Talousarvioesitys 2021
5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys
Hallitusohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Se asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin neljälle viidennekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden menokehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.
Hallitus totesi maaliskuussa 2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Myös valmiuslaki otettiin käyttöön. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa hallitus totesi vuoden 2020 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä, että valtiontalouden menokehys ei rajoita vuotta 2020, jolle kohdentuu määräaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä mm. koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan.
Vuonna 2021 palataan noudattamaan valtiontalouden menokehystä, mutta koska koronavirustilanne on poikkeusolojen ja valmiuslain voimassaolon päättymisen jälkeenkin jatkunut vaikeana, on vielä vuoden 2021 ajan käytössä koronavirustilanteeseen liittyviä poikkeuksia. Koronaan liittyvät välittömät kustannukset kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina vuoden 2021 talousarviossa ja tarvittaessa lisätalousarvioissa. Tilanteen epävarmuuden takia vuodelle 2021 varataan myös ylimääräinen 500 milj. euroa käytettäväksi kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Jos edellä mainittuja menoja aiheutuu vähemmän kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden menojen lisäämiseen.
Koronavirustilanteeseen liittyen lisäksi kevään 2020 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä luokiteltiin kehyksen ulkopuolelle kaksi menokokonaisuutta (ks. Kehyksen ulkopuoliset menot).
Huhtikuussa 2020 hallitus päätti aloittaa kehyssääntöön sisältyvän poikkeusolojen mekanismin käyttöönoton valmistelun. Toukokuussa talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi valtioneuvostolle poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa, jonka seurauksena menokehyksen taso on v. 2021 määräaikaisesti 500 milj. euroa alkuperäistä suurempi. Poikkeusolojen mekanismi on kehyssäännössä tarkoitettu käytettäväksi kertaluonteisiin menoihin.
Kevään 2020 julkisen talouden suunnitelmassa vuosien 2021—2023 menokehys muutettiin vuoden 2021 hinta- ja kustannustasoon lakisääteisesti ja sopimusperusteisesti indeksikorotettavien menojen osalta. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta vuoden 2021 kehysmenojen hintakorjausta korotetaan nettomääräisesti yhteensä 110 milj. eurolla. Tähän sisältyy myös valtion palkkaratkaisun vaikutus.
Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa
2021 | 2022 | 2023 | |
Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2020: | |||
Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut) | -5,7 | -9,8 | -9,9 |
Sopimusperusteisesti indeksoitavat menot | 128,9 | ||
Muut kehykseen kuuluvat menot | -13,3 | -12,9 | -12,6 |
Yhteensä | 110,0 | -22,7 | -22,5 |
Kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia, jotka nostavat vuoden 2021 kehystasoa 962 milj. euroa. Kevään 2020 julkisen talouden suunnitelman jälkeen tehdyt rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.
Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa
Momentti | Asia | 2021 | 2022 | 2023 |
24.30.66 | Kehitysyhteistyön yhteishankkeet. Läpivirtauserä, vastaavat tulot momentilla 12.24.99. |
1,9 | ||
27.10.18 | Ajoitusmuutos sanomaverkon tuotteistuksessa | -1,2 | ||
30.70.40 | Ajoitusmuutos käynnissä olevien tilusjärjestelyhankkeiden toimeenpanossa | 1,0 | -1,0 | |
31.10.20 | Liikenteenohjausyhtiön (TMFG) Väylävirastolta lunastaman liikenteenohjauksen ja -hallinnan omaisuuden poistot ja pääomakulut (v. 2020—2037). Läpivirtauserä, vastaava tulo kertyy momentille 12.31.30 pääosin v. 2021 ja 2021. | 2,7 | 12,3 | 12,3 |
31.10.30 | Ajoitusmuutos Länsimetron ja Tampereen raitiotien 2. vaiheen valtionavustuksissa | -21,3 | 19,8 | 1,6 |
32.01.03 | Ajoitusmuutos ONNI-hankkeessa | -1,5 | ||
32.20.41 | Ajoitusmuutos energiatuen myöntämisvaltuuden kohdentumisessa. | 6,0 | 6,0 | |
32.20.45 | Ajoitusmuutos investointitukien maksatuksiin liittyen | 5,5 | ||
32.20.49 | Kolmeen investointihankkeeseen liittyvä uudelleenbudjetointi | 4,2 | ||
33.20.50, 33.20.52 |
Työttömyysturvan jatkaminen 31.12.2020 asti ja starttirahan kauden jatkaminen. Perustemuutos kehyksen ulkopuolisilla momenteilla. | -10,5 | -1,9 | |
33.10.54 | Opiskelupaikkojen lisääminen toisella asteella vanhuspalvelulain hoitajamitoitukseen liittyen, sekä korkeakoulujen opiskelijapaikkojen lisäys (LTA IV 2020). Vaikutus asumistukeen, perustemuutos kehyksen ulkopuolisella momentilla. | -20,0 | -28,5 | -25,0 |
Poikkeusolojen mekanismi | 500,0 | |||
Kehysvaraus kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin | 500,0 | |||
Yhteensä | 962,4 | 5,2 | -5,2 |
Jakamaton varaus
Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2021 kehystaso on 51 975 milj. euroa. Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 50 696 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2021 jakamaton varaus on 107 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2021 on kehyksessä varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten, 372 milj. euroa tulevaisuusinvestointeja ja muita rakenne- ja suhdannepoliittisesti vaikuttavia kokonaisuuksia varten ja 500 milj. euroa kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin.
Vaalikauden kehys vuodelle 2021, milj. euroa
2021 | |
Kehyspäätös 16.4.2020 | 50 903 |
Hinta- ja kustannustasotarkistukset | 110 |
Rakenteelliset tarkistukset | 962 |
Tarkistettu kehystaso | 51 975 |
josta: lisätalousarviovaraus | 300 |
josta: varaus tulevaisuusinvestointeihin ja muihin rakenne- ja suhdannepoliittisesti vaikuttaviin kokonaisuuksiin |
372 |
josta: varaus kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin |
500 |
Kehyksen ulkopuoliset menot
Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä perustoimeentulotuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.
Poikkeuksena kehyssääntöön luokiteltiin kevään 2020 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä kehyksen ulkopuolelle kaksi menokokonaisuutta. Finnvera Oyj:n kotimaan rahoitusvaltuuksia nostettiin 12 mrd. euroon, minkä johdosta momentin 32.40.47 arviota tappiokorvausmenoista korotettiin merkittävästi. Lisäksi momenteilta 32.20.40 ja 32.30.42 rahoitettavien pk-yritysten tukien myöntämisvaltuuksia on korotettu huomattavasti vuoden 2020 lisätalousarvioissa. Tilanteen merkittävän epävarmuuden ja poikkeusolojen myötä käytössä olleen valmiuslain johdosta valtuuksien nostoon liittyvä osuus menoista päätettiin luokitella kehyksen ulkopuoliseksi tietoisena poikkeuksena hallituksen kehyssääntöön. Vuoteen 2021 arviolta kohdistuva määrärahavaikutus on 415 milj. euroa.
Toisena poikkeuksena kehyssääntöön koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuden kustannukset katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina, tilapäisesti vuotta 2021 koskien. Tähän on talousarvioesityksessä varattu 1,7 mrd. euroa.
Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 13,5 mrd. euroa, joka on 3,3 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.
Suhdanneluonteiset menot kasvavat 0,8 mrd. euroa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna, mikä johtuu nopeasti heikentyneestä taloustilanteesta ja työttömyyden kasvusta. Finanssisijoitukset kasvavat 0,4 mrd. euroa, mistä 0,3 mrd. euroa on pääomasijoitusta Suomen Malmijalostus Oy:lle. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan pienenevän 0,1 mrd. euroa valtionvelan merkittävästä kasvusta huolimatta.
Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa
2021 esitys | |
Suhdanneluonteiset menot | 5 165 |
Veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille | 393 |
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot | 1 124 |
Rahapelitoiminnan voittovarojen tuottoa vastaavat menot | 825 |
Korkomenot | 765 |
Finanssisijoitukset | 740 |
Tekniset läpivirtauserät | 326 |
Arvonlisäveromäärärahat | 1 532 |
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon | 543 |
Siirto kriisinratkaisurahastoon | 9 |
Poikkeusolojen vaikutukset | 415 |
Koronavirustilanteen terveysturvallisuus 2021 | 1 665 |
Yhteensä | 13 500 |