Talousarvioesitys 2021
2.1. Suhdannenäkymät
Covid-19-pandemia on supistanut alkuvuonna 2020 Suomen taloutta vähemmän kuin suurinta osaa Euroopan talouksista. Talouden toipuminen tämän vuoden loppupuolelta alkaen on hidasta taloudenpitäjien alhaisen luottamuksen, epävarmuuden kasvun ja heikon vientinäkymän vuoksi.
Bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan 4,5 % v. 2020. Viennin lisäksi supistuvat yksityinen kulutus sekä yksityiset investoinnit. Julkisten menojen lisääntyminen tukee talouskasvua. Työllisyys supistuu 2 % ja työllisyysaste laskee 71,2 prosenttiin. Työllisyyden lasku ja lomautettujen suuri määrä kohottavat työttömyysasteen 8 prosenttiin.
Talouden ennustetaan toipuvan alkuvuoden 2020 pysähdyksestä asteittain. BKT:n ennakoidaan kasvavan 2,6 % v. 2021. Tavaroiden kulutuksen arvioidaan palautuvan normaalitasolleen v. 2021, mutta kuluttajien varovaisuuden ennakoidaan vaikuttavan vielä palveluiden kulutukseen. Investointien toipumista heikentää asuinrakentamisen väheneminen. Vienti ja teollisuustuotanto kärsivät globaalin pandemian jatkumisesta, mutta kääntyvät kasvuun v. 2021. Työllisten määrä supistuu v. 2021 vielä hieman, jolloin työllisyysaste on 71,0 %.
Koheneva taloudellinen toimeliaisuus ja työllisyyden asteittainen paraneminen nostanevat palkkaliukumia v. 2021, ja nimellisansiot nousevat 2,5 %. Epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä kuitenkin heijastuu inflaatioon tulevina vuosina.
Kansantalouden kehitys
| 2018* | 2019* | 2020** | 2021** | |
| BKT:n arvo, mrd. euroa | 233,7 | 240,6 | 232,6 | 242,2 |
| BKT, määrän muutos, % | 1,5 | 1,1 | -4,5 | 2,6 |
| Työttömyysaste, % | 7,4 | 6,7 | 8,0 | 8,2 |
| Työllisyysaste, % | 71,7 | 72,5 | 71,2 | 71,0 |
| Kuluttajahintaindeksi, muutos-% | 1,1 | 1,0 | 0,4 | 1,2 |
| Pitkä korko, 10 v, % | 0,7 | 0,1 | -0,2 | -0,1 |
Kuvio 2. BKT ja työttömyysaste 1997—2022
