Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     8. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2021

10. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma ja -tasePDF-versio

Luku sisältää talousarviotalouden, talousarviotalouden ulkopuolella olevien valtion rahastojen (11 kpl) sekä valtion liikelaitoskonsernien (Metsähallitus ja Senaatti-kiinteistöt) tuotto- ja kululaskelmista sekä taseista yhdistellyt valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman ajanjaksolta 1.1.—30.6.2020 ja kokonaistaseen tilanteesta 30.6.2020. Kokonaislaskelmien tarkoituksena on yleiskatsauksellisen kokonaiskuvan saaminen suoraan eduskunnan ja valtioneuvoston ohjausvallan alaisesta valtiontaloudesta (valtio-oikeushenkilöstä).

Talousarviotalouden ja talousarviotalouden ulkopuolella olevien valtion rahastojen sisäisten ja keskinäisten kirjanpitotapahtumien eliminointikäytäntö on uudistettu vuoden 2020 alusta alkaen. Uudistetussa menetelmässä eliminoidaan sisäisten tuottojen ja kulujen lisäksi myös saatavat ja velat hyödyntäen sisäisille erille erikseen määriteltyjä liikekirjanpidon tilejä sekä kumppanikoodia. Vertailuvuoden 1.1.—30.6.2019 kokonaislaskelmat on laadittu vanhan eliminointikäytännön mukaisesti, jolloin eliminoinnit ovat kohdistuneet tuotto- ja kululaskelman riveille Palvelujen ostot ja Muut kulut. Uuden eliminointikäytännön seurauksena eliminointien vaikutus hajaantuu lähes kaikille laskelman riveille. Muutoksen vaikutus kokonaislaskelmissa tehtäviin eliminointeihin on kokonaisuuden kannalta varsin vähäinen.

10.1. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma ajalta 1.1.—30.6.2020

Valtio, talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot ja valtion liikelaitoskonsernit eivät laadi virallista välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta. Ajanjakson 1.1.—30.6.2020 kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä ei siten ole suoraan vertailukelpoinen koko vuodelta kertyvien tuottojen ja kulujen erotuksen kanssa. Esimerkiksi eräitä loppuvuodesta maksuun tulevia menoja ei ole jaksotettu kuluiksi alkuvuodelle.

Alkuvuoden 2020 kokonaislaskelmissa on nähtävissä koronaviruspandemian vaikutus Suomen talouteen. Koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi asetetut rajoitustoimet sekä ihmisten muuttunut käyttäytyminen johtivat maalis—toukokuussa yhteiskunnan sulkemiseen merkittävässä määrin. Rajoitusten vuoksi yhteiskunnallinen toiminnallisuus väheni, mikä on nähtävissä kokonaislaskelmissa paitsi toiminnan tuottojen vähenemisenä myös ennen kaikkea verotuottojen ja muiden veroluonteisista maksujen vähenemisenä. Toiminnan tuotot vähenivät noin puolella miljardilla eurolla vuoden 2019 alkupuoliskoon verrattuna, mihin vaikutti myös Rahoitusvakausrahaston alkuvuonna 2019 vastaanottama kertaerä. Verotuotot ja muut veroluonteiset maksut vähenivät noin kahdella miljardilla eurolla, arvonlisävero- sekä tulo- ja varallisuusverotuottojen vähentyessä eniten. Verokertymien laskusta noin 1,2 miljardia euroa selittyy poikkeustilanteen vuoksi luoduilla maksujärjestelyjen huojennuksilla. Rajoitusten seurauksena valtiolta on edellytetty merkittäviä tukitoimia eri yhteiskunnan aloilla, mikä on nähtävissä siirtotalouden kulujen 2,7 miljardin euron kasvuna vuoden 2019 alkupuoliskoon verrattuna. Eniten kasvoivat siirtotalouden kulut paikallishallinnolle, sosiaaliturvarahastoille ja elinkeinoelämälle sekä muut siirtotalouden kulut. Tuottojen merkittävä vähentyminen ja kulujen samanaikainen kasvu johtivat kokonaislaskelmien kulujäämän huomattavaan kasvuun.

Kaikkien kokonaislaskelmien osakokonaisuuksien (valtion talousarviotalous, talousarviotalouden ulkopuoliset valtion rahastot ja liikelaitoskonsernit) tuotto- tai kulujäämä on heikentynyt alkuvuonna 2020. Suurimpana osakokonaisuutena talousarviotalouden vaikutus kokonaislaskelmiin on kuitenkin keskeinen. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä 1.1.—30.6.2020 oli 5 103 milj. euroa (v. 2019: 22,2 milj. euroa) ja se on kasvanut 5 081 milj. euroa. Kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä on kuitenkin kokonaislaskelmassa tehtävien eliminointien takia 581 milj. euroa (706 milj. euroa) suurempi kuin valtion talousarviotalouden, rahastojen ja liikelaitoskonsernien erillisraportoinnista suoraan yhteenlaskettu tuottojäämä.

Tuotto- ja kulujäämät tarkasteluajanjaksoilta 1.1.—30.6.2020 ja 1.1.—30.6.2019 (milj. euroa)

  Talousarviotalouden kulujäämä Rahastojen tuottojäämä Liikelaitosten voitto Kokonaislaskelmien kulujäämä
         
1—6/2019 -226 799 111 -22
1—6/2020 -5 171 559 91 -5 103

Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma 1.1.—30.6.2020 (1 000 euroa)1)

  Talousarviotalous Rahastot Liikelaitoskonsernit Eliminoinnit 1.1.—30.6.2020 1.1.—30.6.2019
             
TOIMINNAN TUOTOT            
Maksullisen toiminnan tuotot 360 653 26 498 156 900 4 757 539 293 631 415
Vuokrat ja käyttökorvaukset 15 436 2 373 328 233 289 106 56 936 44 079
Muut toiminnan tuotot 157 913 1 071 418 18 316 391 861 855 786 1 268 9352)
       
TOIMINNAN KULUT            
Aineet, tarvikkeet ja tavarat            
 Ostot tilikauden aikana 258 719 63 029 29 048 4 545 346 251 317 128
 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 350   109   458 3 448
Henkilöstökulut 2 424 730 3 874 48 512 384 106 2 093 010 2 121 8332)
Vuokrat 355 728 3 282 46 027 289 106 115 931 98 782
Palvelujen ostot 1 305 593 25 473 142 838 1 628 1 472 276 1 429 241
Muut kulut 382 002 42 052 45 576 7 877 461 753 398 754
Valmistevaraston lisäys (-) tai vähennys (+) 49       49 -10
Valmistus omaan käyttöön -38 763       -38 763 -29 307
Poistot 587 576 5 985 122 842   716 402 686 881
             
JÄÄMÄ I -4 741 983 956 594 68 499   -3 715 353 -3 082 322
             
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT            
Rahoitustuotot 1 000 253 359 042 2 389 68 949 1 292 736 1 380 425
Rahoituskulut 118 992 -102 015 -10 193 3 049 9 833 -467 028
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta3)     4 839   4 839 1 635
             
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT            
Satunnaiset tuotot 56 481       -56 481 94 990
Satunnaiset kulut -6 773       -6 773 -2 297
             
JÄÄMÄ II -3 573 029 1 213 622 65 533   -2 358 237 -2 074 597
             
SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT            
Tuotot            
 Paikallishallinnolta 72 762       72 762 70 845
 Euroopan unionin toimielimiltä ja muilta elimiltä 744 085       744 085 741 848
 Muut siirtotalouden tuotot 1 023 604   24 879 996 879 51 604 30 717
Kulut            
 Paikallishallinnolle 7 195 479 17 028     7 212 506 6 244 802
 Sosiaaliturvarahastoille 7 696 958       7 696 958 7 165 921
 Elinkeinoelämälle 1 507 616 62 393   24 879 1 545 130 1 087 966
 Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 1 526 360 50 091     1 576 451 1 466 661
 Kotitalouksille 2 221 233 940     2 222 173 2 186 273
 Euroopan unionin toimielimille ja muille elimille 1 267 563       1 267 563 1 551 375
 Ulkomaille 449 701       449 701 370 178
 Muut siirtotalouden kulut (ml. yliopistot) 3 198 787 558 805   415 190 3 342 401 2 499 721
             
JÄÄMÄ III -26 796 274 524 365 90 412   -26 802 669 -23 804 085
             
TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA            
Verot ja veronluonteiset maksut 21 543 466 34 643   -39 855 21 617 964 23 705 183
Muut pakolliset maksut 81 815       81 815 76 625
             
Vähemmistöosuus3)     41   41 52
             
TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -5 170 994 559 008 90 453 581 317 -5 102 850 -22 225

1) Valtio, valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot ja liikelaitokset eivät laadi välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta, minkä vuoksi kokonaislaskelmissa saattaa ilmetä jaksotuksen eriaikaisuuden aiheuttamia täsmäämättömyyksiä.

2) Rivit Muut toiminnan tuotot, Henkilöstökulut: tietoa 1.1.–30.6.2019 korjattu.

3) Osuus osakkuusyritysten tuloksesta, Vähemmistöosuus: Sisältää liikelaitoskonsernien tiedot.

Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman erien keskeisimmät muutokset verrattaessa alkuvuotta 2020 alkuvuoteen 2019 olivat:

  • — Toiminnan tuotot vähenivät 492 milj. euroa ja olivat 1 452 milj. euroa.
  • — Toiminnan kulut kasvoivat 141 milj. euroa ja olivat 5 167 milj. euroa.
  • — Rahoituskulut olivat euromääräisten velkojen negatiivisten markkinakorkojen aiheuttamien positiivisten emissioerojen takia poikkeuksellisesti negatiiviset väheten 477 milj. euroa -9,8 milj. euroon. Emissioerolla tarkoitetaan joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskuvaiheessa syntyneiden emissiovoittojen ja –tappioiden laina-ajan kulumisen ja tilikaudella maksettujen lyhennysten perusteella kuluiksi (emissiotappiot) tai niiden oikaisuiksi (emissiovoitot) jaksotettua määrää.
  • — Siirtotalouden kulut kasvoivat 2 740 milj. euroa ja olivat yhteensä 25 313 milj. euroa.
  • — Tuotot veroista ja pakollisista maksuista vähenivät 2 082 milj. euroa ja olivat 21 700 milj. euroa.

Tyhjä elementti, POISTA

10.2. Valtion kokonaistase 30.6.2020

Kokonaistaseen omaisuusrakenne poikkeaa valtion talousarviotalouden taseen omaisuusrakenteesta. Liikelaitoskonsernien omaisuuserät, kuten rakennukset ja maa-alueet, näkyvät talousarviotalouden taseessa sijoituksina liikelaitoskonsernien peruspääomiin, kun taas kokonaistaseessa ne raportoidaan omaisuuserän luonteen mukaisesti.

Alkuvuonna 2020 merkittävästi kasvanut kokonaislaskelman kulujäämä on rahoitettu pääasiassa valtion velanottoa lisäämällä. Valtion kokonaistase on kasvanut 30.6.2019 ja 30.6.2020 välillä 8 023 milj. euroa, mikä näkyy erityisesti vieraan pääoman ja rahoitusvarojen kasvuna. Vieras pääoma kasvoi 14 321 milj. euroa ja rahoitusvarat 6 899 milj. euroa vertailukauteen nähden.

Kokonaistaseessa esitetään sekä erillisinä osakokonaisuuksien taseet, joissa on huomioitu kokonaisuuksien sisäisten kirjanpitotapahtumien vaikutus, sekä näiden yhdistelmä. Laskelmassa esitetään omassa sarakkeessaan kokonaisuuksien välisten kirjanpitotapahtumien eliminoinnit.

Valtion kokonaistase 30.6.2020 (1 000 euroa)1)

  Talousarviotalous Rahastot Liikelaitoskonsernit Eliminoinnit 30.6.2020 30.6.2019
             
VASTAAVAA            
KANSALLISOMAISUUS        
Maa- ja vesialueet 39 676   1 000 297   1 039 973 1 028 670
Rakennusmaa- ja vesialueet 16 158   38 963   55 121 54 553
Rakennukset 423 557   197 063   620 621 607 375
Muu kansallisomaisuus 55 059       55 059 53 666
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 26 520       26 520 33 830
             
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET            
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET            
Aineettomat oikeudet 32 418 636 47   33 101 29 560
Muut pitkävaikutteiset menot 635 226   42 211   677 437 618 988
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 361 189   1 871   363 060 300 665
             
AINEELLISET HYÖDYKKEET        
Maa- ja vesialueet 8 732 1 182 2 895 832   2 905 746 2 900 729
Rakennusmaa- ja vesialueet 1 125 757   440 251   1 566 008 1 553 898
Rakennukset ja rakennelmat 221 612   2 941 241   3 162 855 3 196 678
Rakenteet 17 837 390   23 931   17 861 321 17 896 536
Koneet ja laitteet ja kalusteet 580 108 10 781 22 799   613 688 612 713
Muut aineelliset hyödykkeet 11 898 18 736 90 368   121 003 115 093
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 228 154   332 151 29 396 1 530 909 1 297 205
             
KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET            
Käyttöomaisuusarvopaperit 17 052 556 506 928 5 240   17 564 725 17 393 518
Liikelaitoskonsernien peruspääomat ja muun oman pääoman ehdoin sijoitetut pääomat1) 6 057 101     6 057 820 -720 -2 489
Euromääräiset sijoitukset 2 339 293 14 372 131     16 711 424 17 135 161
Valuuttamääräiset sijoitukset   4 715 133     4 715 133 4 153 822
Osuudet omistusyhteysyrityksissä2)     217 046   217 046 209 679
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä2)     59 000   59 000 61 000
             
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 47 491 434 19 625 527 7 071 992   68 101 736 67 472 755
             
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS            
VAIHTO-OMAISUUS          
Aineet ja tarvikkeet 451 187       451 187 436 445
Keskeneräinen tuotanto 5 226       5 226 5 015
Valmiit tuotteet/Tavarat 38 739 1 284 064 12 721   1 335 524 1 185 662
Muu vaihto-omaisuus     23 951   23 951 23 775
             
PITKÄAIKAISET SAAMISET            
Pitkäaikaiset saamiset 4 102 387 23 529 41 188 1 282 790 2 884 314 2 843 958
             
LYHYTAIKAISET SAAMISET            
Myyntisaamiset 74 676 1 237 52 134 478 127 568 214 663
Lainasaamiset 5 776 1 768 201     1 773 977 1 662 617
Siirtosaamiset3) 22 342 50 984 12 727 4 510 81 543 82 988
Muut lyhytaikaiset saamiset 152 596 99 202 38 420 674 289 545 269 329
Ennakkomaksut 845 403 27 431     872 833 843 639
             
RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT LYHYTAIKAISET SIJOITUKSET          
Euromääräisten joukkovelkakirjalainojen ostot   382 769     382 769  
Muut euromääräiset sijoitukset 302 593       302 593 486 426
Valuuttamääräisten joukkovelkakirjojen ostot            
             
RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT 16 353 053 4 733 914 278 442 4 445 418 16 919 991 10 021 451
             
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 23 353 977 8 371 331 459 583   25 451 021 18 075 967
             
VASTAAVAA YHTEENSÄ 70 406 382 27 996 858 8 767 898 11 821 087 95 350 051 87 326 816
             
VASTATTAVAA            
OMA PÄÄOMA            
Valtion pääoma 1.1.1998 -30 048 198       -30 048 198 -30 048 198
Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen pääomat   -20 217 254     -20 217 254 -18 653 688
Liikelaitoskonsernien pääomat1)     6 057 820 6 057 820   531
Talousarviosiirrot   -556 810   -556 810    
Edellisten tilikausien pääoman muutos -32 724 373 48 077 799 866 636 -65 900 16 285 962 15 938 021
Tilikauden tuotto-/kulujäämä -5 170 994 559 008 90 453 581 317 -5 102 850 -22 225
             
VÄHEMMISTÖOSUUS            
Vähemmistöosuus2)     4 804   4 804 4 894
             
RAHASTOJEN PÄÄOMAT            
Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat 8 890       8 890 7 237
             
VARAUKSET            
Varaukset     25 154   25 154 27 925
             
VIERAS PÄÄOMA            
PITKÄAIKAINEN            
Otetut euromääräiset lainat 102 592 565   1 536 985 1 272 524 102 857 026 97 181 140
Otetut valuuttamääräiset lainat 578   1 000   1 578 3 567
Pitkäaikaiset siirtovelat 120 446       120 446 126 719
Muut pitkäaikaiset velat 467 178   1 752   468 930 517 670
             
LYHYTAIKAINEN            
Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset 7 438 898       7 438 898 6 650 722
Talousarvion ulkopuol. olevien valtion rahastojen yhdystilit            
Lyhytaikaiset lainat 14 716 013   45 642 10 266 14 751 389 6 598 131
Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 285 862       285 862 482 587
Saadut ennakot 468 334   45 537 29 396 484 475 557 423
Ostovelat 265 161 13 479 27 219 347 305 512 266 095
Siirtovelat 1 444 245 61 437 45 672 1 236 1 550 119 1 517 914
Muut lyhytaikaiset velat 6 096 395 59 200 19 223 45 472 6 129 345 6 170 472
Virhetilit -36       -36 -121
             
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 138 341 057 134 115 1 723 031 5 804 659 134 393 544 120 072 319
             
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 70 406 382 27 996 858 8 767 898 11 821 087 95 350 051 87 326 816

1) Valtio ei laadi välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta, minkä vuoksi kokonaislaskelmissa saattaa ilmetä jaksotuksen eriaikaisuuden aiheuttamia täsmäämättömyyksiä. Valtion talousarviotalouden ja liikelaitoskonsernien kirjaukset koskien liikelaitoskonsernien omaa pääomaa ja muuta omaa pääomaa eivät tästä syystä täsmänneet 30.6.2020 ja 30.6.2019, minkä vuoksi näille tileille jäi saldoa.

2) Osuudet omistusyhteysyrityksissä, Saamiset omistusyhteysyrityksiltä, Vähemmistöosuus: Sisältää liikelaitoskonsernien tiedot

3) Rivit Siirtosaamiset, Muut lyhytaikaiset velat: tietoa 30.6.2019 korjattu.

10.3. Taseen ulkopuoliset valtiontakaukset ja -takuut

Talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten taseiden ulkopuoliset kokonaisvastuut olivat valtion vuoden 2019 tilinpäätöksessä yhteensä 190,1 mrd. euroa. Suurin yksittäinen vastuu oli valtion eläkevastuu, n. 92,7 mrd. euroa.

Voimassa olevat valtiota rasittavat valtiontakaukset ja -takuut olivat 30.6.2020 yhteensä 61,1 mrd. euroa. Kasvua alkuvuodesta oli 0,8 mrd. euroa. Voimassa olevan lainsäädännön ja eduskunnan tekemien takaus- ja takuupäätösten nojalla valtiontakauksiin ja -takuisiin käytettävissä oleva enimmäismäärä oli 30.6.2020 yhteensä 133,9 mrd. euroa (106,5 mrd. euroa 31.12.2019). Kasvua ensimmäisen vuosipuoliskon aikana oli 27,4 mrd. euroa ja se johtui pääosin Finnvera Oyj:n vientitakuiden ja varainhankinnan enimmäismäärien sekä kotimaan rahoitusvaltuuksien korottamisesta: Finnvera Oyj:n myöntävissä olevien vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyjen yhteenlaskettua enimmäismäärää nostettiin 27 mrd. eurosta 38 mrd. euroon ja näihin liittyvän varainhankinnan enimmäismäärää 15 mrd. eurosta 20 mrd. euroon. Lisäksi Finnveran Oyj:n kotimaan rahoitusvaltuuksia nostettiin 4,2 mrd. euron enimmäismäärästä 12 mrd. euroon.

Valtion talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen takauskannasta Valtion asuntorahasto muodostaa pääosan ja sen takauskanta oli 30.6.2020 yhteensä 15,8 mrd. euroa. Suurin osa näistä takauksista kohdistuu korkotuettuihin vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamis- ja perusparannuslainoihin.

Koronavirusepidemian ja siihen liittyvien rajoituksien seurauksena eduskunta on 30.6.2020 mennessä lisäksi antanut valtioneuvostolle 2,9 mrd. euron valtuudet myöntää uusia valtiontakauksia ja -takuita kotimaan yritysrahoituksen saatavuuden ja työttömyysmenojen maksamisen turvaamiseksi sekä EU:n puitteissa perustettavien kriisinhallintavälineiden toiminnan mahdollistamiseksi.

Voimassa olevat valtiontakaukset ja -takuut sekä käytettävissä oleva enimmäismäärä 30.6.2020 (mrd. euroa)

  2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Voimassa 30.6.2020 Käytettävissä enimmäismäärä
                   
Finnvera 14,6 17,5 22,6 22,6 27,7 30,3 32,6 32,7 73,2
Opintolainat 1,6 1,8 2,0 2,3 2,7 3,4 4,0 4,3 5,2
ERVV1) 6,2 6,6 6,2 6,3 7,0 7,0 7,0 6,9 14,0
Suomen Pankki 0,7 0,6 0,5 0,6 0,4 0,5 0,6 0,6 8,1
Valtion rahastot2) 11,2 11,8 12,3 13,2 13,8 14,6 15,5 15,9 18,8
Covid-19-tukitoimet3)               0,2 2,9
Muut4) 0,8 0,9 0,6 1,1 0,6 0,8 0,5 0,6 11,8
Yhteensä 35,0 39,2 44,2 46,1 52,3 56,6 60,2 61,1 133,9

1) Euroopan rahoitusvakausväline

2) Sisältää Valtion asuntorahaston, Maatilatalouden kehittämisrahaston ja Huoltovarmuusrahaston, joiden takauskannasta Valtion asuntorahasto muodostaa pääosan.

3) Sisältää koronavirusepidemian vuoksi myönnetyt valtiontakaukset ja -takuut Euroopan komission varainhankinnalle (SURE-tukiväline), Euroopan investointipankille (EU Covid-19 -takuurahasto), kotimaisille varustamo- ja ilmailualan yrityksille sekä Työllisyysrahastolle.

4) Käytettävissä oleva enimmäismäärä sisältää 10 mrd. euron määräisen vakuutustakuun, jonka tarkoituksena on varmistaa väestön toimeentulon tai talouselämän turvaamisen kannalta välttämättömien vahinkovakuutusten saaminen poikkeusoloissa.

10.4. Liikenneväylien korjausvelka

Liikenneväyliin liittyvän infrastruktuurin hankintamenopohjainen tasearvo oli 20,0 mrd. euroa 31.12.2019. Liikenneväylät muodostivat 42,4 % valtion käyttöomaisuudesta ja muista pitkäaikaisista sijoituksista, jotka olivat yhteensä 47,1 mrd. euroa.

Valtion käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset (mrd. euroa)

  2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
                       
Väylärakenteet ja maapohjat 18,6 18,8 18,9 19,0 19,1 19,6 19,6 19,8 19,9 20,1 20,0
Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 20,4 20,7 21,6 22,7 22,0 22,5 22,7 23,1 23,1 24,7 25,0
Muu käyttöomaisuus 1,7 1,6 1,7 1,7 1,8 1,8 1,8 1,9 1,9 2,0 2,1
Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset yht. 40,6 41,0 42,2 43,3 42,9 43,8 44,1 44,7 44,8 46,8 47,1

Liikenneväyläinvestoinnit, poistot ja tasearvojen muutos vuosina 2000—2019 (milj. euroa)

  Tie Rata Vesi Väylät yhteensä
  Investoinnit Poistot Muutos Investoinnit Poistot Muutos Investoinnit Poistot Muutos Investoinnit Poistot Muutos
                         
2000 291 399 -107 282 203 78 5 15 -10 578 617 -38
2001 224 399 -175 143 211 -68 6 16 -10 372 626 -253
2002 591 488 103 250 224 26 15 14 1 857 726 131
2003 398 508 -110 290 229 61 8 14 -6 696 751 -55
2004 628 555 73 348 137 211 1 14 -12 977 706 271
2005 420 582 -161 303 148 155 6 12 -6 729 742 -13
2006 425 609 -184 255 141 115 11 12 0 692 761 -69
2007 455 633 -178 256 153 103 9 11 -2 721 797 -77
2008 642 484 158 363 162 202 6 12 -6 1 011 658 353
2009 753 507 245 357 179 178 5 12 -7 1 115 699 416
2010 542 515 27 381 239 142 29 10 19 951 764 188
2011 619 536 83 320 243 76 5 10 -5 944 789 155
2012 504 560 -56 372 246 126 0 10 -9 877 816 61
2013 481 562 -81 412 160 252 8 10 -2 901 732 169
2014 729 579 149 427 162 266 8 10 -2 1 164 751 413
2015 559 596 -38 259 174 85 6 11 -5 823 781 43
2016 629 610 20 315 187 127 19 9 9 963 807 156
2017 589 630 -41 302 197 105 17 10 8 908 837 71
2018 802 649 154 314 207 107 23 10 13 1 140 866 274
2019 512 644 -132 197 213 -16 42 11 31 751 868 -116
Yht. 10 794 11 046 -252 6 147 3 815 2 332 231 232 -1 17 172 15 093 2 079

Väyläomaisuuden investoinnit sisältävät sekä uusinvestointeja että korvaus- ja korjausinvestointeja. Koko väyläomaisuuden hankintamenopohjaisen tasearvon kasvusta huolimatta väyliin liittyy korjausvelkaa. Tieväylien poistot ovat olleet tarkastelukaudella noin 252 milj. euroa suuremmat kuin investoinnit ja vesiväylien osalta vastaavasti noin 1 milj. euroa. Taulukon yhteensä rivillä esitettävää väylien investointien ja poistojen erotusta voidaan hankintamenopohjaisessa tarkastelussa pitää 2000-luvulla syntyneenä minimikorjausvelkana. Rataväylien investoinnit ovat 2000-luvulla puolestaan olleet noin 2,33 mrd. euroa suuremmat kuin poistot.

10.5. Valtion investoinnit

Alla olevaan taulukkoon on koottu talousarviotalouden, talousarviotalouden ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoskonsernien investoinnit vuosilta 2013—2019 ja alkuvuodelta 2020. Talousarviotalouden investoinnit on esitetty nettomääräisinä vähentämällä kansallisomaisuuteen, käyttöomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä pitkäaikaisiin saamisiin tehdyistä investoinneista kyseisten omaisuuslajien luovutukset. Keskeneräiset rakenteet on esitetty taulukossa valmiissa rakenteissa. Taulukon ennakkomaksut sisältävät vähäisiä sekalaisia käyttöomaisuushankintoja. Rahastojen osalta investoinnit on laskettu omaisuuslajien tasearvojen muutoksista ja oikaistu tehtyjen poistojen määrällä. Liikelaitoskonsernien tiedot ovat Metsähallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätöksessään ilmoittamia rahamääräisiä investointeja. Tarkasteluajanjaksolla v. 2013—2019 talousarviotalouden kokonaisinvestoinnit olivat keskimäärin 1,1 mrd. euroa ja liikelaitoskonsernien yhteensä keskimäärin 276 milj. euroa vuosittain. Talousarviotalouden reaali-investoinnit ovat puolestaan olleet tarkastelujaksolla vuosittain noin 1,2 mrd. euroa. Talousarviotaloudessa tehdyt investoinnit käyttöomaisuusarvopapereihin ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä rahastotaloudessa tehdyt investoinnit ovat vaihdelleet voimakkaammin. Tämä johtuu arvopapereiden ostoista ja myynneistä sekä pitkäaikaisten saamisten määrän muutoksista.

Talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoskonsernien tekemien investointien määrä vuosina 2013—2019 ja 30.6.2020 (milj. euroa)

TALOUSARVIOTALOUS 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 30.6.2020
                 
KANSALLISOMAISUUS 32,9 34,2 14,4 12,7 11,7 15,4 11,9 6,1
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 58,3 55,9 60,1 73,5 64,2 95,5 97,0 32,1
AINEELLISET HYÖDYKKEET                
Maa- ja vesialueet (sis. Rakennusmaa- ja vesialueet) 23,2 19,6 17,6 16,9 16,7 18,1 15,2 6,8
Rakennukset ja rakennelmat 1,6 3,2 7,0 5,0 5,5 4,4 4,5 0,9
Rakenteet 866,1 860,5 776,0 860,7 841,0 935,5 837,4 288,0
Koneet ja laitteet 79,7 90,1 83,9 83,2 83,6 98,7 99,7 36,4
Kalusteet 3,7 1,7 1,6 2,5 2,5 3,8 2,1 0,9
Muut aineelliset hyödykkeet 0,9 0,2 0,2 0,2 0,0 0,1 0,1 0,1
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet 64,9 103,5 92,2 30,1 25,7 17,8 27,8 42,1
Valmistus omaan käyttöön1) 114,7 89,3 95,2 148,9 178,4 116,1 176,3 38,8
Yhteensä 1 245,9 1 258,1 1 148,0 1 233,5 1 229,4 1 305,2 1 271,9 452,1
                 
KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET                
Käyttöomaisuusarvopaperit -651,5 255,2 59,5 229,0 -148,1 -230,6 68,2 297,1
Sijoitukset liikelaitoksiin 0,0 0,0 -15,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset 1,4 11,0 51,6 -20,3 100,3 55,7 -66,1 159,3
Pitkäaikaiset saamiset 1 536,0 -72,6 60,5 -189,2 -200,7 -2 057,1 184,4 157,3
Yhteensä 885,9 193,6 156,7 19,4 -248,4 -2 232,0 186,5 613,7
                 
Talousarviotalous yhteensä 2 131,8 1 451,7 1 304,7 1 252,9 980,9 -926,8 1 458,4 1 065,7
                 
TALOUSARVION ULKOPUOLISET VALTION RAHASTOT                
                 
Valtion Eläkerahasto 834,8 143,3 368,4 -61,3 243,7 838,3 153,8 48,1
Huoltovarmuusrahasto 42,8 51,7 -151,4 384,4 37,7 -188,7 150,2 6,4
Valtion asuntorahasto -672,2 -505,0 -592,9 -615,8 -577,0 -478,9 -481,1 -
Muut valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot -18,1 3,3 1,8 -2,6 419,1 21,5 111,4 -164,5
Rahastot yhteensä 187,3 -306,8 -374,1 -295,3 123,5 192,3 -65,7 -110,0
                 
LIIKELAITOSKONSERNIT2)                
                 
Metsähallituskonserni 23,3 18,2 18,4 15,7 19,1 27,7 10,7 9,0
Senaatti-kiinteistöt konserni 231,7 238,8 268,4 261,4 238,1 251,9 311,1 150,4
Liikelaitoskonsernit yhteensä 255,1 257,0 286,8 277,1 257,2 279,7 321,8 159,4
                 
Kaikki yhteensä 2 574,2 1 401,9 1 217,4 1 234,7 1 361,6 -454,8 1 714,4 1 115,2

1) Vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna laskelmaa on täydennetty lisäämällä investointeihin myös tieto valmistuksesta omaan käyttöön.

2) Tiedot sisältävät liikelaitoskonsernien raportoimat rahamääräisten investointien määrät

10.6. Valtion suoraan omistamat julkisesti noteeratut osakkeet

Käyttöomaisuuteen ja muihin pitkävaikutteisiin sijoituksiin sisältyvät talousarviotalouden suoraan omistamat julkisesti noteeratut Finnair Oyj:n, Fortum Oyj:n ja Neste Oil Oyj:n osakkeet. Näiden kirjanpitoarvo oli 5,1 mrd. euroa ja markkina-arvo 18,9 mrd. euroa 31.12.2019. Osakkeiden markkina-arvo oli 19,2 mrd. euroa 3.8.2020.

Valtion suoraan omistamien julkisesti noteerattujen osakkeiden arvon kehitys vuosina 2010—2019 ja 3.8.2020 (mrd. euroa)

  2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 3.8.2020
                       
Julkisesti noteerattujen osakkeiden markkina-arvo 12,1 8,6 7,8 9,5 10,9 10,2 11,5 15,2 15,5 18,9 19,2
Julkisesti noteerattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 5,1 5,1 5,4
Markkina-arvon ja kirjanpitoarvon erotus 6,4 2,9 2,1 3,8 5,2 4,5 5,8 9,5 10,4 13,8 13,8

10.7. Negatiivinen oma pääoma

Sekä valtion talousarviotalouden taseen että valtion kokonaistaseen osoittama valtion oma pääoma on negatiivinen. Valtion kokonaistaseen osoittama negatiivinen oma pääoma 30.6.2020 (-39,1 mrd. euroa) on rahastojen ja liikelaitosten positiivisten omien pääomien takia talousarviotalouden negatiivista omaa pääomaa (-67,9 mrd. euroa) olennaisesti pienempi.

Oman pääoman kehitys vuosina 2010—2019 ja 30.6.2020 (mrd. euroa)

  2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 30.6.2020
                       
Talousarviotalouden oma pääoma -24,9 -30,4 -37,1 -44,2 -50,3 -55,1 -59,0 -62,0 -61,2 -62,8 -67,9
Rahastojen oma pääoma1)         26,7 26,5 27,0 27,4 27,5 28,0 27,9
Liikelaitosten oma pääoma1)         6,8 6,7 6,8 6,9 6,9 7,0 7,0
Kokonaistaseen oma pääoma         -22,7 -27,7 -31,5 -33,7 -32,8 -33,9 -39,1

1) Rahastojen ja liikelaitosten oma pääoma on esitetty vain valtion kokonaistaseen laatimisvuosilta.

Valtion talousarviotalouden aloittavassa taseessa 1.1.1998 oma pääoma oli noin 30 mrd. euroa negatiivinen. Tilanne johtui sekä valtion ankarasta velkaantumisesta 1990-luvun alussa että aloittavan taseen laatimisessa tehdyistä ratkaisuista. Osa kansallisomaisuudesta jätettiin taseen ulkopuolelle ja valtion yhtiöomaisuus arvostettiin erittäin varovaisesti.

Vuosina 1998—2008 valtion tuotto- ja kululaskelmat olivat pääsääntöisesti positiivisia. Tämä vahvisti valtion varallisuusasemaa ja vuonna 2008 valtion talousarviotalouden oma pääoma oli enää 8,1 mrd. euroa negatiivinen.

Valtion talousarviotalouden tilinpäätökset ovat olleet tappiollisia vuodesta 2009 lähtien vuotta 2018 lukuun ottamatta. Tämä on heikentänyt valtion varallisuusasemaa ja johtanut valtion negatiivisen oman pääoman kasvuun. Vuodesta 2012 alkaen valtion varallisuusasema on ollut nimellisarvoisesti heikompi kuin vuoden 1998 aloittavassa taseessa. Valtion omaisuus ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin vieras pääoma, mikä tarkoittaa, että lainanotolla on katettu myös juoksevia kuluja.