Talousarvioesitys 2021

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Helmi-elinympäristöohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpanoa jatketaan uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi. METSO-ohjelman mukaisten metsäalueiden hankintaan ja korvauksiin varataan alustavasti 27 milj. euroa ja soidensuojeluun osana Helmi-ohjelmaa vähintään 12 milj. euroa. Helmi-ohjelman kokonaisbudjetti edellä mainittu soidensuojelu mukaan lukien on 46 milj. euroa. Luonnonsuojelulaki uudistetaan ja ekologisia kompensaatioita selvitetään. Käynnistetään uusi luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien rahoitusta vahvistetaan luonnonsuojelutehtävien osalta.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa jatketaan tukemalla vaikuttavien ja kustannustehokkaiden vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toimeenpanoa eri hallinnonalojen, yksityisen sektorin, asiantuntijalaitosten sekä kuntasektorin ja järjestökentän yhteistyönä. Vuonna 2021 vesiensuojelun tehostamiseen ehdotetaan yhteensä 15 milj. euroa.

Kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden perustaa. Valtakunnalliseen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen varataan ehdotuksen mukaan rahoitusta 0,7 milj. euroa. Muovitiekartan toimenpiteiden toteuttamista jatketaan. Jätealan ja tuotetietojen seurantajärjestelmän kehittämiseen ja raportoinnin ja seurannan ylläpitoon varataan määrärahaa.

Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen ehdotetaan 5 milj. euroa.

Suomen hiilineutraalisuustavoite 2035 edellyttää päätöksenteolle vahvaa tietopohjaa. Ilmastolain mukaisen kansallisen ilmastopaneelin toimintaan varataan 0,75 milj. euroa.

Vanhojen kaivannaisalueiden kohdetutkimuksiin ja riskinarviointiin ehdotetaan 1 milj. euroa. Valtion talousarvion ulkopuoliselle Öljysuojarahastolle ehdotetaan siirrettävän 4 milj. euroa öljyvahinkojen korvaamisesta ja pelastustoimelle öljyntorjuntavalmiudesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun MAL-sopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 milj. euroa, mihin sisältyy puurakenteisiin ARA-kerrostaloihin kohdennettava korotettu avustus. Vuonna 2021 tuettaisiin puurakentamista myös MAL-seutujen ulkopuolella rakennettavien puurakenteisten ARA-kohteiden käynnistysavustuksilla, joihin ehdotetaan enintään 1 milj. euroa. MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 25 milj. euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotetaan 1 800 milj. euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Valtion asuntorahaston varoja käytetään n. 157,6 milj. euroa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon 2,5 milj. euroa.

Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja tietoalustan luomista jatketaan ehdotuksen mukaan 7,3 milj. eurolla. Määrärahalla tuetaan kuntien digitaalisen rakennetun toimintaympäristön kehittämistä ja valtakunnallisiin rakenteisiin kytkeytymistä.

Kotitalouksia kannustetaan luopumaan öljylämmityksestä ehdottamalla 10 milj. euron avustusmäärärahaa.

Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan korkotukilainoituksen lisäksi 90 milj. euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Asuinrakennusten energia-avustuksiin ehdotetaan 40 milj. euroa. Korjausavustuksiin ehdotetaan yhteensä talousarviosta ja Valtion asuntorahastosta 33,5 milj. euroa, joka suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen.