Talousarvioesitys 2022
89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 129 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä.
Määrärahaa ja momentin myöntö- ja sopimuksentekovaltuuksia saa käyttää lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Latinalaisen Amerikan kehityspankin sijoitusyhtiö IDB Investille, Kirkon ulkomaanavun FCA Investments -vaikuttavuussijoitusrahastolle sekä Finnfundille. Finnfundin laina voidaan myöntää ehdoin, että valtio voi vaihtaa lainan Finnfundin osakkeiksi. Laina voidaan alistaa etuoikeusasemaltaan muihin Finnfundin ottamiin vieraan pääoman ehtoisiin lainoihin.
Vuoden 2022 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyön finanssisijoitussopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2022 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2022 | 2023 | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien | |
Ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset | 40 000 | 89 730 | 129 730 |
Vuoden 2022 sitoumukset | - | 10 000 | 10 000 |
Menot yhteensä | 40 000 | 99 730 | 139 730 |
---|
Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määräraha on tarkoitus käyttää kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote.
Vuoden 2022 määräraha kohdennetaan v. 2019 laaditun investointisuunnitelman tavoitteiden pohjalta päätettäviin kohteisiin, erityisesti ilmastorahoitukseen, vähiten kehittyneiden ja Afrikan maiden kehitykseen ja sukupuolten tasa-arvon tukemiseen.
Vuoden 2022 määräraha kohdennetaan lainoihin ja rahastosijoituksiin Latinalaisen Amerikan kehityspankin sijoitusyhtiö IDB Investille, Kirkon ulkomaanavun FCA Investments -vaikuttavuussijoitusyhtiölle sekä Kansainväliselle rahoitusyhtiölle IFC:lle. Lisäksi vuoden 2022 määrärahaa käytetään vuoden 2021 valtuuksista kehitysrahoituslaitos Finnfundille myönnettävään lainaan.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 129 730 000 |
2021 III lisätalousarvio | — |
2021 I lisätalousarvio | — |
2021 talousarvio | 129 730 000 |
2020 tilinpäätös | 129 730 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi jatketaan kestävän kehityksen mukaisten kehittyviin maihin kohdistuvien investointien tukemista finanssisijoitusten ja lainojen avulla. Tarkoitukseen esitetään noin 130 milj. euroa ja 10 milj. euron sopimusvaltuuksia, joista syntyy menoja vuoden 2022 jälkeen. Finanssisijoitukset ovat kehyksen ulkopuolista rahoitusta, koska niillä on palaumaodote, eivätkä ne siten lisää kansantalouden tilinpidossa valtiontalouden alijäämää. Finanssisijoituksia on tehty yhteensä noin 550 milj. euroa vuodesta 2016 alkaen, ja kuluvalla hallituskaudella niiden määrän on tarkoitus nousta yli miljardiin euroon.
Valiokunta pitää aiempien vuosien tapaan kehitysyhteistyön finanssisijoituksia (myös Finnfundin pääoman korottamiseen esitettävää 10 milj. euroa momentilla 24.30.88) tarkoituksenmukaisena ja tehokkaana toimintatapana, jossa valtion varat voivat kiertää uusiin kehityshankkeisiin. Vuoden 2022 määrärahaa kohdennetaan investointisuunnitelman tavoitteiden pohjalta päätettäviin kohteisiin, erityisesti ilmastorahoitukseen, vähiten kehittyneiden ja Afrikan maiden kehitykseen sekä sukupuolten tasa-arvon tukemiseen. Finanssisijoituksilla toteutettujen kehityshankkeiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta tulee edelleen kehittää ja seurata muun kehitysyhteistyön tavoin. Tarkoituksenmukaista on myös edistää suomalaisten toimijoiden osallistumismahdollisuuksia toteutettaviin hankkeisiin.
Valiokunta korostaa, että kehitysyhteistyön haasteet ovat mittavat, joten on tärkeää, että yksityinen sektori on mukana toiminnassa yhä enenevässä määrin. Valiokunta viittaa lisäksi aiempana olevaan (luku 24.30) ja korostaa tässäkin yhteydessä, että yksityisen rahoituksen lisäämiseksi Suomen on oltava aktiivisesti mukana kehittämässä myös eurooppalaista kehitysrahoituksen rakennetta ja Pohjoismaiden kehitysrahaston (NDF) toimintaa.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 129 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä.
Määrärahaa ja momentin myöntö- ja sopimuksentekovaltuuksia saa käyttää lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Latinalaisen Amerikan kehityspankin sijoitusyhtiö IDB Investille, Kirkon ulkomaanavun FCA Investments -vaikuttavuussijoitusrahastolle sekä Finnfundille. Finnfundin laina voidaan myöntää ehdoin, että valtio voi vaihtaa lainan Finnfundin osakkeiksi. Laina voidaan alistaa etuoikeusasemaltaan muihin Finnfundin ottamiin vieraan pääoman ehtoisiin lainoihin.
Vuoden 2022 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyön finanssisijoitussopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2022 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja momentin myöntö- ja sopimuksentekovaltuuksia saa käyttää lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Ukrainan tuki- ja jälleenrakennusrahastoihin ja rahoitusvälineisiin.
Selvitysosa:Tarpeet Ukrainan talouden elpymiseen ja jälleenrakennukseen tulevat olemaan suuret. Monia yhteistyömuotoja ja rahastoja ollaan tältä osin vasta kehittämässä. Ukrainan talouden elpymistä ja jälleenrakennusta tulee voida rahoittaa joustavasti edellyttäen, että finanssisijoituksille annetut muut reunaehdot ja laatukriteerit täyttyvät.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2022 II lisätalousarvio | — |
2022 talousarvio | 129 730 000 |
2021 tilinpäätös | 129 730 000 |
2020 tilinpäätös | 129 730 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja momentin myöntö- ja sopimuksentekovaltuuksia saa käyttää lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Ukrainan tuki- ja jälleenrakennusrahastoihin ja rahoitusvälineisiin.