Talousarvioesitys 2021
90. Kuntien tukeminen
Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.
Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.
Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymiseen voidaan maksaa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta. Harkinnanvarainen yhdistymisavustus tulee käyttää uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Harkinnanvaraisten yhdistymisavustusten yhteismäärä vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta.
Kunnille on maksettu veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita. Vuodesta 2020 lähtien kompensaatiot on maksettu erilliseltä momentilta.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta osoitetaan rahoitusta kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korottamiseen.
Hallitusohjelman mukaisesti laajennetaan subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ja pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi muun muassa niin, että asetetaan hoitajien vähimmäismitoitus iäkkäiden tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja muutetaan niin, että hoidon esteet poistuvat ja terveyden tasa-arvo lisääntyy.
Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden sekä yhdenvertaisen saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan.
Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on varhaiskasvatuksen, koulutuksen, perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.
Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.
Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja
| 2020 arvio |
2021 arvio |
|
| Laskennalliset kustannukset | ||
|---|---|---|
| 0—5-vuotiaat euroa/asukas | 8 511,95 | 8 770,27 |
| 6-vuotiaat euroa/asukas | 9 043,62 | 9 293,70 |
| 7—12-vuotiaat euroa/asukas | 7 573,36 | 7 765,50 |
| 13—15-vuotiaat euroa/asukas | 12 981,41 | 13 300,54 |
| 16—18-vuotiaat euroa/asukas | 4 139,31 | 4 262,75 |
| 19—64-vuotiaat euroa/asukas | 1 022,15 | 1 040,27 |
| 65—74-vuotiaat euroa/asukas | 2 017,02 | 2 074,00 |
| 75—84-vuotiaat euroa/asukas | 5 626,27 | 5 792,36 |
| 85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas | 19 451,07 | 20 035,50 |
| Sairastavuuden mukaan | 1 178,00 | 1 202,78 |
| Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas | 91,55 | 93,48 |
| Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas | 282,24 | 288,18 |
| Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas | 1 982,49 | 2 024,19 |
| Asukastiheyden mukaan euroa/asukas | 39,87 | 40,71 |
| Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas | 388,47 | 396,64 |
| Saaristo-osakunta-aseman mukaan | 284,18 | 290,16 |
| Koulutustaustan mukaan euroa/asukas | 405,26 | 413,78 |
| Lisäosat | ||
| Syrjäisyys euroa/asukas | 215,70 | 220,66 |
| Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas | 2 739,62 | 2 802,63 |
| Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas | 65,46 | 66,97 |
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 7 390 720 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen
3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen
4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin
5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen
6) enintään 1 700 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
7) enintään 1 800 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Kunnan peruspalvelujen valtionosuus | |
| Laskennalliset kustannukset | 27 656 665 |
| — ikärakenne | 19 229 928 |
| — sairastavuus | 6 609 760 |
| — työttömyys | 515 070 |
| — kaksikielisyys | 103 250 |
| — vieraskielisyys | 797 224 |
| — asukastiheys | 202 352 |
| — saaristoisuus | 14 706 |
| — saaristo-osakunta | 9 865 |
| — koulutustausta | 174 510 |
| Kuntien rahoitusosuus | 20 568 262 |
| Valtionosuus | 7 088 403 |
| Lisäosat | 349 029 |
| Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus | 779 336 |
| Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus | 10 000 |
|---|---|
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) | 5 977 |
| Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 7 141 |
| Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset | -866 966 |
| Yhteensä | 7 390 720 |
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,63. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2019/2020 asukasluku on 5 495 408.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 25,49 prosentista 25,63 prosenttiin vuonna 2021. Muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,21 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 %. Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 0,09 prosenttiyksikköä liittyen 32 020 000 euron siirtoon momentille 33.60.35 valtion rahoitukseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 44 490 000 euroa lainmuutoksen johdosta.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 17 900 000 euroa lain muutoksen johdosta. Tästä 900 000 euroa kohdistetaan kunnille tasasuuruisesti (noin 0,16 €/asukas) kertaluonteisena tehtävän lisäyksenä.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen oppivelvollisuusuudistuksesta. Esitys sisältää useita muutettavaksi ehdotettavia lakeja. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 5 900 000 euroa lakien muutosten johdosta.
Vuonna 2021 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,3 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 166 487 000 euroa.
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vähentää peruspalvelujen valtionosuutta 13 669 000 euroa.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)
| Perushinta | Laskennallinen kustannus |
| Ikärakenteen mukaan | |
| — 0—5-vuotiaat (8 770,27 euroa/as) | 2 740 978 |
| — 6-vuotiaat (9 293,70 euroa/as) | 554 167 |
| — 7—12-vuotiaat (7 765,50 euroa/as) | 2 882 005 |
| — 13—15-vuotiaat (13 300,54 euroa/as) | 2 410 074 |
| — 16—18-vuotiaat (4 262,75 euroa/as) | 746 897 |
| — 19—64-vuotiaat (1 040,27 euroa/as) | 3 290 433 |
| — 65—74-vuotiaat (2 074,00 euroa/as) | 1 454 906 |
| — 75—84-vuotiaat (5 792,36 euroa/as) | 2 147 577 |
| — 85-vuotiaat ja vanhemmat (20 035,50 euroa/as) | 3 002 891 |
| Sairastavuuden mukaan (1 202,78 euroa/as) | 6 609 760 |
| Työttömyyden mukaan (93,48 euroa/as) | 515 070 |
| Kaksikielisyyden mukaan (288,18 euroa/as) | 103 250 |
| Vieraskielisyyden mukaan (2 024,19 euroa/as) | 797 224 |
| Asukastiheyden mukaan (40,71 euroa/as) | 202 352 |
| Saaristoisuuden mukaan (396,64 euroa/as) | 14 706 |
| Saaristo-osakunta aseman mukaan (290,16 euroa/as) | 9 865 |
| Koulutustaustan mukaan (413,78 euroa/as) | 174 510 |
| Yhteensä | 27 656 665 |
|---|
Kuntien rahoitusosuus
| Asukasluku | 5 495 408 |
| Rahoitusosuus, euroa/as | 3 742,81 |
| Rahoitusosuus, 1 000 euroa | 20 568 262 |
Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)
| Perushinta | |
| Syrjäisyyden mukaan (220,66 euroa/as) | 121 905 |
| Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (66,97 euroa/as) | 223 430 |
| Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 802,63 euroa/as) | 3 694 |
| Yhteensä | 349 029 |
|---|
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)
| Lisäykset | Vähennykset | Netto |
| 1 455 436 | -676 100 | 779 336 |
Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)
| Valtionosuuden vähennykset | |
| — verotulotasauksen muutoksen neutralisointi | -95 345 |
| — aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys | -275 |
| — indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016 | -34 602 |
| — indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2018 | -42 334 |
| — indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2019 | -91 577 |
| — kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2019 toteutuma | -337 148 |
| — kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys | -233 600 |
| — lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus | -22 531 |
| — siirto momentille 28.90.32 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään | -10 000 |
| — kuntien harkinnanvarainen valtionosuuden korotus | -10 000 |
| — siirto momentille 28.90.31 vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvaiseen yhdistymisavustukseen | -10 000 |
| — pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvä vähennys | -13 600 |
| Vähennykset yhteensä | -901 012 |
| Valtionosuuden lisäykset | |
| — työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä | 29 549 |
| — v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus | 497 |
| — maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys | 500 |
| — oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 1 700 |
| — kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 1 800 |
| Lisäykset yhteensä | 34 046 |
Muu rahoitus (1 000 euroa)
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset | 5 977 |
| Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 7 141 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| A1-kielen opetuksen varhentaminen | 4 500 |
| Asiakasmaksulain uudistus 1.7.2021 alkaen | 17 900 |
| Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutosten vaikutus | 28 827 |
| Indeksikorotus | 166 487 |
| Kirjastojen perustamiskustannushankkeet | -600 |
| Kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvausten muutos | 136 |
| Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (siirto momentilta 28.90.32) | 30 000 |
| Lastensuojelun jälkihuollon laajennus | 12 000 |
| Muut muutokset | 8 061 |
| Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet | -1 300 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen | 5 900 |
| Perustoimeentulon kuntien maksuosuuden muutos | 22 649 |
| Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen muutos | 9 000 |
| Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus | 9 900 |
| Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvarainen yhdistymisavustus (siirto momentille 28.90.31) | -10 000 |
| Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus | -13 669 |
| Vanhuspalvelulain muutos (hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus 0,7), rahoituksen lisäys tarvearvion mukaiseksi | 22 800 |
| Vanhuspalvelulain muutos (hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus 0,7) (siirto momentilta 33.60.39) | 30 000 |
| Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen | 9 300 |
| Vuoden 2020 talousarviossa maksettu syrjäisyyskertoimen korjaus vuosille 2017—2019 | -4 100 |
| Yksityisten opetuksenjärjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveron muutos | 804 |
| Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön opiskeluterveydenhuolto (siirto momentille 33.60.35) | -32 030 |
| Yhteensä | 316 565 |
| 2021 talousarvio | 7 390 720 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 827 700 000 |
| 2020 talousarvio | 7 074 155 000 |
| 2019 tilinpäätös | 8 730 423 729 |
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin
2) enintään 10 000 000 kuntarakennelain 56 a §:n mukaisiin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien yhdistymisavustuksiin.
Selvitysosa:Kunnille on maksettu kuntarakennelain (1698/2009) 42 §:ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustusta ja valtionosuusmenetysten kompensaatiota maksettiin viimeistään vuonna 2017 voimaan tulleisiin yhdistymisiin vuoteen 2019 saakka. Kuntarakennelain 56 a §:n mukaan kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle voidaan maksaa valtion talousarvion rajoissa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvarainen yhdistymisavustus (siirto momentilta 28.90.30) | 10 000 |
| Yhteensä | 10 000 |
| 2021 talousarvio | 10 400 000 |
| 2020 talousarvio | 400 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 627 093 |
32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.
Selvitysosa:Määrärahan tavoitteena on tehostaa kuntien toimintoja digitalisaation avulla ja edistää digitalisaatioon liittyvien valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteuttamista kuntalähtöisesti sekä kannustaa kuntia yhteistyöhön. Kannustinmääräraha myönnetään valtionavustuslain mukaisena avustuksena kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkennettujen periaatteiden ja avustuksen hakuprosessissa määriteltävien tarkempien kriteereiden mukaisesti.
Määräaikaiseksi tarkoitettuun kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään arvioidaan tarvittavan 10 000 000 euroa vuonna 2021.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirto momentille 28.90.30 | -30 000 |
| Yhteensä | -30 000 |
| 2021 talousarvio | 10 000 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | -30 000 000 |
| 2020 talousarvio | 40 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 30 000 000 |
35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 864 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Kunnille maksettiin vuosina 2010—2019 momentin 28.90.30 kautta veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita 1 967 000 000 euroa. Vuodesta 2020 lähtien nämä kompensaatiot on maksettu momentilta 28.90.35. Vuoden 2021 kompensaatio on 163 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kompensaatioiden lisäys vuonna 2021 | 167 000 |
| Vuonna 2020 maksetun väliaikaisen kompensaation takaisinperintä | -572 000 |
| Yhteensä | -405 000 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 1 864 000 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 547 000 000 |
| 2020 talousarvio | 2 269 000 000 |