Talousarvioesitys 2022
10. Sotilaallinen maanpuolustus
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Suomen sotilaallinen puolustuskyky on kokonaisuus, jota kehitetään pitkäjänteisesti. Puolustuskyky muodostuu puolustusjärjestelmän sotilaallisista suorituskyvyistä sekä kansallisesta viranomaisyhteistyöstä ja kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä. Hallitusohjelman mukaan toimintaympäristön kehitystä vastaavan puolustuskyvyn ylläpito ja sen kehittämisedellytykset varmistetaan turvaamalla puolustushallinnolle riittävät resurssit. Poistuvat meri- ja ilmavoimien suorituskyvyt korvataan täysimääräisesti (HX-hanke ja Laivue 2020). Samalla huolehditaan maapuolustuksen ja puolustusjärjestelmän muiden osien ylläpidosta.
Puolustuksen ylläpidon ja kehittämisen painopisteet ovat puolustusvalmiuden ylläpito ja materiaalisen valmiuden kehittäminen, strategisten hankkeiden toimeenpano ja uusien suorituskykyjen käyttöönoton aloittaminen, maanpuolustuksen ja puolustusjärjestelmän muiden osien ylläpito strategisten hankkeiden toimeenpanon aikana sekä paikallispuolustuksen ja paikallisjoukkojen kehittäminen.
Hallinnonalan vaikuttavuuden ja Puolustusvoimien toiminnallisen tuloksellisuuden tärkein mittari on Puolustusvoimien kyky toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Sen perustana on tuotettu normaaliolojen ja poikkeusolojen suorituskyky (tuotokset ja laadunhallinta), tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli (toiminnallinen tehokkuus) sekä vaatimukset täyttävä henkilöstöjärjestelmä (henkisten voimavarojen hallinta).
Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä. Puolustusvoimille asetetut tuotosten ja laadunhallinnan tulostavoitteet:
- — Ennaltaehkäisevä kyky ja valmius toteuttaa sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät on ylläpidetty.
- — Ennakkovaroituskykyä on ylläpidetty turvallisuuspoliittisen ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi.
- — Alueellista koskemattomuutta on valvottu.
- — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla.
- — Alueellinen koskemattomuus on turvattu.
- — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu.
- — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu.
- — Uusien sotilaallisen kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.
Suorituskykyvaatimukset täyttävät, tuotetut sodan ajan joukot arvioidaan Puolustusvoimien sisäisessä prosessissa. Käytettävyyden, materiaalin kunnossapidon ja ampumatarvikkeiden sekä keskeisten hankkeiden kokonaiskuva käydään vuosittain läpi osana talousarvion toimeenpanoa.
Tuotosten ja laadunhallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Tuotokset | |||
| Koulutetut varusmiehet (lkm) | 19 9111) | 21 000 | 20 600 |
| Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet (lkm) | 27 | 30 | 30 |
| Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) | 14 386 | 19 300 | 19 300 |
| Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/ sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%) |
5,1 | 6,9 | 6,9 |
| HN-lentotunnit (lkm) | 8 825 | 9 000 | 9 000 |
| NH90-lentotunnit (lkm) | 1 776 | 1 850 | 1 850 |
| Alusvuorokaudet (lkm) | 1 331 | 1 200 | 1 150 |
| Laadunhallinta | |||
|---|---|---|---|
| Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) | 2,7 | 2,5 | 2,5 |
| Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) | 4,3 | 4,2 | 4,2 |
| Reservin koulutuksen laatu (yleisarvosana 1—5, reserviläiskysely) | 4,1 | 4,0 | 4,0 |
1) Sisältää myös vapaaehtoisten naisten määrän (831 v. 2020).
Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että sodan ajan suorituskyky (sodan ajan joukot) kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Puolustusvoimille asetetut toiminnallisen tehokkuuden tulostavoitteet:
- — strategisten hankkeiden toteuttaminen (suunnittelu, toteutus ja seuranta)
- — puolustusmateriaalin hankintaprosessin tehostaminen (suunnittelu, toteutus ja seuranta)
- — kumppanuuksien palvelujen ja valmiuden varmistaminen kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
- — puolustusyhteistyön syventäminen suorituskykyjen ylläpidossa ja rakentamisessa, yhteistoimintakyvyn kehittämisessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä kansainvälisen avun antamiseksi ja vastaanottamiseksi
- — digitalisaation, digitaalisen turvallisuuden ja tiedon hyödyntämisen kehittäminen.
Toiminnallisen tehokkuuden tunnuslukuja/seurantakohteita
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Taloudellisuus | |||
| Varusmiespäivän hinta (euroa) | 46 | 46 | 45 |
| Reserviläispäivän hinta (euroa) | 186 | 187 | 191 |
| Henkilötyövuoden hinta (euroa) | 57 955 | 59 082 | 60 628 |
| Tuottavuus | |||
| Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) | 84 | 85 | 85 |
| Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja aluetoimistojen esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) | 13 | 13 | 13 |
| Kannattavuus | |||
| Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään | 110 | 105 | 105 |
Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä keskitytään ydintoimintaan. Puolustusvoimille asetetut henkilöstövoimavarojen hallinnan tulostavoitteet:
- — Henkilöstövoimavaroja keskitetään ydintoimintoihin: toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin.
- — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset.
- — Henkilöstön toimintakykyä ja työhyvinvointia kehitetään.
- — Sodan ajan joukkojen vahvuutta ylläpidetään 280 000:ssa.
- — Varusmiespalveluksen kehittämistä jatketaan Koulutus 2020 -ohjelman mukaisesti.
- — Maanpuolustustahtoa tuetaan asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella, kansalaisille suunnattavilla yleisötapahtumilla sekä vahvistamalla sisäistä ja ulkoista viestintää.
- — Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus toteutetaan muuttuneen lainsäädännön ja toimintamallin mukaisesti.
Henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Puolustusvoimien tehtäväkokoonpano pl. sopimussotilaat |
12 336 | 12 360 | 12 376 |
| Henkilötyövuosimäärä (htv) ml. sopimussotilaat (mom. 27.10.01) | 12 147 | 12 315 | 12 058 |
| Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) | 5,9 | alle 8,0 | alle 8,0 |
| Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5) | 4,2 | 4,1 | 4,1 |
Sotilaallisen maanpuolustuksen menot (pl. alv)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 arvio |
||||
| milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | |
| Materiaalisen valmiuden menot (pl. HX ja Laivue 2020) | 922 | 37,9 | 967 | 38,0 | 1 014 | 39,2 |
| — Puolustusmateriaalihankinnat (pl. HX ja Laivue 2020) | 470 | 574 | 621 | |||
| — Toimintamenorahoituksella tapahtuva joukkojen varustaminen (pl. palkat) | 40 | 15 | 30 | |||
| — Materiaalin kunnossapito (pl. palkat) | 412 | 378 | 363 | |||
| Kiinteät henkilöstömenot | 703 | 28,9 | 712 | 27,9 | 731 | 28,3 |
| Kiinteistömenot | 262 | 10,8 | 269 | 10,6 | 269 | 10,4 |
| Muut sotilaallisen maanpuolustuksen menot | 548 | 22,5 | 600 | 23,5 | 572 | 22,1 |
| Yhteensä (pl. HX ja Laivue 2020) | 2 435 | 100 | 2 548 | 100 | 2 586 | 100 |
| Monitoimihävittäjien hankinta (HX) | 6 | 1 480 | 1 523 | |||
| Laivue 2020 -hankinta | 142 | 209 | 199 | |||
| Yhteensä | 2 583 | 4 237 | 4 308 | |||
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 959 628 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 1 600 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen
3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen
4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin
5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin
6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen
7) valmiusrakentamisesta ja Ilmavoimien tukikohtien kehittämisestä aiheutuviin menoihin
8) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen
9) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.
1) Vuonna 2022 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 151 603 000 euroa (Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuonna 2022 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 1 974,8 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 826,1 milj. euroa, materiaalin kunnossapidon ja joukkojen varustamisen menot (pl. palkat) 393,2 milj. euroa, kiinteistömenot 269,4 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 167,9 milj. euroa sekä muut toimintamenot 318,2 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien | |
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus | 4 800 | 4 800 | ||||
| Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus | 8 250 | 8 250 | ||||
| Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus | 19 645 | 10 773 | 10 241 | 40 659 | ||
| Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus | 126 092 | 126 092 | 125 692 | 125 692 | 377 076 | 880 644 |
| Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus | 98 745 | 45 190 | 12 400 | 13 786 | 3 500 | 173 621 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 257 532 | 182 055 | 148 333 | 139 478 | 380 576 | 1 107 974 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus | 92 130 | 41 745 | 8 664 | 9 064 | 151 603 | |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 92 130 | 41 745 | 8 664 | 9 064 | 151 603 | |
| Valtuudet yhteensä | 257 532 | 274 185 | 190 078 | 148 142 | 389 640 | 1 259 577 |
Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee noin 170 henkilötyövuodella vuoteen 2021 verrattuna muun muassa siitä syystä, että vuonna 2021 Puolustusvoimiin palkattiin elvytystoimenpiteenä sopimussotilaita ja muuta määräaikaista henkilöstöä.
Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2022—2027.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 1 992 946 | 2 004 519 | 1 974 816 |
| Bruttotulot | 32 348 | 35 381 | 15 188 |
| Nettomenot | 1 960 598 | 1 969 138 | 1 959 628 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 215 381 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 229 726 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 1 270 | 2 190 | 1 800 |
| — muut tuotot | 15 710 | 15 284 | 1 610 |
| Tuotot yhteensä | 16 980 | 17 474 | 3 410 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 15 053 | 16 370 | 3 050 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 187 | 306 | 200 |
| Kustannukset yhteensä | 15 240 | 16 676 | 3 250 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 740 | 798 | 160 |
| Kustannusvastaavuus, % | 111 | 105 | 105 |
| Hintatuki | 180 | 155 | 155 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen | 1 920 | 953 | 315 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Henkilö- ja tehtävämäärän lisääminen (HO 2019) | 1 000 |
| Ilmavoimien lentotoimintaharjoitukset Kauhavalla | -200 |
| Kustannustasotarkistus (2020) | -13 658 |
| Kustannustasotarkistus (2022) | 16 534 |
| Määräaikainen henkilöstö (Elvytys) | -2 500 |
| Siirto momentille 27.10.19 | -1 000 |
| Siirto momentilta 27.10.18 | 1 419 |
| Sopimussotilaat | -4 700 |
| Sotilastiedustelulaki | 750 |
| Valtorin palvelumaksun korotus (2019) | -753 |
| Varusmiesten ruokarahat | -7 100 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -4 803 |
| Palkkausten tarkistukset | 5 501 |
| Yhteensä | -9 510 |
| 2022 talousarvio | 1 959 628 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -6 107 000 |
| 2021 talousarvio | 1 969 138 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 974 942 999 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 960 803 000 euroa.
1) Vuonna 2022 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 158 462 000 euroa (Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus).
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).
Lisäys talousarvioesityksen 1 959 628 000 euroon nähden on 1 175 000 euroa, josta 300 000 euroa aiheutuu viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmän rakentamiskustannuksista ja 875 000 euroa siirrosta momentilta 27.10.18.
Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 6 859 000 eurolla johtuu tilausvaltuudella tehtävien sopimusten tarkentumisesta.
Tilausvaltuuteen ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Tilausvaltuuden muutoksen johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus | 4 800 | 4 800 | ||||
| Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus | 8 250 | 8 250 | ||||
| Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus | 19 645 | 10 773 | 10 241 | 40 659 | ||
| Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus | 126 092 | 126 092 | 125 692 | 125 692 | 377 076 | 880 644 |
| Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus | 98 745 | 45 190 | 12 400 | 13 786 | 3 500 | 173 621 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 257 532 | 182 055 | 148 333 | 139 478 | 380 576 | 1 107 974 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus | 94 811 | 41 074 | 11 709 | 10 868 | 158 462 | |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 94 811 | 41 074 | 11 709 | 10 868 | 158 462 | |
| Valtuudet yhteensä | 257 532 | 276 866 | 189 407 | 151 187 | 391 444 | 1 266 436 |
| 2022 talousarvio | 1 960 803 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | -2 961 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -6 107 000 |
| 2021 talousarvio | 1 969 138 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 974 942 999 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille esitetään noin 2 mrd. euroa, joka on 8,3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin koronapandemian myötä säädetyn vuoden 2021 loppuun voimassa olevan väliaikaisen varusmiesten ruokarahan päättymisestä. Tarvittaessa Puolustusvoimat palaa ruokarahan palauttamiseen vuoden 2022 lisätalousarvioesityksessä.
Suurin osa momentin määrärahasta osoitetaan palkkausmenoihin (42 %). Materiaalin kunnossapitoon ja joukkojen varustamiseen käytetään 20 prosenttia, kiinteistömenoihin 14 prosenttia, asevelvollisten koulutukseen ja ylläpitoon 9 prosenttia, ja loppuosa määrärahasta kohdistuu sekalaisiin menoihin.
Momentilla esitetään niin ikään hyväksyttäväksi uusi vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus, josta saa aiheutua menoja enintään noin 158 milj. euroa vuosina 2022—2027. Valtuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut.
Valiokunta on tyytyväinen, että esityksessä on otettu huomioon hallitusohjelman kirjaus henkilöstön lisäämisestä 100 uudella tehtävällä asteittain vuosina 2020—2023, johon osoitetaan yhteensä 7 milj. euroa. Vuonna 2022 tarkoitukseen esitetään 1 milj. euron lisämääräraha, joka mahdollistaa noin 15 uuden tehtävän perustamisen ja nostaa uusien tehtävien määrän yhteensä 94:ään. Tarkoitukseen on talousarvion hyväksymisen jälkeen myönnetty yhteensä 6 milj. euron lisäys.
Myös kertausharjoitusten määrää on ollut tarkoitus nostaa asteittain vuosina 2020—2023. Tarkoitukseen kohdennettiin hallitusohjelmassa yhteensä 1,5 milj. euron lisämääräraha. Vuosina 2020—2021 kertausharjoitusten rahoitusta on korotettu yhteensä 1,3 milj. eurolla. Vuonna 2022 koulutettavien reserviläisten tavoitetaso (19 300 reserviläistä) pidetään vuoden 2021 korotetulla tasolla. Koronapandemiasta johtuen toteutuneet kertausharjoitusten määrät ovat kuitenkin olleet vuonna 2020 ja ennusteen mukaan ovat myös vuonna 2021 huomattavasti talousarviossa mainittua tavoitetasoa vähäisempiä.
Valiokunta nostaa lisäksi esiin ja pitää myönteisenä, että hallitus lisäsi vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa sopimussotilaiden palkkaukseen 2,2 milj. euroa. Tällä lisäyksellä (85 henkilötyövuotta) sopimussotilaiden määrä pystytään pitämään tarvittavalla tasolla, noin 350 henkilötyövuodessa, myös vuonna 2022.
Valiokunta toteaa, että riittävä ammattitaitoinen henkilökunta on Puolustusvoimien tärkein voimavara. Perinteisten suorituskykyjen kehittämisen ohella resursseja tarvitaan myös uusiin teknologioihin liittyvään osaamiseen sekä kyber-, informaatio- ja avaruussuorituskykyjen kehittämiseen. Maanpuolustus tarvitsee laaja-alaista osaamista, jota tulee kyetä ylläpitämään ja kehittämään yhteistyössä mm. puolustusteollisuuden, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teknologiayritysten kanssa. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että Puolustusvoimat kykenee nykyistä paremmin hyödyntämään varusmiesten ja -naisten merkittävän osaamispotentiaalin esimerkiksi kyberasioissa.
Kiinteistöt. Kiinteistömenojen arvioidaan olevan 269 milj. euroa vuonna 2022. Puolustushallinnon toiminnassa käytetty valtion kiinteistöomaisuus on vuoden 2021 alussa keskitetty Puolustuskiinteistöt-liikelaitokselle. Samassa yhteydessä korotettiin vuosittaista kunnossapitorahaa, ja vuodesta 2022 eteenpäin korotetaan myös investointirahaa.
Valiokunta pitää myönteisenä, että Puolustuskiinteistöt-liikelaitos pystyy valiokunnan saaman selvityksen perusteella vähentämään kertynyttä korjausvelkaa ja poistamaan sisäilmariskejä. Rahoituksen kasvu on mahdollistanut niin ikään hiilineutraaliutta edistäviä investointeja, kuten kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavien ja öljylämmityksestä luopumiseen tähtäävien hankkeiden käynnistämisen.
Huoltovarmuus.Sotilaallisen varautumisen ja huoltovarmuuden tarve on kasvanut turvallisuusympäristön muutosten, kuten kehittyvän teknologian ja digitalisaation myötä. Myös ilmastonmuutos lisää riskejä, jotka tulee ottaa huomioon.
Valiokunta korostaa, että kotimainen puolustus- ja ilmailuteollisuus mahdollistaa sotilaallisen huoltovarmuuden ylläpitämisen ja maanpuolustuksen toimintakyvyn. Teollinen yhteistyö tulee siten edelleen sisällyttää materiaalihankintoihin aina kun se on mahdollista. Lisäksi kotimaisen teollisuuden kannattavan toiminnan turvaamiseksi on tärkeää edistää yritysten vientimahdollisuuksia ja verkottumista.
Osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä kriittisten järjestelmien turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa on välttämätöntä panostaa myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Näiden menojen osuus on ollut noin 2 prosenttia sotilaallisen maanpuolustuksen menoista (pois lukien strategiset hankkeet). Valiokunta painottaa, että julkinen rahoitus tukee samalla osaltaan yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja edesauttaa niiden menestymistä kansainvälisessä kilpailussa.
Huoltovarmuuden turvaamiseksi on lisäksi erittäin tärkeää hyödyntää täysimääräisesti EU:lta saatavissa oleva rahoitus, kuten Euroopan puolustusrahaston ja sotilaallisen liikkuvuuden (Military Mobility) rahoituksen tarjoamat mahdollisuudet.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Ilmavoimien toteuttamiin lentotoimintaharjoituksiin Kauhavan lentokentällä.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 961 003 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 1 600 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen
3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen
4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin
5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin
6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen
7) valmiusrakentamisesta ja Ilmavoimien tukikohtien kehittämisestä aiheutuviin menoihin
8) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen
9) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.
1) Vuonna 2022 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 158 462 000 euroa (Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuonna 2022 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 203 521 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että
1) Vuonna 2022 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2024 enintään 31 497 000 euroa (Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuonna 2022 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2026 enintään 169 040 000 euroa (Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus).
3) Vuonna 2022 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 153 881 000 euroa (Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus).
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 176 274 000 euroa toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvaa lisämäärärahatarvetta, 9 300 000 euroa palkkausten tarkistuksista, 7 740 000 euroa vuoden 2021 toteutuneen indeksikehityksen mukaista tarkistusta, 7 200 000 euroa varusmiesten ruokarahakustannuksista, 3 700 000 euroa alkeis- ja peruslentokoulutuspalvelujen kustannuksista, 107 000 euroa reserviläispalkkojen korotuksesta sekä vähennyksenä 800 000 euroa vuoden 2021 valuuttakurssimuutoksista.
Toimintaympäristön muutoksesta aiheutuva lisämäärärahatarve aiheutuu pääosin henkilöstölisäyksistä, kertausharjoitusten lisäämisestä, Puolustusvoimien toiminnan tason ja valmiuden ylläpidosta ja säätelystä, materiaalin kunnossapidosta, valmiusrakentamisesta ja polttoaineiden hintojen noususta.
Tilausvaltuuksien muutostarve aiheutuu alkeis- ja peruslentokoulutuksen palveluhankinnan uusista sopimusjärjestelyistä vuosille 2023—2025. Tilausvaltuuksien muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutosten johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus | 4 800 | 4 800 | ||||
| Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus | 8 250 | 8 250 | ||||
| Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus | 19 645 | 6 192 | 5 660 | 31 497 | ||
| Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus | 126 092 | 126 092 | 125 692 | 125 692 | 377 076 | 880 644 |
| Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus | 98 745 | 45 190 | 12 400 | 9 205 | 3 500 | 169 040 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 257 532 | 177 474 | 143 752 | 134 897 | 380 576 | 1 094 231 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus | 94 811 | 41 074 | 11 709 | 6 287 | 153 881 | |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 94 811 | 41 074 | 11 709 | 6 287 | 153 881 | |
| Valtuudet yhteensä | 257 532 | 272 285 | 184 826 | 146 606 | 386 863 | 1 248 112 |
| 2022 II lisätalousarvio | 203 521 000 |
| 2022 talousarvio | 1 961 003 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 960 070 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 974 942 999 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 203 521 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että
1) Vuonna 2022 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2024 enintään 31 497 000 euroa (Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuonna 2022 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2026 enintään 169 040 000 euroa (Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus).
3) Vuonna 2022 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 153 881 000 euroa (Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus).
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentilta vähennetään 12 104 000 euroa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 15 783 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2022 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 169 313 000 euroa (Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus).
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 13 624 000 euroa hankintojen siirrosta momentille 27.10.18 sekä lisäyksenä 1 520 000 euroa Ukrainalle annettavan tuen kustannuksista.
Peruutettu määräraha on tarkoitus budjetoida uudelleen, koska toimintamenojen tilausvaltuuksilla tehtyjen materiaalin kunnossapitohankintojen maksuajankohdat ovat siirtymässä vuosille 2023 ja 2024, eikä vuoden 2021 siirtomääräraha ole tuolloin enää käytettävissä.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Tilausvaltuuksien muutostarve aiheutuu materiaalin kunnossapitohankintojen maksuajankohtien siirtymisistä ja uusista sopimusjärjestelyistä. Tilausvaltuuksien muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutosten johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus | 4 800 | 4 800 | ||||
| Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus | 8 250 | 8 250 | ||||
| Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus | 19 645 | 6 192 | 9 790 | 35 627 | ||
| Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus | 126 092 | 126 092 | 125 692 | 125 692 | 377 076 | 880 644 |
| Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus | 98 745 | 45 190 | 12 400 | 9 205 | 3 500 | 169 040 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 257 532 | 177 474 | 147 882 | 134 897 | 380 576 | 1 098 361 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus | 106 464 | 41 074 | 13 122 | 8 653 | 169 313 | |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 106 464 | 41 074 | 13 122 | 8 653 | 169 313 | |
| Valtuudet yhteensä | 257 532 | 283 938 | 188 956 | 148 019 | 389 229 | 1 267 674 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -12 104 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 203 521 000 |
| 2022 talousarvio | 1 961 003 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 960 070 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 974 942 999 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentilta vähennetään 12 104 000 euroa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 15 783 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2022 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 169 313 000 euroa (Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus).
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 820 737 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 200 267 000 euroa.
1) Vuonna 2022 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2026 enintään 155 465 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 -tilausvaltuus PVKEH 2022).
PVKEH 2022-tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2022 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Vuonna 2022 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 20 772 | 35 287 | 20 087 | 32 684 | 108 830 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 238 148 | 281 080 | 276 720 | 162 148 | 35 450 | 993 546 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus | 6 550 | 6 550 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 16 700 | 7 680 | 6 970 | 2 065 | 5 525 | 38 940 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 269 331 | 217 591 | 187 731 | 24 065 | 59 375 | 758 093 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 551 501 | 541 638 | 491 508 | 220 962 | 100 350 | 1 905 959 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 57 386 | 46 864 | 44 215 | 3 000 | 4 000 | 155 465 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 57 386 | 46 864 | 44 215 | 3 000 | 4 000 | 155 465 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Valtuudet yhteensä | 608 887 | 588 502 | 535 723 | 223 962 | 104 350 | 2 061 424 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä rakennettaviin suorituskykyihin:
Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä. Tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista ylläpitämällä ja kehittämällä ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta, valvonta- ja maalitilannekuvaa, yhteistä tilannetietoisuutta sekä varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.
- — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
- — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
- — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
- — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
- — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
- — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
- — kehitetään kyberpuolustuksen suorituskykyjä
Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.
- — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
- — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
- — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
- — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
- — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
- — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista
- — kehitetään elektronisen tiedustelun ja tietoverkkotiedustelun suorituskykyjä
Kehitetään ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin. Kehitetään ja ylläpidetään suojaamisen ja yhteisen suojan kokonaisuuksia.
- — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittämistä
- — jatketaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankintoja
- — hankitaan korvaavaa turvallisuusvalvontatekniikkaa
- — hankitaan valmiusrakentamisen materiaaleja
- — kehitetään informaatiopuolustusta
Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, joka luo kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämiselle, käytölle ja operaatioiden nopealle toimeenpanolle, ylläpitämiselle ja taistelukyvyn palauttamiselle. Logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen kehittäminen jakautuu logistiikka- ja huoltojoukkojen kehittämiseen sekä kaikille yhteisen materiaalin hankintaan.
- — jatketaan logistiikan joukkojen ja aselajijoukkojen huollon varustamista
- — jatketaan materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
- — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja
- — hankitaan taisteluasujärjestelmiä sekä henkilöballistisia suojavarusteita
- — hankitaan kuorma-auto- ja kenttämuonituskalustoa
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman päämääränä on ylläpitää Maavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky. Kehittämisohjelmalla luodaan perusta korkealle toimintavalmiudelle ja nopealle reagointikyvylle vastaamaan määritettyjä suorituskyky- ja kyvykkyysvaatimuksia.
- — ylläpidetään ja kehitetään Maavoimien liikkuvuutta ja kohtaamistaistelukykyä
- — ylläpidetään tulenkäyttöjärjestelmää
- — kehitetään joukkojen torjuntakykyä
- — kehitetään tähystyksen, valvonnan ja tiedustelun suorituskykyjä
- — kehitetään panssarintorjuntakykyä, kranaatinheitinkomppanioiden johtamista sekä taistelijan vaikuttamiskykyä
- — ylläpidetään ja kehitetään pioneeri- ja suojeluvälineitä
Kehitetään vaikuttamiskykyä ja liikkuvuutta.
- — kehitetään taisteluosastojen orgaanista tulitukea
- — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa sekä kehitetään rannikkojoukkojen johtamiskykyä
- — jatketaan Laivue2020 -hankintaa
Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.
- — hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
- — kehitetään taistelutukikohtia
- — kehitetään Ilmavoimien tulenkäytön johtamisen kykyä hajauttaa toiminnot
- — kehitetään torjuntakykyä tuottaa tappioita pienille ilma-aluksille kaikissa olosuhteissa
- — kehitetään ilmatorjunnan suorituskykyjä
- — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä
Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot ja niiden tarvitsema henkilöstö sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.
- — kehitetään ja ylläpidetään henkilöstörakennetta sekä tehtäväkokoonpanoja
- — jatketaan oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten koulutusympäristöjen kehittämistä ja ylläpitoa
- — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa
Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
- — kehitetään tiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä sekä arkistointia
- — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin
Määrärahasta arvioidaan vuonna 2022 käytettävän 608 887 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 11 583 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 200 267 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH2022 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään Merivoimien valvontajärjestelmää ja rannikkojoukkojen vaikuttamista.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään Maavoimien tulenkäyttöä ja joukkojen liikkuvuutta.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään Ilmavoimien kykyä hajauttaa normaaliolojen kriittiset toiminnot sekä kykyä väistää tiedustelua ja maalittamista. Lisäksi kehitetään kykyä torjua pieniä miehittämättömiä ilma-aluksia kaikissa olosuhteissa.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelmassa kehitetään logistiikkajärjestelmän suorituskykyä (johtaminen, täydennykset, kunnossapito, lääkintähuolto, huoltopalvelu). Hankitaan joukkojen suorituskykyvaatimuksien mukaiset ampumatarvikkeet.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään rakennetun alueen taistelun koulutuspaikkojen simulointijärjestelyjä ja luodaan kansallisen yhteistoiminnan mahdollistama simulaattorikoulutusympäristö.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kustannustasotarkistus (2020) | -2 575 |
| Kustannustasotarkistus (2022) | 11 518 |
| Laivue 2020 | -8 248 |
| Sanomaverkon tuotteistuksen aikaistaminen (elvytys) | 1 200 |
| Siirto momentille 27.10.01 | -1 419 |
| Vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyneet menoajoitusmuutokset | 36 270 |
| Yhteensä | 36 746 |
| 2022 talousarvio | 820 737 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -280 480 000 |
| 2021 talousarvio | 783 991 000 |
| 2020 tilinpäätös | 779 398 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 819 862 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 875 000 euroa talousarvioesityksen 820 737 000 euroon nähden aiheutuu hankintojen siirrosta momentille 27.10.01.
Määrärahasta arvioidaan vuonna 2022 käytettävän 608 887 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 5 125 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 205 850 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
| 2022 talousarvio | 819 862 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 800 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -280 480 000 |
| 2021 talousarvio | 783 991 000 |
| 2020 tilinpäätös | 779 398 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille esitetään yhteensä 820 milj. euroa, joka on 36 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2022 tilausvaltuudet ovat yhteensä 609 milj. euroa. Valiokunta puoltaa myös käsiteltävälle momentille esitettävän uuden tilausvaltuuden, Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen vuonna 2022, hyväksymistä. Valtuuden enimmäismäärä on 155 milj. euroa vuosina 2022—2026.
Momentin määrärahalla jatketaan lisäksi Laivue 2020 -hankintaa, jolle myönnetyt valtuudet ovat yhteensä noin 1,3 mrd. euroa. Alusten rakentamisen aloittaminen näyttää kuitenkin viivästyvän alkuperäisestä aikataulusta. Suunnitteluviiveestä huolimatta pyrkimyksenä on edelleen, että uusi laivue valmistuu vuonna 2028. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus huolehtii omalta osaltaan aikataulussa pysymisestä ja siitä, ettei hankinnan mahdollinen myöhästyminen heikennä merivoimien suorituskykyä.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 819 862 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 200 267 000 euroa.
1) Vuonna 2022 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2026 enintään 155 465 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 -tilausvaltuus PVKEH 2022).
PVKEH 2022-tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2022 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Vuonna 2022 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 455 839 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 745 233 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2022 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua lisätalousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 1 738 700 000 euroa (Puolustuskyvyn parantaminen 2022 -tilausvaltuus, PVPAR 2022).
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 (PVKEH 2021) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 10 233 000 eurolla 747 860 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.
Vuoden 2018 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 30 892 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 490 000 000 euroa toimintaympäristön muutoksen vaatimiin puolustusmateriaalihankintoihin, 8 258 000 euroa korvauksena Ukrainaan toimitetusta materiaalituesta, 2 483 000 euroa vuoden 2021 toteutuneen indeksikehityksen mukaista kustannustasotarkistusta ja 307 000 euroa vuoden 2021 valuuttakurssien muutoksista aiheutuneita menoja.
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 (PVKEH 2021) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 10 233 000 eurolla 747 860 000 euroon siirtona muihin puolustusmateriaalihankintoihin menoajoituksen tarkentumisesta johtuen. PVKEH 2021 -tilausvaltuuden vuoden 2022 menoja on vähennetty 67 158 000 eurolla aiheutuen menoajoituksen myöhentymisestä vuodelta 2022 vuosille 2023—2026.
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 (PVKEH 2022) -tilausvaltuuden vuoden 2022 menoja on vähennetty 8 943 000 euroa johtuen menojen myöhentymisestä vuodelta 2022 vuosille 2023 ja 2024.
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2015, 2016 ja 2018 -tilausvaltuuksien vuoden 2018 siirtomäärärahaa peruutetaan yhteensä 30 892 000 euroa. Määrärahat budjetoidaan uudelleen muihin puolustusmateriaalihankintoihin, koska kyseisillä tilausvaltuuksilla solmittujen Foreign Military Sales -hankintojen menoja siirtyy vuodelle 2023 ja viisivuotinen siirtomääräraha ole enää silloin käytettävissä. Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Muutosten jälkeen määrärahasta arvioidaan vuonna 2022 käytettävän 522 553 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 7 915 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 745 233 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutosten johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 20 772 | 35 287 | 20 087 | 32 684 | 108 830 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 238 148 | 281 080 | 276 720 | 162 148 | 35 450 | 993 546 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus | 6 550 | 6 550 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 16 700 | 7 680 | 6 970 | 2 065 | 5 525 | 38 940 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 191 940 | 253 011 | 188 751 | 44 325 | 69 833 | 747 860 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 474 110 | 577 058 | 492 528 | 241 222 | 110 808 | 1 895 726 |
| Uudet tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 48 443 | 50 724 | 49 298 | 3 000 | 4 000 | 155 465 |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 655 700 | 332 250 | 290 250 | 460 500 | 1 738 700 | |
| Uudet tilausvaltuudet yhteensä | 48 443 | 706 424 | 381 548 | 293 250 | 464 500 | 1 894 165 |
| Valtuudet yhteensä | 522 553 | 1 283 482 | 874 076 | 534 472 | 575 308 | 3 789 891 |
| 2022 II lisätalousarvio | 455 839 000 |
| 2022 talousarvio | 819 862 000 |
| 2021 tilinpäätös | 504 311 000 |
| 2020 tilinpäätös | 779 398 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 455 839 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 745 233 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2022 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua lisätalousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 1 738 700 000 euroa (Puolustuskyvyn parantaminen 2022 -tilausvaltuus, PVPAR 2022).
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 (PVKEH 2021) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 10 233 000 eurolla 747 860 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.
Vuoden 2018 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 30 892 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 13 799 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen saa käyttää enintään määrärahaa 759 032 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2022 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2028 enintään 386 578 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 -tilausvaltuus PVKEH 2022).
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 104 000 000 eurolla siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2028 enintään 2 009 922 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 13 624 000 euroa puolustusmateriaalihankintoja siirtona momentilta 27.10.01 ja 175 000 euroa siirtona momentilta 27.10.50 kattamaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ammunnoissaan tarvitsemia patruunoita.
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 (PVKEH 2022) -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisäyksestä 231 113 000 eurolla 74 013 000 euroa on korvausta Ukrainaan toimitetusta materiaalituesta ja 157 100 000 euroa on kohdennusta aikaistettuun Puolustusvoimien kehittämisohjelman hankkeeseen, jonka sopimus on tarkoituksenmukaista solmia vuonna 2022. Hankkeen aikaistus toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisäys 104 000 000 euroa aiheutuu Laivue 2020 -hankkeen telakkatyön viivästymisen seurannaisvaikutuksista Puolustusvoimille.
Edellä mainittujen muutosten seurauksena määrärahasta arvioidaan vuonna 2022 käytettävän 522 553 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 7 915 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 759 032 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutosten johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 20 772 | 35 287 | 20 087 | 32 684 | 108 830 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 238 148 | 281 080 | 276 720 | 202 148 | 99 450 | 1 097 546 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus | 6 550 | 6 550 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 16 700 | 7 680 | 6 970 | 2 065 | 5 525 | 38 940 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 191 940 | 254 111 | 191 451 | 41 625 | 68 733 | 747 860 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 474 110 | 578 158 | 495 228 | 278 522 | 173 708 | 1 999 726 |
| Uudet tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 48 443 | 50 724 | 110 311 | 52 070 | 125 030 | 386 578 |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 655 700 | 332 250 | 290 250 | 460 500 | 1 738 700 | |
| Uudet tilausvaltuudet yhteensä | 48 443 | 706 424 | 442 561 | 342 320 | 585 530 | 2 125 278 |
| Valtuudet yhteensä | 522 553 | 1 284 582 | 937 789 | 620 842 | 759 238 | 4 125 004 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 13 799 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 455 839 000 |
| 2022 talousarvio | 819 862 000 |
| 2021 tilinpäätös | 504 311 000 |
| 2020 tilinpäätös | 779 398 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 30/2022 vp (22.11.2022)
Valiokunta kiinnittää huomiota momentilla esitettyyn Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän korottamiseen 104 milj. eurolla. Lisäys aiheutuu LAIVUE 2020 -hankkeen viivästymisestä.
LAIVUE 2020 -hankkeessa korvataan merivoimien seitsemän käytöstä poistuvaa alusta neljällä monitoimikorvetilla merivoimien suorituskyvyn ylläpitämiseksi. Hanke ei ole kuitenkaan edennyt suunnitelmien mukaisesti, kuten valiokunta on aiemminkin todennut (esim. VaVM 33/2021 vp). Näin ollen on hyvä, että Suomen valtio ja Rauman telakan omistajat ovat kesällä 2022 neuvotelleet kokonaisratkaisun telakan toimintaedellytysten turvaamisesta ja hankkeen toteutumisen edistämisestä.
Ratkaisussa Puolustusvoimat ostajana ottaa kantaakseen viivästymisen aiheuttamia seurannaiskustannuksia 104 milj. euroa. Momentille esitetty valtuus mahdollistaa mm. korvausten maksamisen aikatauluviiveen seurauksena hankintaketjussa aiheutuvista kustannuksista sekä merivoimien käytössä olevien alusten elinkaaren jatkamisen.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että merivoimien suorituskyvystä pystytään huolehtimaan ja turvataan hankkeen jatko asetetussa aikataulussa. Saadun selvityksen perusteella valiokunta toteaa lisäksi, että hankkeen rahoitukseen jää kuitenkin edelleen riski lisätarpeesta, joka aiheutuu mm. raaka-aineiden hinnan kallistumisesta.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 13 799 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen saa käyttää enintään määrärahaa 759 032 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2022 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2028 enintään 386 578 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 -tilausvaltuus PVKEH 2022).
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 104 000 000 eurolla siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2028 enintään 2 009 922 000 euroa.
19. Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 522 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) monitoimihävittäjien, aseiden, ampumatarvikkeiden ja muiden järjestelmien hankintaan sekä niiden testaukseen, käyttöönottoon ja koulutukseen
2) palvelujen ostoihin, hallintomenoihin ja käyttöönottovaiheen ylläpitoon
3) varaosien ja vaihtolaitteiden hankintaan
4) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin
5) tilojen ja sotilasalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottovaiheen vuokrakustannuksiin
6) tietosuoja- ja turvarakentamiseen sekä muihin turvallisuushankintoihin
7) enintään vuosittain 80 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
8) indeksi- ja valuuttakurssimenoihin.
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
| 01. | Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot | 1 500 000 |
| 02. | Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) | - |
| 03. | Indeksimenot | 22 500 |
| 04. | Valuuttakurssimenot | - |
| Yhteensä | 1 522 500 |
Määrärahaa käytetään hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin.
Momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena hankintaan välittömästi liittyvät tulot ja hankinnasta maksettujen ennakoiden viivästysajan korot. Monitoimihävittäjien hankinnasta kertyviä satunnaisia tuloja saa käyttää aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.
1) Vuonna 2022 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
2) Aiemmin hyväksytystä tilausvaltuudesta saa aiheutua valtiolle menoja valtuudessa olevasta vuosittaisesta enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:Kohdan 5) tilapäiset vuokrakustannukset on muutettu muotoon käyttöönottovaiheen vuokrakustannukset. Monitoimihävittäjien hankintaan liittyvä rakentaminen ja rakentamiseen liittyvät vuokrana maksettavat ylläpitokustannukset katetaan momentilta vuoden 2030 loppuun saakka. Tilapäiset vuokrakustannukset sisältyvät käyttöönottovaiheen vuokrakustannuksiin.
Kohdan 7) henkilötyövuosien enimmäismäärä nousee viidestäkymmenestä kahdeksaankymmeneen. Muutoksella varmistetaan kahden hävittäjäkaluston samanaikaista käyttöä ja varaudutaan perustamaan ulkomaille yhteystoimisto uuden kaluston käyttöönottovaiheeseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuus (HX 2021) | 1 500 000 | 1 500 000 | 1 000 000 | 800 000 | 3 700 000 | 8 500 000 |
| Menot yhteensä | 1 500 000 | 1 500 000 | 1 000 000 | 800 000 | 3 700 000 | 8 500 000 |
|---|
Monitoimihävittäjien hankinta perustuu Puolustusvoimien ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmaan sekä siinä rakennettaviin suorituskykyihin:
Monitoimihävittäjien suorituskyky on keskeinen osa Suomen puolustusjärjestelmää ja se integroidaan osaksi puolustusvoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmää.
- — ylläpidetään ilmapuolustuksen suorituskyky 2060-luvun alkuun asti
- — vastataan toimintaympäristön kehitykseen sen asettamien vaatimusten mukaisesti
- — tuetaan koko puolustusjärjestelmää tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoituskyvyillä sekä reaaliaikaisella tiedonkäsittely ja -siirtokyvyllä
- — hankitaan lentokoneet, lentokoneen moottorit ml. varamoottorit, alkukäytön vaatima varaosapaketti ja varaosalaitteet, henkilöstön koulutusta ja teknillistä tukea koneen käyttöönottoon ja operoinnin aloittamiseen, simulaattorijärjestelmät sekä muita pienempiä hankintakokonaisuuksia
- — hankitaan ilmasta ilmaan, ilmasta maahan ja ilmasta merenpintaan aseita operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä
- — hankitaan ostajan hankintavelvollisuuteen kuuluvia järjestelmiä mm. radiojärjestelmän salauslaitteita tai datalinkkijärjestelmän osia
- — suunnitellaan ja toteutetaan hankkeen tarvitsema toimitila-, sotilasalue-, tietosuoja- ja turvarakentaminen
- — hankitaan suorituskyvyn edellyttämät johtamisjärjestelmäkokonaisuudet.
Vuosittain sitomattomana siirtyvään määrärahaan ja sitomattomana siirtyvään tilausvaltuuteen tehtävät valuutta- ja kustannustasotarkistukset säilyttävät rahoituksen ostoarvon tilanteessa, jossa muun muassa kaikista ase- ja varaosahankinnoista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä sopimusta hankinnan alkuvaiheessa.
Tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kustannustasotarkistus (2022) | 22 500 |
| Siirto momentilta 27.10.01 | 1 000 |
| Vuosiosuuden muutos | 20 000 |
| Yhteensä | 43 500 |
| 2022 talousarvio | 1 522 500 000 |
| 2021 talousarvio | 1 479 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 10 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Määrärahaa saa käyttää:
5) tilojen ja sotilasalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottovaiheen vuokrakustannuksiin sekä vuokrien ennakkomaksuihin.
Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 5) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 5).
Monitoimihävittäjien hankintaan liittyvä rakentaminen ja rakentamiseen liittyvät vuokrana maksettavat ylläpitokustannukset katetaan momentilta vuoden 2030 loppuun saakka. Muutoksella mahdollistetaan määrärahan käyttäminen valtion vuokrajärjestelmän mukaisen kertavuokramenettelyn mukaisiin menoihin.
| 2022 talousarvio | 1 522 500 000 |
| 2021 talousarvio | 1 479 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 10 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille esitetään 1,5225 mrd. euroa. Tästä 1,500 mrd. euroa on tarkoitus osoittaa hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin, jotka sisältyvät vuoden 2021 talousarviossa hyväksyttyyn Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuteen. Lisäksi momentilla on 22,5 milj. euroa ennakollisen 1,5 prosentin indeksikorotuksen mukaisia menoja. Ennakollinen indeksikorotus tarkistetaan vuoden 2023 keväällä vastaamaan toteutunutta kustannuskehitystä.
Valiokunta toteaa, että monitoimihävittäjien hankinta etenee suunnitelman mukaisesti. Valiokunta pitää aiempien kannanottojensa mukaisesti (kuten VaVL 10/2021 vp — VNS 8/2021 vp) välttämättömänä, että puolustushallinto arvioi realistisesti hankinnan eri vaihtoehtojen elinkaarikustannukset, jotta varmistutaan siitä, etteivät poliittisen ohjauksen asettamat rahoituksen enimmäismäärät ylity. Huomioon tulee ottaa realistisesti myös puolustusmateriaalin keskimääräistä hinnan nousua nopeampi kallistuminen.
Hankinta on kyettävä toteuttamaan 10 mrd. euron rahoituksella vuoden 2021 hintatasossa. Lisäksi hankinnan sitomattomaan rahoitukseen lisätään ostovoimakorjaus ja huomioon otetaan vakiintuneen käytön mukaiset indeksi- ja valuuttakurssimuutosten aiheuttamat kustannukset. Käyttö- ja ylläpitokustannusten ylärajaksi on asetettu 10 prosenttia vuotuisesta puolustusbudjetista. Puolustusministeriö on tarkentanut linjausta siten, että 10 prosenttia lasketaan vuotuisista maanpuolustuksen menoista (pois lukien HX- ja Laivue 2020 -hankkeet).
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 522 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) monitoimihävittäjien, aseiden, ampumatarvikkeiden ja muiden järjestelmien hankintaan sekä niiden testaukseen, käyttöönottoon ja koulutukseen
2) palvelujen ostoihin, hallintomenoihin ja käyttöönottovaiheen ylläpitoon
3) varaosien ja vaihtolaitteiden hankintaan
4) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin
5) tilojen ja sotilasalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottovaiheen vuokrakustannuksiin sekä vuokrien ennakkomaksuihin
6) tietosuoja- ja turvarakentamiseen sekä muihin turvallisuushankintoihin
7) enintään vuosittain 80 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
8) indeksi- ja valuuttakurssimenoihin.
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
| 01. | Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot | 1 500 000 |
| 02. | Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) | - |
| 03. | Indeksimenot | 22 500 |
| 04. | Valuuttakurssimenot | - |
| Yhteensä | 1 522 500 |
Määrärahaa käytetään hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin.
Momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena hankintaan välittömästi liittyvät tulot ja hankinnasta maksettujen ennakoiden viivästysajan korot. Monitoimihävittäjien hankinnasta kertyviä satunnaisia tuloja saa käyttää aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.
1) Vuonna 2022 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
2) Aiemmin hyväksytystä tilausvaltuudesta saa aiheutua valtiolle menoja valtuudessa olevasta vuosittaisesta enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi maksuperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentilta vähennetään 1 454 872 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää varaosien, vaihtolaitteiden ja tuotetukipalvelun hankintaan.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 1 500 000 000 euroa Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden vuoden 2022 maksatusmäärärahan myöhentämisenä tuleville vuosille hankinnan menoajoituksen tarkennuttua sopimuksen allekirjoittamisen myötä. Vuonna 2022 toteutuviin tilausvaltuuden menoihin käytetään vuodelle 2021 budjetoitua siirtomäärärahaa.
Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 23 751 000 euroa Monitoimihävittäjien hankinnan muuhun rahoitukseen tehty ostovoimatarkistus, joka kohdentuu vuodelta 2021 siirtyneeseen siirtomäärärahaan sekä 14 177 000 euroa toteutuneista valuuttakurssimuutoksista aiheutuneista tappioista ja 7 200 000 euroa vuoden 2022 indeksimenotarkistuksesta.
Perustelujen muutoksella mahdollistetaan tuotetukipalvelu, koska F-35A-hävittäjäjärjestelmän ylläpito ostetaan palveluhankintana käyttäjämaiden huoltoverkostosta (Global Support Solution).
| 2022 II lisätalousarvio | -1 454 872 000 |
| 2022 talousarvio | 1 522 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 479 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentilta vähennetään 1 454 872 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää varaosien, vaihtolaitteiden ja tuotetukipalvelun hankintaan.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 262 400 000 euroa.
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
| 01. | Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot | - |
| 02. | Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) | 211 751 |
| 03. | Indeksimenot | 29 700 |
| 04. | Valuuttakurssimenot | 88 577 |
| Yhteensä | 330 028 |
Momentin perusteluja muutetaan siten, että monitoimihävittäjien hankintaa koskevia ja niihin välittömästi liittyvien sopimusten enimmäismäärää vähennetään 188 000 000 eurolla siten, että niistä vuosina 2021—2031 valtiolle aiheutuvat menot saavat olla lopullisen tarjouspyynnön lähettämisajankohdan hintatasolla enintään 9 212 000 000 euroa (Monitoimihävittäjien hankinta -tilausvaltuus, HX 2021).
Selvitysosa:Lisäyksestä 188 000 000 euroa kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 02., millä selkeytetään momentin rakennetta siten, että tilausvaltuus sisältää ulkomailta hankittavat kone-, ase- ja huoltosopimukset. Hankinnan siirtomäärärahaan sisältyy kotimaassa tehtävät sopimukset. Tilausvaltuuden enimmäismäärä vähenee vastaavasti. Muutos toteutetaan hankkeelle vuoden 2021 talousarviossa myönnetyn kokonaisrahoituksen puitteissa.
Lisäyksestä 74 400 000 euroa kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 04., joka on varautumista vuoden 2022 valuuttakurssien muutoksista aiheutuvaan tappioon oletuksella, että euron kurssi suhteessa Yhdysvaltojen dollariin on 1 EUR = 1,00 USD. HX 2021 -tilausvaltuus ja momentin siirtomääräraha on sidottu lopullisen tarjouspyynnön lähettämispäivänä 29.1.2021 noteerattuun valuuttakurssitasoon.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuus (HX 2021) | - | 1 000 000 | 1 155 000 | 1 415 000 | 4 742 000 | 8 312 000 |
| Menot yhteensä | - | 1 000 000 | 1 155 000 | 1 415 000 | 4 742 000 | 8 312 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 262 400 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -1 454 872 000 |
| 2022 talousarvio | 1 522 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 479 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 262 400 000 euroa.
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
| 01. | Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot | - |
| 02. | Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) | 211 751 |
| 03. | Indeksimenot | 29 700 |
| 04. | Valuuttakurssimenot | 88 577 |
| Yhteensä | 330 028 |
Momentin perusteluja muutetaan siten, että monitoimihävittäjien hankintaa koskevia ja niihin välittömästi liittyvien sopimusten enimmäismäärää vähennetään 188 000 000 eurolla siten, että niistä vuosina 2021—2031 valtiolle aiheutuvat menot saavat olla lopullisen tarjouspyynnön lähettämisajankohdan hintatasolla enintään 9 212 000 000 euroa (Monitoimihävittäjien hankinta -tilausvaltuus, HX 2021).
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 4 852 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:
Toiminnalliset tulostavoitteet
| 2020 toteutuma |
2021 ennakoitu |
2022 tavoite |
|
| Taloudellisuus | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset / ko. toiminnan koulutuspäivien määrä (euroa) | 147 | 96 | 96 |
| Tuottavuus | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutuspäivien määrä / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä | 441 | 706 | 762 |
| Tuotokset (vaikuttavuus ja tehokkuus) | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutuspäivien määrä (pv) | 24 713 | 48 000 | 48 000 |
| Laadunhallinta | |||
|---|---|---|---|
| MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (pv) | 2 229 | 3 500 | 3 500 |
| MPK:n kurssityytyväisyys | |||
| Oppilastyytyväisyys (asteikolla 1—5) | 4,53 | 4,0 | 4,0 |
| Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Työtyytyväisyys (asteikolla 1—5) | 4,09 | 4,0 | 4,0 |
Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain muuttamisesta (868/2019) tuli voimaan 1.1.2020.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -200 |
| Yhteensä | -200 |
| 2022 talousarvio | 4 852 000 |
| 2021 talousarvio | 5 052 000 |
| 2020 tilinpäätös | 3 652 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 4 972 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
4) sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ja tukitoimiin.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 4) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 4).
Lisäys 120 000 euroa talousarvioesityksen 4 852 000 nähden johtuu sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ja tukitoimiin suunnitellusta määrärahasta.
Perustelujen muutos mahdollistaa sen, että momentin määrärahaa voidaan käyttää puolustusministeriön erillisellä päätöksellä tähän tarkoitukseen.
| 2022 talousarvio | 4 972 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | -344 000 |
| 2021 talousarvio | 5 052 000 |
| 2020 tilinpäätös | 3 652 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille esitetään 4,9 milj. euroa. Suurin osa määrärahasta (4,604 milj. euroa) osoitetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin menoihin.
Valiokunta pitää momentin määrärahaa tärkeänä, koska suhteellisen pienellä rahoituksella pystytään tukemaan vapaaehtoistoimintaa, jolla on suuri merkitys maanpuolustustahdon ja kokonaismaanpuolustuksen ylläpitämiselle ja vahvistamiselle.
Valiokunta on myös tyytyväinen siihen, että sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ja tukitarpeeseen liittyvät ongelmat on tiedostettu ja hallitus täydensi momentin perusteluja siten, että määrärahaa saa käyttää myös mainittuun toimintaan. Tarkoitukseen on käytettävissä 120 000 euroa vuonna 2022. Valiokunta yhtyy kuitenkin puolustusvaliokunnan näkemykseen (PuVL 6/2021 vp — HE 146/2021 vp) siitä, että tällaiset tukitoimet kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ja kehottaa hallitusta jatkamaan keskusteluja pysyvän rahoituksen turvaamiseksi.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 4 972 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin
4) sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ja tukitoimiin.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 3 163 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys johtuu toimintaympäristön muutokseen liittyvästä koulutustarpeen kasvusta sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä.
| 2022 II lisätalousarvio | 3 163 000 |
| 2022 talousarvio | 4 972 000 |
| 2021 tilinpäätös | 4 708 000 |
| 2020 tilinpäätös | 3 652 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 3 163 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentilta vähennetään 175 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 27.10.18 ja aiheutuu vapaaehtoiseen maanpuolustukseen tehdyistä lakimuutoksista, jotka mahdollistavat jatkossa Puolustusvoimien aseiden ja ampumatarvikkeiden käytön MPK:n koulutuksessa.
| 2022 IV lisätalousarvio | -175 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 3 163 000 |
| 2022 talousarvio | 4 972 000 |
| 2021 tilinpäätös | 4 708 000 |
| 2020 tilinpäätös | 3 652 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentilta vähennetään 175 000 euroa.