Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Verotus ja tulli
       90. Kuntien tukeminen

Talousarvioesitys 2021

90. Kuntien tukeminenPDF-versio

Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.

Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.

Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymiseen voidaan maksaa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta. Harkinnanvarainen yhdistymisavustus tulee käyttää uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Harkinnanvaraisten yhdistymisavustusten yhteismäärä vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta.

Kunnille on maksettu veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita. Vuodesta 2020 lähtien kompensaatiot on maksettu erilliseltä momentilta.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta osoitetaan rahoitusta kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korottamiseen.

Keskeiset uudistukset

Hallitusohjelman mukaisesti laajennetaan subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ja pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi muun muassa niin, että asetetaan hoitajien vähimmäismitoitus iäkkäiden tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja muutetaan niin, että hoidon esteet poistuvat ja terveyden tasa-arvo lisääntyy.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden sekä yhdenvertaisen saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan.

Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on varhaiskasvatuksen, koulutuksen, perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja

  2020
arvio
2021
arvio
     
Laskennalliset kustannukset    
0—5-vuotiaat euroa/asukas 8 511,95 8 770,27
6-vuotiaat euroa/asukas 9 043,62 9 293,70
7—12-vuotiaat euroa/asukas 7 573,36 7 765,50
13—15-vuotiaat euroa/asukas 12 981,41 13 300,54
16—18-vuotiaat euroa/asukas 4 139,31 4 262,75
19—64-vuotiaat euroa/asukas 1 022,15 1 040,27
65—74-vuotiaat euroa/asukas 2 017,02 2 074,00
75—84-vuotiaat euroa/asukas 5 626,27 5 792,36
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas 19 451,07 20 035,50
Sairastavuuden mukaan 1 178,00 1 202,78
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 91,55 93,48
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas 282,24 288,18
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas 1 982,49 2 024,19
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas 39,87 40,71
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas 388,47 396,64
Saaristo-osakunta-aseman mukaan 284,18 290,16
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas 405,26 413,78
     
Lisäosat    
Syrjäisyys euroa/asukas 215,70 220,66
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas 2 739,62 2 802,63
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas 65,46 66,97

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 390 720 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen

3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen

4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin

5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

6) enintään 1 700 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

7) enintään 1 800 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Laskennalliset kustannukset 27 656 665
— ikärakenne 19 229 928
— sairastavuus 6 609 760
— työttömyys 515 070
— kaksikielisyys 103 250
— vieraskielisyys 797 224
— asukastiheys 202 352
— saaristoisuus 14 706
— saaristo-osakunta 9 865
— koulutustausta 174 510
   
Kuntien rahoitusosuus 20 568 262
Valtionosuus 7 088 403
   
Lisäosat 349 029
   
   
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 779 336
   
Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus 10 000
   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) 5 977
   
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 7 141
   
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset -866 966
Yhteensä 7 390 720

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,63. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2019/2020 asukasluku on 5 495 408.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset ja muut muutokset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 25,49 prosentista 25,63 prosenttiin vuonna 2021. Muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,21 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 %. Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 0,09 prosenttiyksikköä liittyen 32 020 000 euron siirtoon momentille 33.60.35 valtion rahoitukseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 44 490 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 17 900 000 euroa lain muutoksen johdosta. Tästä 900 000 euroa kohdistetaan kunnille tasasuuruisesti (noin 0,16 €/asukas) kertaluonteisena tehtävän lisäyksenä.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen oppivelvollisuusuudistuksesta. Esitys sisältää useita muutettavaksi ehdotettavia lakeja. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 5 900 000 euroa lakien muutosten johdosta.

Vuonna 2021 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,3 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 166 487 000 euroa.

Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vähentää peruspalvelujen valtionosuutta 13 669 000 euroa.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Perushinta Laskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan  
— 0—5-vuotiaat (8 770,27 euroa/as) 2 740 978
— 6-vuotiaat (9 293,70 euroa/as) 554 167
— 7—12-vuotiaat (7 765,50 euroa/as) 2 882 005
— 13—15-vuotiaat (13 300,54 euroa/as) 2 410 074
— 16—18-vuotiaat (4 262,75 euroa/as) 746 897
— 19—64-vuotiaat (1 040,27 euroa/as) 3 290 433
— 65—74-vuotiaat (2 074,00 euroa/as) 1 454 906
— 75—84-vuotiaat (5 792,36 euroa/as) 2 147 577
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (20 035,50 euroa/as) 3 002 891
Sairastavuuden mukaan (1 202,78 euroa/as) 6 609 760
Työttömyyden mukaan (93,48 euroa/as) 515 070
Kaksikielisyyden mukaan (288,18 euroa/as) 103 250
Vieraskielisyyden mukaan (2 024,19 euroa/as) 797 224
Asukastiheyden mukaan (40,71 euroa/as) 202 352
Saaristoisuuden mukaan (396,64 euroa/as) 14 706
Saaristo-osakunta aseman mukaan (290,16 euroa/as) 9 865
Koulutustaustan mukaan (413,78 euroa/as) 174 510
Yhteensä 27 656 665

Kuntien rahoitusosuus

   
Asukasluku 5 495 408
Rahoitusosuus, euroa/as 3 742,81
Rahoitusosuus, 1 000 euroa 20 568 262

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

   
Perushinta  
Syrjäisyyden mukaan (220,66 euroa/as) 121 905
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (66,97 euroa/as) 223 430
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 802,63 euroa/as) 3 694
Yhteensä 349 029

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
1 455 436 -676 100 779 336

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

   
Valtionosuuden vähennykset  
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi -95 345
— aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys -275
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016 -34 602
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2018 -42 334
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2019 -91 577
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2019 toteutuma -337 148
— kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys -233 600
— lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus -22 531
— siirto momentille 28.90.32 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään -10 000
— kuntien harkinnanvarainen valtionosuuden korotus -10 000
— siirto momentille 28.90.31 vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvaiseen yhdistymisavustukseen -10 000
— pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvä vähennys -13 600
Vähennykset yhteensä -901 012
   
Valtionosuuden lisäykset  
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä 29 549
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus 497
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys 500
— oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 1 700
— kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 1 800
Lisäykset yhteensä 34 046

Muu rahoitus (1 000 euroa)

   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 5 977
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 7 141

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
A1-kielen opetuksen varhentaminen 4 500
Asiakasmaksulain uudistus 1.7.2021 alkaen 17 900
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutosten vaikutus 28 827
Indeksikorotus 166 487
Kirjastojen perustamiskustannushankkeet -600
Kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvausten muutos 136
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (siirto momentilta 28.90.32) 30 000
Lastensuojelun jälkihuollon laajennus 12 000
Muut muutokset 8 061
Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet -1 300
Oppivelvollisuuden laajentaminen 5 900
Perustoimeentulon kuntien maksuosuuden muutos 22 649
Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen muutos 9 000
Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus 9 900
Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvarainen yhdistymisavustus (siirto momentille 28.90.31) -10 000
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus -13 669
Vanhuspalvelulain muutos (hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus 0,7), rahoituksen lisäys tarvearvion mukaiseksi 22 800
Vanhuspalvelulain muutos (hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus 0,7) (siirto momentilta 33.60.39) 30 000
Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen 9 300
Vuoden 2020 talousarviossa maksettu syrjäisyyskertoimen korjaus vuosille 2017—2019 -4 100
Yksityisten opetuksenjärjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveron muutos 804
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön opiskeluterveydenhuolto (siirto momentille 33.60.35) -32 030
Yhteensä 316 565

2021 talousarvio 7 390 720 000
2020 IV lisätalousarvio 827 700 000
2020 talousarvio 7 074 155 000
2019 tilinpäätös 8 730 423 729

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin

2) enintään 10 000 000 kuntarakennelain 56 a §:n mukaisiin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien yhdistymisavustuksiin.

Selvitysosa:Kunnille on maksettu kuntarakennelain (1698/2009) 42 §:ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustusta ja valtionosuusmenetysten kompensaatiota maksettiin viimeistään vuonna 2017 voimaan tulleisiin yhdistymisiin vuoteen 2019 saakka. Kuntarakennelain 56 a §:n mukaan kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle voidaan maksaa valtion talousarvion rajoissa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvarainen yhdistymisavustus (siirto momentilta 28.90.30) 10 000
Yhteensä 10 000

2021 talousarvio 10 400 000
2020 talousarvio 400 000
2019 tilinpäätös 3 627 093

32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.

Selvitysosa:Määrärahan tavoitteena on tehostaa kuntien toimintoja digitalisaation avulla ja edistää digitalisaatioon liittyvien valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteuttamista kuntalähtöisesti sekä kannustaa kuntia yhteistyöhön. Kannustinmääräraha myönnetään valtionavustuslain mukaisena avustuksena kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkennettujen periaatteiden ja avustuksen hakuprosessissa määriteltävien tarkempien kriteereiden mukaisesti.

Määräaikaiseksi tarkoitettuun kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään arvioidaan tarvittavan 10 000 000 euroa vuonna 2021.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 28.90.30 -30 000
Yhteensä -30 000

2021 talousarvio 10 000 000
2020 IV lisätalousarvio -30 000 000
2020 talousarvio 40 000 000
2019 tilinpäätös 30 000 000

35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 864 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Kunnille maksettiin vuosina 2010—2019 momentin 28.90.30 kautta veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita 1 967 000 000 euroa. Vuodesta 2020 lähtien nämä kompensaatiot on maksettu momentilta 28.90.35. Vuoden 2021 kompensaatio on 163 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kompensaatioiden lisäys vuonna 2021 167 000
Vuonna 2020 maksetun väliaikaisen kompensaation takaisinperintä -572 000
Yhteensä -405 000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 1 864 000 000
2020 II lisätalousarvio 547 000 000
2020 talousarvio 2 269 000 000