Talousarvioesitys 2022
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Tuomioistuinten hyvä ja tehokas toiminta on edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen sekä ristiriitojen selvittäminen tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta edellyttävät hyvin toimivaa oikeusjärjestelmää. Riippumattoman tuomioistuinlaitoksen tulee turvata, että jokainen voi yhteiskunnassa luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.
Vaikuttavuustavoitteena on, että riita-, rikos- ja hallintolainkäyttöasiat ratkaistaan viivytyksettä, laadukkaasti ja edullisesti. Tuomioistuinten työvälineitä kehitetään käyttäjäystävällisiksi ja toimintaa tukeviksi siten, että oikeudenkäynneissä voidaan mahdollisimman laajasti hyödyntää sähköisiä aineistoja. Työmenetelmät ja toimintatavat voidaan tällöin kehittää sellaisiksi, että ne tukevat asioiden käsittelyn joutuisuutta ja laatua.
Oikeusasteiden roolien ja tehtävien tulee olla selkeitä. Oikeudenkäynnin painopisteen tulee olla ensimmäisessä asteessa. Laadukkaasti toimiva ensimmäinen oikeusaste lisää luottamusta ja vähentää tarvetta muutoksenhakuun. Ylimpien oikeusasteiden toiminta painottuu ennakkoratkaisuihin.
Vaikuttavuustavoitteena on, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat asioiden käsittelyssä ja ratkaisemisessa. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta.
Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta.
Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla ja käsittelyajoilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus.
Koronavirus covid-19 on vaikuttanut tuomioistuinten toimintaan voimakkaasti. Asioiden käsittely on ruuhkautunut koronaviruspandemian vuoksi merkittävästi erityisesti käräjäoikeuksissa, joissa valtaosa asioista käsitellään suullisissa istunnoissa. Vireillä olevien asioiden määrä on kasvanut, koska toimenpiteet viruksen leviämisen estämiseksi ja terveysturvallisuuden varmistamiseksi ovat rajoittaneet suullisten istuntojen järjestämistä.
Oikeusavun ja talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on, että jokainen saa tarpeellisen avun oikeudelliseen ja velkaantumiseen liittyvään ongelmaansa, vaikka hänen taloudellinen asemansa olisi heikko. Yleisen edunvalvonnan tavoitteena on, että asiakkaiden edut ja oikeudet tulevat valvotuiksi, vaikka hän ei itse siihen kykenisi toimintakyvyn rajoitusten vuoksi.
Koronavirus covid-19 on vaikuttanut oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintaan. Koronaviruspandemian yhteiskunnalliset vaikutukset lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta. Taloustilanteen heikkeneminen lisää talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden määrää.
— Ylivelkaantumista ehkäistään toimivalla viranomaisyhteistyöllä. Parannetaan kansalaisten avunsaantia henkilökohtaisen talouden hallinnassa ja ehkäistään kansalaisten velkaongelmien muodostumista. Kansalaisten taloudenhallinnan parantamiseksi perustetaan talousosaamisen toiminto talous- ja velkaneuvonnan yhteyteen. Tuetaan talousosaamisen toiminnon organisointia oikeusaputoimistoissa ja laaditaan laaja-alainen toimintasuunnitelma. Ennakoivan talousneuvonnan hankkeessa hyväksi koetut toimintamallit vakiinnutetaan osaksi talous- ja velkaneuvonnan, ulosoton, sosiaali- ja terveystoimen, järjestöjen ja muiden viranomaisten toimintaa.
— Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan. Oikeusavun asianajoprosessin toimivuutta kehitetään yhtenäistämällä toimintatapoja. Yleisen edunvalvonnan laatumittaristoa kehitetään ja toimintatapoja yhtenäistetään. Kuluttajariitalautakunnan valitusten käsittelyprosessin toiminta- ja menettelytapoja kehitetään.
— Oikeudellinen ongelma ratkaistaan mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Edistetään sovittelupalvelujen käyttöä oikeusaputoimistoissa.
— Sähköinen asiointi ja muut neuvontapalvelut ovat asiakaslähtöisiä. Asiakkaalle tarjotaan palvelua eri kanavien kautta asiakkaan tarpeet huomioiden ja asiointia ohjaten.
Tietoja henkilöstöstä
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Tuomioistuimet | |||
| Henkilöstömäärä, htv | 3 343 | 3 450 | 3 290 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 6,8 | 7,6 | 7,6 |
| Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit ja kuluttajariitalautakunta | |||
| Henkilöstömäärä, htv | 1 231 | 1 260 | 1 250 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 7,4 | 9,0 | 9,0 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Tuomioistuinten määrärahatasoksi esitetään noin 303 milj. euroa, johon sisältyy uutena määrärahana 3,74 milj. euron lisämääräraha näytön keskittämiseen käräjäoikeuksiin ja todistelun taltioimiseen hovioikeuskäsittelyä varten vaadittavan videotallennusjärjestelmän suunnittelu- ja rakentamismenoihin. Lisäksi ehdotetaan 3,5 milj. euron lisärahoitusta tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentämiseen.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa lisäykset on todettu tarpeellisiksi, mutta määrärahatarpeen arvioidaan olevan tuntuvasti suurempi. Keskeneräisten asioiden määrä on suuri, sillä yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrä on kasvanut vuodesta 2010 lähtien. Esim. hovioikeuksissa yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrä on kasvanut 138 prosenttia vuodesta 2010 ja käräjäoikeuden rikosasioissa 123 prosenttia. Lisäksi tilannetta pahentaa koronapandemian aiheuttama asiaruuhka, jota ei ole saatu purettua.
Valiokunta toteaa, että käsittelyaikojen lyhentäminen olisi mm. oikeusturvan kannalta ensiarvoisen tärkeää, mutta käytettävissä olevat määrärahat eivät anna siihen mahdollisuuksia. On kuitenkin myönteistä, että tuomioistuinlaitoksen henkilötyövuodet säilyvät kuluvan vuoden tasolla, kun määrärahoja on korotettu sekä vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa että myös talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että tuomioistuimissa on runsaasti määräaikaisia tuomareita, minkä on nähty vaarantavan tuomioistuinten rakenteellista riippumattomuutta. Myös henkilöstön työkuormitus on suurta ja työpäivät pitkiä. Saadun selvityksen mukaan suuri osa tuomareista, esittelijöistä ja valmistelijoista tekee ns. harmaata työtä, henkilöstön vaihtuvuus on suurta ja sairauspoissaolojen määrä on lisääntynyt. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että saadun selvityksen mukaan ensi keväänä on tarkoitus teettää tuomioistuinten koko henkilökunnan työssä jaksamista koskeva tutkimus.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että tuomioistuinlaitoksen henkilöstö- ja määrärahatarve (ml. Tuomioistuinvirasto) arvioidaan huolellisesti oikeudenhoitoa koskevan selonteon yhteydessä. Selonteon valmistelussa on tärkeää ottaa huomioon mm. oikeudenhoidon ketjumainen toimintatapa ja varmistaa koko rikosketjun rahoituksen vaatima tasapaino. On niin ikään tärkeää kiinnittää huomiota sote-uudistuksesta aiheutuviin vaikutuksiin mm. hallintotuomioistuimiin, joihin hyvinvointialueiden päätöksentekoa koskeva muutoksenhaku suurelta osin ohjautuu ja joiden työtaakan arvioidaan lisääntyvän merkittävästi ja pysyvästi. Resurssitarpeita arvioitaessa on toisaalta myös arvioitava mahdollisuudet toimintatapojen ja rakenteiden uudistamiseen sekä digitalisaation hyödyntämiseen.
Valiokunta pitää myös tärkeänä, että tietojärjestelmien kehittämishankkeet etenevät ja että niitä resursoidaan niin, että valmistelutyö etenee suunnitellusti. Tavoitteena tulee olla sujuvat ja toimivat järjestelmät, jotka tehostavat ja helpottavat työtä.
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 961 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.
Selvitysosa:Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävänä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita sekä antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.
Tunnuslukutaulukko
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Ratkaistut asiat, kpl | 1 882 | 2 000 | 2 000 |
| — annetut asiaratkaisut valitusasioissa | 141 | 120 | 130 |
| — julkaistut ratkaisut | 100 | 100 | 100 |
| Keskimääräinen käsittelyaika (kk) | |||
| — kaikki asiat | 5,3 | 5,5 | 5,5 |
| — valituslupa-asiat | 3,9 | 4,0 | 4,0 |
| — asiaratkaisut | 17,5 | 17,0 | 17,0 |
| Toiminnallinen tehokkuus | |||
| — taloudellisuus (€/asia) | 4 509 | 4 500 | 4 500 |
| — tuottavuus (asia/htv) | 25,5 | 26 | 26 |
Korkeimman oikeuden suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 320 000 euroa momentille 12.25.10.
Toiminnan menot ja tulot
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 8 847 | 8 979 | 8 971 |
| Bruttotulot | 15 | 10 | 10 |
| Nettomenot | 8 832 | 8 969 | 8 961 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 547 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 558 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21) | -30 |
| Valtorin palvelumaksujen nousu | -4 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -22 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 1 |
| Palkkausten tarkistukset | 47 |
| Yhteensä | -8 |
| 2022 talousarvio | 8 961 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 1 000 |
| 2021 talousarvio | 8 969 000 |
| 2020 tilinpäätös | 8 843 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 961 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 110 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 75 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 35 000 euroa oikeudenhoidon turvaamisesta.
| 2022 II lisätalousarvio | 110 000 |
| 2022 talousarvio | 8 961 000 |
| 2021 tilinpäätös | 8 970 000 |
| 2020 tilinpäätös | 8 843 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 110 000 euroa.
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 052 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.
Selvitysosa:Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintopäätöksistä tehdyt valitukset ylimpänä oikeusasteena. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä. Muutoksenhaku hallinto-oikeuksien päätöksiin edellyttää valituslupaa, jollei erikseen toisin säädetä.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston päätöksistä tehdyt valitukset. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Vuonna 2015 kansainvälistä suojelua hakevien määrä kasvoi huomattavasti. Turvapaikkaa koskevien valitusten määrän oletetaan olevan edelleen suuri korkeimmassa hallinto-oikeudessa v. 2022.
Tunnuslukutaulukko
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Ratkaistut asiat, kpl | 5 365 | 6 000 | 5 000 |
| — Ulkomaalaisasiat | 2 805 | 3 200 | 2 400 |
| — Muut asiat | 2 560 | 2 800 | 2 600 |
| Keskimääräinen käsittelyaika (kk) | 7,4 | 7,5 | 7,0 |
| — Ulkomaalaisasiat | 4,8 | 4,0 | 4,0 |
| — Muut asiat | 10,2 | 11,0 | 10,0 |
| Toiminnallinen tehokkuus | |||
| — taloudellisuus (€/ratkaistu asia) | 2 201 | 2 275 | 2 653 |
| — tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) | 45 | 45 | 43 |
Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 600 000 euroa momentille 12.25.10.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 12 343 | 13 644 | 13 072 |
| Bruttotulot | 21 | 20 | 20 |
| Nettomenot | 12 322 | 13 624 | 13 052 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 5 659 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 248 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21) | -51 |
| Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja perheenyhdistäminen | -396 |
| Valtorin palvelumaksujen nousu | -26 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -26 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -143 |
| Palkkausten tarkistukset | 70 |
| Yhteensä | -572 |
| 2022 talousarvio | 13 052 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -143 000 |
| 2021 talousarvio | 13 624 000 |
| 2020 tilinpäätös | 11 911 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 052 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 1 154 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 1 000 000 aiheutuu turvapaikanhakijoiden oikeusturvan varmistamisesta, 119 000 euroa palkkausten tarkistuksista ja 35 000 euroa oikeudenhoidon turvaamisesta.
| 2022 II lisätalousarvio | 1 154 000 |
| 2022 talousarvio | 13 052 000 |
| 2021 tilinpäätös | 13 481 000 |
| 2020 tilinpäätös | 11 911 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 1 154 000 euroa.
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 278 777 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös Tuomioistuinviraston menoihin.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen lainsäädännöksi, joka koskee henkilötodistelun vastaanottamista muutoksenhakutuomioistuimessa käräjäoikeuden tekemältä kuva- ja äänitallenteelta.
Tuomioistuinvirasto tukee ja ohjaa tuomioistuinlaitosta siten, että tuomioistuinlaitoksen toiminta on vaikuttavaa ja oikeusturva toteutuu tehokkaasti.
Tuomioistuimet ratkaisevat niiden käsiteltäväksi tulleet asiat ja siten tuottavat oikeusturvaa. Tuomioistuinten toimintaa kuvaavat keskeiset indikaattorit on kuvattu oheisessa tunnuslukutaulukossa.
Tunnuslukutaulukko
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Hovioikeudet | |||
|---|---|---|---|
| Ratkaistut asiat, kpl | 7 698 | 8 200 | 8 000 |
| Keskimääräinen käsittelyaika, kk | 6,3 | 6,3 | 6,5 |
| Taloudellisuus (€/työmäärä) | 2 105 | 2 000 | 2 000 |
| Tuottavuus (työmäärä/htv) | 41 | 45 | 45 |
| Käräjäoikeudet | |||
| Ratkaistut asiat yhteensä, kpl | 543 117 | 550 000 | 500 000 |
| — Rikosasiat | 50 834 | 60 000 | 50 000 |
| — Laajat riita-asiat | 8 439 | 9 000 | 8 000 |
| — Summaariset asiat | 406 129 | 430 000 | 400 000 |
| Keskimääräinen käsittelyaika, kk | |||
| — Rikosasiat | 5,3 | 5,5 | 5,8 |
| — Laajat riita-asiat | 9,2 | 10,0 | 10,0 |
| — Summaariset asiat | 3,0 | 2,8 | 2,9 |
| — Velkajärjestelyasiat | 6,2 | 6,5 | 6,5 |
| Taloudellisuus (€/työmäärä) | 655 | 650 | 650 |
| Tuottavuus (työmäärä/htv) | 113 | 115 | 115 |
| Hallinto-oikeudet | |||
| Ratkaistut asiat, kpl | 18 638 | 18 500 | 18 000 |
| Keskimääräinen käsittelyaika, kk | 8,9 | 9,4 | 9,6 |
| Taloudellisuus (€/työmäärä) | 1 475 | 1 350 | 1 350 |
| Tuottavuus (työmäärä/htv) | 53 | 55 | 55 |
| Vakuutusoikeus | |||
| Ratkaistut asiat, kpl | 5 269 | 5 000 | 5 000 |
| Keskimääräinen käsittelyaika, kk | 9,4 | 12,0 | 12,0 |
| Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) | 1 644 | 1 500 | 1 500 |
| Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) | 46 | 48 | 48 |
| Markkinaoikeus | |||
| Ratkaistut asiat, kpl | 525 | 560 | 500 |
| Keskimääräinen käsittelyaika, kk | 7,9 | 8,5 | 8,5 |
| Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) | 6 071 | 6 000 | 6 000 |
| Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) | 14 | 16 | 16 |
| Työtuomioistuin | |||
| Ratkaistut asiat, kpl | 118 | 120 | 90 |
| Keskimääräinen käsittelyaika, kk | 11,6 | 12,0 | 13,0 |
| Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) | 10 518 | 9 000 | 9 000 |
| Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) | 13 | 13 | 13 |
Tuomioistuinten suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 43,98 milj. euroa momentille 12.25.10.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 283 097 | 285 278 | 279 777 |
| Bruttotulot | 813 | 1 000 | 1 000 |
| Nettomenot | 282 284 | 284 278 | 278 777 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 46 874 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 25 844 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Yleiset tuomioistuimet | 182 700 |
| Hallintotuomioistuimet | 50 000 |
| Tuomioistuinvirasto | 5 600 |
| Tietohallinto- ja muut menot | 40 477 |
| Yhteensä | 278 777 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21) | -1 259 |
| Istuntosalivarustelu (HO 2019) | 100 |
| Koronaviruspandemiasta aiheutuneen ruuhkan purku | -2 540 |
| Laittoman uhkauksen syyteoikeuden laajentaminen | 385 |
| Näytön keskittäminen käräjäoikeuksiin | 2 740 |
| Näytön keskittäminen käräjäoikeuksiin (HO 2019) | 1 000 |
| Näytön keskittäminen käräjäoikeuksiin (HO 2019 kertaluonteinen) | -2 500 |
| Oulun oikeustalon aiheuttama vuokramenojen kasvu | 1 100 |
| Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankki (AIPA) (v. 2021 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -3 900 |
| Tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentäminen | 1 000 |
| Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja perheenyhdistäminen | -2 063 |
| Valtorin palvelumaksujen nousu | -149 |
| Vesi- ja ympäristöasioiden ruuhkan purku | -1 700 |
| Videoneuvottelulaitteiden määrän lisääminen | 1 612 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -600 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -36 |
| Palkkausten tarkistukset | 1 309 |
| Yhteensä | -5 501 |
| 2022 talousarvio | 278 777 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 214 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 7 530 000 |
| 2021 talousarvio | 284 278 000 |
| 2020 tilinpäätös | 261 254 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 281 327 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 2 550 000 euroa talousarvioesityksen 278 777 000 euroon nähden aiheutuu oikeudenkäyntien käsittelyaikojen lyhentämisestä.
| 2022 talousarvio | 281 327 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 4 070 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 214 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 7 530 000 |
| 2021 talousarvio | 284 278 000 |
| 2020 tilinpäätös | 261 254 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 281 327 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös Tuomioistuinviraston menoihin.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 9 675 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 277 000 euroa oikeudenkäyntiasioiden koronaruuhkan purkamiseen, 2 500 000 euroa turvapaikan hakijoiden oikeusturvan varmistamiseen, 2 280 000 euroa palkkausten tarkistuksiin, 1 018 000 euroa oikeudenhoidon turvaamiseen ja 1 500 000 euroa hallinto-oikeuksien ympäristö-, maankäyttö- ja rakennusasioiden käsittelyaikojen lyhentämiseen sekä vähennyksenä 900 000 euroa Euroopan patenttituomioistuimen jäsenmaksun siirtona momentille 25.01.01.
| 2022 II lisätalousarvio | 9 675 000 |
| 2022 talousarvio | 281 327 000 |
| 2021 tilinpäätös | 296 092 000 |
| 2020 tilinpäätös | 261 254 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 9 675 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentilta vähennetään 280 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu todisteiden manuaaliseen erittelyyn liittyvästä siirrosta momentille 25.30.01.
| 2022 IV lisätalousarvio | -280 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 9 675 000 |
| 2022 talousarvio | 281 327 000 |
| 2021 tilinpäätös | 296 092 000 |
| 2020 tilinpäätös | 261 254 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentilta vähennetään 280 000 euroa.
04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 82 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) ja talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa (813/2017) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ja talous- ja velkaneuvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) tarkoitettujen menojen maksamiseen.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.
Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Oikeusaputoimistoihin arvioidaan saapuvan 48 500 asiaa (46 648 asiaa v. 2020 ja arvio 48 700 asiaa v. 2021). Oikeusaputoimistojen jonotusajan tavoite on keskimäärin 11 päivää v. 2022 (13 päivää v. 2020 ja 11 päivää v. 2021). Oikeusaputoimistoihin v. 2020 saapuneista asioista 87 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita ja 13 % rikosasioita.
Yleisen edunvalvonnan palveluja ostetaan kunnilta ja yksityiseltä palveluntuottajalta silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi. Ostopalvelun osuus on noin 9 % v. 2022.
Kuluttajariitalautakuntaan arvioidaan saapuvan 7 200 asiaa (6 872 asiaa v. 2020 ja arvio 7 000 asiaa v. 2021). Tavoitteena on, että valitusten kokonaiskäsittelyaika on keskimäärin 10 kuukautta.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusapu- ja edunvalvontapiireille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2022:
Oikeusapu ja talous- ja velkaneuvonta
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Oikeusapu | |||
|---|---|---|---|
| Käsitellyt asiat, kpl | 48 473 | 47 800 | 49 000 |
| Chat ja oikeusapuohjaus, kpl | 13 987 | 15 900 | 15 000 |
| Oikeusapupäätökset yksityisille asiamiehille, kpl | 24 668 | 25 000 | 24 500 |
| Taloudellisuus (euroa/painotettu työmäärä) | 148 | 153 | 150 |
| Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv) | 384 | 400 | 400 |
| Talous- ja velkaneuvonta | |||
| Käsitellyt asiat, kpl | 23 006 | 23 700 | 34 200 |
| Talousneuvonnat, kpl | 17 926 | 16 800 | 18 600 |
| Taloudellisuus (euroa/asia) | 245 | 302 | 339 |
| Tuottavuus (asia/htv) | 215 | 194 | 171 |
Yleinen edunvalvonta
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Päämiesten määrä, kpl | 42 832 | 44 800 | 45 100 |
| — edunvalvontatoimisto | 38 624 | 40 600 | 41 000 |
| — edunvalvonta ostopalveluna | 4 208 | 4 200 | 4 100 |
| Taloudellisuus (bruttomeno/päämies) | 765 | 791 | 770 |
| Tuottavuus (päämiesmäärä/htv) | 66 | 70 | 70 |
Kuluttajariitalautakunta
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Käsitellyt valitukset, kpl | 7 079 | 7 200 | 7 200 |
| Taloudellisuus (€/käsitelty asia) | 388 | 363 | 370 |
| Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) | 186 | 212 | 210 |
| Kokonaiskäsittelyaika, kk | 13,1 | 11,9 | 10,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 84 946 | 86 422 | 86 800 |
| Bruttotulot | 3 907 | 4 475 | 3 900 |
| Nettomenot | 81 039 | 81 947 | 82 900 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 16 605 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 14 753 |
Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008).
Valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain (477/2016) mukaisesti perittävinä palkkioina arvioidaan kertyvän noin 29 600 000 euroa momentille 12.25.15. Edunvalvontapalkkioiden määrä vastaa noin 80 % yleisen edunvalvonnan kokonaismenoista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ennakoiva velkaneuvonta (siirto momentilta 25.01.01) | 70 |
| Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21) | -541 |
| Koronaviruspandemiasta aiheutunut ruuhkan purku ja maksutulojen väheneminen | -511 |
| Oikeusavun ja edunvalvonnan koulutus (siirto momentilta 25.01.01) | 65 |
| Talousosaamisen toiminto | 1 000 |
| Turvapaikanhakijoiden oikeusapu | 220 |
| Valtorin palvelumaksujen nousu | -41 |
| Ylivelkaantuminen (HO 2019) | 450 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -180 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 18 |
| Palkkausten tarkistukset | 403 |
| Yhteensä | 953 |
| 2022 talousarvio | 82 900 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -13 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 1 549 000 |
| 2021 talousarvio | 81 947 000 |
| 2020 tilinpäätös | 79 187 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 83 344 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 82 900 000 euroon nähden on 444 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 500 000 euroa koronaviruspandemiaan liittyvästä maksullisen toiminnan tulojen vähentymisestä ja vähennyksenä 56 000 euroa momentin 12.25.15 maksutulojen poistojen budjetointiperusteen muutoksena.
| 2022 talousarvio | 83 344 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 31 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -13 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 1 549 000 |
| 2021 talousarvio | 81 947 000 |
| 2020 tilinpäätös | 79 187 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Talous- ja velkaneuvonnan toimintaan on kohdennettu noin 25 lisähenkilötyövuotta vuosina 2019—2021, minkä turvin on ollut mahdollista parantaa talous- ja velkaneuvontapalveluiden alueellista saatavuutta ja oikea-aikaista kohdentumista. Ylivelkaantuminen on kuitenkin kasvava yhteiskunnallinen ongelma, ja saadun selvityksen mukaan talous- ja velkaneuvonnassa käsitellään noin 31 200 asiaa vuonna 2022, mikä on noin 1 000 asiaa enemmän kuin vuonna 2021.
Valiokunta korostaa ennalta ehkäisevän talousneuvonnan ja matalan kynnyksen palvelujen edistämistä ja pitää tärkeänä, että neuvonnan vaatimien resurssien riittävyyttä seurataan. Ylivelkaantumisen vähentämiseksi on myönteistä, että talousarviossa osoitetaan 1 milj. euron rahoitus talousosaamisen toiminnon perustamiseen. Kyseessä on uusi toiminto, joka perustuu Suomen Pankin johdolla laadittuun talousosaamisen strategiaan ja jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten talousosaamista ja edistää sitä kansalaistaitona.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 83 344 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) ja talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa (813/2017) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ja talous- ja velkaneuvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) tarkoitettujen menojen maksamiseen.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.
Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 1 082 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 672 000 euroa palkkausten tarkistuksiin, 170 000 euroa oikeudenhoidon turvaamiseen ja 400 000 euroa turvapaikanhakijoiden oikeusapuun (maahanmuuttokokonaisuus) sekä vähennyksenä 160 000 euroa siirtona momentille 25.01.01 talousosaamisen toimintoon.
| 2022 II lisätalousarvio | 1 082 000 |
| 2022 talousarvio | 83 344 000 |
| 2021 tilinpäätös | 83 514 000 |
| 2020 tilinpäätös | 79 187 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 1 082 000 euroa.
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 75 935 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) oikeusapulaissa (257/2002)
2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)
3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen
4) enintään 2 000 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Oikeusapu ja puolustus | 63 635 |
| Asianomistajan avustaminen | 3 700 |
| Yksityishenkilön velkajärjestely | 1 700 |
| Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus | 4 900 |
| Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot sekä julkisselvityksestä aiheutuvat muut konkurssimenettelyn menot (enintään) | 2 000 |
| Yhteensä | 75 935 |
Vuonna 2020 yksityiset oikeusavustajat hoitivat 34 1551) oikeusapuasiaa. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti (66 %) ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 1,3 milj. euroa v. 2020. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 4,9 milj. euroa v. 2020. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot ja muut julkisselvitysmenot olivat yhteensä noin 1,9 milj. euroa v. 2020.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Julkisselvityskulut | -50 |
| Yhteensä | -50 |
| 2022 talousarvio | 75 935 000 |
| 2021 talousarvio | 75 985 000 |
| 2020 tilinpäätös | 75 421 844 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään 85 935 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
4) konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 4) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 4).
Lisäys 10 000 000 euroa talousarvioesityksen 75 935 000 euroon nähden aiheutuu tuomioistuimien koronaruuhkanpurun lisääntyneistä asiamääristä ja sen myötä kasvaneista maksettavista korvausten määristä.
Talousarvioesitykseen nähden momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 4) enintään-erä on poistettu, koska palkkioiden ja kustannusten korvausten maksamisesta päättäminen on lakiperusteista ja tästä säädetään konkurssilaissa (120/2004) tuomioistuinten ja konkurssiasiamiehen tehtäväksi.
| 2022 talousarvio | 85 935 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | 12 000 000 |
| 2021 talousarvio | 75 985 000 |
| 2020 tilinpäätös | 75 421 844 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 85 935 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) oikeusapulaissa (257/2002)
2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)
3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen
4) konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 728 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu turvapaikanhakijoiden oikeusavun varmistamisesta.
| 2022 II lisätalousarvio | 728 000 |
| 2022 talousarvio | 85 935 000 |
| 2021 tilinpäätös | 82 078 618 |
| 2020 tilinpäätös | 75 421 844 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 728 000 euroa.