Talousarvioesitys 2021

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiontakuurahastolain (444/1998) 4 §:ssä tarkoitettujen sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös entisen Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden Vientitakuulaitoksen ja Valtiontakauslaitoksen antamat takuut, takaukset ja muut vastuusitoumukset.

Valtiontakuurahaston vastuulla oleva Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakauskanta oli vuoden 2019 lopussa n. 25,1 mrd. euroa. Nostettua riskiä oli 11,1 mrd. euroa ja nostamatonta (ml. tarjoukset) 14,0 mrd. euroa, joka tulee suurimmalta osin nostetuksi useiden vuosien ajanjaksolla. Vastuukanta kasvoi edellisen vuoden lopusta n. 1,9 mrd. euroa. Toimialoista telakoiden ja varustamoiden osuus oli vuoden 2019 lopussa 54 % ja televastuiden 16 %. Vastuiden voimakas nousu vuodesta 2014 lähtien on johtunut pääosin telakoiden ja varustamoiden suurista risteilijätilauksista, joiden rahoitukseen Finnvera on osallistunut. Vastuukanta sisältää näitä tilauksia, jotka ajallisesti voivat hajautua lähes 10 vuoden päähän. Edelleenkin merkittävimpänä toimialakeskittymänä voidaan pitää telakka- ja varustamosektoria. Suuret yksittäiset vastuut tai vastuiden toimiala- ja maakasaumat luovat riskikeskittymiä myös tulevaisuudessa ja näitä pyritään suojaamaan mahdollisuuksien mukaan. Riskejä on suojattu jälleenvakuutussopimuksilla, jotka kattavat n. 6 % vastuukannasta. Suurimpia vastuumaita ovat Yhdysvallat, Saksa, Brasilia, Venäjä, Chile ja Espanja. Vastuukannasta n. 75 % sijoittuu vähäriskisiin ns. korkean tulotason maihin ja 25 % poliittisen riskin maihin (OECD maaluokat 1—7). Vuonna 2019 vastuista 66 % oli parhaimmissa riskiluokissa (A1—B1) ja loput muissa riskiluokissa (B2+—C). Vuoden 2018 loppuun verrattuna portfolion riskiluokkajakauma on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. Valtiontakuurahastossa oli vuoden 2019 lopussa varoja n. 686 milj. euroa. Yhdessä Finnvera Oyj:n vienti- ja erityistakuurahaston n. 825 milj. euron kanssa rahastot muodostavat n. 1,5 mrd. euron puskurivarat kattamaan vientitakuu- ja erityistakauskannan. Jo ennestään velkaantuneiden kehittyvien ja köyhien maiden tilanne heikkenee covid-19-pandemian johdosta, minkä arvioidaan johtavan myös takaisinperintäsaamisten vähenemiseen. Rahastoon kertyy vuosittain tuloja n. 2—3 milj. euron arvosta pääasiassa takaisinperintäsaamistuloina.

Finnvera Oyj:n suuret riskikeskittymät, epävarmuus maailman taloudellisesta ja poliittisesta kehityksestä ja yksittäiset suurten yhtiöiden tapahtumat vaikuttavat riskitasoon. Mahdolliset tappio-odotukset lyhyellä aikavälillä ovat keskittyneet muutamiin yhtiöihin ja mahdolliset luottotappiot saattavat kasvaa erityisesti covid-19-pandemian aiheuttaman talouden hidastumisen seurauksena. Pandemian vaikutusten johdosta yritysten riskiluokituksia on jouduttu heikentämään, mikä on vaikuttanut rahastoitujen varojen tarpeeseen. Kehittyvien ja köyhien maiden markkinoilla on havaittu ongelmia. Riski yksittäisiin isoihin luottotappioihin on kasvanut covid-19-pandemian johdosta erityisesti alussektorilla. Arviot tarkentuvat yhtiöiden tulosraportointien myötä. Kokonaisvaikutuksiin liittyy epävarmuutta ja ne tarkentuvat myöhemmin.

Normaalitilanteessa vuoden 2020 aikana Finnvera Oyj:n kokonaisvastuiden määrän olisi arvioitu kasvavan ottaen huomioon vientitakuuvastuiden enimmäismäärän noston 27 mrd. eurosta 38 mrd. euroon v. 2019 (laki valtion vientitakuista 422/2001, 10 §). Talouden tilan nopeasta heikentymisestä johtuen uusi arvio on, että vastuumäärä ei kasva odotetusti ja nostettujen vastuiden määrä saattaa alentua. Lisäksi vastuukanta saattaa kehittyä riskipitoisempaan suuntaan tulevaisuudessa ottaen huomioon muiden tekijöiden ohella myös valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) 6 §:n mukaisen erityisriskinoton lisäämisen 5 mrd. euroon.