Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2022

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 48 706 milj. euroa vuonna 2022. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 8,1 % vuodelle 2021 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2022 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa esitetyt veroperustemuutokset on huomioitu vuoden 2022 verotuloennusteissa. Vuoden 2022 verotuottoon vaikuttaa osaltaan myös koronaepidemian johdosta yritysten tukemiseksi tehty maksujärjestelyhuojennus. Maksujärjestelyä helpotettiin ja velkojen viivästyskorkoa alennettiin tilapäisesti, mikä siirtää arviolta 283 milj. euroa vuosien 2020 ja 2021 valtion verotuloja kertyväksi vasta vuonna 2022. Suurin osa veronmaksun lykkäämisestä koskee arvonlisäveroja.

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Veropohjaa tiivistetään vuonna 2022 jatkamalla asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden asteittaista poistoa.

Verotuloja alentavat vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen, kotitalousvähennyksen määräaikainen korottaminen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön sekä öljylämmityksestä luopumisen osalta sekä arpajaisveron alennuksen jatkaminen. Lisäksi verotuloja alentavat julkisten infrastruktuurihankkeiden korkovähennysrajoitusten poistuminen sekä vuosina 2022—2027 voimassa oleva tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvän tutkimusyhteistyön 150 prosentin lisävähennys. Verotuloja kasvattavat korkovähennysrajoitussäännön uudistaminen sekä siirtohinnoitteluoikaisusäännöksen uudistus.

Parafiinisen dieselin verotuen asteittaista poistamista ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista jatketaan. Turpeen verotukea kasvatetaan laajentamalla turpeen verottoman käytön raja kaikille laitoksille ja korottamalla se 10 000 megawattituntiin. Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput, konesalit ja sähkökattilat siirretään alempaan sähköveroluokkaan II. Myös kaukolämpöverkon ulkopuoliset konesalit, jotka täyttävät energiatehokkuus- ja energian hyödyntämiskriteerit, ja teollisen kokoluokan kiinteistökohtaiset lämpöpumput ovat oikeutettuja alennettuun sähköveroon. Sähköveronalennus koskee myös geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppuja. Lisäksi kierrätysteollisuus siirretään alempaan sähköveroluokkaan II. ja kalankasvatus sisällytetään maatalouden energiaveron palautukseen. Biokaasun liikennekäytölle asetetaan vero. Tupakkaveroa korotetaan yhteensä 117 milj. eurolla vuosina 2022 ja 2023. Väylämaksun puolitusta jatketaan.

Täyssähköautot vapautetaan autoverosta ja korotetaan sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa. Ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja. Autoveron vapautus koskee 1.10.2021 jälkeen verotettavia autoja.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan nettomääräisesti kunnille. Hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.

Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2022 voimaan tulevien verotuloihin vaikuttavien muutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Keskeisten verotuloihin vaikuttavien muutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2022 (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2022
Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatulovero    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -270 -295
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 6 7
— vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen -4 -4
— kotitalousvähennyksen korottaminen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta -17 -34
— kotitalousvähennyksen korottaminen öljylämmityksestä luopumisen osalta -3 -5
Yhteisövero    
— julkisten infrastruktuurihankkeiden korkovähennysrajoituksen poisto -5 -7
— korkovähennysrajoitussäännön uudistaminen 15 18
— siirtohinnoitteluoikaisusäännöksen muutos 40 75
— tutkimusyhteistyön lisävähennyksen korotus -8 -11
Valmisteverot    
— tupakkaveron korotus 13 59
— parafiinisen dieselin verotuen pienentäminen 38 46
— kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput, konesalit ja sähkökattilat sekä eräät muut lämpöpumput ja konesalit sähköveroluokkaan II -9 -11
— turpeen verottoman käytön laajentaminen kaikille laitoksille ja verottomuuden rajan nostaminen1) -6 -7
— kierrätysteollisuuden siirtäminen sähköveroluokkaan II -2 -2
— biokaasun liikennekäytölle asetetaan vero 3 4
Muut verot ja veronluonteiset tulot    
— arpajaisveron alennus -74 -89
— väylämaksun puolituksen jatko -37 -37
— täyssähköautojen autoveron alennus2) -20 -17
Yhteensä -340 -310
— josta verotuottoa lisäävät 115 209
— josta verotuottoa vähentävät -455 -519
Maksujärjestelyjen huojennuksen vaikutus kertymäaikatauluun, verolajit yhteensä 283  

1) Toimenpide pienentää vuodelta 2022 maksettavia energiaveronpalautuksia miljoonalla eurolla ja siten määrärahoja vuonna 2023, joten nettomääräinen vuositason vaikutus on -6 milj. euroa.

2) Autoveron vapauttamista vastaava täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveron korotus vaikuttaa tuloihin vasta vuonna 2023.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2020—2022 (milj. euroa)

  2020
tilinpäätös
2021
TA +
LTAt
2022
esitys
       
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 12 938 13 951 15 648
Liikevaihtoon perustuvat verot 19 221 21 186 22 552
Valmisteverot 7 249 6 883 7 493
Muut verot ja veronluonteiset tulot 3 034 3 022 3 013
Yhteensä 42 443 45 042 48 706

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2020 2021 2022
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,1 43,2 42,1
Valtio 20,0 20,8 20,2
Kunnat 10,4 10,2 9,8
Soturahastot 11,7 12,3 12,1
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,1 43,2 42,1
Välittömät verot 16,4 16,7 16,2
Tuotannon ja tuonnin verot 14,0 14,2 13,8
Sosiaalivakuutusmaksut 11,7 12,3 12,1
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä säädettyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina.

Verotukien seuranta on tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.

Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä sekä laskentamenetelmistä ja saatavilla olevista laskenta-aineistoista. Verotukilaskelmien perustaksi Suomessa valittua normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).Verotuet lasketaan pääsääntöisesti menetetyn verotulon periaatteella.

Noin kolmasosalle verotuista ei pystytä esittämään euromääräistä arviota lainkaan ja osalle verotuista pystytään esittämään vain karkea suuruusluokka-arvio. Verotukien euromäärät saattavat muuttua vuodesta toiseen niihin tehtyjen lakimuutosten lisäksi myös veropohjan, laskentamenetelmien ja -aineistojen tai normijärjestelmän määrittelyssä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Uusia verotukia myös saatetaan tunnistaa ilman, että lainsäädäntöä on muutettu. Nämä asiat on huomioitava vertailtaessa verotukien vuosittaisia muutoksia.

Verotukien seuranta perustuu säännöskohtaiseen tarkasteluun, jossa kunkin säännöksen muodostamaa verotukea verrataan sen normiverojärjestelmässä valittuun vertailutasoon ja arvioidaan erikseen staattisesti ja riippumatta muista verotuista. Todellisuudessa verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Tukien päällekkäisyyden lisäksi tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Samasta syystä johtuen verotukien laskeminen yhteen ei anna todellista kuvaa siitä, kuinka paljon verotuloja kaikkien verotukien yhteysvaikutuksena menetetään tai kuinka paljon verotuloja voitaisiin lisätä poistamalla verotuet. Verotukien määrät kuvaavatkin ensisijaisesti verojärjestelmässä olevia erilaisia poikkeuksia normijärjestelmästä.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty vuodelle 2022 yhteensä 195 kappaletta. Vuonna 2022 verotukien lukumäärää vähentää vuoteen 2021 verrattuna covid-19-pandemian hoitoon ja torjumiseen liittyvien tavaroiden määräaikaisen arvonlisäverotuen päättyminen. Verotukien määrä vähenee yhä 194 kappaleeseen heinäkuussa 2022 taksien autoverohuojennuksen poistuessa. Merkittävimmät muutokset verotukien perusteissa vuonna 2022 koskevat energiaverotusta. Parafiinisen dieselin verotuen asteittaista poistamista ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista jatketaan. Biokaasun liikennekäytölle asetetaan vero. Turpeen verotukea kasvatetaan laajentamalla turpeen verottoman käytön raja kaikille laitoksille ja korottamalla se 10 000 megawattituntiin. Lisäksi kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput, konesalit ja sähkökattilat, eräät muut lämpöpumput ja konesalit sekä kierrätysteollisuus siirretään alempaan sähköveroluokkaan II. Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattaa vuonna 2022 kotitalousvähennyksen korottaminen ja työsuhdeautojen verotuen laajentaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvän lisävähennyksen aiheuttama verotuki kasvaa lisävähennyksen noustessa 150 prosenttiin tutkimusyhteistyön menoista. Korkovähennysrajoituksen aiheuttama verosanktio kasvaa hieman korkovähennysrajoitukseen liittyvien uudistusten vuoksi. Verotukien vuosittaisia muutoksia esitellään laajemmin verolajikohtaisilla momenteilla.

Alla olevassa taulukossa esitetään verolajeittain verotukien lukumäärät sekä euromääräiset arviot niille verotuille, joille arvio pystytään laatimaan. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Lisäksi valtiovarainministeriön internetsivuilta (www.vm.fi/verotuet) löytyy päivitetty lista kaikista tunnistetuista verotuista sekä tietoa verotukien määrittelyyn, laskentaan ja normijärjestelmään tehdyistä muutoksista.

Verotuet 2021 ja 2022

  Tunnistetut
verotuet
2021,
kpl
Lasketut
verotuet
2021,
kpl
2021,
mrd. euroa
Tunnistetut
verotuet
2022,
kpl
Lasketut
verotuet
2022,
kpl
2022,
mrd. euroa
 
Taulukossa on laskettu yhteen verolajikohtaisesti ne yksittäiset verotuet, joille pystytään esittämään euromääräinen arvio. Verotukien keskinäisistä riippuvuuksista johtuen taulukon luvut eivät kuvaa sitä, miten paljon verotuloja kaikkien verotukien yhteisvaikutuksena menetetään tai kuinka paljon verotuloja voitaisiin lisätä poistamalla verotuet.
             
Henkilöverotus 51 38 18,8 51 38 18,9
Elinkeinoverotus 36 19 2,11) 36 19 2,11)
Maa- ja metsätalouden verotus 21 7 0,11) 21 7 0,11)
Varainsiirtoverotus 11 3 2,1 11 3 2,1
Kiinteistöverotus 7 5 0,7 7 5 0,7
Perintö- ja lahjaverotus 15 5 0,2 15 5 0,2
Arvonlisäverotus 20 18 3,3 19 17 3,5
Vakuutusmaksuverotus 2 1 0,0 2 1 0,0
Valmiste- ja liikenteen verotus 27 27 2,92) 27 27 2,62)
Sosiaalivakuutusmaksut 6 0 ei voida laskea 6 0 ei voida laskea
Yhteensä 196 123   195 123  

1) Usealle vuodelle jaksottuvat verotuet on summassa huomioitu joko verovuosikohtaisena arviona tai verovelan korkona (ks. Verotuet Suomessa 2009).

2) Valmiste- ja liikenteen verotuksen verotukien yhteenlaskettua euromäärää ei pystytä luotettavasti arvioimaan tukien päällekkäisyyksistä johtuen. Tukikohtaisia euromääräisiä arvioita käydään tarkemmin läpi verotulomomenttien selvitysosissa.

Osaston tuloarviot

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 15 646 000 0 1 197 000 0 1 061 000 17 904 000
01. Ansio- ja pääomatuloverot 10 944 000 211 000 1 061 000 12 216 000
02. Yhteisövero 3 831 000 986 000 4 817 000
03. Korkotulojen lähdevero 16 000 16 000
04. Perintö- ja lahjavero 855 000 855 000
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 22 551 600 0 0 0 0 22 551 600
01. Arvonlisävero 21 462 000 21 462 000
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 885 000 885 000
03. Apteekkivero 204 600 204 600
08. Valmisteverot 7 485 000 0 -2 000 0 0 7 483 000
01. Tupakkavero 1 212 000 1 212 000
04. Alkoholijuomavero 1 540 000 1 540 000
05. Virvoitusjuomavero 211 000 211 000
07. Energiaverot 4 506 000 -2 000 4 504 000
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 16 000 16 000
10. Muut verot 2 876 000 0 -137 000 0 0 2 739 000
03. Autovero 726 000 -137 000 589 000
05. Varainsiirtovero 987 000 987 000
06. Arpajaisvero 53 000 53 000
07. Ajoneuvovero 1 104 000 1 104 000
08. Jätevero 6 000 6 000
19. Muut veronluonteiset tulot 120 286 0 -590 0 261 119 957
04. Eräät viestinnän maksut 30 012 30 012
05. Eräät liikenteen maksut 18 738 18 738
06. Väylämaksut 51 000 51 000
09. Muut verotulot 9 555 -590 8 965
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 4 963 4 963
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 3 388 261 3 649
12. Säteilytoimintavero 2 630 2 630
  Yhteensä 48 678 886 0 1 057 410 0 1 061 261 50 797 557