Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisaatio, ilmastonmuutos, tieteen, teknologian ja talouden kehitys, työn murros, väestörakenteen muutokset sekä eriarvoistumiskehitys muuttavat nopeasti yhteiskuntaa ja vaikuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteisiin ja toimintaan. Hallinnonalan toiminnalla voidaan kuitenkin myös merkittävästi vaikuttaa muutosten suuntaan ja luoda edellytykset myönteiselle kehitykselle. Talouden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen, väestörakenteen ja palvelujen edellytysten alueellinen eriytyminen ja julkisen talouden tasapainotavoite asettavat hallinnonalan toiminnalle reunaehdot.

Kotimaiset ja kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt, nuorten osaamistaso on laskenut ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Eriarvoisuus, oppimiserot ja syrjäytyminen uhkaavat suomalaisen koulutuksen menestystarinaa. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä. Epävarmuutta lisää myös arvojen ja asenteiden jyrkkeneminen. Vihapuhe ja erilaiset vaihtoehtoiset totuudet haastavat demokratiaa ja luottamusta.

Vuonna 2020 alkanut pandemia voi vahvistaa edellä kuvattuja kehityssuuntia ja tuo uusia haasteita koko julkiselle hallinnolle ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Työttömyys on vaarassa lisääntyä ja talouden kasvu hiipuu. Kansalaisten hyvinvointiin kohdistuu uhkia ja vaarana on eriarvoisuuden kasvu. Kasvatuksen ja koulutuksen poikkeusjärjestelyt vaikuttavat lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin. Väestön liikunta- ja kulttuuriharrastusten vaikeutuminen vaikuttaa koko väestöön. Pandemian kaikki vaikutukset ole vielä edes näköpiirissä. Toisaalta kriisi luo mahdollisuuden ja myös välttämättömyyden tarkastella uudella tavalla hallinnonalan toimien ja käytäntöjen toimivuutta ja vaikuttavuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tärkeä tehtävä on vahvistaa yhteiskunnan sivistysperustaa ja rakentaa edellytykset osallisuuden vahvistumiselle yhteiskunnassa. Tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä ja olennaisia myös kansakunnan henkisen kriisinkestävyyden kannalta. Niillä luodaan edellytykset hyvinvoinnille, talouden uudistumiskyvylle, työllisyyden edistämiselle sekä kriisejä kohdattaessa nopealle toipumiselle.

Hallituskaudella keskeisenä tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa osaamiseroja ja lisätä koulutuksellista tasa-arvoa. Koulutuksella vahvistetaan myös yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Suomesta tulee luoda kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Luovien alojen työpaikkoja lisätään ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta parannetaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi on turvattava, syrjäytymistä on vähennettävä ja osallisuutta vahvistettava. Liikunnallista aktiivisuutta tulee lisätä. Näillä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteilla ja toimilla on keskeinen merkitys myös henkisen hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden edistämisessä.

Koulutusta, jatkuvaa oppimista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöä vahvistamalla sekä luovia aloja ja aineettomia sisältöjä ja niiden tuottamaa lisäarvoa edistävillä toimilla turvataan talouden uudistumiskyky, kestävän kasvun mahdollisuudet ja osaavan työvoiman saatavuus pitkällä aikavälillä. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ja hallinnonalarajat ylittävää politiikka. Kestävään kehitykseen ja globaaliin vastuuseen sitoutuminen on välttämätöntä. Yhdenvertaisuuden tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta.

Suomella on kaikki edellytykset säilyttää ja vahvistaa sivistysperustaansa. Osaamista, luovuutta, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys kasvaa, ja niillä vahvistetaan yhteiskuntaa nykyisten ja tulevien haasteiden varalle.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Varhaiskasvatus, koulutus, tiede, taide ja kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö uudistavat yhteiskuntaa ja vahvistavat sen sivistysperustaa
  • — Yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus, luottamus, avoimuus ja vakaus lisääntyvät
  • — Koko väestön koulutus- ja osaamistaso nousee edistäen talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia
  • — Tieteen taso ja vaikuttavuus paranevat ja tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan edellytykset vahvistuvat
  • — Taidetta ja kulttuuria tehdään, tuotetaan ja hyödynnetään monipuolisesti sekä huolehditaan monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä
  • — Aktiivinen kansalaisuus ja elämäntapa vahvistuvat.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtavirtaistamiseen ja tasa-arvoon liittyviä tavoitteita edistetään hallitusohjelman mukaisissa toimialan kehittämishankkeissa kuten mm. oppivelvollisuuden pidentämisessä, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvohankkeissa, ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön resurssien laajentamisessa, jatkuvan oppimisen laajentamisessa, korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyössä sekä tiedepolitiikan tutkimushankkeiden painotuksissa. Lisäksi kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan ja nuorisotyön toimialalla mm. taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, taiteilija-apurahan tason korottaminen, koululaisten harrastustoiminnan laajentaminen, liikuntapoliittisen selonteon toimeenpano ja nuorten työpajatoiminnan laajentaminen edistävät osaltaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen tavoitteita.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja hallituksen tasa-arvopolitiikan toteutumista edistetään vakiinnuttamalla hallinto- ja toimintatavat, joilla edistetään sukupuolinäkökulman huomioimista asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään osaksi säädösvalmisteluprosesseja, hallinnonalan tulosohjausta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Valtionavustusten haku- ja myöntöprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hallinnonalan toimintojen sukupuolivaikutuksia seurataan tilastoinnin ja tutkimusten avulla.

Sukupuolten välinen jakauma suoritetuissa tutkinnoissa

  2018 2019
  Miehet Naiset Miehet Naiset
         
Ammattikoulu 34 746 42 771    
Ylioppilas-, IB-, EB- tai DIA-tutkinto 12 808 18 065 12 404 17 201
Ammattikorkeakoulututkinnot        
Ammattikorkeakoulututkinto (AMK) 9 534 14 970 9 750 14 565
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) 942 2 175 969 2 361
Yliopistotutkinnot        
Alempi korkeakoulututkinto (kandi) 5 538 7 923 5 454 7 965
Ylempi korkeakoulututkinto (maisteri) 6 165 8 997 6 765 9 363
Tohtorintutkinto 861 921 840 879

Vuosina 2018 ja 2019 naiset suorittivat miehiä enemmän tutkintoja. Suurin ero suoritetuissa tutkinnoissa oli ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrissä, joista miehet suorittivat vuonna 2018 30 % ja vuonna 2019 29 %. Ylioppilastutkinnoista, ammattikorkeakoulututkinnoista (AMK), sekä kandi- ja maisteritutkinnoista naiset suorittivat tarkasteluvuosina lähes 60 %. Tohtorintutkintoja miehet puolestaan suorittivat lähes yhtä paljon kuin naiset.

Kestävä kehitys

Sivistyksen ja osaamisen vahvistaminen ovat edellytyksiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää koulutus-, tutkimus-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikan keinoin kestävän kehityksen edistämistä. Se tarkoittaa mm. sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaista toteutumista, korkealaatuista varhaiskasvatusta, osaamisen ja koulutustason nostoa, jatkuvaa oppimista, tiedon saatavuutta, kulttuurisia oikeuksia sekä hyvinvointia ja osallisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimilla edistetään kulttuurista muutosta, joka on edellytyksenä muutokselle kohti kokonaisvaltaista kestävää kehitystä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjauksilla (huhtikuu 2020) ohjataan hallinnonalan toimintaa kestävälle pohjalle mm. ottamalla huomioon hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialojen ohjauksessa kestävän kehityksen ja Agenda 2030 -tavoitteet sekä seuraamalla ja arvioimalla näiden tavoitteiden toteumista.

Opetussuunnitelmissa painotetaan kestävän kehityksen arvopohjaa. Koulutuspoliittisen selonteon valmistelussa huomioidaan kestävän kehityksen vaikutukset koulutuspolitiikkaan.

Korkeakoulut sisällyttävät kestävän kehityksen opintoja omiin koulutusohjelmiinsa sekä kehittävät toimintojen hiilijalanjäljen seurantaa ja pyrkivät aktiivisilla toimenpiteillä korkeakoulukampusten ja toimintojen hiilineutraalisuuteen vuoteen 2030 mennessä. Suomen Akatemia edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista rahoittamissaan hankkeissa osana vastuullisen tutkimuksen toimintatapoja.

Ministeriö edistää kulttuuri- ja liikuntapalvelujen ja -tapahtumien vastuullista tuottamista ja kuluttamista sekä paikallista kulttuuria tukevaa, kestävää kulttuurimatkailua. Laadittavan kulttuuriperintästrategian toimilla edistetään kulttuuriperinnön suojelemista, vaalimista ja kestävää käyttöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää liikuntapaikkojen rakentamisessa energiatehokkuuden, kiertotalouden ja muiden kestävyyden periaatteiden käyttöönottoa. Kestävä kehitys sisältyy nuorisolain arvolähtökohtiin ja siten sen edistäminen on yhtenä nuorisotyön valtionrahoituksen perusteena.

Kirkollisasiat

Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom. Toimintamuoto 2019
TP
2020
TA
2021
TAE
2020/2021
muutos
           
29.01.30 Lasten ja nuorten harrastustoiminta - - 14 500 14 500
29.10.30 Esi- ja perusopetus ja varhaiskasvatus1) 692 375 705 285 469 239 -236 046
29.10.31 Vapaa sivistystyö 155 076 165 216 161 093 -4 123
29.20.30 Ammatillinen koulutus 825 459 917 598 884 657 32 941
29.20.35 Lukiokoulutus - - 194 689 194 689
29.80.30 Kirjastot 4 560 5 012 3 826 -1 186
29.80.31 ja 52 Teatterit, orkesterit ja museot 104 835 125 506 129 218 3 712
29.80.34 Taiteen perusopetus - - 88 583 88 583
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 17 883 17 803 18 797 994
29.90.52 Kuntien liikuntatoimi 19 545 19 560 19 586 26
29.91.52 Kuntien nuorisotyö 7 975 7 904 7 821 -83
Yhteensä   1 827 708 1 963 884 1 992 009 28 125
           
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta      
Kunnat ja kuntayhtymät   946 753 1 017 292 1 021 901 4 609
— Kunnat   -96 569 -103 764 -85 840 17 924
— Kuntayhtymät   1 043 322 1 121 056 1 107 740 -13 315
Yksityiset   880 955 946 592 970 108 23 516

1) Vuodesta 2021 lukien valtionosuudet ja -avustukset lukiokoulutukseen rahoitetaan momentilta 29.20.35 ja taiteen perusopetukseen momentilta 29.80.34.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2021 on 57,13 % lisättynä 15,39 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (oppivelvollisuusuudistus). Esityksen mukaan oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen ja toisen asteen tutkinnon suorittamisesta tulisi maksutonta.

Rahapelitoiminnan tuotto

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta on 392,2 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 22,5 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 414,7 milj. euroa. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti.

Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

  2014
TP
2015
TP
2016
TP
2017
TP
2018
TP
2019
TP
2020
TA
2021
TAE
                 
Tiede 308,6 258,3 424,9 432,7 453,1 463,0 493,4 543,7
— voittovarat 102,4 102,2 103,2 104,4 106,2 107,3 105,5 76,3
— budj.varat2) 205,4 156,1 321,7 328,3 346,9 355,7 387,9 467,5
                 
Taide 458,3 470,3 458,6 460,8 460,3 452,6 485,0 576,0
— voittovarat 237,0 236,9 233,3 233,4 238,8 247,0 257,6 190,3
— budj.varat 221,3 233,4 225,4 227,4 221,4 205,5 227,5 385,7
                 
Liikunta 187,4 188,5 154,9 178,6 171,8 159,3 166,0 155,8
— voittovarat 147,3 148,0 147,1 166,2 163,3 154,0 150,7 108,9
— budj.varat 40,1 40,5 7,8 12,3 8,5 5,3 15,3 46,9
                 
Nuoriso 74,3 74,4 73,1 76,8 75,0 78,0 79,7 76,3
— voittovarat 52,8 53,0 52,7 52,6 53,3 55,0 54,3 39,2
— budj.varat 21,5 21,4 20,4 24,2 21,7 23,1 25,4 37,1
Voittovarat yhteensä 539,5 540,1 536,3 556,7 561,6 563,3 568,0 414,7

1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 347,1 361,3
29.40.54 Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)    
  — tutkimushankevaltuus 55,6 55,6
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,0 1,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2019—2021

    v. 2019
tilinpäätös
1000 €
v. 2020
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2021
esitys
1000 €
 
Muutos 2020—2021
    1000 € %
 
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 247 553 274 954 270 296 -4 658 -2
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 755 17 847 16 795 -1 052 -6
02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 64 833 67 744 64 860 -2 884 -4
03. Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 314 5 434 5 013 -421 -8
21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 2 661 2 661 3 161 500 19
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 31 974 32 000 34 000 2 000 6
30. Lasten ja nuorten harrastustoiminta (siirtomääräraha 2 v) 14 500 14 500 0
50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 1 426 1 737 1 547 -190 -11
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) 3 613 3 679 3 680 1 0
52. Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha) 114 000 115 596 116 984 1 388 1
53. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 3 010 26 010 7 510 -18 500 -71
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 1 967 2 246 2 246 0
10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö 914 426 1 032 592 828 916 -203 676 -20
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 43 085 34 933 42 256 7 323 21
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 15 487 118 415 149 065 30 650 26
30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 692 375 705 285 469 239 -236 046 -33
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 155 076 165 216 161 093 -4 123 -2
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 8 403 8 743 7 263 -1 480 -17
20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus 860 510 938 391 1 101 779 163 388 17
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 072 8 087 8 427 340 4
21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 26 979 12 706 14 006 1 300 10
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) 825 459 917 598 884 657 -32 941 -4
35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 194 689 194 689 0
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 3 097 570 3 281 179 3 359 545 78 366 2
01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 542 10 802 11 972 1 170 11
02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 357 19 566 19 933 367 2
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 108 1 082 4 431 3 349 310
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 665 1 629 1 679 50 3
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 32 523 31 119 24 919 -6 200 -20
(22.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 8 500 0
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 767 113 1 874 209 1 893 903 19 694 1
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) 251 783 280 104 353 744 73 640 26
53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha) 107 304 105 486 76 261 -29 225 -28
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) 41 694 54 631 55 631 1 000 2
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 834 944 882 472 896 993 14 521 2
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 19 037 20 079 20 079 0
70. Opintotuki 564 803 617 865 643 411 25 546 4
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 635 639 647 8 1
52. Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) 68 269 84 200 99 200 15 000 18
55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 422 666 447 800 458 600 10 800 2
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) 30 097 31 626 36 164 4 538 14
59. Koulumatkatuki (arviomääräraha) 43 136 53 600 48 800 -4 800 -9
80. Taide ja kulttuuri 452 573 485 036 575 997 90 961 19
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 115 4 106 4 248 142 3
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 224 2 095 2 103 8 0
04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 999 21 754 22 314 560 3
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 199 5 211 5 510 299 6
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 750 6 885 7 307 422 6
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) 18 147 19 485 19 619 134 1
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) 15 804 14 924 16 886 1 962 13
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) 4 560 5 012 3 826 -1 186 -24
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 46 735 67 840 129 217 61 377 90
34. Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 88 583 88 583 0
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) 44 252 252 0
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 26 648 26 648 26 648 0
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 4 370 4 890 11 784 6 894 141
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) 14 581 16 294 17 460 1 166 7
52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha) 247 043 257 570 190 275 -67 295 -26
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) 26 619 25 442 23 337 -2 105 -8
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 950 1 950 1 950 0
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 739 729 739 10 1
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) 6 046 3 899 3 899 0
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 0 50 40 -10 -20
90. Liikuntatoimi 159 302 165 991 155 820 -10 171 -6
(30.) Avustukset Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmiin sekä liikuntapaikkarakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) 3 800 8 000 -8 000 -100
50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) 154 028 150 694 108 944 -41 750 -28
52. Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille sekä rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin ja eräisiin avustuksiin (kiinteä määräraha) 1 474 1 997 40 676 38 679 1937
56. Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 300 6 200 900 17
91. Nuorisotyö 78 041 79 663 76 303 -3 360 -4
50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) 54 968 54 250 39 220 -15 030 -28
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) 21 323 23 513 27 612 4 099 17
52. Valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen ja eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) 1 750 1 900 9 471 7 571 398
Yhteensä 6 374 778 6 875 671 7 012 067 136 396 2
  Henkilöstön kokonaismäärä 2 575 2 561 2 546