Statsbudgeten 2021
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 105 710 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle yhtiölain mukaisena rahoituksena seuraavasti:
1) 86 710 000 euroa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten synnyttämisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen.
2) 19 000 000 euroa korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta.
3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom -ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen.
4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.
Selvitysosa:Arvonlisäkompensaatiota tarkistetaan vuosittain yhtiön viimeksi toteutuneen arvonlisäkertymän perusteella. Korvaus on euromääräinen ja perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.
VTT:n tehtävä on riippumattomana ja puolueettomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä sekä kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Tehtävään sisältyy kansainvälisen SI-mittayksikköjärjestelmän toteuttaminen Suomessa kansallisena metrologialaitoksena, jonka taso varmistetaan osallistumalla alan kansainväliseen huippututkimukseen. Uusia mittausmenetelmiä ja mittalaitteita kehitetään Suomen teollisuuden tarpeisiin. Yhtiö vastaa tehtäväänsä liittyvästä kansainvälisestä toiminnasta. Yhtiöllä voi tehtävänsä toteuttamiseksi olla tytäryhtiöitä.
Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.
VTT toteuttaa vaikuttavuustavoitteitaan sekä omien ohjelmiensa kautta (kärki- ja innovaatio-ohjelmat, Emerging Technologies-ohjelma) että osallistumalla julkisiin tutkimushankkeisiin (EU, Tekes, SHOK:it ja Suomen Akatemia), joissa kehitetään uutta osaamista. Valtionavustuksesta pääosa käytetään omana rahoitusosuutena näissä julkisissa tutkimushankkeissa. VTT:n uudistumisen pääinstrumentti on Emerging Technologies-ohjelma, jolla luodaan sellaisia uusia ratkaisuja, joilla on huomattavaa teknologista, teollista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta 5—10 vuoden tähtäimellä. VTT:n tutkimustoiminta edesauttaa Suomen teollisuuden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn tukemista sovelletun teknologiatutkimuksen ja -innovaatioiden luomisen avulla. Valtionavustusta käytetään lisäksi korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen ja ylläpitoon, millä varmistetaan tutkimustulosten korkea laatu ja niiden sovellettavuus teollisiin käyttökohteisiin.
Valtionavustusta kohdennetaan vaikuttavuudeltaan suurempiin kokonaisuuksiin (% valtionavustuksen määrästä)
| 2013 toteutuma |
2014 arvio |
2015 tavoite |
|
| Kärki- ja innovaatio-ohjelmat | 44 | 48 | 50—60 |
| Osaamisen kehittäminen | 52 | 49 | 35—45 |
| Uudistuminen (Emerging technologies-ohjelma) | 3 | 3 | 5 |
- — VTT:n tieteellinen edelläkävijyys luo kilpailu- ja arvonluontikykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle ja VTT suuntaa toimenpiteitä Suomen valittujen strategisten kasvualojen, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouden sekä cleantech- ja terveysalojen kehittämis- ja osaamistarpeisiin.
- — VTT luo edellytyksiä yrittäjyydelle, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvulle, ja talouden uudistumiselle yhdistämällä monialaista osaamista sekä suuntaamalla tutkimusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen.
- — Kytkeytymällä kansallisiin ja ylikansallisiin arvoverkostoihin sekä hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista, Suomen vetovoimaisuus innovaatioympäristönä ja -kumppanina vahvistuu.
- — VTT:ssä toimiva MIKES-toiminto toteuttaa SI-mittayksikköjärjestelmän Suomessa ja varmistaa kansainvälisen huippututkimuksen kautta järjestelmän tuen Suomen teollisuudelle. Uusia mittausmenetelmiä ja mittalaitteita kehitetään.
Mittarit
| 2013 toteutuma |
2014 tavoite |
2015 tavoite |
|
| — Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt tai 3 vuoden aikana hyödynnettävät hanketulokset, % | 69 | 65—70 | 65—70 |
| — VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), ka | 3,6 | 4,0 | 4,0 |
| — VTT:n ulkopuoliset tuotot SHOK-projekteista (milj. euroa) | 15,6 | 11—13 | 11—13 |
| — VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), ka | 3,5 | 3,6—3,8 | 3,6—3,9 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Yleisavustus perusrahoitukseen | 82 460 |
| Arvonlisäverokompensaatio | 19 000 |
| Erityisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen | 160 |
| Erityisavustukset jäsenmaksuihin | 90 |
| Yhteensä | 105 710 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arvonlisäveromenot (siirto momentilta 32.01.29) | 19 000 |
| Fuusio-tutkimuksen kansallinen koordinointi (siirto momentilta 32.20.06) | 160 |
| Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentilta 32.20.(02)) | 82 103 |
| Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentilta 32.20.(05)) | 5 447 |
| Uudelleenkohdentaminen | -1 000 |
| Yhteensä | 105 710 |
| 2015 talousarvio | 105 710 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)
Momentille myönnetään 109 020 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle yhtiölain mukaisena rahoituksena seuraavasti:
1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten synnyttämisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen.
2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta.
Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohdat 1) ja 2) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 1) ja 2) ja päätösosan kolmas ja neljäs kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi ja neljänneksi kappaleeksi.
Lisäys 3 310 000 euroa talousarvioesityksen 105 710 000 euroon nähden aiheutuu erityisavustuksesta uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.
| 2015 talousarvio | 109 020 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)
VTT:stä tulee valtion kokonaan omistama voittoa tavoittelematon osakeyhtiö 1.1.2015 alkaen. Uudistus selkeyttää ja joustavoittaa VTT:n toimintaa monin tavoin. Valiokunta ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että osana tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta VTT:n budjettirahoitusta vähennetään asteittain vuoteen 2017 mennessä yli 21 milj. euroa. Määrärahaleikkauksen arvioidaan olevan noin 25—30 prosenttia rahoituksen nykyiseen tasoon verrattuna. Tutkimustoiminnan henkilötyökeskeisyydestä johtuen tehokkain tapa reagoida leikkauksiin on henkilöstön määrän vähentäminen. Vähentämistarpeeksi arvioidaan noin 500 henkilötyövuotta. VTT on käynnistänyt yt-menettelyn.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että VTT:n määrärahaleikkausten vaikutuksia elinkeinoelämän ja yhteiskunnan uudistumista tukevan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuteen, määrään ja laatuun seurataan jatkossa asianmukaisesti.
Tässä yhteydessä valiokunta pitää tarpeellisena korostaa erityisesti VTT:n keskeistä roolia siinä, että Suomi on toistaiseksi ollut yksi EU:n tutkimusohjelmien selkeistä nettohyötyjistä. Suomen voidaan katsoa saaneen tutkimuksen 7. puiteohjelmaan sijoittamansa eurot 1,18-kertaisina takaisin. Puiteohjelmasta on varmistunut rahoitusta yli 900 milj. euroa, ja väkilukuun suhteutettuna Suomi on viidenneksi eniten puiteohjelmasta rahoitusta saanut valtio. Vuonna 2012 tuli 68 prosenttia suomalaisten yritysten ulkomaisesta TKI-rahoituksesta ja 8 prosenttia yritysten koko ulkoisesta rahoituksesta nimenomaan 7. puiteohjelmasta.
Saadun selvityksen mukaan yli 22 prosenttia Suomeen varmistuneesta puiteohjelmarahoituksesta on myönnetty nimenomaan VTT:lle, joka on myös koordinaattorina vetänyt useita suomalaisyrityksiä mukanaan puiteohjelman hankkeisiin. VTT on 7. puiteohjelmassa ollut mukana yhteensä 473 hankkeessa, joissa on ollut muista suomalaisista organisaatioista yhteensä 393 osallistumista. Tekes on puolestaan 7. puiteohjelman aikana maksanut suomalaisille osapuolille vastinrahoitusta keskimäärin noin 33 milj. euroa vuodessa.
Tutkimuksen 7. puiteohjelman seuraaja, Horisontti 2020 -ohjelma, käynnistyi 1.1.2014. Horisontti 2020:ssa tutkimuksen puiteohjelmaan yhdistettiin myös kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman rahoitusinstrumentit. Horisontti 2020 -ohjelma painottaa nyt erityisesti yritysosallistumista ja innovaatioita. Tavoitteena on, että noin 20 prosenttia ohjelman budjetista kohdistuu pk-yrityksiin. Ohjelma on mittakaavaltaan ja tavoitelluilta vaikutuksiltaan selvästi 7. puiteohjelmaa laajempi. Jaossa on nyt noin 80 mrd. euroa. Samalla kansallisen vastinrahoituksen tarpeen voidaan olettaa edelleen kasvavan.
Valiokunta katsoo, että suomalaisten organisaatioiden ja yritysten aktiivisuutta ja menestymistä Horisontti 2020 -ohjelman hakuprosesseissa on seurattava tarkasti. Olennaista on varmistaa, että Suomeen saatava kansainvälinen TKI-rahoitus ja pääsy kansainvälisiin verkostoihin ei vaarannu edellä kuvattujen VTT:n ja Tekesin määrärahaleikkausten johdosta.
Valiokunta pitää tärkeänä, että erityisesti pienet yritykset saavat tarvitsemansa tuen etenkin hankkeissa, jotka tähtäävät kansainvälistymiseen, uudistumiseen ja liiketoiminnan sekä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Erityistä huomiota on tässä yhteydessä kiinnitettävä kansallisen vastinrahan riittävyyteen ja saatavuuteen.
Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa kansalliseen vastinrahoitukseen pienille yrityksille.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 111 020 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle yhtiölain mukaisena rahoituksena seuraavasti:
1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten synnyttämisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen.
2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta.
3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom -ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen.
4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.
Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)
Momentille myönnetään lisäystä 19 168 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrahaa saa käyttää myös lisäeläketurvan maksamiseen.
Selvitysosa:Lisämääräraha on lisäeläketurvan pääomitettu kustannus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n palvelukseen VTT:stä ja Mittatekniikan keskuksesta siirtyvän koko henkilöstön osalta. Korvaus on kertaluonteinen, eikä valtiolle aiheudu lisäeläketurvan järjestämisestä muita kustannuksia. Kuluerä on erillinen kiinteä maksu, eikä se ole valtionavustusta.
| 2015 I lisätalousarvio | 19 168 000 |
| 2015 talousarvio | 111 020 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)
Momentille myönnetään lisäystä 19 168 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrahaa saa käyttää myös lisäeläketurvan maksamiseen.