Talousarvioesitys 2022
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta ennakointia, seurantaa, analyysiä, viestintää ja resurssien joustavaa käyttöä. Ulkoasiainhallinnon keskeiset vaikuttamisen välineet ovat tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla sekä tuloksellinen viestintä. Ulkoasiainhallinto hyödyntää toiminnassaan enenevästi digitaalisia ratkaisuja.
Suomi toimii Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana v. 2022 ja Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajana v. 2021—2023.
Ulkoasiainhallinto asettaa vuodelle 2022 seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita:
- — Vahvistamme Suomen kansainvälistä asemaa ja turvallisuutta muuttuvassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tavoitteena on yhtenäinen, vahva ja toimintakykyinen EU, jolla on kyky ratkaista globaaleja haasteita ml. pandemiatilanteen jälkihoito
- — Tuemme johdonmukaisesti monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä sekä toimimme kansainvälisen oikeuden, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien, vahvistamiseksi. Toimeenpanemme Suomen jäsenyyttä YK:n ihmisoikeusneuvostossa v. 2022—2024
- — Toteutamme tavoitteellista ilmastoulkopolitiikkaa ja tuemme ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista kaikessa toiminnassamme. Ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta tarkastellaan kokonaisuutena
- — Toteutamme ihmisoikeusperustaista kehityspolitiikkaa, joka poistaa köyhyyttä ja vähentää eriarvoisuutta
- — Vaikutamme EU:n kauppasuhteiden kehittämiseen ja kauppasopimusten toimeenpanoon sekä edistämme Suomen vientiä ja suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Vahvistamme edelleen Team Finland -toimijoiden yhteistyötä ja resursointia
- — Syvennämme ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin kanssa ja lisäämme Norjan kanssa tehtävää yhteistyötä. Edistämme Itämeren ja arktisen alueen vakautta. Jatkamme ja kehitämme kumppanuuteen perustuvaa Nato-yhteistyötä
- — Osallistumme konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälitykseen ja -rakennukseen sekä kansainväliseen kriisinhallintaan. Edistämme kansainvälistä yhteistyötä monipuolistuviin turvallisuusuhkiin varautumiessa ml. uusien teknologioiden kehitykseen liittyvät turvallisuusuhat, hybridi- ja kybervaikuttaminen ja terrorismin torjunta. Toimimme kansainvälisen asevalvontajärjestelmän vahvistamiseksi
- — Vahvistamme edelleen suhteita Yhdysvaltoihin. Ylläpidämme tiiviitä ja toimivia suhteita Kiinaan ja Venäjään EU:n yhteisten politiikkalinjausten puitteissa. Tiivistämme suhteita Aasian nouseviin talouksiin. Monipuolistamme ja syvennämme suhteita Afrikkaan Suomen Afrikka-strategian pohjalta
- — Vahvistamme vastuullamme olevien maahantuloasioiden käsittelyä ministeriössä ja edustustoissa, erityisesti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon
- — Kasvatamme Suomen vaikuttavuutta ja suomalaisen osaamisen kiinnostavuutta suunnitelmallisella maakuvatyöllä
- — Vahvistamme ja laajennamme edustustoverkkoa hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Vuonna 2022 tavoitteena on avata kaksi uutta edustustoa.
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 262 996 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen
2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 3 110 000 euroa pitkäaikaisen viisumin (kansallinen D-viisumi) vaatimiin tietojärjestelmäratkaisuihin (RRF pilari3) ja 3 000 000 euroa Virtual Finland -palvelualustaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain 3 ja 5 § muuttamisesta. Osana Työllisyysasteen ja osaamistason nostamista kestävän kasvun vauhdittamiseksi (RRF pilari3) Suomi tavoittelee maailmanluokan automaatiota hyödyntävää digitaalista infrastruktuuria osaajien maahanmuuton tueksi. Tarkoitusta varten otetaan käyttöön pitkäaikainen viisumi (kansallinen D-viisumi), joka vaatii tietojärjestelmämuutoksia kansalliseen viisumijärjestelmään. EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitetaan näitä muutoksia yhteensä 3 110 000 eurolla v. 2022. Hanke tukee täysimääräisesti digitalisaatiotavoitetta.
Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville (RRF pilari2) kokonaisuuden osana luodaan digitaalinen Virtual Finland -palvelualusta, joka mahdollistaa julkisen ja yksityisen sektorin palveluista integroitavat palvelupolut Suomeen tuleville asiakkaille kuten yrityksille, työntekijöille, opiskelijoille ja matkailijoille sekä palvelutarjonnan viennin edistämiseksi. EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitetaan v. 2022 yhteisalustan ensimmäistä tuotantoversiota sekä ensimmäisen palveluprosessin integroitumista alustalle yhteensä 3 000 000 eurolla. Hanke tukee täysimääräisesti digitalisaatiotavoitetta.
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2022 (euroa)
Ministeriö | 81 349 000 |
Toimintamenot | 16 497 000 |
Henkilöstömenot | 64 852 000 |
Edustustot, 93 toimipistettä1) | 155 837 000 |
Toimintamenot2) | 76 717 000 |
Henkilöstömenot | 79 120 000 |
Hallinnonalan toimialavastaavat menot | 25 810 000 |
Tietohallinto | 21 910 000 |
Kiinteistöhallinto | 1 900 000 |
Turvallisuus | 2 000 000 |
Yhteensä | 262 996 000 |
1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 27, Afrikka ja Lähi-itä 22 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä. Vuonna 2022 perustettavien edustustojen sijainti päätetään erikseen.
2) Lisäksi kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenoihin arvioidaan käytettävän momentin 24.30.66 määrärahoja yhteensä 7 000 000 euroa.
Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutus- ja päivähoitokorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, varustaumiskorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.
Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.
Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen nettobudjetoituja toimintamenoja.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2020 toteutuma |
2021 ennakoitu |
2022 tavoite |
|
Henkilötyövuodet | 2 307 | 2 404 | 2 435 |
— Ulkoministeriö | 858 | 876 | 876 |
— Ulkomaanedustus | 561 | 590 | 611 |
— Paikallisesti palkatut | 888 | 938 | 948 |
Työtyytyväisyysindeksi | 3,6 | 3,7 | 3,7 |
Eläköitymisikä | 65,6 | 66 | 66 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 4,4 | 5,0 | 5,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 238 035 | 264 308 | 276 575 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 10 835 | 13 072 | 13 579 |
Nettomenot | 227 200 | 251 236 | 262 996 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 20 389 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 32 910 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 5 127 | 6 803 | 7 438 |
— suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) | 5 248 | 19 000 | 32 000 |
Tuotot yhteensä | 10 375 | 25 803 | 39 438 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
---|---|---|---|
— erilliskustannukset | 11 623 | 10 661 | 13 399 |
— osuus yhteiskustannuksista | 18 758 | 16 576 | 18 832 |
Kustannukset yhteensä | 30 381 | 27 237 | 32 231 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -20 006 | -1 434 | 7 207 |
Kustannusvastaavuus, % | 34 | 95 | 122 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Edustustoverkon vahvistaminen | 1 000 |
Edustustoverkon vahvistaminen, perustamiskustannukset (HO 2019 kertaluonteinen) | -244 |
Edustustoverkon vahvistaminen (HO 2019) | 2 000 |
Erityisasiantuntija IAEA-hallintoneuvostokaudelle Suomen Wienin suurlähetystöön (siirto momentilta 32.01.01) | 117 |
Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä (siirto momentille 26.01.01) | -21 |
EU-tason yhteensopivat tietojärjestelmät (EU Interoperability) | 1 300 |
Kiinan paikkariippumaton viisumikäsittely, lisäresurssointi | -36 |
Lisääntyneestä turvapaikanhakijamäärästä aiheutuvat menot (erityisesti perheenyhdistämiset) | 217 |
Merikasarmin ja edustustoverkon video- ja av-laitteet (siirto momentille 23.01.01) | -120 |
Oleskelulupaprosessien resurssien määräaikainen kasvattaminen | 1 610 |
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 26.30.01) | -149 |
Pitkäaikaisen viisumin (kansallinen D-viisumi) vaatimat tietojärjestelmäratkaisut (RRF pilari3) | 3 110 |
Rauhanvälitystehtävät (2 htv) (siirto momentilta 24.10.66) | 150 |
Tietoturvallisuus ja muut henkilöstömenot (HO 2019) | 400 |
Tietoturvan ja tietosuojan parantaminen kriittisillä toimialoilla (1 htv) | 43 |
Toimialakohtaiset lisenssimenot (siirto momentilta 23.01.01) | 124 |
Ulkoasiainhallinnon tietoturvaratkaisujen kehittäminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -500 |
Ulkoministeriön viestityskeskuksen lisäresurssointi (siirto momentille 23.01.01) | -164 |
Viennin ja kaupan edistäminen; ulkoasiainhallinnon Team Finland -verkoston vahvistaminen | 5 110 |
Viennin ja kaupan edistäminen; ulkoasiainhallinnon Team Finland -verkoston vahvistaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -5 110 |
Virtual Finland -palvelualusta (RRF pilari2) | 3 000 |
Ympäristö- ja ilmastoasioiden erityisasiantuntija EUE (siirto momentilta 35.01.01) | 220 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -973 |
Palkkausten tarkistukset | 676 |
Yhteensä | 11 760 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 262 996 000 |
2021 III lisätalousarvio | 237 000 |
2021 talousarvio | 251 236 000 |
2020 tilinpäätös | 239 721 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 263 667 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 262 996 000 euroon nähden on 671 000 euroa, mistä 204 000 euroa on siirtoa momentilta 26.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa toimivan pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin, 237 000 euroa siirtoa momentilta 24.10.21 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajan suomalaisen erityisedustajan (Special Representative of the OSCE Chairperson-in-Office in Ukraine and in the Trilateral Contact Group) palkkaus- ja muihin menoihin ja 230 000 euroa siirtoa momentilta 24.30.66 kahden kehitysyhteistyön finanssisijoitusten ja kehityspolitiikan asiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin.
2022 talousarvio | 263 667 000 |
2021 IV lisätalousarvio | 182 000 |
2021 III lisätalousarvio | 237 000 |
2021 talousarvio | 251 236 000 |
2020 tilinpäätös | 239 721 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Ulkoministeriön pääluokkaan esitetään yhteensä 1,3 mrd. euroa, joka on 33 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennykset aiheutuvat pääosin vuonna 2021 tehtyjen hallitusohjelman mukaisten lisäysten poistumisesta. Esitettävästä määrärahasta 12 milj. euroa on hallituksen tulevaisuusinvestointeja ja 6 milj. euroa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tuloja. Viisumien käsittelymaksuista sekä maksuosuuksien ja kehitysavun palautuksista arvioidaan kertyvän tuloja noin 25 milj. euroa (luku 12.24).
Käsiteltävälle momentille ulkoasiainhallinnon toimintamenoiksi esitetään 264 milj. euroa, joka on 12,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Edustustoverkko. Suurin osa toimintamenoista kohdistuu edustustoverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen (noin 156 milj. euroa). Kattavan ja toimivan edustustoverkon merkitys Suomen ja suomalaisten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille on kiistaton, koska sillä on keskeinen rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimeenpanossa sekä vienninedistämisessä.
Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitusohjelman mukaisesti edustustoverkostoa laajennetaan ja vahvistetaan kuluvalla hallituskaudella mm. Afrikassa ja Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Vuonna 2021 avattavat uudet edustustot (Senegalin Dakariin ja Qatarin Dohaan) mukaan lukien Suomella on 91 toimipistettä eri puolilla maailmaa. Lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy 6,6 milj. euroa kahden uuden edustuston perustamiseen vuonna 2022.
Valiokunta pitää edelleen tärkeänä, että uusien edustustojen sijaintipäätöksiä tehtäessä painotetaan myös sijainnilla tavoiteltavia kaupallisia hyötyjä Suomelle. Lisäksi on tarpeen edelleen harkita Suomen taloudelle ja viennille potentiaalisilla alueilla jo olemassa olevien lähetystöjen laajentamista sekä mahdollisuuksia aloittaa toiminta uusilla kevyen mallin edustustoilla.
Valiokunta korostaa, että edustustoverkon resurssit tulee turvata pitkäjänteisesti ja rahoituksessa tulee huomioida myös kasvavat turvallisuusuhat ml. tietoturva.
Vienninedistäminen. Valiokunta pitää myönteisenä, että ulkoministeriön resursseja viennin ja kaupan edistämiseksi Team Finland -verkoston kautta vahvistetaan vuoden 2021 tapaan myös vuonna 2022 (noin 5,1 milj. eurolla). Toimintaa voidaan näin ollen jatkaa 20 henkilötyövuoden lisäpanostuksella. Myös Business Finland on johdonmukaisesti vahvistanut omia vientikeskuksiaan. Nykyisin sen palveluksessa toimii ulkomailla noin 150—160 henkilöä, joista vienninedistämistehtävissä on noin 120 henkilöä ja loput Invest in- sekä Visit Finland -toiminnassa.
Valiokunta on myös tyytyväinen, että ulkoministeriön vienninedistämistyötä on järjestelmällisesti monin eri tavoin kehitetty, tiivistetty ja uudistettu viime vuosina. Ulkoministeriöön on mm. perustettu (1.8.2021) uusi Team Finland -vienninedistämisyksikkö, joka keskittyy erityisesti jatkuviin suoriin ja proaktiivisiin yrityskontakteihin ja yhteyksiin maakuntiin.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomen vienninedistämisverkoston (edustustot, Business Finland, Finnvera, ELY-keskukset ja TE-toimistot) erityishuomio on vuonna 2022 EU-maiden kansallisten elvytyssuunnitelmien myötä kasvavissa markkinoissa, jotta suomalaiset yritykset pystyvät hyödyntämään niiden tarjoamat vientimahdollisuudet maksimaalisesti. Julkisin varoin tulee tukea erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä esimerkiksi vihreään siirtymään liittyvän uuden liiketoiminnan kansainvälistymispyrkimyksiä. Tarpeen on niin ikään edelleen edistää yritysten yhteisiä vientiprojekteja, joilla voidaan vastata tarjolla oleviin laajoihin hankkeisiin. Lisäksi on oleellista hyödyntää mahdollisuuksien mukaan pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä sekä jakaa parhaita käytäntöjä yhdessä Suomen verrokkimaiden kanssa vientiponnistelujen kehittämiseksi ja tehostamiseksi.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että vienninedistämisen resurssit varmistetaan vuonna 2022, ja tarvittaessa määrärahaa tulee tarkistaa lisätalousarvioesityksissä.
Työperäisen maahanmuuton edistäminen edustustoissa. Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista ja uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Syyskuussa 2021 hyväksytyssä työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tiekartassa 2035 ulkoasiainhallinnon vastuulle osoitetaan useita toimenpiteitä, jotka liittyvät mm. osaajien houkutteluun, oleskelulupaprosessin sujuvoittamiseen ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen.
Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi edustustojen maahantuloprosesseja nopeutetaan kasvattamalla määräaikaisesti oleskelulupia käsittelevää henkilöstöä. Talousarvioesitys mahdollistaa lupakäsittelyn pullonkaulojen purkamisen mm. New Delhin ja Manilan edustustoissa.
Myönteistä on myös, että oleskelulupaprosessia nopeutetaan ja selkeytetään ottamalla käyttöön pitkäaikainen kansallinen D-viisumi, jolle annetaan palvelulupaus 14 vuorokauden käsittelyajasta. Valmisteluun on tarkoitus käyttää EU:n elpymisvälineen tuloja noin 3,1 milj. euroa. Elpymisvälineen tuloja (3,0 milj. euroa) käytetään myös digitaalisen Virtual Finland -palvelualustan rakentamiseen, joka mahdollistaa integroidut palvelupolut Suomeen tuleville yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille. Palvelualustan tarkoituksena on tarjota Suomeen muuttoa ja asettautumista koskevat eri viranomaisten palvelut helposti ja sujuvasti yhden luukun periaatteella.
Valiokunta pitää koulutus- ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä välttämättömänä. Samanaikaisesti on tärkeää kiinnittää huomiota sen yhteydessä mahdollisesti kasvavan ihmiskaupan torjuntaan.
Muuta. Valiokunta nostaa esiin, että Suomi toimii Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana vuonna 2022 ja Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajuus jatkuu vuosina 2021—2023. Suomi valittiin myös jäseneksi YK:n ihmisoikeusneuvostoon vuosiksi 2022—2024. Tarjolla olevien vaikutusmahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää hyvää valmistelua ja toiminnan riittävää resursointia.
Momentille ehdotetaan lisäksi 1 300 000 euron määrärahaa, joka liittyy lakiin Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta (HE 134/2021 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 262 367 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen
2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 3 110 000 euroa pitkäaikaisen viisumin (kansallinen D-viisumi) vaatimiin tietojärjestelmäratkaisuihin (RRF pilari3) ja 3 000 000 euroa Virtual Finland -palvelualustaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 2 415 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 119 000 euroa johtuen palkkausten tarkistuksista, 495 000 euroa johtuen hallinnonalan kyberturvallisuuden kehittämisestä, 173 000 euroa johtuen kyberturvallisuuden kehittämisen vaatimista henkilöstön lisäresurssoinneista, 480 000 euroa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan aiheutuvina lisämenoina johtuen vientivalvonnan ja pakotteiden hoidon asiantuntija- ja tietojärjestelmähankinnoista, 150 000 euroa siirtona momentilta 24.30.66 Suomen Washingtonin-suurlähetystössä toimivan kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten hankinnat ja investoinnit -erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin, 204 000 euroa siirtona momentilta 29.01.21 Suomen Lontoon-suurlähetystössä toimivan opetusalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin ja 84 000 euroa siirtona momenteilta 30.40.21, 33.01.01 ja 35.01.01 kansainvälisen vesiasioiden koordinaattorin palkkaus- ja muihin menoihin sekä vähennyksenä 290 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 Merikasarmin tilojen kehittämiseen ja ulkoministeriön arkistojen järjestämiseen.
2022 II lisätalousarvio | 2 415 000 |
2022 talousarvio | 262 367 000 |
2021 tilinpäätös | 251 655 000 |
2020 tilinpäätös | 239 721 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 2 415 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 2 440 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 1 300 000 euroa aiheutuu Euroopan unionin laajojen tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen liittyvän lainsäädäntökokonaisuuden toimeenpanosta, jota toteutetaan Suomessa Interoperability-hankkeessa, 1 056 000 euroa on siirtoa momentilta 24.30.66 kolmeen määräaikaiseen kehitysyhteistyön lisätehtävään ministeriössä ja Suomen suurlähetystössä Kiovassa Ukrainan kriisiin vastaamiseksi ja 84 000 euroa siirtoa momentilta 27.01.01 Suomen erityisedustustossa Natossa toimivan puolustushallinnon erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin.
2022 IV lisätalousarvio | 2 440 000 |
2022 II lisätalousarvio | 2 415 000 |
2022 talousarvio | 262 367 000 |
2021 tilinpäätös | 251 655 000 |
2020 tilinpäätös | 239 721 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 2 440 000 euroa.
20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 1 896 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen
2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.
Rooman tiedeinstituutin käytössä oleva Villa Lanten peruskorjauksen kustannusarvio on n. 6,25 milj. euroa. Covid-19-pandemia on viivästyttänyt peruskorjauksen suunnittelua ja toteutusta. Peruskorjauksen hanke- ja toteutussuunnittelun arvioidaan valmistuvan v. 2022.
Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Villa Lanten peruskorjaus | -1 100 |
Vuokramuutokset | 9 |
Yhteensä | -1 091 |
2022 talousarvio | 1 896 000 |
2021 talousarvio | 2 987 000 |
2020 tilinpäätös | 2 978 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 1 896 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen
2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 1 370 000 euroa.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 370 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia ja aiheutuu Rooman tiedeinstituutin käytössä olevan Villa Lanten peruskorjaushankkeen viivästymisestä covid-19-pandemian johdosta.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
2022 IV lisätalousarvio | 1 370 000 |
2022 talousarvio | 1 896 000 |
2021 tilinpäätös | 2 987 000 |
2020 tilinpäätös | 2 978 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 1 370 000 euroa.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 370 000 euroa.
29. Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 13 857 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 209 |
Yhteensä | 209 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 13 857 000 |
2021 talousarvio | 13 648 000 |
2020 tilinpäätös | 11 434 286 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 13 857 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 11 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen
2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ulkoministeriön investointisuunnitelma sisältää n. 35 ulkoministeriön omistamien tai vuokraamien kiinteistöjen perusparannus- tai korjaushanketta v. 2022.
Momentin määrärahoissa on varauduttu kahden uuden edustuston avaamisesta aiheutuviin kertaluonteisiin kiinteistömenoihin v. 2022. Kustannusarvio uusien edustustojen kiinteistöille on yhteensä 3,3 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Edustustoverkon vahvistaminen ja muutokset kiinteistöissä (HO 2019 kertaluonteinen) | -3 200 |
Yhteensä | -3 200 |
2022 talousarvio | 11 300 000 |
2021 talousarvio | 14 500 000 |
2020 tilinpäätös | 12 300 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Momentille esitetään 11,3 milj. euroa, joka on 3,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahaan sisältyy vähennyksestä huolimatta 3,3 milj. euroa kertaluonteista rahoitusta edustustoverkon vahvistamiseen ja kiinteistömuutoksiin (hallituksen kertaluonteiset tulevaisuusinvestoinnit).
Valiokunta pitää momentin määrärahan korotusta kehystasosta (8 milj. euroa) perusteltuna. Tarpeen oli lisäksi uudelleen budjetoida vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa koronapandemian myötä käyttämättä jäänyttä määrärahaa, jotta se on käytössä edelleen vuonna 2022 mm. Pekingin ja Moskovan kiinteistöhankkeisiin.
Kiinteistöjen, kuten muidenkin kustannusten minimoimiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että edustustoverkon ja kiinteistöjen suunnittelun ja kehittämisen yhteydessä selvitetään aina myös mahdollisuudet pohjoismaiseen sekä muiden EU-maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 11 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen
2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.