Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Ympäristöministeriö rakentaa kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua. Toiminnan strategiset painopisteet ovat: 1. Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto, 2. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta ja 3. Kestävä kaupunkikehitys. Hallinnonala tekee läheistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillintä, sen vaikutukset ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen säästäminen ja niiden hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti. Pyrkimyksenä on materiaalien suljettu kierto, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vähähiilistä kierto- ja biotaloutta sekä puhtaita ratkaisuja. Kansallisen tason ratkaisut palvelevat myös viennin edistämistä.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Suomi vaikuttaa siihen, että Pariisin sopimuksen toimeenpano ja muu ilmastoyhteistyö etenevät sovitulla tavalla sekä EU:ssa että YK:n ilmastosopimuksen puitteissa. Suomi osallistuu EU:ssa vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin toimeenpanoon ja valmisteluun 2030 -tavoitteiden päivittämiseksi vastaamaan 1,5 asteen vaatimuksia. Ilmastolain uudistamisella varmistetaan kansallisesti riittävän kunnianhimoiset tavoitteet ja ilmastopolitiikan ennakoitavuus. Vuoteen 2030 ulottuvalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalla edistetään päästövähennystoimien toteuttamista kustannustehokkaasti. Kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kasvua ja markkinoita vähähiilisille teknologioille ja ratkaisuille.

Kansallisella ilmasto- ja energiapolitiikalla on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.

Toteutetaan toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan hiilijalanjäljen pienentämistä asumisessa ja parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta. Jatketaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeenpanoa ja kehitetään rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvaa säädösohjausta.

Luonnon monimuotoisuuden, vesien- ja merensuojelun, luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien sekä maisemanhoidon huomioonottamista päätöksenteossa edistetään laaja-alaisella yhteistyöllä niin kansallisesti, EU:n tasolla kuin globaalistikin.

Pinta- ja pohjavesien sekä Itämeren hyvän tilan saavuttaminen edellyttää erityisesti ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämistä, näistä aiheutuvien riskien hallintaa sekä vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua. Vesiensuojelun tehostamisohjelmalla vahvistetaan vuoden 2021 loppuun ulottuvien vesien ja merenhoidon suunnitelmien toimeenpanoa laajentamalla vaikuttavimpien toimien käyttöönottoa mm. maa- ja metsätaloudessa sekä kaupunkien vesihuollossa. Ravinteiden kierrätyksen ratkaisuja kehitetään vesien rehevöitymisen vähentämiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi. Ympäristökuormituksen ja vaarallisten aineiden kulkeutumisen vähentäminen edellyttävät valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä.

Luonnon monimuotoisuuden kato pysäytetään ja suotuisa tila turvataan vuoteen 2030 mennessä toteuttamalla Helmi-elinympäristöohjelma sekä tehostamalla muita toimia uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi. Uudistetaan luonnonsuojelulainsäädäntö toimien vaikuttavuuden lisäämiseksi ja pilotoidaan ekologisen kompensaation mahdollisuuksia. Lisäksi pannaan toimeen ilmastoviisaita suojeluratkaisuja osana uutta luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaa ja toimintaohjelmaa 2021—2030. Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä monimuotoisuuden huomioon ottavaa biotaloutta.

Valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, joita ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutokset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen ja liikkumisen murros sekä digitalisaatio. Digitalisaation avulla maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa parannetaan alueidenkäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien tietojen saatavuutta ja suunnittelun ymmärrettävyyttä sekä edistetään osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Keskeisenä keinona on rakennetun ympäristön tietojen kokoaminen yhteen kansallisesti yhteentoimivien palvelualustojen ja tietorakenteiden avulla.

Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntojen kysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Jatketaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kumppanuutta kaupunkikehityksessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksin ja vahvistetaan niiden sitovuutta. MAL-sopimusmenettely laajennetaan Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seuduille. Rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja, lisätään asuntotuotantoa ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta.

Hankkeiden ympäristöä koskevien arviointi- ja lupamenettelyjen sujuvaa etenemistä edesautetaan uudistetun ympäristönsuojelun lainsäädännön toimeenpanolla. Samalla turvataan ympäristönsuojelun korkea taso sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Ympäristönsuojelulain osalta laaditaan arvio lukuisten peräkkäisten uudistusten toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi valmistellaan ympäristöriskien torjuntaan ja ympäristövahinkojen korvaamiseen tarvittavaa ympäristövastuiden toissijaista rahoitusjärjestelmää. Toteutetaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa 2030.

Kiertotaloudesta rakennetaan Suomen talouden perustaa. Toteutetaan vuonna 2020 valmistuvan valtakunnallisen kiertotalouden edistämisohjelman ympäristöhallinnon alan toimia, päivitettyä valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja kansallista muovitiekarttaa. Kiertotalouden edistymistä seurataan aktiivisesti ja kehitetään edelleen jäte- ja tuotetietojärjestelmiä. Materiaalitorin käyttöä laajennetaan. Valmistellaan ja pannaan toimeen kiertotaloutta tukevaa EU-tason ja kansallista jäte- ja tuotelainsäädäntöä koskien jo vireillä olevia lainsäädäntöhankkeita ja komission kiertotalouden toimintaohjelman aloitteita. Jatketaan työtä nykyistä kestävämpien julkisten hankintojen puolesta ja otetaan käyttöön uusia vapaaehtoisia green deal -sopimuksia.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Asunnottomuustilastoinnin ja asunnottomuuteen liittyvien tietojärjestelmien kehittämisen avulla pystytään lisäämään sekä naisten että miesten erityistarpeiden huomioimista. Naisten asunnottomuuden vähentämistä ja asumispolkuja turvataan useiden toimijoiden yhteistyöllä.

Ilmastosuunnitelman sukupuolivaikutusten toimeenpanossa otetaan huomioon erityisesti kaupunkien liikennesuunnittelu ja kulutuksen ohjaukseen liittyvät asiat, lämmityksen tai muiden teknisten keinojen, joukkoliikenteen edistäminen, turvallisuus tai turvattomuus sekä naisten ja miesten ruokatottumusten erojen analysointi, joka vaikuttaa hiilijalanjälkeen.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Kestävä kehitys

Ympäristöministeriö edistää ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotaloutta, luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä kestävää kaupunkikehitystä ja puurakentamista.

Vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisia toimia toimeenpannaan.

Ravinteiden kierrätysohjelmalla sekä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla toteutetaan osaltaan ilmastonmuutoksen hillintää, siihen sopeutumista sekä kestävää kiertotaloutta ja kaupunkikehitystä.

Ympäristöministeriö valmistelee ehdotuksen kiertotalouden ohjelmaksi yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa vuoden 2020 aikana. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta.

Ympäristöministeriö pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoa mm. elinympäristöjen tilan parantamiseen tähtäävän Helmi-ohjelman toimenpiteillä, muilla uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelutoimilla, METSO-ohjelmalla sekä luonnonsuojelulakia uudistamalla.

Vähähiilisen rakentamisen tiekartan tavoitteena on kytkeä rakennusten hiilijalanjälki rakentamisen säädösohjaukseen vuoteen 2025 mennessä. Asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamista tuetaan avustusjärjestelmällä, samoin pientalojen luopumista öljylämmityksestä. Puurakentamista edistetään toimenpideohjelman mukaisesti. Ympäristöministeriö edistää myös kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja parantaa eri väestöryhmien asunto-oloja.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat kolme tavoitetta toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:
1. Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto
  • — Itämeren ja vesien hyvä tila on saavutettu
  • — Luonnon monimuotoisuuden kato on pysäytetty ja suotuisa tila on turvattu
  • — Elinympäristön kehitys parantaa ihmisten hyvinvointia
  • — Ympäristöriskit on tunnistettu ja ne hallitaan.
2. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta
  • — Suomi on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään merkittävästi
  • — Luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja kestävästi
  • — Kiertotalous uudistaa yhteiskuntaa
  • — Rakennusten elinkaari on vähähiilinen ja materiaalitehokas.
3. Kestävä kaupunkikehitys
  • — Kaupunkiseudut lisäävät alueiden kestävää kasvua
  • — Lähiympäristöt ovat sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä
  • — Asuntoja on eri väestöryhmien tarpeisiin kysyntää vastaavasti
  • — Kehitys kaupunkiseutujen ja maaseudun välillä on toisiaan tukevaa ja vuorovaikutteista.

Ympäristöministeriö valmistelee kansainvälisen yhteistyön linjauksia 2020—2023, jotka toteuttavat ympäristöministeriön strategisia vaikuttavuustavoitteita. Tavoitteena on, että ympäristöministeriö on aktiivinen ja vahva vaikuttaja priorisoiduissa ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä rakennetun ympäristön kysymyksissä. Linjaukset tukevat pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitetta Suomesta, joka on kokoaan suurempi maailmalla kunnianhimoisten ympäristö- ja ilmastotoimien edistäjänä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 3,5
35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 10 10

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2019—2021

    v. 2019
tilinpäätös
1000 €
v. 2020
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2021
esitys
1000 €
 
Muutos 2020—2021
    1000 € %
 
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 58 013 70 211 70 780 569 1
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 128 35 172 35 240 68 0
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23 024 23 374 23 975 601 3
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 6 931 9 435 9 435 0
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 1 930 2 230 2 130 -100 -4
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 124 090 186 181 191 751 5 570 3
20. Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v) 18 200 4 400 1 900 -2 500 -57
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 2 690 30 340 31 340 1 000 3
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) 18 175 20 635 24 435 3 800 18
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 36 347 61 322 60 142 -1 180 -2
60. Siirto Öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 3 000 4 000 4 000 0
61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 16 022 18 792 18 542 -250 -1
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 26 830 48 630 49 630 1 000 2
(65.) Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 1 000 0
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 826 2 062 1 762 -300 -15
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 23 656 29 413 39 733 10 320 35
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 806 5 713 5 963 250 4
04. Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja alustan luominen (siirtomääräraha 3 v) 7 300 7 300 0
(30.) Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 -1 000 -100
32. Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 300 3 300 0
(34.) Avustukset kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen (siirtomääräraha 3 v) 0
(37.) Avustukset tuulivoimakaavoitukseen (siirtomääräraha 3 v) 0
52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) 1 500 5 500 5 500 0
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 15 500 4 900 6 250 1 350 28
56. Avustukset asuinrakennusten öljylämmityksestä luopumiseksi (siirtomääräraha 3 v) 9 720 9 720 0
60. Siirto Valtion asuntorahastoon 0 0 0
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 850 1 700 1 700 0
Yhteensä 205 759 285 805 302 264 16 459 6
  Henkilöstön kokonaismäärä 891 892 909