Talousarvioesitys 2021

Valtio, talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot ja valtion liikelaitoskonsernit eivät laadi virallista välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta. Ajanjakson 1.1.—30.6.2020 kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä ei siten ole suoraan vertailukelpoinen koko vuodelta kertyvien tuottojen ja kulujen erotuksen kanssa. Esimerkiksi eräitä loppuvuodesta maksuun tulevia menoja ei ole jaksotettu kuluiksi alkuvuodelle.

Alkuvuoden 2020 kokonaislaskelmissa on nähtävissä koronaviruspandemian vaikutus Suomen talouteen. Koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi asetetut rajoitustoimet sekä ihmisten muuttunut käyttäytyminen johtivat maalis—toukokuussa yhteiskunnan sulkemiseen merkittävässä määrin. Rajoitusten vuoksi yhteiskunnallinen toiminnallisuus väheni, mikä on nähtävissä kokonaislaskelmissa paitsi toiminnan tuottojen vähenemisenä myös ennen kaikkea verotuottojen ja muiden veroluonteisista maksujen vähenemisenä. Toiminnan tuotot vähenivät noin puolella miljardilla eurolla vuoden 2019 alkupuoliskoon verrattuna, mihin vaikutti myös Rahoitusvakausrahaston alkuvuonna 2019 vastaanottama kertaerä. Verotuotot ja muut veroluonteiset maksut vähenivät noin kahdella miljardilla eurolla, arvonlisävero- sekä tulo- ja varallisuusverotuottojen vähentyessä eniten. Verokertymien laskusta noin 1,2 miljardia euroa selittyy poikkeustilanteen vuoksi luoduilla maksujärjestelyjen huojennuksilla. Rajoitusten seurauksena valtiolta on edellytetty merkittäviä tukitoimia eri yhteiskunnan aloilla, mikä on nähtävissä siirtotalouden kulujen 2,7 miljardin euron kasvuna vuoden 2019 alkupuoliskoon verrattuna. Eniten kasvoivat siirtotalouden kulut paikallishallinnolle, sosiaaliturvarahastoille ja elinkeinoelämälle sekä muut siirtotalouden kulut. Tuottojen merkittävä vähentyminen ja kulujen samanaikainen kasvu johtivat kokonaislaskelmien kulujäämän huomattavaan kasvuun.

Kaikkien kokonaislaskelmien osakokonaisuuksien (valtion talousarviotalous, talousarviotalouden ulkopuoliset valtion rahastot ja liikelaitoskonsernit) tuotto- tai kulujäämä on heikentynyt alkuvuonna 2020. Suurimpana osakokonaisuutena talousarviotalouden vaikutus kokonaislaskelmiin on kuitenkin keskeinen. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä 1.1.—30.6.2020 oli 5 103 milj. euroa (v. 2019: 22,2 milj. euroa) ja se on kasvanut 5 081 milj. euroa. Kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä on kuitenkin kokonaislaskelmassa tehtävien eliminointien takia 581 milj. euroa (706 milj. euroa) suurempi kuin valtion talousarviotalouden, rahastojen ja liikelaitoskonsernien erillisraportoinnista suoraan yhteenlaskettu tuottojäämä.

Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman erien keskeisimmät muutokset verrattaessa alkuvuotta 2020 alkuvuoteen 2019 olivat:

Tyhjä elementti, POISTA

Kokonaistaseen omaisuusrakenne poikkeaa valtion talousarviotalouden taseen omaisuusrakenteesta. Liikelaitoskonsernien omaisuuserät, kuten rakennukset ja maa-alueet, näkyvät talousarviotalouden taseessa sijoituksina liikelaitoskonsernien peruspääomiin, kun taas kokonaistaseessa ne raportoidaan omaisuuserän luonteen mukaisesti.

Alkuvuonna 2020 merkittävästi kasvanut kokonaislaskelman kulujäämä on rahoitettu pääasiassa valtion velanottoa lisäämällä. Valtion kokonaistase on kasvanut 30.6.2019 ja 30.6.2020 välillä 8 023 milj. euroa, mikä näkyy erityisesti vieraan pääoman ja rahoitusvarojen kasvuna. Vieras pääoma kasvoi 14 321 milj. euroa ja rahoitusvarat 6 899 milj. euroa vertailukauteen nähden.

Kokonaistaseessa esitetään sekä erillisinä osakokonaisuuksien taseet, joissa on huomioitu kokonaisuuksien sisäisten kirjanpitotapahtumien vaikutus, sekä näiden yhdistelmä. Laskelmassa esitetään omassa sarakkeessaan kokonaisuuksien välisten kirjanpitotapahtumien eliminoinnit.

Talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten taseiden ulkopuoliset kokonaisvastuut olivat valtion vuoden 2019 tilinpäätöksessä yhteensä 190,1 mrd. euroa. Suurin yksittäinen vastuu oli valtion eläkevastuu, n. 92,7 mrd. euroa.

Voimassa olevat valtiota rasittavat valtiontakaukset ja -takuut olivat 30.6.2020 yhteensä 61,1 mrd. euroa. Kasvua alkuvuodesta oli 0,8 mrd. euroa. Voimassa olevan lainsäädännön ja eduskunnan tekemien takaus- ja takuupäätösten nojalla valtiontakauksiin ja -takuisiin käytettävissä oleva enimmäismäärä oli 30.6.2020 yhteensä 133,9 mrd. euroa (106,5 mrd. euroa 31.12.2019). Kasvua ensimmäisen vuosipuoliskon aikana oli 27,4 mrd. euroa ja se johtui pääosin Finnvera Oyj:n vientitakuiden ja varainhankinnan enimmäismäärien sekä kotimaan rahoitusvaltuuksien korottamisesta: Finnvera Oyj:n myöntävissä olevien vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyjen yhteenlaskettua enimmäismäärää nostettiin 27 mrd. eurosta 38 mrd. euroon ja näihin liittyvän varainhankinnan enimmäismäärää 15 mrd. eurosta 20 mrd. euroon. Lisäksi Finnveran Oyj:n kotimaan rahoitusvaltuuksia nostettiin 4,2 mrd. euron enimmäismäärästä 12 mrd. euroon.

Valtion talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen takauskannasta Valtion asuntorahasto muodostaa pääosan ja sen takauskanta oli 30.6.2020 yhteensä 15,8 mrd. euroa. Suurin osa näistä takauksista kohdistuu korkotuettuihin vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamis- ja perusparannuslainoihin.

Koronavirusepidemian ja siihen liittyvien rajoituksien seurauksena eduskunta on 30.6.2020 mennessä lisäksi antanut valtioneuvostolle 2,9 mrd. euron valtuudet myöntää uusia valtiontakauksia ja -takuita kotimaan yritysrahoituksen saatavuuden ja työttömyysmenojen maksamisen turvaamiseksi sekä EU:n puitteissa perustettavien kriisinhallintavälineiden toiminnan mahdollistamiseksi.

Liikenneväyliin liittyvän infrastruktuurin hankintamenopohjainen tasearvo oli 20,0 mrd. euroa 31.12.2019. Liikenneväylät muodostivat 42,4 % valtion käyttöomaisuudesta ja muista pitkäaikaisista sijoituksista, jotka olivat yhteensä 47,1 mrd. euroa.

Väyläomaisuuden investoinnit sisältävät sekä uusinvestointeja että korvaus- ja korjausinvestointeja. Koko väyläomaisuuden hankintamenopohjaisen tasearvon kasvusta huolimatta väyliin liittyy korjausvelkaa. Tieväylien poistot ovat olleet tarkastelukaudella noin 252 milj. euroa suuremmat kuin investoinnit ja vesiväylien osalta vastaavasti noin 1 milj. euroa. Taulukon yhteensä rivillä esitettävää väylien investointien ja poistojen erotusta voidaan hankintamenopohjaisessa tarkastelussa pitää 2000-luvulla syntyneenä minimikorjausvelkana. Rataväylien investoinnit ovat 2000-luvulla puolestaan olleet noin 2,33 mrd. euroa suuremmat kuin poistot.

Alla olevaan taulukkoon on koottu talousarviotalouden, talousarviotalouden ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoskonsernien investoinnit vuosilta 2013—2019 ja alkuvuodelta 2020. Talousarviotalouden investoinnit on esitetty nettomääräisinä vähentämällä kansallisomaisuuteen, käyttöomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä pitkäaikaisiin saamisiin tehdyistä investoinneista kyseisten omaisuuslajien luovutukset. Keskeneräiset rakenteet on esitetty taulukossa valmiissa rakenteissa. Taulukon ennakkomaksut sisältävät vähäisiä sekalaisia käyttöomaisuushankintoja. Rahastojen osalta investoinnit on laskettu omaisuuslajien tasearvojen muutoksista ja oikaistu tehtyjen poistojen määrällä. Liikelaitoskonsernien tiedot ovat Metsähallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätöksessään ilmoittamia rahamääräisiä investointeja. Tarkasteluajanjaksolla v. 2013—2019 talousarviotalouden kokonaisinvestoinnit olivat keskimäärin 1,1 mrd. euroa ja liikelaitoskonsernien yhteensä keskimäärin 276 milj. euroa vuosittain. Talousarviotalouden reaali-investoinnit ovat puolestaan olleet tarkastelujaksolla vuosittain noin 1,2 mrd. euroa. Talousarviotaloudessa tehdyt investoinnit käyttöomaisuusarvopapereihin ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä rahastotaloudessa tehdyt investoinnit ovat vaihdelleet voimakkaammin. Tämä johtuu arvopapereiden ostoista ja myynneistä sekä pitkäaikaisten saamisten määrän muutoksista.

Käyttöomaisuuteen ja muihin pitkävaikutteisiin sijoituksiin sisältyvät talousarviotalouden suoraan omistamat julkisesti noteeratut Finnair Oyj:n, Fortum Oyj:n ja Neste Oil Oyj:n osakkeet. Näiden kirjanpitoarvo oli 5,1 mrd. euroa ja markkina-arvo 18,9 mrd. euroa 31.12.2019. Osakkeiden markkina-arvo oli 19,2 mrd. euroa 3.8.2020.

Sekä valtion talousarviotalouden taseen että valtion kokonaistaseen osoittama valtion oma pääoma on negatiivinen. Valtion kokonaistaseen osoittama negatiivinen oma pääoma 30.6.2020 (-39,1 mrd. euroa) on rahastojen ja liikelaitosten positiivisten omien pääomien takia talousarviotalouden negatiivista omaa pääomaa (-67,9 mrd. euroa) olennaisesti pienempi.

Valtion talousarviotalouden aloittavassa taseessa 1.1.1998 oma pääoma oli noin 30 mrd. euroa negatiivinen. Tilanne johtui sekä valtion ankarasta velkaantumisesta 1990-luvun alussa että aloittavan taseen laatimisessa tehdyistä ratkaisuista. Osa kansallisomaisuudesta jätettiin taseen ulkopuolelle ja valtion yhtiöomaisuus arvostettiin erittäin varovaisesti.

Vuosina 1998—2008 valtion tuotto- ja kululaskelmat olivat pääsääntöisesti positiivisia. Tämä vahvisti valtion varallisuusasemaa ja vuonna 2008 valtion talousarviotalouden oma pääoma oli enää 8,1 mrd. euroa negatiivinen.

Valtion talousarviotalouden tilinpäätökset ovat olleet tappiollisia vuodesta 2009 lähtien vuotta 2018 lukuun ottamatta. Tämä on heikentänyt valtion varallisuusasemaa ja johtanut valtion negatiivisen oman pääoman kasvuun. Vuodesta 2012 alkaen valtion varallisuusasema on ollut nimellisarvoisesti heikompi kuin vuoden 1998 aloittavassa taseessa. Valtion omaisuus ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin vieras pääoma, mikä tarkoittaa, että lainanotolla on katettu myös juoksevia kuluja.