Talousarvioesitys 2022
10. Poliisitoimi
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä.
Poliisihallitukselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Poliisi varmistaa laadukkaat poliisipalvelut valtakunnallisesti yhdenvertaisina kohdentamalla voimavarat toimintaympäristöä ja tehtäviä vastaavasti.
- — Poliisi lisää turvallisuuden tunnetta ja kansalaisten luottamusta tuottamalla kiireelliset hälytyspalvelut luotettavasti ja vahvistamalla poliisin toiminnassa rikosten ennalta estämistä.
- — Poliisin suorituskyky, turvallisuusviestintä sekä ennakoiva ja ajantasainen tilannekuva vastaavat toimintaympäristön vaatimuksia.
- — Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, seksuaali- ja yhteiskunnalle haitallisimmat rikokset sekä niiden haitat vähenevät.
- — Poliisi varmistaa ja edistää henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Keskeisenä painopisteenä on erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeiden huomioiminen toiminnassa.
- — Hyvinvoivan henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.
Keskeiset toimintaympäristömuutokset liittyvät kotimaiseen ja kansainväliseen turvallisuustilanteeseen sekä vuonna 2020 alkaneeseen koronapandemiaan ja sen vaikutuksiin maailmanlaajuisesti, yhteiskunnallisesti ja poliisin toimialaan liittyen. Koronapandemia on vaikuttanut heikentävästi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien sekä nuorten ja lasten asemaan. Pandemian heijastevaikutuksilla on vaikutuksia myös turvallisuuteen. Henkirikosten ja niiden yritysten määrä lisääntyi lähes 15 % ja kotihälytysten määrä kasvoi 26 % vuonna 2020. Samaan aikaan toimintaympäristössä vaikuttavat edelleen aiemmat trendit: digitalisaation ja ICT:n sekä teknologian nopea kehittyminen.
Verkossa tapahtuva ja verkkoa hyödyntävä rikollisuus sekä kyberrikollisuus lisääntyvät ja kehittyvät nopeasti. Erilaiset tietomurrot ja tietosuojaloukkaukset voivat taloudellisten vaikutusten lisäksi aiheuttaa myös pitkäaikaista ja syvää inhimillistä kärsimystä. Arkaluonteisten tietojen vuotamisella voi olla laajoja seurauksia rikollisuuden eri muodoissa vielä vuosien päästä. Lisäksi globaalin turvallisuusympäristön muutokset voivat olla nopeita. Tämä edellyttää varautumista, ennakointia ja riittävän suorituskyvyn varmistamista. Järjestäytynyt rikollisuus ja rikollisuuden kansainvälistyminen heijastelevat poliisin toimialaan edelleen moninaisesti. Toimintaa priorisoidaan taloudellisten resurssien puitteissa.
Suojelupoliisin tehtävänä on sisäministeriön ohjauksen mukaisesti hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä havaita, estää ja paljastaa sellaisia toimintoja, hankkeita ja rikoksia, jotka voivat uhata valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Sen tulee myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavan toiminnan havaitsemiseksi ja estämiseksi.
Suojelupoliisille asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Siviilitiedustelu on järjestetty tehokkaasti.
- — Kansallisen turvallisuuden uhat paljastetaan ja ennakoivan tiedustelutiedon merkitys päätöksenteon tukena kasvaa.
- — Suorituskyky vastaa siviilitiedustelun tehtäviä ja turvallisuusympäristön vaatimuksia.
- — Suojelupoliisin viestintä on vaikuttavaa ja luottamusta lisäävää sekä lisää kansalaisten, muiden viranomaisten ja päättäjien tietoisuutta kansallisen turvallisuuden teemoista.
- — Toimitaan aktiivisesti kestävän kehityksen sitoumuksen tavoitteiden saavuttamiseksi panemalla toimeen hiilijalanjälkeä pienentäviä ja muita ilmastonmuutoksen torjuntaa tukevia toimia.
- — Varmistetaan ja edistetään sekä henkilöstön että asiakkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.
- — Henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.
Toiminnalliset tulostavoitteet
| Tunnusluku/mittari | 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
| Rikoslakirikosten määrä, enintään | 537 808 | 471 188 | 450 000 |
| Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)1) | 99,7 | 97,5 | 97,5 |
| Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)2) | 251,9 | 255,0 | 260,0 |
| Häiriöindeksin arvo, enintään3) | 97,8 | 97,5 | 97,5 |
| Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—44) | 3,39 | - | 3,40 |
| Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—45) | 3,03 | - | 3,05 |
| Kansalaisten luottamus Suojelupoliisiin, %6) | 91 | 83 | 83 |
| Suojelupoliisin toiminnan onnistuminen, %7) | 86 | 80 | 80 |
1) Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne on verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999.
2) Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla.
3) Häiriöindeksissä painotetaan tiettyjen poliisille ilmoitettujen henkeen ja terveyteen sekä omaisuuteen kohdistuneiden rikosten ja tehtävien lukumäärät, jotka lasketaan yhteen. Näitä tiettyjä rikoksia ja tehtäviä on n. 40, summa suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä korkeampi arvo on, sitä enemmän häiriöitä suhteutettuna asukaslukuun. Valtakunnallinen arvo 2014 = 100.
4) Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 = erittäin vähän, 2 = melko vähän, 3 = melko paljon, 4 = erittäin paljon. Lähde: Poliisibarometri. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu.
5) Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 = erittäin vakava, 2 = melko vakava, 3 = ei kovin vakava, 4 = ei lainkaan vakava. Lähde: Poliisibarometri
6) Lähde: Kantar TNS Oy
7) Lähde: Kantar TNS Oy
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 807 956 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle
2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.
Määrärahasta on varattu 1 289 000 euroa tehokkaan rahanpesun estämisen valvontaan ja täytäntöönpanon varmistamiseen (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Poliisin tuloksellisella sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisellä toiminnalla vaikutetaan osaltaan siihen, että Suomi on maailman turvallisin maa. Poliisi tuottaa turvallisuuden tunnetta suorittamalla lakisääteiset tehtävänsä luotettavasti ja tehokkaasti, laadukkaasti ja oikea-aikaisesti, olemalla ihmisten arjessa näkyvä ja tavoitettavissa sekä säilyttämällä kansalaisten luottamus korkealla. Toimintavalmius ja varautumisen taso on hyvä. Tavoitteena on, että uhkaavat ilmiöt tunnistetaan ja ne kyetään paljastamaan ja estämään. Mahdollisimman moni rikos ehkäistään juurisyyt tunnistamalla. Laitonta maahantuloa ja maassaoloa torjutaan. Poliisin liikenneturvallisuustyöllä vaikutetaan osaltaan liikennekuolemien vähentämiseen.
Poliisin toiminnassa painotetaan toimintavalmiutta erityisesti kiireellisissä hälytystehtävissä ja ennalta estävyyttä sekä suunnataan tehokasta rikostorjuntaa erityisesti yksilön ja yhteiskunnan kannalta haitallisimpiin rikoksiin, mukaan lukien liikennerikoksiin. Yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi pyritään torjumaan sellaiset hankkeet ja rikokset, jotka voivat vaarantaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Poliisi huolehtii kansainvälisen poliisiyhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä osallistumalla sitä varten perustettujen kahden- ja monenvälisten rakenteiden työhön.
Poliisin näkyvyyttä ja palvelujen esteetöntä saatavuutta lisätään resurssien mahdollistamassa laajuudessa digitalisaatiolla ja teknisillä ratkaisuilla. Samalla pyritään varmistamaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen.
Momentin määrärahasta 1 289 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen -investointikokonaisuus edistää elpymis- ja palautumissunnitelman tavoitetta digitalisaatio (RRF pilari2).
Toimintamenojen kohdentuminen (%)
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Henkilöstömenot | 69 | 68 | 71 |
| Toimitilamenot | 9 | 9 | 10 |
| ICT-menot | 10 | 10 | 10 |
| Muut menot | 12 | 13 | 9 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
|---|
Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus ja toimintavalmiusaika säilytetään hyvällä tasolla. Poliisin näkyvyyttä ylläpidetään harvaan asutuilla ja alhaisemman palvelutason alueilla resurssien puitteissa. Poliisin toiminnassa painotetaan ennalta estävää toimintaa. Liikenneturvallisuustyössä toimeenpannaan poliisin liikennevalvonnan ja -turvallisuuden ohjelmaa 2021—2030 kohdentamalla valvontaa ohjelmassa määriteltyihin keskeisiin vaikuttavuuskohteisiin.
Laittoman maahantulon tilanne säilytetään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. SIS 3 -asetusuudistuksen täytäntöönpano parantaa tiedonvaihtoa.
Valvonta
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Tuottavuus | |||
| Tuottavuus (ABC-tehtävät/htv) | 1 012 | 963 | 929 |
| Liikennevalvonnan tuottavuus, ilman automaattivalvontaa, liikennerikokset/htv1) | 298 | 309 | 300 |
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet | 1 141 | 1 142 | 1 152 |
| Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa | 129 236 | 135 000 | 130 000 |
| Taloudellisuus (kustannukset/ABC-tehtävät), euroa | 127 | 127 | 121 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Onnistuminen lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | 2,84 | - | 2,90 |
| Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | 3,06 | - | 3,10 |
| Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | 2,90 | - | 2,90 |
| Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv | 483,5 | 515,5 | 492,0 |
| — josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv | 53,9 | 59,3 | 52,0 |
| Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl | 191 786 | 150 000 | 250 000 |
| Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl | 6 067 | 4 039 | 5 020 |
| Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl | 3 584 | 3 400 | 3 400 |
| Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl | 20 928 | 20 561 | 21 500 |
| Suoritteet | |||
|---|---|---|---|
| Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl | 1 017 572 | 1 100 273 | 1 070 000 |
| — josta oma-aloitteiset tehtävät, % | 40,5 | 40,6 | 40,7 |
| Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) | 8,9 | 7,2 | 8,9 |
1) Liikennevalvonnan tuottavuus, ilman automaattivalvontaa lasketaan seuraavasti: Liikennesuoritteet = ilmoitettujen rikosten määrä, huomioitavat rikosnimikkeet: liikenneturvallisuuden vaarantaminen, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, ilmaliikennejuopumus, junaliikennejuopumus, vesiliikennejuopumus, kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle, liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, liikennepako tieliikenteessä. Tutkiva yksikkö = poliisi (pois lukien LVS- ja LITUKE-tutkintaryhmät sekä Ahvenanmaa). HTV = liikennevalvonnan toteutuneet tunnit/1640 (pois lukien automaattivalvonta). Automaattisen liikennevalvonnan tuottavuudessa suoritteisiin lasketaan LVS-suoritteet: RS, RV, EHDRS, sakkomääräys, sakkovaatimus ja rangaistusvaatimus sekä liikennevirhemaksusuoritteet tyypiltään "automaattivalvonta". Suoritteiden määristä on poistettu mitätöidyt. Htv lasketaan automaattivalvonnan toteutuneet tunnit/1640.
Hälytystoiminta
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Tuottavuus | |||
| Tuottavuus (A- ja B-hälytystehtävät, määrä/htv) | 227 | 205 | 222 |
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet | 2 146 | 2 173 | 2 183 |
| Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa | 219 844 | 225 000 | 217 000 |
| Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa | 449,9 | 506 | 447 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min | 10,0 | 9,8 | 9,8 |
| Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min | 15,0 | 15,1 | 15,0 |
| Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä) | 76,8 | 76,5 | 76,8 |
| Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä) | 95,7 | 95,6 | 96,0 |
| Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | 3,19 | - | 3,20 |
| Suoritteet | |||
| Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl | 22 641 | 22 536 | 22 400 |
| A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl | 488 687 | 444 876 | 485 000 |
| A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl | 1 017 572 | 1 100 273 | 1 070 000 |
Rikostorjunnassa painotetaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen eli henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, seksuaalirikosten sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteita murentavien rikosten torjuntaa. Erityisesti huomioidaan lapsiin kohdistuvat rikokset ja perhe- ja lähisuhdeväkivallan torjunta sekä varmistetaan osapuolten ohjaus moniviranomaismalleihin ja tukipalveluihin. Toimintaympäristön muutos edellyttää toiminnalta ennalta estävyyttä huomioiden erityisesti akuutit ja aikaa vievät ilmiöt. Vuonna 2022 jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten torjuntaa ja vakavien sekä vaarallisten vihjeiden tunnistamiskyvyn ja tiedonkulun parantamista.
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) ja poliisin rikostorjunnan tuloksellisuus säilyvät vuoden 2021 tasolla. Rikosprosessiketjun nopeuttamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi jatketaan toiminnan kehittämistä myös syyttäjäyhteistyössä.
Ihmiskaupparikosten torjuntaa jatketaan ja tiivistetään edelleen moniviranomaisyhteistyötä. Erikoistumiskoulutuksen avulla parannetaan poliisin valmiutta tunnistaa ja torjua ihmiskauppaa. Poliisilla on valmiudet käsitellä SIS 3 -asetusuudistuksen mukaisia tiedusteluja ja palautuspyyntöjä.
Talousrikostorjunnan vaikuttavuuden lisäämiseksi pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä tiiviimmällä poliisi—syyttäjä -esitutkintayhteistyöllä ja tehokkailla rikoshyödyn jäljittämistoimenpiteillä. Talousrikostorjuntaa toteutetaan harmaan talouden torjuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Yhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa kehitetään. Ympäristörikostorjuntaa kehitetään poliisin osaamista lisäämällä ja moniviranomaistoimintaa hyödyntämällä.
Yhteiskunnan ja yksilöiden kannalta haitallisinta tietoverkkorikollisuutta torjutaan yhteistyössä muiden viranomaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa. Yksittäisiin kansalaisiin kohdistuvaa tietoverkkorikollisuutta torjutaan erityisesti viestimällä uusista rikoksentekotavoista.
Poliisi paljastaa edelleen törkeää huumausainerikollisuutta, kiinnittää huomiota käyttäjien tehokkaaseen hoitoonohjaukseen viranomaisyhteistyössä ja panostaa verkkotiedusteluun. Poliisi pyrkii vaikeuttamaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa ja integroitumista yhteiskuntarakenteisiin hallinnollisessa torjuntamenettelyssä sekä tukee henkilöiden irtautumista järjestäytyneen rikollisuuden ryhmistä (Exit-toimenpiteet).
Rikostorjunta
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Tuottavuus | |||
| Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) | 79 | 80 | 79 |
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet | 3 883 | 3 941 | 3 954 |
| Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa | 392 441 | 405 000 | 388 000 |
| Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa | 1 273,1 | 1 294 | 1 240 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään | 44,6 | 48,0 | 50,0 |
| Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk | 146 | 145 | 140 |
| Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään | 34,6 | 35,0 | 37,0 |
| Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään | 90,0 | 90,0 | 90,0 |
| Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään | 513 | 495 | 495 |
| Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | 2,99 | - | 3,00 |
| Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | 2,81 | - | 2,80 |
| Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | 2,91 | - | 2,90 |
| Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | 2,74 | - | 2,80 |
| Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | 2,67 | - | 2,70 |
| Onnistuminen viharikosten selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | 2,89 | - | 2,90 |
| Onnistuminen tietoverkkorikollisuuden torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | 2,80 | - | 3,00 |
| IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet | 50,9 | 50,9 | 50,9 |
| Suoritteet | |||
| Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset | 501 395 | 325 000 | 325 000 |
| Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä | 308 532 | 313 000 | 313 000 |
| Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa | 35,8 | 25,0 | 25,0 |
| Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa | 24,8 | 20,0 | 20,0 |
| Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl | 2 082 | 2 000 | 2 000 |
| Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl | 3 142 | 2 800 | 2 700 |
| Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl | 544 | 520 | 540 |
| Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl | 35 703 | 35 000 | 35 000 |
| Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä | 1 133 | 1 100 | 1 200 |
1) Lähde: Poliisibarometri
Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut, myös erityisryhmien palvelutarpeet varmistaen. Sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla.
Lupapalvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti turvaten maksullisen lupahallinnon riittävä palvelutaso, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien.
Maksullinen lupahallinto (lupapalvelu)
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Tuottavuus | |||
| Tuottavuus (poliisin käsittelemät maksulliset asiat/maksullinen lupa-htv) | 2 507,1 | 3 166,7 | 3 333,3 |
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet (maksullinen) | 336,1 | 330,0 | 330,0 |
| Lupahallinnon tuottoennuste/arvio, 1 000 euroa | 36 507 | 50 000 | 50 000 |
| Lupapalvelujen kustannukset (maksullinen), 1 000 euroa | 47 867 | 50 000 | 50 000 |
| Taloudellisuus (kustannukset/poliisin käsittelemät maksulliset asiat), euroa | 56,8 | 48,0 | 45,0 |
| Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % | 76,3 | 100 | 100 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41) | 3,39 | - | 3,39 |
| Sähköisen asioinnin toteutuma-aste (%) | 32,8 | 32,8 | 35,0 |
| Sähköisen asioinnin käyttöaste (%) | 72,1 | 72,0 | 75,0 |
| Ajanvarauksen käyttöaste (varausten määrä/asiakaskäyntimäärä), %2) | 51,7 | 52,0 | 52,0 |
| Käyntiasioinnin asiakasmäärän kehitys | 621 000 | 650 000 | 650 000 |
| Suoritteet | |||
| Poliisin käsittelemät maksulliset lupa-asiat yhteensä, kpl | 842 505 | 1 045 000 | 1 100 000 |
1) Lähde: Poliisibarometri
2) Ajanvarausten määrä/asiakaskäyntimäärä
Poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen vastataan molemmilla kansalliskielillä annettavalla tutkinto- ja täydennyskoulutuksella. Poliisiammattikorkeakoulussa voi myös suorittaa pelastusalan päällystötutkinnon, jota toteutetaan yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Koulutusta järjestetään myös eri sidosryhmille sekä yksityisille toimijoille.
Tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmia kehitetään jatkuvasti toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisiksi. Koulutusten sisällöissä ja tavoitteissa painotetaan mm. kansainvälisen poliisiyhteistyön, monikulttuurisuuden ja uusien tietojärjestelmien edellyttämiä tietoja ja taitoa. Koulutusten tuottavuutta ja saavutettavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen tarjontaa. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.
Poliisikoulutus
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Taloudellisuus | |||
| Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1 000 euroa | 27 819 | 26 500 | 26 500 |
| Henkilötyövuodet | 194,9 | 190,0 | 190,0 |
| Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa | 217 | 190 | 190 |
| Poliisi (ylempi AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa | 132 | 250 | 250 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Poliisi (AMK) -tutkinnosta tavoiteajassa valmistuneet, % | 97 | 92 | 92 |
| Suoritteet | |||
| Poliisi (AMK) koulutukseen hakevien lukumäärä aloituspaikkaa kohden | 13,1 | 10 | 10 |
| Poliisi (AMK) koulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä | 327 | 400 | 400 |
| Poliisi (AMK) koulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä | 356 | 375 | 375 |
| Julkaisut, kpl | 38 | 40 | 40 |
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1) | |||
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet | 1 708 | 1 561 | 1 561 |
| Yhteiset palvelut - muut tehtävät2) | |||
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet | 729 | 666 | 703 |
| Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa | 60 878 | 65 000 | 65 000 |
1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut, ohjaustoiminnot
2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat, lupahallinnon erillistoiminnot
Poliisin henkilöstön osaaminen vastaa toimintaympäristön tarvetta. Työsuojelun keinoin varmistetaan työn turvallisuus ja terveellisyys. Erityistä huomiota kiinnitetään työkyvyn tukemiseen vartijoiden ja rikostutkinnassa työskentelevien henkilöiden työhyvinvoinnin edistämiseen. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä poliisin moninaisuutta edistetään. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti jatketaan toimenpiteitä, joilla pyritään turvamaan henkilöstölle terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset tilat.
Henkiset voimavarat
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Henkilötyövuodet1) | 10 166 | 10 110 | 10 170 |
| Naisia, %-osuus | 30,9 | 31,2 | 31,3 |
| Poliisimiehet, htv | 7 376 | 7 450 | 7 500 |
| Naisia, %-osuus | 19,2 | 19,4 | 19,6 |
| Opiskelijat, htv2) | 319 | 280 | 290 |
| Naisia, %-osuus | 36,3 | 36,5 | 36,7 |
| Muu henkilöstö, htv | 2 471 | 2 380 | 2 380 |
| Naisia, %-osuus | 65,4 | 65,6 | 65,8 |
| Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla | 14,3 | 14,5 | 14,7 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 9,0 | 9,0 | 9,0 |
| Työtyytyväisyysindeksi3) | - | 3,3 | - |
1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2020 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 10 116 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 48,9 htv. Vuoden 2021 arvioissa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 40 htv. Vuoden 2022 tavoitteessa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 40 htv.
2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.
3) Työtyytyväisyysindeksi mitataan poliisin henkilöstöbarometrissä. Seuraava poliisin henkilöstöbarometri toteutetaan vuonna 2021.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 863 960 | 869 146 | 877 741 |
| Bruttotulot | 53 812 | 69 785 | 69 785 |
| Nettomenot | 810 148 | 799 361 | 807 956 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 41 886 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 34 104 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 36 507 | 57 247 | 57 247 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 47 867 | 57 247 | 57 247 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -11 361 | - | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 76,3 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto | -600 |
| Galileo satelliittinavigointijärjestelmän PRS-palvelun kansallinen käyttöönotto | 25 |
| Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | -75 |
| HTV-määrän ylläpito ja ihmiskauppayksikön jatko | 10 600 |
| Investointiluonteinen lisäys toimintakyvyn turvaamiseen (kertaluonteisen lisäyksen poisto) | -10 000 |
| Operatiivisen toiminnan kulut (siirto momentilta 26.10.02) | 685 |
| Poliisimiesten määrän nostaminen 7 500 htv:n tasolle | 2 500 |
| Poliisin interoperability (IO) | 1 638 |
| Poliisin lisäresurssitarpeet kriittisiin toimialoihin kohdistuvien rikosten torjumiseksi (15 htv) | 1 200 |
| Poliisin resurssien vahvistaminen (rikostorjunta erit. ihmiskauppa, talousrikostorjunta, IT-rikostutkinta, harva-alueiden turvallisuus), kertaluonteisen lisäyksen poisto | -4 100 |
| Poliisin toimitilojen vuokrankorotukset (Senaatin listalla olevat toimitilahankkeet) | 1 928 |
| Rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttaminen, laiton uhkaus | 1 050 |
| SIS-asetusmuutos | 1 377 |
| Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen (RRF pilari2) | 1 289 |
| Telekuuntelujärjestelmän uudistaminen (kertaluonteisen lisäyksen poisto) | -1 000 |
| Toimitilat | 1 500 |
| Toimitilojen vuokrat (kertaluonteisen lisäyksen poisto) | -1 181 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -1 956 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -128 |
| Palkkausten tarkistukset | 3 843 |
| Yhteensä | 8 595 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 807 956 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 6 733 000 |
| 2021 talousarvio | 799 361 000 |
| 2020 tilinpäätös | 802 366 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille esitetään 808 milj. euroa, joka on 8,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Talousarvioesitykseen sisältyy kehyspäätöksen mukaisena lisäyksenä 2,5 milj. euroa poliisien määrän nostamiseen hallitusohjelman mukaisesti 7 500 henkilötyövuoteen. Lisäyksen myötä poliisilla on 10 milj. euroa käytettävissä asetetun tavoitteen saavuttamiseen.
Budjettiriihessä hallitus päätti edelleen lisätä poliisille yhteensä 12,9 milj. euroa. Tästä 10,6 milj. euroa esitetään operatiiviseen toimintaan erityisesti poliisin läsnäolon ja näkyvyyden turvaamiseen heikoimpien palvelutasojen alueilla sekä ihmiskauppayksikön toiminnan jatkamiseen. Kriittisiin toimialoihin kohdistuvien rikosten torjumiseen kohdennettiin 1,2 milj. euroa (15 henkilötyövuotta) ja laittomista uhkauksista aiheutuviin menoihin 1,05 milj. euroa.
Lisäksi esitetään 1,3 milj. euroa tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseen (RRF-rahoitusta), mikä osaltaan vahvistaa harmaan talouden torjuntaohjelman toimeenpanoa.
Vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa poliisille myönnettiin vielä 32,4 milj. euron lisärahoitus, josta kohdennettiin 30 milj. euroa toiminnan turvaamiseen, 1,8 milj. euroa koronapandemian kustannuksiin, 0,4 milj. euroa tietoverkkorikollisuuden torjuntakyvyn vahvistamiseen ja tietosuojan parantamiseen sekä 0,21 milj. euroa korruptiorikollisuuden paljastamiseen ja tutkinnan tehostamiseen.
Valiokunta pitää esitettyjä lisäyksiä tarpeellisina ja toteaa, että ne kohentavat huomattavasti poliisin rahoitustilannetta vuonna 2022. Valiokunta painottaa kuitenkin samalla, että pysyvien perustehtävien rahoituksen tulee sisältyä valtiontalouden kehyksiin. Myös rahoituksen vaikuttavuus on parempi, jos se voidaan ottaa huomioon strategisessa pitkän aikavälin suunnittelussa.
Valtioneuvosto on asettanut 1.11.2021 poliisihallinnon ulkopuolisen ryhmän selvittämään nopealla aikataululla poliisin määrärahan käyttöä ja määrärahan riittävyyteen liittyviä tekijöitä. Selvityksen on tarkoitus valmistua tammikuun 2022 loppuun mennessä.
Valiokunta pitää selvityksen tekemistä erittäin tervetulleena. Poliisin määrärahat ovat useiden vuosien ajan osoittautuneet riittämättömiksi poliisin menoihin ja tehtävämääriin nähden. Määrärahojen puutetta on paikattu säännönmukaisesti edellisen vuoden siirtyvän erän käytöllä ja lisätalousarvioilla.
On hyvä, että selvityksessä kartoitetaan poliisin määrärahojen kohdentumista sekä arvioidaan syitä, miksi poliisin vuodesta 2017 vuoteen 2021 vuosittain nousseet määrärahat eivät ole riittävät. Tavoitteena on tuottaa kehittämisehdotuksia, joilla voitaisiin vaikuttaa poliisitoimen menoihin, resurssien tehokkaaseen kohdentumiseen sekä menojen ja tulojen tasapainoon. Tarkoitus on tehdä myös ehdotuksia poliisin hallinnon kehittämisestä. Lisäksi arvioidaan henkilöstökuluja, poliisin tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, toimitilakuluja, ICT-menoja ja investointeja, kehittämishankkeiden määrää, lainsäädäntömuutosten vaikutuksia kustannuksiin ja poliisin työmäärään sekä budjetointitavan vaikutuksia.
Valiokunta nostaa esiin, että poliittinen tahtotila poliisien riittävästä määrästä, ml. määrän lisäämisestä 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2023 mennessä, on vallinnut jo useita vuosia. Määrätavoitetta on edelleen nostettu sisäisen turvallisuuden selonteossa (VNS 4/2021 vp) 8 200 poliisiin vuoteen 2030 mennessä. Muiden välttämättömien menojen puutetta ei pidä valiokunnan mielestä korvata henkilöstöön kohdistuvilla vähennyksillä, vaan ne on tuotava esiin muilla keinoin.
Toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja poliittisen tahtotilan toteuttamiseksi valiokunta pitää tärkeänä harkita myös budjettiteknisten keinojen käyttöä, esimerkiksi määrärahojen osoittamista momentin päätösosassa aiempaa vahvemmin eriteltynä henkilöstö-, kiinteistö-, ICT- ja kalustomenoihin, jotta vältytään poliisin määrään kohdistettavalta sopeuttamisuhalta. Perusteltua olisi myös selvittää, tulisiko kalustomenot siirtää omalle momentilleen.
Tärkeää on niin ikään huolehtia edelleen siitä, että poliisille lainsäädännössä asetettujen uusien velvoitteiden täytäntöönpanoon osoitetaan riittävät resurssit. Lisäksi on tarpeen selvittää, onko poliisilla sellaisia tehtäviä, joita voidaan hoitaa ilman poliisin koulutusta ja onko tällaiset tehtävät tarkoituksenmukaista siirtää muiden toimijoiden vastuulle. Samalla on jatkettava myös toiminnan tuottavuuden lisäämistä ja tiivistettävä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
Valiokunta painottaa etenkin poliisin ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamista sisäisen turvallisuuden selonteon (VNS 4/2021 vp) linjausten mukaisesti. Voimavarojen uudelleen kohdentamisen helpottamiseksi tulee mm. hallintovaliokunnan näkemyksen (HaVL 29/2021 vp — HE 146/2021 vp) mukaisesti kiirehtiä sellaisten lainsäädäntömuutosten valmistelua, joilla voidaan tehostaa poliisin nykyistä resurssien käyttöä (esim. rikostiedusteluun, poliisin esitutkintavelvoitteeseen ja viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyvät muutostarpeet).
Poliisin, kuten kaikkien sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toimijoiden, toimintaympäristö on monimutkaistunut ja laajentunut sekä samalla osaamisen vaatimustaso on noussut. Valiokunta kiinnittää huomiota mm. tietoverkkorikollisuuden kasvuun ja rikollisuuden siirtymiseen verkkoympäristöön. Palvelunestohyökkäykset, tietojen kalastelut ja tietomurrot sekä informaatiovaikuttaminen yleistyvät, ja ne voivat olla myös osa erilaisia hybridiuhkia.
Valiokunta pitää hyvänä, että poliisi kehittää tiedonhankintaa tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi ja järjestää asiaan liittyvää koulutusta, yhtenäistää toimintatapoja ja ottaa käyttöön tehokkaita teknisiä menetelmiä. Erityisen merkittävää on lapsiin ja nuoriin kohdistuvan nettirikollisuuden torjunta.
Valvonta- ja hälytystoiminta ja liikenneturvallisuus. Valiokunta pitää tärkeänä, että kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus ja toimintavalmiusaika säilytetään hyvällä tasolla. Myös liikennevalvonnan, ml. raskaan liikenteen valvonnan, vaikuttavuus tulee ylläpitää huolimatta siitä, että siihen kohdistettua työaikaa joudutaan osoittamaan etenkin kiireellisten hälytystehtävien hoitamiseen.
Rikostorjunta. Rikosten luonteen muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi niiden tutkinta vaatii enemmän resursseja, aikaa, keinoja ja osaamista. Talousrikostorjunnan vaikuttavuuden lisäämistä tavoitellaan reaaliaikaisella rikostutkinnalla ja yhteistyön kehittämisellä keskeisten tahojen kanssa. Poliisiin kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi on oleellista huolehtia myös tavanomaisen päivittäisrikollisuuden selvittämisestä.
Valiokunta on edelleen huolissaan myös alaikäisten tekemistä rikoksista ja pitää tärkeänä, että niihin reagoidaan nopeasti mm. Ankkuritoimintaa ja oma poliisi -toimintamallia vahvistamalla. Niin ikään lähisuhdeväkivalta vaatii poikkihallinnollisia toimia.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Poliisi tekee myös tärkeää työtä, jolla vaikeutetaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa ja sen integroitumista yhteiskuntarakenteisiin. Tarpeellista on mm. tukea henkilöiden irtautumista järjestäytyneen rikollisuuden ryhmistä (Exit-toimenpiteet). Valiokunta nostaa myös esiin järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian päivittämistarpeen.
Ihmiskaupan tutkinta. Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitusohjelman mukaisesti poliisissa on panostettu ihmiskaupan tutkintaan. Vuonna 2021 aloitettua toimintaa jatketaan ja kehitetään Helsingin poliisilaitokselle perustetun valtakunnallisen ihmiskauppatutkintaryhmän ja keskusrikospoliisin ihmiskaupparikollisuuden ryhmän tiiviillä yhteistyöllä.
Eläinsuojelurikosten torjunta. Myös koti- ja tuotantoeläimiin kohdistuvien eläinsuojelurikosten torjuntaa jatketaan vuonna 2022 kehittämällä ja rakentamalla yhteistyöverkostoja viranomaisten, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Työhön on tarkoitus osoittaa kahden henkilötyövuoden lisäresurssi, ja valiokunta painottaa, että toimintaa tulee vahvistaa koko maan laajuisesti.
Henkilöstöresurssien ohella on tärkeää huolehtia poliisin varusteiden ja kaluston ylläpidosta ja kehittämisestä. Poliisin kalustomenoihin on tällä vaalikaudella myönnetty yhteensä 10 milj. euron lisämääräraha. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoitusvajetta on kuitenkin edelleen mm. perusajoneuvojen, kuten poliisiveneiden ja -autojen, hankinnoissa.
Valiokunta on huolissaan etenkin Suomenlahdella käytössä olevien poliisiveneiden riittävyydestä ja pitää välttämättömänä, että hallitus tekee päätöksen Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen poliisiveneen hankinnan aikataulusta ja aloittaa hankinnan suunnittelun vuonna 2022 sekä varaa tarvittavan rahoituksen vuosille 2023—2026. Poliisin suorituskyky tulee varmistaa siten, että kalusto on nopeasti käytössä kaikissa olosuhteissa myös merirajan varmistamiseen.
HE 134/2021 vp. Momentille ehdotetaan lisäksi 1 638 000 euron määrärahaa, joka liittyy lakiin Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta (HE 134/2021 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 806 318 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle
2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.
Määrärahasta on varattu 1 289 000 euroa tehokkaan rahanpesun estämisen valvontaan ja täytäntöönpanon varmistamiseen (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 17 109 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 3 600 000 euroa aiheutuu turvapaikanhakijoiden / tilapäistä suojelua hakevien rekisteröinnistä, 1 400 000 euroa hybridivaikuttamiseen ja kyberrikoksiin varautumisesta ja torjunnasta, 5 000 000 euroa materiaalisesta varautumisesta, 280 000 euroa harmaan talouden torjuntaohjelman toimeenpanosta, 360 000 euroa henkilötunnuksen uudistamista koskevasta lainsäädännöstä sekä 6 469 000 euroa palkkausten tarkistuksista.
| 2022 II lisätalousarvio | 17 109 000 |
| 2022 talousarvio | 806 318 000 |
| 2021 tilinpäätös | 838 534 000 |
| 2020 tilinpäätös | 802 366 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 17 109 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 5 557 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 500 000 euroa aiheutuu poliisin ICT-modernisoinnista, 1 500 000 euroa poliisin toimitilojen turvallisuusratkaisujen vahvistamisesta, 888 000 euroa Euroopan unionin laajojen tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen liittyvän lainsäädäntökokonaisuuden toimeenpanosta (Interoperability), 623 000 euroa Rajanylitystietojärjestelmän (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisen ja käyttöönoton aiheuttamista kustannuksista ja 46 000 euroa terroristisen verkkosisällön leviämisen estämisestä.
Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Esityksellä on taloudellisia vaikutuksia myös momentille 31.01.02.
| 2022 IV lisätalousarvio | 5 557 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 17 109 000 |
| 2022 talousarvio | 806 318 000 |
| 2021 tilinpäätös | 838 534 000 |
| 2020 tilinpäätös | 802 366 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 30/2022 vp (22.11.2022)
Momentille esitetään 46 000 euron määrärahaa, joka liittyy lakeihin verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 241/2022 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 5 511 000 euroa.
02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 821 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.
Selvitysosa:Suojelupoliisi on tehokas uudistumiskykyinen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu, jonka asiantuntemus luo perustan Suomen kansalliselle turvallisuudelle. 1.6.2019 voimaan tullut siviilitiedustelulainsäädäntö korostaa tiedustelun merkitystä Suojelupoliisin toiminnassa. Suojelupoliisista on tullut kotimaan turvallisuuspalvelu ja ulkomaantiedustelupalvelu. Se on saanut oikeuden tiedonhankintaan ulkomailla ja oikeuden saada tietoa Suomen rajan ylittävästä tietoliikenteestä tietoverkoissa. Lisäksi Suojelupoliisi tuottaa kaikki suomalaiset turvallisuusselvitykset puolustushallinnon turvallisuusselvityksiä lukuun ottamatta.
Suojelupoliisin tehtävänä on havaita ennalta kansallista turvallisuutta uhkaavat ilmiöt ja ennakoida niiden vaikutuksia Suomeen. Suojelupoliisin päätehtävä on kerätä, analysoida ja raportoida tietoa erityisesti valtiojohdon, virkamiesten ja viranomaisten päätöksenteon tueksi. Suojelupoliisin toimintaa ohjaavat sisäministeriön asettamat siviilitiedustelun painopisteet, joilla viraston tiedonhankintaa ja raportointia ohjataan. Painopisteet yhteensovitetaan vuosittain sotilastiedustelun kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Uudet toimivaltuudet ja muut uudistukset ovat näkyneet ennen kaikkea uusien työntekijöiden rekrytointina. Henkilöstömäärä on kasvanut nopeaan tahtiin ja ylittänyt 500 työntekijän rajan. Kasvavassa organisaatiossa erityistä huomiota on kiinnitetty työntekijöiden hyvinvointiin. Suojelupoliisille ehdotetaan voimavaroja, joilla ylläpidetään lainsäädännön mukaiset toimivaltuudet ja mahdollistetaan niiden tehokas ja asianmukainen soveltaminen. Niillä varmistetaan Suojelupoliisin kyky vastata toimintaympäristön nopeaan muutokseen.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Henkilöstömenot | 60 | 51 | 65 |
| Toimitilamenot | 8 | 7 | 9 |
| ICT-menot | 18 | 29 | 11 |
| Muut menot | 14 | 13 | 15 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
|---|
Suojelupoliisi
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Toiminnan tuloksellisuus | |||
|---|---|---|---|
| Tuotetut raportit | 122 | 100 | 120 |
| Turvallisuusinformaatiotilaisuudet | 174 | 150 | 320 |
| Turvallisuusselvitykset, kpl1) | 88 349 | 70 679 | 70 679 |
| — Suppeat | 40 235 | 32 188 | 32 188 |
| — Perusmuotoiset | 31 385 | 25 108 | 25 108 |
| — Laajat | 567 | 453 | 453 |
| — Liitetyt | 16 162 | 12 930 | 12 930 |
| Kansalaisuusasialausunnot | 54 | 90 | 120 |
| Oleskelu- ja työlupa-asioita koskevat lausunnot | 402 | 1 300 | 1 300 |
| Viisumihakemuksia koskevat lausunnot | 266 | 300 | 2 300 |
| Turvapaikkalausunnot2) | - | 5 | 5 |
| Voimavarojen hallinta | |||
| Toimintamenorahoitus | 42 946 | 44 553 | 40 271 |
| Henkilötyövuodet | 474 | 500 | 500 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 6,9 | 6,9 | 6,9 |
| Työtyytyväisyysindeksi | 3,7 | 3,7 | 3,7 |
1) Suoritteiden kokonaismäärät sisältävät sekä maksulliset että maksuttomat suoritteet.
2) Luvut eivät sisällä UNHCR-lausuntoja ja EU:n sisäisiä siirtoja.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 50 850 | 51 828 | 47 596 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 7 904 | 7 275 | 6 775 |
| Nettomenot | 42 946 | 44 553 | 40 821 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 13 289 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 19 463 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
|---|---|---|---|
| — suoritteiden myyntituotot | 6 678 | 6 300 | 5 800 |
| — muut tuotot | 389 | 255 | 260 |
| Tuotot yhteensä | 7 067 | 6 555 | 6 060 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 4 436 | 4 685 | 4 650 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 841 | 1 870 | 1 410 |
| Kustannukset yhteensä | 6 227 | 6 555 | 6 060 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 840 | - | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 113 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Operatiivisen toiminnan kulut | -400 |
| Operatiivisen toiminnan kulut (siirto momentille 26.10.01) | -685 |
| Siviilitiedustelun tietojärjestelmät | -3 360 |
| Varakonesali | 550 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -58 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 27 |
| Palkkausten tarkistukset | 194 |
| Yhteensä | -3 732 |
| 2022 talousarvio | 40 821 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -658 000 |
| 2021 talousarvio | 44 553 000 |
| 2020 tilinpäätös | 49 120 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille esitetään 40,8 milj. euroa, joka on 3,7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin siitä, että uusi tietojärjestelmäkokonaisuus on saatu onnistuneesti tuotantokäyttöön ja vuonna 2019 voimaan tulleen siviilitiedustelulainsäädännön edellyttämä tekninen infrastruktuuri saadaan keskeisiltä osin valmiiksi lähitulevaisuudessa. Nämä teknistä suorituskykyä koskevat hankkeet mahdollistavat virastolle asetettujen toiminnallisten tulostavoitteiden saavuttamisen.
Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että suojelupoliisi pystyy esitettävällä määrärahalla ylläpitämään lainsäädännön mukaiset toimivaltuudet ja mahdollistamaan niiden tehokkaan ja asianmukaisen soveltamisen sekä viraston sopeutumisen toimintaympäristön nopeaan muutokseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 821 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 5 998 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 750 000 euroa aiheutuu Suojelupoliisin teknisen suorituskyvyn ylläpidosta, 1 100 000 euroa kyberturvallisuuden vahvistamisesta muuttuneen turvallisuusympäristön johdosta, 1 800 000 euroa akuutista väistötilatarpeesta ja 348 000 euroa palkkausten tarkistuksista.
| 2022 II lisätalousarvio | 5 998 000 |
| 2022 talousarvio | 40 821 000 |
| 2021 tilinpäätös | 43 895 000 |
| 2020 tilinpäätös | 49 120 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 5 998 000 euroa.
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 7 608 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin
2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin
3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin
4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin
5) turvapaikanhakijoiden vastaanoton valmiusryhmän ja valtakunnallisen palautusten täytäntöönpanon valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden koulutus-, matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Maasta poistamiskuljetukset | 3 808 000 |
| Tulkkaus- ja käännöspalvelut | 1 550 000 |
| Noutokuljetukset | 250 000 |
| Henkilöllisyyden selvittäminen | 300 000 |
| Valmiusryhmän käyttö | 1 700 000 |
| Yhteensä | 7 608 000 |
| 2022 talousarvio | 7 608 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 7 608 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 608 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Määrärahaa saa käyttää:
6) maastapoistamista ja sen kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin.
Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 6) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 6).
Perustelujen täydennys talousarvioesitykseen nähden aiheutuu EU-hankkeiden toteuttamisesta.
| 2022 talousarvio | 7 608 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | -4 000 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 7 608 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 608 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 7 608 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin
2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin
3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin
4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin
5) turvapaikanhakijoiden vastaanoton valmiusryhmän ja valtakunnallisen palautusten täytäntöönpanon valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden koulutus-, matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen
6) maastapoistamista ja sen kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentilta vähennetään 5 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu määrärahan kuluvan vuoden ennakoitua vähäisemmästä käytöstä ja loppuvuoden käytön arviosta.
| 2022 IV lisätalousarvio | -5 000 000 |
| 2022 talousarvio | 7 608 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 608 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 608 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentilta vähennetään 5 000 000 euroa.
21. KEJO-hankkeen yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 6 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän kehitystyöhön liittyviin palveluhankintoihin.
Momentille nettobudjetoidaan hankkeen mahdollisesti saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.
Selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.
Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisellä kenttäjärjestelmällä (KEJO) tarkoitetaan viranomaisten yhteistä tietojärjestelmää sekä siihen liittyvää päätelaitteisiin toteutettua sovellusalustaa.
Järjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus.
Poliisihallitus toimii KEJO-järjestelmän ja jatkokehitysohjelman omistajana. Poliisihallitus asetti viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmä-hankkeen 1. vaiheen ajalle 21.3.2011—31.12.2011. Hanke jatkui 1.1.2012 alkaen 2. vaiheeseen kenttäjärjestelmähankinnan valmisteluvaiheena. KEJO-hankkeen 3. vaihe (toteutusvaihe) asetettiin Poliisihallituksen asettamispäätöksellä ajalle 1.1.2013—31.12.2016.
Toteutusvaihetta on jatkettu usealla jatkoasettamispäätöksellä 30.6.2021 asti. KEJO-jatkokehitysvaihe muodostaa kenttäjärjestelmä-hankkeen 4. vaiheen. Ajalle 1.7.2021—31.12.2023 asetettavan KEJO-jatkokehitysohjelman tarkoituksena on varmistaa hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen siten, että tekninen käyttöönottovalmius kaikkien toimialojen osalta on saavutettu vuoden 2023 loppuun mennessä. Samalla toteutetaan hallittu siirtyminen pienkehitys- ja ylläpitovaiheeseen. Yhteiselle toimintamenomomentille budjetoidaan kaikkia toimialoja koskevien yhteisten jatkokehityskustannusten osuus.
| 2022 talousarvio | 6 850 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 401 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 6 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän kehitystyöhön liittyviin palveluhankintoihin.
Momentille nettobudjetoidaan hankkeen mahdollisesti saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.