Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
     8. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2021

Ulkoministeriön hallinnonala (pääluokka 24)PDF-versio

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1,3 mrd. euroa. Kasvua vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon on 28 milj. euroa. Hallituksen tulevaisuusinvestointeja kohdennetaan ulkoministeriön hallinnonalalle yhteensä 10,3 milj. euroa v. 2021. Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 21 %, kriisinhallinnan 6 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 66 % ja muiden menojen 7 %.

Ulkoasiainhallinto

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 239 milj. euroa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa on keskeistä ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Vuonna 2021 edustustoverkon toimintaa vahvistetaan mm. avaamalla yksi uusi suurlähetystö.

Ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menoihin ehdotetaan 3,0 milj. euroa. Tärkeimpänä hankkeena on v. 2020—2022 toteutettava Villa Lanten peruskorjaus.

Kriisinhallinta

Ulkoministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen menoista on 53,1 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2020 varsinaisen talousarvion määrärahoja. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 17,6 milj. euroa, joka on 1,0 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä arvioidaan v. 2021 olevan enimmillään 500 henkilötyövuotta ja siviilikriisinhallintaa arvioidaan palkattavan v. 2021 n. 130 asiantuntijaa.

Rauhanvälitykseen ehdotetaan 1,0 milj. euroa. Rauhanvälitys on osa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä aktiivisesti ja johdonmukaisesti.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 1,2 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen arvioidaan olevan v. 2021 n. 0,49 % suhteessa bruttokansantuloon. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 711 milj. euroa ja 671 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2021 jälkeisille vuosille. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin n. 130 milj. euroa.

Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan n. 89 milj. euroa. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 2,4 milj. euroa. Alueellinen yhteistyö on tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia mahdollisuuksia Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella.