Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2022

20. RajavartiolaitosPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Selvitysosa:Rajavartiolaitos toimii sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on osa Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa ja osa Suomen puolustusjärjestelmää. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin olosuhteissa. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina ovat rajaturvallisuus, turvallisuus merialueilla sekä alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius.

Rajavartiolaitokselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Suomen rajavalvonta on järjestetty uskottavasti. Luvattomat rajanylitykset, rajat ylittävä rikollisuus ja muu laiton toiminta paljastetaan ja luvattomat rajanylittäjät otetaan kiinni
  • — Meripelastustoimen hätätilanteisiin ja ympäristövahinkoihin osoitetaan viipymättä apua
  • — Rajavartiolaitoksen valmius ja suorituskyky vastaa tehtäviä ja toimintaympäristön vaatimuksia
  • — Rajavartiolaitos kykenee havaitsemaan ja vaikuttamaan tilanteisiin, jotka uhkaavat alueellista koskemattomuutta
  • — Rajavartiolaitoksen toiminta ja näkyvyys lisäävät turvallisuutta ja palvelujen saatavuus on hyvä.

Rajavartiolaitoksen toiminnalliset tulostavoitteet

Tunnusluku/mittari 2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 90 90 96
Vaikuttavuus (ind) 94 96 96
— Rajaturvallisuus (1—5) 3,9 4,0 4,0
— Turvallisuus merialueilla (1—5) 3,7 4,0 4,0
— Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius (1—5) 3,9 3,8 3,8
Kustannusvaikuttavuus (ind) 87 97 108

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 275 152 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 §:n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille

3) sisäministeriön rajavartio-osaston menoihin

4) Eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston pysyvän joukon sekä raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistumisen menoihin.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan Rajavartiolaitoksen henkilöstön palkkamenot ja lakisääteisestä toiminnasta aiheutuvat muut toimintamenot. Investointiluonteiset raskaamman kaluston hankinnat, kertaluonteiset peruskorjaukset ja huollot maksetaan momentilta 26.20.70.

Momentilta maksetaan sisäministeriön rajavartio-osaston menoja (arviolta noin 1,3 milj. euroa ja 10 htv:n menot).

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Henkilöstömenot 65 65 65
Toimitilamenot 8 9 9
ICT-menot 7 7 7
Muut 20 19 19
Yhteensä 100 100 100
Rajaturvallisuus

Suomen ulkorajavalvonta on tehokasta ja uskottavaa. Rajavartiolaitos vahvistaa Suomen turvallisuutta ja torjuu Suomeen ja Eurooppaan kohdistuvia turvallisuusuhkia ulkorajoilla. Rajaliikenne on turvallista ja sujuvaa. Rikostorjunta on vaikuttavaa. Rajavartiolaitos lisää ihmisten turvallisuutta rajaseudulla ja saaristossa.

Rajaturvallisuus

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Rajaturvallisuus(1—5) 3,9 4,0 4,0
Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot      
Toiminnan laatu ja palvelukyky (1—5) 4,3 3,4 3,4
Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa      
Toiminnan laatu ja palvelukyky (1—5) 2,7 3,6 3,6
Rajavalvonta      
Toiminnan laatu ja palvelukyky (1—5) 4,0 4,1 4,1
— Rajatilannekuvan laatu (1—5) 4,0 3,9 3,9
— Rajatarkastusten laatu (1—5) 2,9 2,3 2,3
— Rajatapahtumien estäminen (1—5) 4,2 4,4 4,4
— Rajatapahtumien paljastaminen (1—5) 2,0 3,7 3,7
— Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (1—5) 3,6 2,9 2,9
Rajavartiolaitoksen antama viranomaisapu 2,3 2,9 2,9
Partiointi (h) 364 161 252 630 255 430
Tekninen valvonta (h) 3 870 563 3 000 000 3 010 000
Rajatarkastukset (milj. hlöä) 3,6 6,6 11,3
Pääsyn epääminen (hlöä) 829 925 983
Valtionrajarikos (kpl) 164 130 130
Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) 84 79 79
Turvallisuuspalvelut harva-alueella (kpl) 441 457 467
Rajaturvallisuus      
Kustannukset (milj. euroa) ko. vuoden hintatasossa 257,2 255,3 258,5
Henkilötyövuodet 2 627 2 561 2 593
Tuottavuus (ind) 94 95 108
Taloudellisuus (ind) 88 87 100
Turvallisuus merialueilla

Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava. Rajavartiolaitoksella on välitön johtamis- ja toimintavalmius merellisiin monialaonnettomuuksiin. Rajavartiolaitos edistää merellisen ympäristön suojelua.

Turvallisuus merialueilla

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Turvallisuus merialueilla(1—5) 3,7 4,0 4,0
Meripelastus      
Toiminnan laatu ja palvelukyky (1—5) 4,6 4,6 4,6
Meripelastustehtävät (kpl) 1 391 1 443 1 443
Merellisen ympäristön suojelu      
Toiminnan laatu ja palvelukyky (1—5) 1,0 2,3 2,3
Turvallisuus merialueilla      
Kustannukset (milj. euroa) 12,1 13,7 13,9
Henkilötyövuodet 123 138 139
Tuottavuus (ind) 95 97 96
Taloudellisuus (ind) 88 88 88
Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius

Rajavartiolaitoksella on hyvä toimintakyky yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Rajavartiolaitoksella on hyvä valmius alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen ja valtakunnan puolustamiseen.

Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius(1—5) 3,9 3,8 3,8
Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito      
Toiminnan laatu ja palvelukyky (1—5) 4,2 3,9 3,9
Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus      
Toiminnan laatu ja palvelukyky (1—5) 3,6 3,7 3,7
Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius      
Kustannukset (milj. euroa) ko. vuoden hintatasossa 14,2 16,6 16,8
Henkilötyövuodet 145 166 168
Tuottavuus (ind) 146 154 155
Taloudellisuus (ind) 136 140 143
Henkiset voimavarat

Rajavartiolaitoksen henkilöstörakenne ja henkilöstön osaaminen pidetään tehtävien edellyttämällä tasolla.

Henkiset voimavarat

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Henkilötyövuodet 2 896 2 865 2 900
Sairauspoissaolot (pv/htv) 7,3 7,0 6,8
Työilmapiiri (1—5) 3,7 3,7 3,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 268 710 281 888 287 152
Bruttotulot 13 619 10 000 12 000
Nettomenot 255 091 271 888 275 152
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 20 364    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 33 767    

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 7 069 4 800 6 500
— EU:lta saatava rahoitus 570 400 650
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 50 50 50
Tuotot yhteensä 7 689 5 250 7 200
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 11 100 7 700 10 800
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -3 411 -2 450 -3 600
Omarahoitusosuus, % 31 32 33

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU:n lisävaatimukset rajaturvallisuudelle, ETIAS-matkustajatieto- ja lupajärjestelmä -700
Eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvät joukot 90
Immolan, Ivalon ja Onttolan vuokrakustannusten nousu 1 370
Interoperability-hanke 400
Rajaturvallisuuden suorituskyvyn ja rajavartijamäärän turvaaminen (HO 2019) 1 000
Senaatti-kiinteistöjen vuokratilojen korjausvelka 1 000
SIS-säädösmuutokset -300
Toimitilaturvallisuuden parantaminen -100
JTS-miljardin tuottavuussäästö -639
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa -35
Palkkausten tarkistukset 1 178
Yhteensä 3 264

2022 talousarvio 275 152 000
2021 III lisätalousarvio 5 845 000
2021 talousarvio 271 888 000
2020 tilinpäätös 268 494 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Momentille esitetään 275 milj. euroa, joka on 3,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Rajavartiolaitoksen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennustettava. Rajaturvallisuus on muuttuneen turvallisuustilanteen keskiössä EU-maiden jouduttua hybridivaikuttamisen kohteeksi Baltiassa ja Puolassa.

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että Rajavartiolaitoksen voimavarat ovat kohtuulliset vuonna 2022. Talousarvioesitys sisältää 1,0 milj. euron lisäyksen suorituskyvyn ja rajavartijamäärän turvaamiseen. Lisäksi vuodelle 2022 arvioidaan siirtyvän noin 12,4 milj. euroa vuonna 2021 myönnettyjä määrärahoja. Rahoituksen puutteet koskevat lähinnä toimitilojen perusvuokra- ja ICT-menoja, jotka tulee tarvittaessa ottaa huomioon vuoden 2022 lisätalousarvioissa.

Rajavartiolaitoksen varautuminen, suorituskyky ja EU-rajan turvallisuus on varmistettava myös jatkossa. Rajavartiolaitoksen kyky varautua häiriötilanteisiin ja kasvaviin EU-velvoitteisiin edellyttävät sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan (VNS 4/2021 vp) nykyisen 2 900 henkilötyövuosimäärän nostamista 3 000:een vuoteen 2026 mennessä. Tämä edellyttää samalla rahoituksen uudelleen tarkastelua tulevassa vuosia 2023—2026 koskevassa kehyspäätöksessä.

Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että Suomen ja Venäjän välisen liikenteen sujuvoittamiseksi hallitus käynnistää vuonna 2022 valmistelut hallitusohjelmassa linjatun Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistämiseksi ja avaamiseksi sekä varaa tarkoitukseen riittävän rahoituksen.

HE 134/2021 vp. Momentille ehdotetaan lisäksi 400 000 euron määrärahaa, joka liittyy lakiin Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta (HE 134/2021 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 274 752 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 §:n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille

3) sisäministeriön rajavartio-osaston menoihin

4) Eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston pysyvän joukon sekä raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistumisen menoihin.

 

I lisätalousarvioesitys HE 2/2022 vp (3.2.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 1 485 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu terveysturvallisuuden virka-aputehtävistä 15.10.—31.12.2021 välillä aiheutuneista kustannuksista.


2022 I lisätalousarvio 1 485 000
2022 talousarvio 274 752 000
2021 IV lisätalousarvio 7 300 000
2021 III lisätalousarvio 5 845 000
2021 talousarvio 271 888 000
2020 tilinpäätös 268 494 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 10/2022 vp (11.3.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 1 485 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 25 169 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 20 000 000 euroa aiheutuu kriisinsietokyvyn ja keskeisten suorituskykyjen kehittämisestä (valmiuspaketti), 1 000 000 euroa kyberkyvykkyyden parantamisesta, 2 150 000 euroa sisärajavalvonnan ja koronapandemian torjunnan aiheuttamista kustannuksista välillä 1.1.—31.3.2022 ja 2 019 000 euroa palkkausten tarkistuksista.


2022 II lisätalousarvio 25 169 000
2022 I lisätalousarvio 1 485 000
2022 talousarvio 274 752 000
2021 tilinpäätös 285 033 000
2020 tilinpäätös 268 494 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 25 169 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 1 110 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 750 000 euroa aiheutuu Euroopan unionin laajojen tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen liittyvän lainsäädäntökokonaisuuden toimeenpanosta (Interoperability) ja 360 000 euroa koronapandemian torjunnan kustannuksien korvaamisesta ajalta 1.4.—31.7.2022.


2022 IV lisätalousarvio 1 110 000
2022 II lisätalousarvio 25 169 000
2022 I lisätalousarvio 1 485 000
2022 talousarvio 274 752 000
2021 tilinpäätös 285 033 000
2020 tilinpäätös 268 494 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 1 110 000 euroa.

70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) AS 332 Super Puma meripelastushelikopterien modifikaatioon ja G-huoltoon

2) kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen

3) ulkovartiolaivan varustamiseen liittyviin hankintoihin ja mahdollisiin muihin toiminnallisiin muutostarpeisiin

4) kevyen aluskaluston nopeiden veneiden uusimiseen ja muihin välttämättömiin venehankintoihin sekä niiden tarvitsemien varusteiden ja varaosien hankintaan

5) ilma- ja vartioalusten kertaluonteisiin peruskorjauksiin ja huoltoihin

6) indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin hankintasopimusten mukaisiin menoihin

7) meriveneiden hankintaan ja veneiden varustamiseen siltä osin kuin niitä ei makseta EU:lta saatavalla rahoituksella momentilta 26.01.26

8) maa- ja merirajan teknillisen valvonnan uudistamiseen liittyvien hankintojen ja palveluiden kustannuksiin

9) kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaan liittyviin suunnittelu-, hankinta- ja koulutuskustannuksiin.

Momentille voidaan myös tulouttaa oikaisuina sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia.

Selvitysosa:Momentin määrärahasta on tarkoitus käyttää ilma- ja vartioalusten kertaluonteisiin peruskorjauksiin ja huoltoihin noin 2,8 milj. euroa sekä kevyen kaluston hankintoihin ja huoltoon 2,2 milj. euroa.


2022 talousarvio 5 000 000
2021 III lisätalousarvio 120 000 000
2021 talousarvio 5 000 000
2020 tilinpäätös 160 010 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Rajavartiolaitoksessa on käynnissä kahden ulkovartiolaivan hankinta, jonka kokonaiskustannuksen arvioidaan olevan 325 milj. euroa, kun siihen luetaan mukaan myös hankinnan suunnittelu (5 milj. euroa vuonna 2020).

Valiokunta on huolissaan siitä, että hankinnan hinta on noussut merkittävästi arvioitua suuremmaksi, kun vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa siihen myönnettiin 65 milj. euron lisärahoitus. Hinnan nousu johtuu ennen kaikkea pandemian aiheuttamasta raaka-aineiden ja laivakomponenttien markkinahintojen kohoamisesta, etenkin laivateräksen hinnan noususta (100 prosenttia alkuvuodesta 2020 kesään 2021), sekä telakoiden ja alihankkijoiden riskivarauksista vallitsevassa markkinatilanteessa. Hankinnan hintaan kohdistuu saadun selvityksen mukaan jatkossakin paineita johtuen mm. kehittyvästä energiatehokkaasta ja ympäristöystävällisestä teknologiasta sekä kybersuojauksesta.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtion isot hankinnat pystytään toteuttamaan parhaalla mahdollisella hankintaosaamisella ja hyödyntämään parhaita käytäntöjä sekä osaamista myös poikkihallinnollisesti.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin, että kahden vanhentuvan valvontalentokoneen korvaaminen on edelleen ilman tilausvaltuutta ja rahoitusta. Hankinta on käynnistettävä siten, että uudet valvontakoneet ehditään saada käyttöön ennen nykyisten lentokoneiden elinkaaren päättymistä vuonna 2025.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) AS 332 Super Puma meripelastushelikopterien modifikaatioon ja G-huoltoon

2) kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen

3) ulkovartiolaivan varustamiseen liittyviin hankintoihin ja mahdollisiin muihin toiminnallisiin muutostarpeisiin

4) kevyen aluskaluston nopeiden veneiden uusimiseen ja muihin välttämättömiin venehankintoihin sekä niiden tarvitsemien varusteiden ja varaosien hankintaan

5) ilma- ja vartioalusten kertaluonteisiin peruskorjauksiin ja huoltoihin

6) indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin hankintasopimusten mukaisiin menoihin

7) meriveneiden hankintaan ja veneiden varustamiseen siltä osin kuin niitä ei makseta EU:lta saatavalla rahoituksella momentilta 26.01.26

8) maa- ja merirajan teknillisen valvonnan uudistamiseen liittyvien hankintojen ja palveluiden kustannuksiin

9) kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaan liittyviin suunnittelu-, hankinta- ja koulutuskustannuksiin.

Momentille voidaan myös tulouttaa oikaisuina sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia.

 

I lisätalousarvioesitys HE 2/2022 vp (3.2.2022)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Rajavartiolaitos oikeutetaan tekemään kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaa koskevat sopimukset, joista aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2022 ja vuoden 2022 jälkeen yhteensä enintään 320 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa myönnetty valtuus kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaan uusitaan, koska Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä hankintasopimusta ei saatu allekirjoitettua vuoden 2021 aikana.

Momentille on myönnetty kahden uuden ulkovartiolaivan suunnittelua varten 5 milj. euroa vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa, sekä ulkovartiolaivojen hankintaan 120 milj. euroa vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossa, 120 milj. euroa vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa ja 65 milj. euroa vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa.

Valtuuden käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuosina 2022—2026 yhteensä enintään 320 milj. euroa, josta enintään 15 milj. euroa vuonna 2026. Hankinnan kokonaiskustannuksien arvioidaan olevan enintään 325 milj. euroa, kun siihen luetaan mukaan myös vuonna 2020 myönnetty 5 milj. euron määräraha hankinnan suunnitteluun.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2022 I lisätalousarvio
2022 talousarvio 5 000 000
2021 IV lisätalousarvio 66 019 000
2021 III lisätalousarvio 120 000 000
2021 talousarvio 5 000 000
2020 tilinpäätös 160 010 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 10/2022 vp (11.3.2022)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Rajavartiolaitos oikeutetaan tekemään kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaa koskevat sopimukset, joista aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2022 ja vuoden 2022 jälkeen yhteensä enintään 320 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Rajavartiolaitos oikeutetaan tekemään kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaa koskevat sopimukset, joista aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2022 ja vuoden 2022 jälkeen yhteensä enintään 448 000 000 euroa.

Selvitysosa:Valtuuden 128 000 000 euron lisäys aiheutuu hankkeen kustannusarvion noususta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2022 II lisätalousarvio
2022 I lisätalousarvio
2022 talousarvio 5 000 000
2021 tilinpäätös 191 019 000
2020 tilinpäätös 160 010 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2022 vp (21.6.2022)

Momentilla esitetään 128 milj. euron korotusta kahden uuden vartiolaivan hankintavaltuuteen, joka nousee siten 448 milj. euroon. Hankinnalla korvataan kolme vanhaa ulkovartiolaivaa. Tilausvaltuus hyväksyttiin vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa, jolloin myös aiempaa kustannusarviota nostettiin 65 milj. eurolla. Kustannusarvioiden nopea kohoaminen aiheutuu pääosin koronapandemian ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan kiihdyttämästä raaka-aineiden ja komponenttien hintojen sekä telakoiden riskivarausten noususta.

Valiokunta pitää markkinatilannetta poikkeuksellisen vaikeana ja toteaa, että väistämätön hankintakustannusten nousu on katettava. Tarpeen on lisäksi tarkistaa alusten suorituskykyä vastaamaan muuttunutta turvallisuustilannetta. Valiokunta pitää niin ikään edelleen välttämättömänä (kuten VaVM 33/2021 vp — HE 146/2021 vp, HE 216/2021 vp), että valtion isot hankinnat pystytään toteuttamaan parhaalla mahdollisella hankintaosaamisella ja hyödyntämään parhaita käytäntöjä sekä osaamista myös poikkihallinnollisesti.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Rajavartiolaitos oikeutetaan tekemään kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaa koskevat sopimukset, joista aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2022 ja vuoden 2022 jälkeen yhteensä enintään 448 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu itärajan esteen pilottihankkeesta.


2022 IV lisätalousarvio 6 000 000
2022 II lisätalousarvio
2022 I lisätalousarvio
2022 talousarvio 5 000 000
2021 tilinpäätös 191 019 000
2020 tilinpäätös 160 010 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 30/2022 vp (22.11.2022)

Momentille esitetään 6 milj. euroa itärajan esteen pilottihankkeeseen. Määrärahalla on tarkoitus rakentaa kolmen kilometrin pituinen pilottieste Kaakkois-Suomeen vuosina 2022—2023. Pilotin avulla on tarkoitus testata ja varmistaa hankkeen toteutusta, kuten suunnittelu- ja rakennustapaa, valvontajärjestelmien ja aidan integraatiota, porttiratkaisuja sekä budjetoinnin oikeellisuutta.

Hanketta on tarkoitus jatkaa vuodelle 2023 esitetyllä 139 milj. euron rahoituksella, jolla rakennettaisiin itärajan tärkeimmät kohdealueet vuosina 2023—2024. Hankkeen kolmannen vaiheen kohdealueiden rahoitus sekä koko aidan ylläpidon kustannukset sisällytettäisiin julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2024—2027. Yhteensä esteaita kattaisi noin 200 km itärajan kokonaispituudesta, joka on 1 340 km. Hankkeen investointikustannuksen arvioidaan alustavasti olevan 377 milj. euroa.

Valiokunta pitää saamansa selvityksen pohjalta esitettyä määrärahaa perusteltuna ja yhtyy Rajavartiolaitoksen arvioon, jonka mukaan esteaidan rakentaminen osalle itärajaa on tarpeellista muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi. Joissakin valiokunnan lausunnoissa kyseenalaistettiin esteaidan tarpeellisuus ja nostettiin esiin sen potentiaalisia haittavaikutuksia. Valiokunnan mielestä este kuitenkin tukee Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista itärajalla. Este on tarpeen erityisesti poikkeustilanteissa, joissa rajalla tapahtuisi välineellistettyä tai muutoin laajaa laitonta maahantuloa.

Valiokunta korostaa, että esteaidan rakentamisessa on tärkeä huolehtia maanomistajien oikeusturvan toteutumisesta. Esitetyllä määrärahalla onkin tarkoitus valmistella mm. toimintamalleja, joilla yksityisille maanomistajille aiheutuvat haitat ja vahingot saadaan selvitettyä ja korvattua joutuisasti. Valiokunta nostaa esiin myös maa-alueiden vaihtomahdollisuuden tarjoamisen maanomistajille ja korostaa, että kaikki vapaaehtoisuuteen perustuvat mallit edistävät hankkeen sujuvaa toteutusta.

Valiokunta pitää niin ikään tärkeänä ympäristövaikutusten arviointia ja on tyytyväinen siihen, että Rajavartiolaitos on jo käynnistänyt yhteistyön Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa ja hankkii ulkopuoliselta asiantuntijalta ympäristöselvityksen esteaidan vaikutuksista luontoon ja eläinten kulkuun. Tämän selvityksen ja Rajavartiolaitoksen suunnitelmien perusteella ELY-keskus päättää, kuuluuko hanke ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain piiriin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisen perusteella esteaita ei ole yhtenäinen, joten eläimillä olisi mahdollisuus kulkea suunniteltujen porttien ja aukkojen kautta.

Saadun selvityksen perusteella valiokunta toteaa lisäksi, että rajaesteellä ei olisi olennaista vaikutusta turvapaikan hakemiseen. Kuten nykyisessäkin tilanteessa, itärajan kautta tapahtuva turvapaikkahakeminen tapahtuu virallisilla rajanylityspaikoilla, eikä rajaesteen rakentaminen muuta vallitsevaa tilannetta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa arvioitiin, että joissain tapauksissa yhteys viranomaisiin ja sen myötä turvapaikan hakeminen voivat jopa nopeutua, kun rajanylitys on hallitumpaa ja mahdollisuudet laittomiin rajanylityksiin vähenevät. Toisaalta eräissä valiokunnan saamissa lausunnoissa korostettiin kuitenkin turvapaikan hakemisen tosiasiallista toteutumista ja nostettiin esiin tarve huolelliseen perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointiin, jota valiokunta kannattaa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.