Talousarvioesitys 2021
Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)
Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 19,5 mrd. euroa, joka on 1,1 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu osittain EU-jäsenmaksun määrärahan kasvusta. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään kertaluonteinen 300 milj. euron lisäys vuodelle 2021 kompensoimaan kunnille mm. koronavirustilanteesta aiheutunutta verotulojen alenemista. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 52 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 27 %, EU-maksujen 13 %, energiaverotuen 1,3 % ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 1,5 %. Pääluokan määrärahoista virastojen toiminta- ja kulutusmenojen osuus on 5,4 %.
Verotus ja tulli
Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 621 milj. euroa. Menoihin sisältyy 12,5 milj. euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja. Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin ja verotukseen liittyviin korkomenoihin ehdotetaan 26 milj. euroa.
Palvelut valtioyhteisölle
Palveluihin valtioyhteisölle ehdotetaan 53 milj. euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot sekä Valtorin investointimenot. Pääosa palveluista rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita mm. varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta. Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 480 milj. euroa investointien painottuessa perusparannus- ja peruskorjausmenoihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin.
Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 112 milj. euroa. Summa sisältää Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot 50,5 milj. euroa, Tilastokeskuksen toimintamenot 50,9 milj. euroa ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 3,9 milj. euroa.
Verohallinnon Katso-palvelu tullaan korvaamaan ja siirtämään Digi- ja väestötietovirastolle. Tämän johdosta tehdään 512 000 euron määrärahan siirto virastojen välillä.
Valtion alue- ja paikallishallinto
Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat lähes pelkästään aluehallintovirastojen toimintamenoista, jotka ovat 57,9 milj. euroa.
Valtion eläkemenot ja korvaukset
Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 5,2 mrd. euroa, joka on 43 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu pääosin eläkkeiden volyymikasvusta ja eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista.
Kuntien tukeminen
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 7,7 mrd. euroa, joka on 0,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Vuonna 2021 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 174 milj. euroa (2,4%). Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmästä palautetaan valtionosuuksiin 30 milj. euroa. Vuosittain tehtävä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vähentää valtionosuutta 13,7 milj. euroa v. 2021.
Peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään kertaluonteinen 300 milj. euron lisäys vuodelle 2021 kompensoimaan kunnille mm. koronavirustilanteesta aiheutunutta verotulojen alenemista. Tästä 20 milj. euroa kohdistuu valtionosuuden harkinnanvaraiseen korotukseen, jolloin harkinnanvaraisen korotuksen kokonaismäärä nousee 30 milj. euroon.
Kunnille kompensoidaan valtion päättämistä veroperustemuutoksista aiheutuneet verotulojen menetykset erilliseltä momentilta, jolle ehdotetaan 2,36 mrd. euroa.
Kuntataloutta, valtion tukea kunnille ja valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 8 Kuntatalous.
Maksut Euroopan unionille
Euroopan unionille suoritettavien Suomen maksuosuuksien maksamiseen ehdotetaan 2,4 mrd. euroa, joka on 330 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.
Arvio Suomen maksuosuudesta perustuu Eurooppa-neuvoston heinäkuussa 2020 saavuttamaan yhteisymmärrykseen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (2021—2027) maksumäärärahojen tasosta ja uudesta omien varojen järjestelmästä. Rahoituskehyksen hyväksymiseksi vaaditaan myös Euroopan parlamentin hyväksyminen. Lisäksi omien varojen järjestelmän voimaantulo edellyttää omien varojen päätöksen ratifioinnin kansallisissa parlamenteissa. Suomen osuus koostuu todennäköisesti uudesta, yksinkertaistetusta arvonlisäveropohjaisesta sekä bruttokansantuloon perustuvasta jäsenmaksuosuudesta. Lisäksi omien varojen järjestelmää täydennetään uudella kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvalla omalla varalla. Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eli nykyisin käytännössä tullit eivät sisälly Suomen valtion talousarvioon.