Talousarvioesitys 2022
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimi voi myös tuottaa terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste- ja ensihoitopalveluja. Pelastustoimi parantaa yhteiskunnan turvallisuutta onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, pelastustoiminnan ja siviilivalmiuden avulla. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen ja pelastustoimi osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön.
- — Pelastustoimen ohjauksen seurauksena pelastuslaitokset vahvistavat onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja onnettomuuksien sekä vahinkojen määrä vähenee.
- — Uudelleen organisoitu pelastustoimi lisää suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta.
- — Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen varmistaa laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden valtakunnallisesti yhdenmukaisina.
- — Sisäministeriön vuorovaikutus ja yhteistyö tukee ohjattavien virastojen tulostavoitteiden saavuttamista sekä yhteistyö toimialan viranomaisten kanssa on säännönmukaista ja toimivaa.
- — Pelastustoimen varautumisen ja väestönsuojelun järjestelyt vastaavat riskiarvioissa tunnistettuihin riskeihin.
- — Kansallisen ja kansainvälisen siviilivalmiuden yhteistyö ja -toiminta edistää Suomen kykyä selviytyä kriiseistä ja antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua.
- — Alueelliset varautumisen ja valmiuden vahvistetut ja yhteensovitetut järjestelyt vastaavat kansallisesti ja alueellisesti merkittäviä riskejä.
- — Suomi hyödyntää täysimääräisesti unionin pelastuspalvelumekanismin uuden rescEU-poolin mahdollisuuksia ja EU-rahoitusta kansallisen valmiuden ja suorituskykyjen kehittämisessä.
Pelastusopistolle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Pelastusopiston koulutus ja TKI-toiminta on laadukasta ja vastaa tarvetta
- — Pelastustoimen koulutusjärjestelmä vastaa turvallisuusympäristön haasteisiin.
Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät alueen pelastustoimet. Valtion talousarviosta rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen johtaminen, ohjaus ja kehittäminen sekä Pelastusopiston toiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on osa pelastustoimen strategiaa. Pelastustoimen palveluiden taso ja laatu pyritään turvaamaan yhdenmukaisena kaikilla alueilla. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteen toimeenpanoa edistetään Pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman kautta.
Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen. Hätäkeskuslaitoksen tuottamat palvelut ovat ensimmäinen lenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuspalvelujen vaikutus kohdistuu suoraan väestöön sekä osaltaan pelastustoimen, poliisitoimen että sosiaali- ja terveystoimen palvelutasoon.
Hätäkeskuslaitokselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Hätäkeskukset vastaavat nopeasti ja välittävät avuntarpeeseen tarkoituksenmukaisen avun viivytyksettä
- — Kansalaiset kokevat, että Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja palvelut ovat luotettavia ja lisäävät turvallisuuden tunnetta
- — Hätäkeskustoiminta on varmistettu kaikissa oloissa ja tilannekuva on yhteiskäytössä
- — Hätäkeskuspalvelut tuotetaan yhdenvertaisesti koko maassa.
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 670 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle
6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta ja johtamista kehitetään osana sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen uudistusta tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimi ja pelastustoimen järjestelmä. Pelastustoimi valmistautuu pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymiseen hyvinvointialueille.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Henkilöstömenot | 42 | 40 | 32 |
| Toimitilamenot | 17 | 16 | 16 |
| ICT-menot | 9 | 15 | 27 |
| Muut menot | 32 | 29 | 25 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
|---|
Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani.
Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista.
Pelastustoimi selvittää pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän ja suorituskyvyn nykytilaa sekä kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden muuttuneisiin ja tai muuttuviin tarpeisiin.
Pelastustoimi ja varautuminen
| Tavoite | 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
| Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika (mediaani) (m:ss), enintään | 7:41 | 7:48 | 7:45 |
| Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä, vähintään1) | 99 | - | - |
1) Lähde: TNS Gallup-tutkimus 2020. Toteutetaan joka kolmas vuosi.
Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy. Pelastustoimi vahvistaa onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja kehittää onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää arviointia. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia ehkäistään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.
Onnettomuuksien ehkäisy
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien tarkastustehtävien määrä (kpl), enintään | 15 700 | 15 000 | 15 000 |
| Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) | 83 | 100 | 100 |
| Omaisuusvahingot (milj. euroa) | 143 | 120 | 120 |
1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.
Siviilivalmiuden ja alueellisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.
Pelastusopiston tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.
Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat luodaan ammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.
Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimustoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin Pelastusopiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.
Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa tutkittua tietoa, esimerkiksi analyysejä ja tilastokatsauksia, pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden kehittämisen tueksi.
Koulutus- ja tutkimustoiminta
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Tuotokset | |||
| Pelastajatutkintojen määrä, kpl, vähintään | 121 | 117 | 138 |
| Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään | 39 | 44 | 72 |
| Alipäällystötutkintojen määrä, kpl, vähintään | 20 | 40 | 20 |
| AMK-tutkintojen määrä, kpl | 45 | 30 | 30 |
| Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm | 247 | 240 | 240 |
| Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm | - | 40 | 30 |
| Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään | 1 559 | 2 470 | 2 000 |
| Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään | 78 | 160 | 120 |
| Panokset | |||
| Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet | 126 | 128 | 128 |
| Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) | 11 480 | 12 000 | 13 000 |
| Toiminnan tehokkuus | |||
| Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet1) | 754 | 777 | 803 |
| Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään | 26 102 | 28 000 | 28 000 |
| Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
| Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) | 3,28 | 3,08 | 3,08 |
| Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat | 7,97 | 5 | 5 |
| Henkiset voimavarat | |||
| Pelastusopiston henkilöstön määrä | 129 | 129 | 129 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,52 | 3,5 | 3,52 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 7,5 | 7 | 6,8 |
1) htv sisältää koulutuksen ja tukipalvelut
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Koulutuksen varsinaiset toimintamenot | 15 280 | 15 711 | 15 085 |
| Muut pelastustoimen toimintamenot | 1 195 | 1 068 | 4 835 |
| Kansainvälinen pelastustoiminta | 703 | 750 | 750 |
| Pelastustoimen lähialueyhteistyö | 72 | - | - |
| Pelastustoimen koronavirusvarautuminen | 510 | - | - |
| Yhteensä | 17 760 | 17 529 | 20 670 |
|---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 19 454 | 20 479 | 23 270 |
| Bruttotulot | 1 694 | 2 950 | 2 600 |
| Nettomenot | 17 760 | 17 529 | 20 670 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 297 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 185 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| DigiFinland Oy:n pääoman palautus sisäministeriölle | 3 000 |
| Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija (siirto momentilta 24.01.01) | 149 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -28 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -27 |
| Palkkausten tarkistukset | 47 |
| Yhteensä | 3 141 |
| 2022 talousarvio | 20 670 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 928 000 |
| 2021 talousarvio | 17 529 000 |
| 2020 tilinpäätös | 19 648 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 620 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäinen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 20 670 000 euroon nähden on 1 950 000 euroa, mistä 350 000 euroa aiheutuu pelastajakoulutuksen lisäämisestä ja 1 600 000 euroa ruotsinkielisen pelastajakurssin järjestämisestä.
| 2022 talousarvio | 22 620 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 1 100 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 928 000 |
| 2021 talousarvio | 17 529 000 |
| 2020 tilinpäätös | 19 648 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille esitetään 22,6 milj. euroa, joka on noin 5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Valiokunta pitää hyvänä, että esitykseen sisältyy hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaamiseen 2 milj. euroa, joka on 0,5 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. On niin ikään myönteistä, että hallitus täydensi esitystään lisäämällä pelastajakoulutukseen noin 2 milj. euroa, josta osa kohdistetaan ruotsinkielisen pelastajakurssin järjestämiseen.
Sisäministeriö on yhteistyössä Pelastusopiston kanssa selvittänyt pelastajamäärien nykytilaa ja lisätarpeita kuluvalla vuosikymmenellä. Pelastuslaitosten ja aluehallintoviraston tuottamien tietojen ja arvioiden mukaan pelastustoimen toimintavalmiuden parantaminen ja varallaoloon liittyvät muutokset aiheuttavat noin 1 000 pelastajan lisätarpeen vuosina 2020—2030 sisäisen turvallisuuden selonteossa (VNS 4/2021 vp) linjatun 750 henkilön sijaan. Tarpeeseen vastaaminen edellyttää pelastajakoulutuksen määrän kaksinkertaistamista, johon pyritään vuonna 2022 vastaamaan mm. edellä mainitulla lisämäärärahalla.
Valiokunta pitää tärkeänä, että pelastajamäärää pystytään lisäämään ja että koulutus koetaan houkuttelevaksi. On myös oleellista, että rekrytoinnissa ja valintakriteereissä huomioidaan naiset nykyistä paremmin.
Pelastustoimi siirretään vuoden 2023 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin järjestettäväksi. Uudistuksella on osaltaan tarkoitus vahvistaa valtion ohjausta pelastustoimessa, mikä mahdollistaa entistä yhdenmukaisempien palveluiden tuottamisen koko maassa. Talousarvioesitykseen sisältyy 0,4 milj. euroa hyvinvointialueiden pelastustoimen ohjauksen lisätarpeisiin (mom. 26.01.01). Valtakunnallisen ohjauksen vahvistamisen arvioidaan vaativan yhteensä 10 henkilötyövuoden lisäyksen. Valiokunta pitää lisäystä tarpeellisena ja pitää tärkeänä, että sisäministeriö varautuu myös seuraamaan tarkasti pelastustoimeen tarkoitetun laskennallisen rahoitusosuuden toteutumista hyvinvointialueilla.
Valiokunta nostaa lisäksi esiin pelastustoimen nykyisessä järjestelmässä olevan noin 81 milj. euron rahoitusvajeen vuoteen 2030 mennessä, joka johtuu palvelutasopuutteista (58 milj. euroa), varallaolon muutostarpeista (13 milj. euroa) ja öljysuojarahaston lakkauttamisesta (10 milj. euroa/vuosi). Vaje tulisi täyttää ennen hyvinvointialueiden perustamista pelastustoimen rahoitusvastuussa olevien kuntien toimesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kunnat ovatkin lisänneet pelastustoimen rahoitusta noin 16 milj. eurolla kuluvana vuonna. Mahdollinen loppuosa tulee kattaa valtion rahoituksella hyvinvointialueiden siirtymäkauden aikana vuoteen 2030 mennessä.
Valiokunta pitää niin ikään välttämättömänä, että yhdessä Suomen Sopimuspalokuntien Liiton kanssa turvataan asianmukaisesti sopimuspalokuntien toiminnan jatkuvuus ja resurssit hyvinvointialueuudistuksessa. Lisäksi tulee huolehtia Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ja palokuntayhdistysten hallinnollisen osaamisen ja aseman vahvistamisesta, jotta asetettuihin tavoitteisiin pystytään vastaamaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 620 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle
6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 716 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 160 000 euroa aiheutuu Pelastusopiston pelastajakoulutusmäärän lisäämisen valmistelusta ja suunnittelusta, 60 000 euroa pelastustoimen ja väestönsuojelun valtakunnallisen johtamisjärjestelyjen ja suunnittelun tehostamisesta, 250 000 euroa väestönsuojakannan ja -suojapaikkojen kuntoa koskevasta selvityksestä, 160 000 euroa Pelastusopiston varautumiskoulutuksen lisäämisestä ja 86 000 euroa palkkausten tarkistuksista.
| 2022 II lisätalousarvio | 716 000 |
| 2022 talousarvio | 22 620 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 557 000 |
| 2020 tilinpäätös | 19 648 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 716 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 800 000 euroa aiheutuu pelastajakoulutettavamäärän lisäyksen edellyttämästä sammutusautojen hankinnasta ja 100 000 euroa pelastajakoulutettavamäärän lisäyksen edellyttämien toimitilamuutosten hankesuunnittelusta.
| 2022 IV lisätalousarvio | 900 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 716 000 |
| 2022 talousarvio | 22 620 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 557 000 |
| 2020 tilinpäätös | 19 648 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 64 860 000 euroa.
Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos varautuu hätäkeskusjärjestelmän jatkokehittämiseen vuosina 2022—2024.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Henkilöstömenot | 60 | 57 | 58 |
| Toimitilamenot | 7 | 6 | 6 |
| ICT-menot | 27 | 22 | 29 |
| Muut menot | 6 | 15 | 7 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
|---|
Tuloksellisuustavoitteet
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti | |||
| Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) | 91 | 90 | 90 |
| Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin | |||
| Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään1) | - | 4,5 | 4,5 |
| Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus | |||
| Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus, käyttöaste (%) | 100 | 100 | 100 |
1) Kysely toteutetaan syksyllä 2021.
Hätäkeskuslaitos
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Tuotokset | |||
| Hätäilmoitusten määrä, kpl, josta | 2 787 190 | 2 800 000 | 2 800 000 |
| — vastatut hätäpuhelut, kpl | 2 764 290 | 2 700 000 | 2 700 000 |
| — välitettyjen tehtävien määrä, kpl | 1 445 690 | 1 500 000 | 1 500 000 |
| Panokset | |||
| Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa | 60 180 | 63 048 | 68 860 |
| Henkilötyövuodet | 585 | 610 | 630 |
| Toiminnan tehokkuus | |||
| Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö | 6 320 | 6 400 | 6 400 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään | 10,8 | 11,0 | 12,0 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään | 21,5 | 21,5 | 22,5 |
| Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
| Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5)1) | - | 3,4 | 3,4 |
| Henkiset voimavarat | |||
| Henkilöstön määrä | 596 | 620 | 630 |
| Päivystyshenkilöstön määrä (päivystäjät ja vuoromestarit) | 466 | 490 | 510 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)2) | - | 3,25 | 3,5 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 16,6 | 15,0 | 15,0 |
1) Kysely toteutetaan syksyllä 2021.
2) Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 60 180 | 63 048 | 68 860 |
| Bruttotulot | 3 325 | 3 000 | 4 000 |
| Nettomenot | 56 855 | 60 048 | 64 860 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 995 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 755 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Erican kehittäminen | 1 700 |
| Erican ylläpitomenot | 2 500 |
| Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaaminen (HO 2019) | 500 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -135 |
| Palkkausten tarkistukset | 247 |
| Yhteensä | 4 812 |
| 2022 talousarvio | 64 860 000 |
| 2021 talousarvio | 60 048 000 |
| 2020 tilinpäätös | 59 615 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 66 160 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Lisäys 1 300 000 euroa talousarvioesityksen 64 860 000 euroon nähden aiheutuu Hätäkeskuksen STUVEn TOSI-maksuista.
| 2022 talousarvio | 66 160 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 150 000 |
| 2021 talousarvio | 60 048 000 |
| 2020 tilinpäätös | 59 615 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille esitetään 66,2 milj. euroa, joka on 6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Hätäkeskuslaitos on koko olemassaolonsa ajan kamppaillut henkilöstön riittävyydestä ja koulutetun henkilöstön saatavuudesta. Valiokunta pitää hyvänä, että tilanteeseen on reagoitu ja hätäkeskuspäivystäjien koulutusmääriä on lisätty, mikä näkyy valmistuvien määrässä joulukuusta 2022 alkaen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus tarkistaa Hätäkeskuslaitoksen rahoituskehyksen keväällä 2022 siten, että se mahdollistaa Pelastusopistosta valmistuvien päivystäjien palkkaamisen vuodesta 2023 alkaen.
Alimitoitetut henkilöstöresurssit ja henkilöstön vaihtuvuus ovat vaikuttaneet jo vuosia henkilökunnan jaksamiseen, joka on näkynyt viraston korkeina sairauspoissaoloina (arvio 15 päivää/henkilö vuonna 2022). Hätäkeskuslaitos on panostanut poissaolojen hallintaan, mutta tehdyt toimet eivät ole poistaneet henkilöstön liiallista kuormittuneisuutta. On tärkeää, että johto jatkaa aktiivisesti henkilöstön hyvinvointia lisääviä toimia myös vuonna 2022.
Valiokunta on edelleen (kuten VaVM 36/2020 vp — HE 146/2020 vp) huolissaan Hätäkeskuslaitoksen ICT-toimintamenojen jyrkästä kasvussa vuonna 2019 käyttöönotetun hätäkeskustietojärjestelmä Erican myötä. Järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen esitetään 4,2 milj. euron lisäystä, jolloin vuoden 2022 rahoitus nousee yhteensä 4,7 milj. euroon. Osaltaan kustannuksia on kasvattanut myös uuteen teknologiaan siirtyminen ja tietojärjestelmän aiempaa laajempi käyttö viranomaisten johto- ja tilannekeskuksessa. Lisäksi käyttöön liittyvät tietoliikennemaksut ovat kasvaneet merkittävästi, minkä vuoksi hallitus täydensi esitystään lisäämällä 1,3 milj. euroa STUVEn TOSI-maksuihin.
Valiokunta pitää välttämättömänä Hätäkeskuslaitoksen suorituskyvyn turvaamista ja toteaa, että hätäkeskustoiminnan sujuvuudella on suora vaikutus hätäkeskuspalveluja käyttävien viranomaisten (poliisi, pelastustoimi, sosiaali- ja terveystoimi) palvelujen saatavuuteen ja siten ihmisten turvallisuuteen.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 66 160 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 3 207 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 800 000 euroa aiheutuu hätäviestijärjestelmän (HVJ) uudistamisesta ja 407 000 euroa palkkausten tarkistuksista.
| 2022 II lisätalousarvio | 3 207 000 |
| 2022 talousarvio | 66 160 000 |
| 2021 tilinpäätös | 60 198 000 |
| 2020 tilinpäätös | 59 615 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 3 207 000 euroa.
20. Erityismenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 1 966 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen
2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun ja siviilivalmiuden asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin | 266 000 |
| Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen | 1 100 000 |
| Metsäpalojen tähystystoiminta | 600 000 |
| Yhteensä | 1 966 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -1 034 |
| Yhteensä | -1 034 |
| 2022 talousarvio | 1 966 000 |
| 2021 talousarvio | 3 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 2 548 343 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 1 034 000 euroa talousarvioesityksen 1 966 000 euroon nähden aiheutuu tasomuutoksesta.
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
| 2021 talousarvio | 3 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 2 548 343 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen
2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun ja siviilivalmiuden asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Ukrainan kriisin siviilipuolen materiaaliavun kustannuksista.
| 2022 II lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 071 841 |
| 2020 tilinpäätös | 2 548 343 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää siirtomenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2022 IV lisätalousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 071 841 |
| 2020 tilinpäätös | 2 548 343 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää siirtomenojen maksamiseen.