Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2021

10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyöPDF-versio

Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet varhaiskasvatukselle, esi- ja perusopetukselle ja vapaalle sivistystyölle ovat:

  • — Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, oppimistulokset parantuvat, eriarvoisuus vähentyy ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee.
  • — Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen.
  • — Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimus- ja arviointihankkeilla.

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, oppimistulokset parantuvat, eriarvoisuus vähentyy ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on tutkittuun tietoon ja vahvaan pedagogiikkaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Varhaiskasvatusta ja esi- ja perusopetusta kehitetään lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö. Esi- ja perusopetuksen osalta turvataan oppilas- ja opiskelijahuolto.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Varhaiskasvatusta toteutetaan laadukkaasti siten, että lasten kehitystä ja oppimista sekä heidän hyvinvointiaan edistetään kokonaisvaltaisesti ja tuen kokonaisuutta kehitetään edelleen
  • — Esi- ja perusopetus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen läpäisy entisestään paranee
  • — Toteutetaan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen Oikeus oppia -ohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa tasa-arvoa ja laatua, kaventaa ja ennaltaehkäistä oppimiseroja sekä vahvistaa oppimisen tukea ja opetuksen laatua. Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi sekä osallistumisasteen nostamiseksi osana ohjelmaa muun muassa valmistellaan 2-vuotisen esiopetuksen pilotointihanketta sekä kehitetään kolmiportaisen tuen mallia. Lisäksi ohjelmassa kehitetään varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen johtajuutta ja tuetaan oppilaiden ja lasten lukutaidon ja -kulttuurin varhaista kehitystä. Ohjelmaa tukee kansallinen Oikeus oppia - varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen foorumi ja useat työryhmät
  • — Lasten ja oppilaiden medialukutaitoa, tieto- ja viestintäteknologian osaamista sekä ohjelmoinnin osaamista vahvistetaan osana Oikeus oppia -ohjelmaa valtakunnallisella Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmalla. Jatketaan kielitaidon vahvistamista tukemalla laajamittaista ja suppeaa kaksikielistä opetusta ja kielikylpytoimintaa
  • — Edistetään oppijoiden hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi
  • — Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa jatketaan toimenpiteitä koronavirusepidemiasta johtuvien vaikutusten vähentämiseksi
  • — Jatketaan toimenpideohjelmaa oppilaanohjauksen kehittämiseksi
  • — Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja
  • — Edistetään jatkuvan oppimisen periaatteita vapaassa sivistystyössä kehittämällä yksilöityjä koulutusratkaisuja aikuisille, joilla on puutteita perustaidoissa.

OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2009—2018 ja tavoite 2021

  2009
toteutuma
2012
toteutuma
2015
toteutuma
2018
toteutuma
20211)
tavoite
           
Lukutaito 536 524 526 520 530—550
Matematiikka 541 519 511 507 530—550
Luonnontiede 554 546 531 522 530—550

1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2022.

Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin: PISA-tutkimuksen pääalueen pistemäärän muutos sosioekonomisen kertoimen (ESCS1)) kasvaessa yhdellä keskihajonnalla1)

  2009
toteutuma
2012
toteutuma
2015
toteutuma
2018
toteutuma
20213)
tavoite
           
Pääalue Luonnontiede Lukutaito Matematiikka Luonnontiede Lukutaito
Pistemäärä 29 33 41 38 20—28

1) ESCS-indeksi (PISA Index of Economic, Social and Cultural Status) sisältää vanhempien ammatit ja koulutuksen sekä perheen varallisuuden.

2) Pistemäärä kuvaa sitä, kuinka paljon suorituspistemäärä keskimäärin muuttuu, kun sosioekonomisen indeksi arvo kasvaa yhden keskihajonnan verran. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä voimakkaampi on sosioekonomisen taustan yhteys suorituksiin.

3) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2022.

Oppilaiden välinen osaamisero PISA-tutkimuksessa (keskihajonta)1)

  2009
toteutuma
2012
toteutuma
2015
toteutuma
2018
toteutuma
20212)
tavoite
           
Lukutaito 86 95 94 100 85—90
Matematiikka 82 85 82 82 75—80
Luonnontiede 89 93 96 96 85—90

1) Mitä suurempi keskihajonta on, sitä suurempi oppilaiden välinen osaamisero on.

2) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2022.

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen

Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää toimialan ohjauksen kehittämistä strategisesti.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Toimeenpannaan oppivelvollisuusiän laajennus 18 ikävuoteen
  • — Toimialan yleisiä suunnittelu- ohjaus- ja valvontatehtäviä vahvistetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietojohtamista. Varhaiskasvatuksen raportointia kehitetään tietovarannon tietojen pohjalta. Varhaiskasvatuksen tiedontuotantoa täydentämään perustetaan varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmä. Vapaan sivistystyön todennetun osaamisen tietosisältöjä kehitetään osaksi Koski-tietovarantoa
  • — Valmistellaan ja otetaan käyttöön peruspalveluiden saavutettavuuteen ja laatuun sekä väestökehitykseen liittyvää tietotuotantoa ja kehittämistoimia
  • — Oppimisympäristöjen turvallisuutta edistetään valtakunnallisella ohjelmalla oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin edistämiseksi.
Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat

Tavoitteena on uudistaa koulujen ja oppilaitosten opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että esi- ja perusopetus ja varhaiskasvatus vastaavat tulevaisuuden haasteisiin.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Edistetään varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen digitaalisten ratkaisujen yhteentoimivuutta sekä digitaalisten oppimistuotteiden kehitystä. Toteutetaan perusopetuksen digitalisaation tavoitetilan kuvaus, kuvauksen toteuttamista tukevat digitaaliset ratkaisut sekä arviointikäytäntö digitalisaation toteutumisen sekä digitaalisen osaamisen tason arvioimiseksi
  • — Parannetaan koulutustoimijoiden digitaalisia palveluita ja selvitetään valtakunnallisten yhteiskäyttöisten palveluiden toteuttamistarpeita. Edistetään vapaan sivistystyön tietojen viemistä osaksi Koski-palvelua
  • — Edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa sekä demokratiakasvatusta osana koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria
  • — Vahvistetaan koulujen edellytyksiä purkaa sukupuolisegregaatiota sekä kehittää oppilaiden osaamisidentiteettiä ja vahvuuksia tukevaa pedagogiikkaa
  • — Parannetaan koulujen ja oppilaitosten valmiuksia varautua opetuksen toteuttamiseen poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Lapsi- ja oppilasmäärät vuosina 2018—2021

  2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
arvio
2021
arvio
         
Varhaiskasvatus1) 252 216 243 325 234 000 225 000
Esiopetus2) 61 346 79 682 59 000 57 000
Perusopetus, oppivelvolliset2) 552 147 556 271 558 000 558 000
Perusopetus, oppivelvollisuusiän ylittäneet 4 837 4 820 4 800 4 800
Lisäopetus 834 960 980 980
Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat 1 568 1 690 1 700 1 700
Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat 9 852 9 800 9 800 9 800
Maahanmuuttajien valmistava opetus 2 769 2 845 2 800 2 800
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) 1 973 2 296 2 300 2 300

1) Vuoden 2019 määrä on muista kohdista poiketen arvio. Arvioissa varhaiskasvatusasteen oletetaan pysyvän vuoden 2018 tasolla.

2) Esi- ja perusopetuksen toteutumat ovat toteutumavuoden syksyn 20.9. toteutumatietoja (kunnat, kuntayhtymät, valtio, yliopistot, yksityiset opetuksen järjestäjät).

Luvun nimike on muutettu.

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 256 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri on valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista ja edistää yhdessä kotikunnan kanssa tuen tarpeessa olevan koulunkäyntiä monialaisella asiantuntijuudella. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.

Oppilasmäärät

  2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
         
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 826 814 837 840
Suomalais-venäläinen koulu 694 673 680 705
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 330 337 346 340
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) 525 526 620 620
Koulukotien perusopetus 107 106 111 111
Helsingin eurooppalainen koulu 280 288 289 289
Yhteensä 2 762 2 744 2 883 2 905

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut

  2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
         
Ohjaustoiminta kentällä        
— ohjauskäyntejä 919 766 983 1 024
— ohjauspalveluja käyttäneiden kuntien määrä 234 218 225 225
Tilapäinen opetus ja kuntoutus        
— tukijaksopäivät 3 350 3 464 3 645 3 765
— tukijaksojen oppilaat 566 498 530 539

Henkilötyövuodet

  2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
         
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 77 79 74 74
Suomalais-venäläinen koulu 78 77 79 79
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 518 536 551 552
Eurooppa-koulut 30 28 32 32
Helsingin eurooppalainen koulu 60 61 61 61
Yhteensä 763 781 797 798
Työtyytyväisyys (1—5) 3,6 3,6 4,0 4,0

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kielikoulut 7 271 000
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 27 951 000
Koulukotien perusopetus 1 329 000
Eurooppa-koulut 1 942 000
Helsingin eurooppalainen koulu 3 763 000
Yhteensä 42 256 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 63 614 55 433 62 756
Bruttotulot 21 149 20 500 20 500
Nettomenot 42 465 34 933 42 256
       
Siirtyneet erät      
— edelliseltä vuodelta siirtyneet 20 116    
— seuraavalle vuodelle siirtyneet 20 736    

Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 344 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen ensikertainen kalustaminen 2 500
Suomalais-venäläisen koulun vuokran muutos 820
Toimialan tuottavuuden kehittäminen ja konserniohjauksen vahvistaminen (siirron palautus momentilta 29.01.01) 1 200
JTS-miljardin tuottavuussäästö -230
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 9
Palkkausten tarkistukset 959
Siirtyvien erien taso (HO 2019) 2 067
Tasomuutos -2
Yhteensä 7 323

2021 talousarvio 42 256 000
2020 talousarvio 34 933 000
2019 tilinpäätös 43 085 000

20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 134 065 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

3) tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen

4) 75 228 000 euroa perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

5) 50 000 000 euroa varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

6) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen toimialan strategisia tavoitteita. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa muun muassa päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertalisäysten poistuminen -8 500
Lukiokoulutuksen kehittämis- ja arviointihankkeiden menot (siirto momentille 29.20.21) -850
Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma 25 000
Yhteensä 15 650

Momentin nimike on muutettu.


2021 talousarvio 134 065 000
2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 118 415 000
2019 tilinpäätös 15 487 000

30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 468 837 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 2 076 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain mukaisiin joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin

5) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti valtionavustuksina varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen, taitojen, valmiuksien ja pedagogisten käytäntöjen kehittämiseen, alueellisen ja yksilöllisen yhdenvertaisuuden tukemiseen, digitalisaation yhteentoimivuuden edistämiseen sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainväliseen toimintaan

6) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen sekä kunnallisen varhaiskasvatuksen laajamittaisen ja suppean kaksikielisen opetuksen järjestämiseen sekä kielikylpytoimintaan

7) enintään 2 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

8) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi

9) enintään 19 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

10) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

11) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

12) enintään 10 000 000 euroa oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen

13) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen

14) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS  
   
1. Esi- ja perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus)  
1.1. Perusopetukseen valmistava opetus 39 461 000
1.2. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus 49 147 000
1.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat viisivuotiaat 3 381 000
1.4. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) 3 800 000
1.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen 3 771 000
1.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus 3 922 000
1.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset 55 320 000
1.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset 198 701 000
1.9. Sisäoppilaitoslisä 2 750 000
1.10. Koulukotikorotus 796 000
1.11. Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) 6 000 000
1.12. Lisäopetus 8 258 000
1.13. Yksityisten kielikoulujen kaksivuotisessa esiopetuksessa olevat viisivuotiaat 382 000
   
2. Aamu- ja iltapäivätoiminta  
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 50 240 000
   
Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä 425 929 000
   
VALTIONAVUSTUKSET  
   
3. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset  
3.1. Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen, taitojen, valmiuksien ja pedagogisten käytäntöjen kehittämiseen ja alueellisen ja yksilöllisen yhdenvertaisuuden tukemiseen sekä digitalisaation yhteentoimivuuden edistämiseen (enintään) 3 800 000
3.2. Laajamittainen ja suppea kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta (enintään) 842 000
3.3. Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) 2 865 000
3.4. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) 2 076 000
   
4. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset  
4.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 2 200 000
4.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) 110 000
4.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) 19 975 000
   
5. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset  
5.1. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) 240 000
5.2. Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen (enintään) 10 000 000
   
6. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat valtionavustukset  
6.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki 500 000
6.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaiset menot 300 000
   
Valtionavustukset yhteensä 42 908 000
   
   
Yhteensä 468 837 000

Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)

   
Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa 7 105,90 euroa/asukas
Aamu- ja iltapäivätoiminta 26,00 euroa/ohjaustunti

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aamu- ja iltapäivätoiminta -5 000
Indeksitarkistus (2,3 %) 8 537
Kustannustenjaon tarkistus 7 807
Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen perusopetuksessa ja toisella asteella (HO 2019) 10 000
Suoritemäärämuutos 6 328
Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (siirto momentille 29.20.35) -178 301
Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (siirto momentille 29.80.34) -85 819
Yhteensä -236 448

Momentin nimike on muutettu.


2021 talousarvio 468 837 000
2020 IV lisätalousarvio 115 500 000
2020 II lisätalousarvio 3 000 000
2020 talousarvio 705 285 000
2019 tilinpäätös 692 374 944

31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 160 973 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle

2) enintään 5 418 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt

  enimmäismäärä yksikkö
     
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 1 698 839 opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 241 834 opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 158 984 opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 52 711 opetustunti

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärästä ylläpitäjille myönnetään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen 100 % valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 4 927 000 euroa sekä kansanopistoille oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen 100 % valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 1 800 000 euroa.

Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)

  Valtionosuus Valtionavustus Yhteensä
       
Kansalaisopistot 82 569 000 3 012 000 85 581 000
Kansanopistot 46 017 000 2 206 000 48 223 000
Opintokeskukset 17 090 000 150 000 17 240 000
Kesäyliopistot 4 952 000 50 000 5 002 000
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus 4 927 000 - 4 927 000
Yhteensä 155 555 000 5 418 000 160 973 000

Vapaan sivistystyön valtionosuuksilla ja valtionavustuksilla mahdollistetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutuminen. Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia. Nuorisotakuun opintoseteliavustukset suunnataan nuorten maahanmuuttajien opiskelu- ja kielitaitoa parantavaan koulutukseen.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat

   
Kansalaisopistot 84,68 euroa/opetustunti
Kansanopistot 297,48 euroa/opiskelijaviikko
Opintokeskukset 165,16 euroa/opetustunti
Kesäyliopistot 156,94 euroa/opetustunti

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksitarkistus (2,3 %) 2 200
Kertalisäysten poistuminen -7 500
Kustannustason tarkistus, kansalaisopistot -1 388
Kustannustason tarkistus, kansanopistot -117
Kustannustason tarkistus, kesäyliopistot -34
Kustannustason tarkistus, opintokeskukset 796
Oppivelvollisuuden laajentaminen (HO 2019) 1 800
Yhteensä -4 243

2021 talousarvio 160 973 000
2020 IV lisätalousarvio 21 550 000
2020 talousarvio 165 216 000
2019 tilinpäätös 155 075 778

51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 7 263 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 268 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) 6 019 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle

3) 976 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Yleissivistävän koulutuksen järjestöille 271 000
Kesälukioseura ry:lle 128 000
Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola -toiminnan tukemiseen 148 000
Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen 429 000
Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin 268 000
Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan 1 916 000
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan 2 195 000
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan 1 117 000
Karjalan Liitolle 131 000
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan 499 000
Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan 83 000
Kriittisen korkeakoulun toimintaan 78 000
Yhteensä 7 263 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertalisäysten poistuminen -1 230
Kertameno (siirron palautus momentille 29.20.21) -250
Yhteensä -1 480

2021 talousarvio 7 263 000
2020 talousarvio 8 743 000
2019 tilinpäätös 8 403 000