020 -hankintaa
Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.
- — hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
- — kehitetään taistelutukikohtia
- — kehitetään Ilmavoimien tulenkäytön johtamisen kykyä hajauttaa toiminnot
- — kehitetään torjuntakykyä tuottaa tappioita pienille ilma-aluksille kaikissa olosuhteissa
- — kehitetään ilmatorjunnan suorituskykyjä
- — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä
Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot ja niiden tarvitsema henkilöstö sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.
- — kehitetään ja ylläpidetään henkilöstörakennetta sekä tehtäväkokoonpanoja
- — jatketaan oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten koulutusympäristöjen kehittämistä ja ylläpitoa
- — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa
Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
- — kehitetään tiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä sekä arkistointia
- — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin
Määrärahasta arvioidaan vuonna 2022 käytettävän 608 887 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 11 583 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 200 267 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH2022 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään Merivoimien valvontajärjestelmää ja rannikkojoukkojen vaikuttamista.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään Maavoimien tulenkäyttöä ja joukkojen liikkuvuutta.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään Ilmavoimien kykyä hajauttaa normaaliolojen kriittiset toiminnot sekä kykyä väistää tiedustelua ja maalittamista. Lisäksi kehitetään kykyä torjua pieniä miehittämättömiä ilma-aluksia kaikissa olosuhteissa.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelmassa kehitetään logistiikkajärjestelmän suorituskykyä (johtaminen, täydennykset, kunnossapito, lääkintähuolto, huoltopalvelu). Hankitaan joukkojen suorituskykyvaatimuksien mukaiset ampumatarvikkeet.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään rakennetun alueen taistelun koulutuspaikkojen simulointijärjestelyjä ja luodaan kansallisen yhteistoiminnan mahdollistama simulaattorikoulutusympäristö.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kustannustasotarkistus (2020) | -2 575 |
Kustannustasotarkistus (2022) | 11 518 |
Laivue 2020 | -8 248 |
Sanomaverkon tuotteistuksen aikaistaminen (elvytys) | 1 200 |
Siirto momentille 27.10.01 | -1 419 |
Vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyneet menoajoitusmuutokset | 36 270 |
Yhteensä | 36 746 |
2022 talousarvio | 820 737 000 |
2021 III lisätalousarvio | -280 480 000 |
2021 talousarvio | 783 991 000 |
2020 tilinpäätös | 779 398 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 819 862 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 875 000 euroa talousarvioesityksen 820 737 000 euroon nähden aiheutuu hankintojen siirrosta momentille 27.10.01.
Määrärahasta arvioidaan vuonna 2022 käytettävän 608 887 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 5 125 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 205 850 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
2022 talousarvio | 819 862 000 |
2021 IV lisätalousarvio | 800 000 |
2021 III lisätalousarvio | -280 480 000 |
2021 talousarvio | 783 991 000 |
2020 tilinpäätös | 779 398 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille esitetään yhteensä 820 milj. euroa, joka on 36 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2022 tilausvaltuudet ovat yhteensä 609 milj. euroa. Valiokunta puoltaa myös käsiteltävälle momentille esitettävän uuden tilausvaltuuden, Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen vuonna 2022, hyväksymistä. Valtuuden enimmäismäärä on 155 milj. euroa vuosina 2022—2026.
Momentin määrärahalla jatketaan lisäksi Laivue 2020 -hankintaa, jolle myönnetyt valtuudet ovat yhteensä noin 1,3 mrd. euroa. Alusten rakentamisen aloittaminen näyttää kuitenkin viivästyvän alkuperäisestä aikataulusta. Suunnitteluviiveestä huolimatta pyrkimyksenä on edelleen, että uusi laivue valmistuu vuonna 2028. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus huolehtii omalta osaltaan aikataulussa pysymisestä ja siitä, ettei hankinnan mahdollinen myöhästyminen heikennä merivoimien suorituskykyä.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 819 862 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 200 267 000 euroa.
1) Vuonna 2022 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2026 enintään 155 465 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 -tilausvaltuus PVKEH 2022).
PVKEH 2022-tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2022 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Vuonna 2022 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 455 839 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 745 233 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2022 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua lisätalousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 1 738 700 000 euroa (Puolustuskyvyn parantaminen 2022 -tilausvaltuus, PVPAR 2022).
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 (PVKEH 2021) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 10 233 000 eurolla 747 860 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.
Vuoden 2018 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 30 892 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 490 000 000 euroa toimintaympäristön muutoksen vaatimiin puolustusmateriaalihankintoihin, 8 258 000 euroa korvauksena Ukrainaan toimitetusta materiaalituesta, 2 483 000 euroa vuoden 2021 toteutuneen indeksikehityksen mukaista kustannustasotarkistusta ja 307 000 euroa vuoden 2021 valuuttakurssien muutoksista aiheutuneita menoja.
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 (PVKEH 2021) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 10 233 000 eurolla 747 860 000 euroon siirtona muihin puolustusmateriaalihankintoihin menoajoituksen tarkentumisesta johtuen. PVKEH 2021 -tilausvaltuuden vuoden 2022 menoja on vähennetty 67 158 000 eurolla aiheutuen menoajoituksen myöhentymisestä vuodelta 2022 vuosille 2023—2026.
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 (PVKEH 2022) -tilausvaltuuden vuoden 2022 menoja on vähennetty 8 943 000 euroa johtuen menojen myöhentymisestä vuodelta 2022 vuosille 2023 ja 2024.
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2015, 2016 ja 2018 -tilausvaltuuksien vuoden 2018 siirtomäärärahaa peruutetaan yhteensä 30 892 000 euroa. Määrärahat budjetoidaan uudelleen muihin puolustusmateriaalihankintoihin, koska kyseisillä tilausvaltuuksilla solmittujen Foreign Military Sales -hankintojen menoja siirtyy vuodelle 2023 ja viisivuotinen siirtomääräraha ole enää silloin käytettävissä. Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Muutosten jälkeen määrärahasta arvioidaan vuonna 2022 käytettävän 522 553 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 7 915 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 745 233 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutosten johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 20 772 | 35 287 | 20 087 | 32 684 | 108 830 | |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 238 148 | 281 080 | 276 720 | 162 148 | 35 450 | 993 546 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus | 6 550 | 6 550 | ||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 16 700 | 7 680 | 6 970 | 2 065 | 5 525 | 38 940 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 191 940 | 253 011 | 188 751 | 44 325 | 69 833 | 747 860 |
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 474 110 | 577 058 | 492 528 | 241 222 | 110 808 | 1 895 726 |
Uudet tilausvaltuudet | ||||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 48 443 | 50 724 | 49 298 | 3 000 | 4 000 | 155 465 |
Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 655 700 | 332 250 | 290 250 | 460 500 | 1 738 700 | |
Uudet tilausvaltuudet yhteensä | 48 443 | 706 424 | 381 548 | 293 250 | 464 500 | 1 894 165 |
Valtuudet yhteensä | 522 553 | 1 283 482 | 874 076 | 534 472 | 575 308 | 3 789 891 |
2022 II lisätalousarvio | 455 839 000 |
2022 talousarvio | 819 862 000 |
2021 tilinpäätös | 504 311 000 |
2020 tilinpäätös | 779 398 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 455 839 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 745 233 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2022 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua lisätalousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 1 738 700 000 euroa (Puolustuskyvyn parantaminen 2022 -tilausvaltuus, PVPAR 2022).
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 (PVKEH 2021) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 10 233 000 eurolla 747 860 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.
Vuoden 2018 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 30 892 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 13 799 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen saa käyttää enintään määrärahaa 759 032 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2022 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2028 enintään 386 578 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 -tilausvaltuus PVKEH 2022).
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 104 000 000 eurolla siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2028 enintään 2 009 922 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 13 624 000 euroa puolustusmateriaalihankintoja siirtona momentilta 27.10.01 ja 175 000 euroa siirtona momentilta 27.10.50 kattamaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ammunnoissaan tarvitsemia patruunoita.
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 (PVKEH 2022) -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisäyksestä 231 113 000 eurolla 74 013 000 euroa on korvausta Ukrainaan toimitetusta materiaalituesta ja 157 100 000 euroa on kohdennusta aikaistettuun Puolustusvoimien kehittämisohjelman hankkeeseen, jonka sopimus on tarkoituksenmukaista solmia vuonna 2022. Hankkeen aikaistus toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisäys 104 000 000 euroa aiheutuu Laivue 2020 -hankkeen telakkatyön viivästymisen seurannaisvaikutuksista Puolustusvoimille.
Edellä mainittujen muutosten seurauksena määrärahasta arvioidaan vuonna 2022 käytettävän 522 553 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 7 915 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 759 032 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutosten johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 20 772 | 35 287 | 20 087 | 32 684 | 108 830 | |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 238 148 | 281 080 | 276 720 | 202 148 | 99 450 | 1 097 546 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus | 6 550 | 6 550 | ||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 16 700 | 7 680 | 6 970 | 2 065 | 5 525 | 38 940 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 191 940 | 254 111 | 191 451 | 41 625 | 68 733 | 747 860 |
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 474 110 | 578 158 | 495 228 | 278 522 | 173 708 | 1 999 726 |
Uudet tilausvaltuudet | ||||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 48 443 | 50 724 | 110 311 | 52 070 | 125 030 | 386 578 |
Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 655 700 | 332 250 | 290 250 | 460 500 | 1 738 700 | |
Uudet tilausvaltuudet yhteensä | 48 443 | 706 424 | 442 561 | 342 320 | 585 530 | 2 125 278 |
Valtuudet yhteensä | 522 553 | 1 284 582 | 937 789 | 620 842 | 759 238 | 4 125 004 |
2022 IV lisätalousarvio | 13 799 000 |
2022 II lisätalousarvio | 455 839 000 |
2022 talousarvio | 819 862 000 |
2021 tilinpäätös | 504 311 000 |
2020 tilinpäätös | 779 398 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 30/2022 vp (22.11.2022)
Valiokunta kiinnittää huomiota momentilla esitettyyn Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän korottamiseen 104 milj. eurolla. Lisäys aiheutuu LAIVUE 2020 -hankkeen viivästymisestä.
LAIVUE 2020 -hankkeessa korvataan merivoimien seitsemän käytöstä poistuvaa alusta neljällä monitoimikorvetilla merivoimien suorituskyvyn ylläpitämiseksi. Hanke ei ole kuitenkaan edennyt suunnitelmien mukaisesti, kuten valiokunta on aiemminkin todennut (esim. VaVM 33/2021 vp). Näin ollen on hyvä, että Suomen valtio ja Rauman telakan omistajat ovat kesällä 2022 neuvotelleet kokonaisratkaisun telakan toimintaedellytysten turvaamisesta ja hankkeen toteutumisen edistämisestä.
Ratkaisussa Puolustusvoimat ostajana ottaa kantaakseen viivästymisen aiheuttamia seurannaiskustannuksia 104 milj. euroa. Momentille esitetty valtuus mahdollistaa mm. korvausten maksamisen aikatauluviiveen seurauksena hankintaketjussa aiheutuvista kustannuksista sekä merivoimien käytössä olevien alusten elinkaaren jatkamisen.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että merivoimien suorituskyvystä pystytään huolehtimaan ja turvataan hankkeen jatko asetetussa aikataulussa. Saadun selvityksen perusteella valiokunta toteaa lisäksi, että hankkeen rahoitukseen jää kuitenkin edelleen riski lisätarpeesta, joka aiheutuu mm. raaka-aineiden hinnan kallistumisesta.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 13 799 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen saa käyttää enintään määrärahaa 759 032 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2022 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2028 enintään 386 578 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 -tilausvaltuus PVKEH 2022).
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 104 000 000 eurolla siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2028 enintään 2 009 922 000 euroa.