Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2021

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehysPDF-versio

Hallitusohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Se asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin neljälle viidennekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden menokehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.

Hallitus totesi maaliskuussa 2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Myös valmiuslaki otettiin käyttöön. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa hallitus totesi vuoden 2020 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä, että valtiontalouden menokehys ei rajoita vuotta 2020, jolle kohdentuu määräaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä mm. koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan.

Vuonna 2021 palataan noudattamaan valtiontalouden menokehystä, mutta koska koronavirustilanne on poikkeusolojen ja valmiuslain voimassaolon päättymisen jälkeenkin jatkunut vaikeana, on vielä vuoden 2021 ajan käytössä koronavirustilanteeseen liittyviä poikkeuksia. Koronaan liittyvät välittömät kustannukset kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina vuoden 2021 talousarviossa ja tarvittaessa lisätalousarvioissa. Tilanteen epävarmuuden takia vuodelle 2021 varataan myös ylimääräinen 500 milj. euroa käytettäväksi kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Jos edellä mainittuja menoja aiheutuu vähemmän kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden menojen lisäämiseen.

Koronavirustilanteeseen liittyen lisäksi kevään 2020 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä luokiteltiin kehyksen ulkopuolelle kaksi menokokonaisuutta (ks. Kehyksen ulkopuoliset menot).

Huhtikuussa 2020 hallitus päätti aloittaa kehyssääntöön sisältyvän poikkeusolojen mekanismin käyttöönoton valmistelun. Toukokuussa talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi valtioneuvostolle poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa, jonka seurauksena menokehyksen taso on v. 2021 määräaikaisesti 500 milj. euroa alkuperäistä suurempi. Poikkeusolojen mekanismi on kehyssäännössä tarkoitettu käytettäväksi kertaluonteisiin menoihin.

Kevään 2020 julkisen talouden suunnitelmassa vuosien 2021—2023 menokehys muutettiin vuoden 2021 hinta- ja kustannustasoon lakisääteisesti ja sopimusperusteisesti indeksikorotettavien menojen osalta. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta vuoden 2021 kehysmenojen hintakorjausta korotetaan nettomääräisesti yhteensä 110 milj. eurolla. Tähän sisältyy myös valtion palkkaratkaisun vaikutus.

Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

  2021 2022 2023
       
Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2020:      
   Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut) -5,7 -9,8 -9,9
   Sopimusperusteisesti indeksoitavat menot 128,9    
   Muut kehykseen kuuluvat menot -13,3 -12,9 -12,6
Yhteensä 110,0 -22,7 -22,5

Kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia, jotka nostavat vuoden 2021 kehystasoa 962 milj. euroa. Kevään 2020 julkisen talouden suunnitelman jälkeen tehdyt rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2021 2022 2023
         
24.30.66 Kehitysyhteistyön yhteishankkeet.
Läpivirtauserä, vastaavat tulot momentilla 12.24.99.
1,9    
27.10.18 Ajoitusmuutos sanomaverkon tuotteistuksessa -1,2    
30.70.40 Ajoitusmuutos käynnissä olevien tilusjärjestelyhankkeiden toimeenpanossa 1,0 -1,0  
31.10.20 Liikenteenohjausyhtiön (TMFG) Väylävirastolta lunastaman liikenteenohjauksen ja -hallinnan omaisuuden poistot ja pääomakulut (v. 2020—2037). Läpivirtauserä, vastaava tulo kertyy momentille 12.31.30 pääosin v. 2021 ja 2021. 2,7 12,3 12,3
31.10.30 Ajoitusmuutos Länsimetron ja Tampereen raitiotien 2. vaiheen valtionavustuksissa -21,3 19,8 1,6
32.01.03 Ajoitusmuutos ONNI-hankkeessa   -1,5  
32.20.41 Ajoitusmuutos energiatuen myöntämisvaltuuden kohdentumisessa.   6,0 6,0
32.20.45 Ajoitusmuutos investointitukien maksatuksiin liittyen 5,5    
32.20.49 Kolmeen investointihankkeeseen liittyvä uudelleenbudjetointi 4,2    
33.20.50,
33.20.52
Työttömyysturvan jatkaminen 31.12.2020 asti ja starttirahan kauden jatkaminen. Perustemuutos kehyksen ulkopuolisilla momenteilla. -10,5 -1,9  
33.10.54 Opiskelupaikkojen lisääminen toisella asteella vanhuspalvelulain hoitajamitoitukseen liittyen, sekä korkeakoulujen opiskelijapaikkojen lisäys (LTA IV 2020). Vaikutus asumistukeen, perustemuutos kehyksen ulkopuolisella momentilla. -20,0 -28,5 -25,0
  Poikkeusolojen mekanismi 500,0    
  Kehysvaraus kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin 500,0    
  Yhteensä 962,4 5,2 -5,2

Jakamaton varaus

Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2021 kehystaso on 51 975 milj. euroa. Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 50 696 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2021 jakamaton varaus on 107 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2021 on kehyksessä varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten, 372 milj. euroa tulevaisuusinvestointeja ja muita rakenne- ja suhdannepoliittisesti vaikuttavia kokonaisuuksia varten ja 500 milj. euroa kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin.

Vaalikauden kehys vuodelle 2021, milj. euroa

  2021
   
Kehyspäätös 16.4.2020 50 903
Hinta- ja kustannustasotarkistukset 110
Rakenteelliset tarkistukset 962
Tarkistettu kehystaso 51 975
   josta: lisätalousarviovaraus 300
   josta: varaus tulevaisuusinvestointeihin ja muihin
rakenne- ja suhdannepoliittisesti vaikuttaviin kokonaisuuksiin
372
   josta: varaus kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin
koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin
500

Kehyksen ulkopuoliset menot

Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä perustoimeentulotuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.

Poikkeuksena kehyssääntöön luokiteltiin kevään 2020 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä kehyksen ulkopuolelle kaksi menokokonaisuutta. Finnvera Oyj:n kotimaan rahoitusvaltuuksia nostettiin 12 mrd. euroon, minkä johdosta momentin 32.40.47 arviota tappiokorvausmenoista korotettiin merkittävästi. Lisäksi momenteilta 32.20.40 ja 32.30.42 rahoitettavien pk-yritysten tukien myöntämisvaltuuksia on korotettu huomattavasti vuoden 2020 lisätalousarvioissa. Tilanteen merkittävän epävarmuuden ja poikkeusolojen myötä käytössä olleen valmiuslain johdosta valtuuksien nostoon liittyvä osuus menoista päätettiin luokitella kehyksen ulkopuoliseksi tietoisena poikkeuksena hallituksen kehyssääntöön. Vuoteen 2021 arviolta kohdistuva määrärahavaikutus on 415 milj. euroa.

Toisena poikkeuksena kehyssääntöön koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuden kustannukset katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina, tilapäisesti vuotta 2021 koskien. Tähän on talousarvioesityksessä varattu 1,7 mrd. euroa.

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 13,5 mrd. euroa, joka on 3,3 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Suhdanneluonteiset menot kasvavat 0,8 mrd. euroa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna, mikä johtuu nopeasti heikentyneestä taloustilanteesta ja työttömyyden kasvusta. Finanssisijoitukset kasvavat 0,4 mrd. euroa, mistä 0,3 mrd. euroa on pääomasijoitusta Suomen Malmijalostus Oy:lle. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan pienenevän 0,1 mrd. euroa valtionvelan merkittävästä kasvusta huolimatta.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

  2021 esitys
   
Suhdanneluonteiset menot 5 165
Veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille 393
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 124
Rahapelitoiminnan voittovarojen tuottoa vastaavat menot 825
Korkomenot 765
Finanssisijoitukset 740
Tekniset läpivirtauserät 326
Arvonlisäveromäärärahat 1 532
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon 543
Siirto kriisinratkaisurahastoon 9
Poikkeusolojen vaikutukset 415
Koronavirustilanteen terveysturvallisuus 2021 1 665
Yhteensä 13 500