Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
              69. Maksut Euroopan unionille
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

92. EU ja kansainväliset järjestötPDF-versio

Valtuus

Valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa.

Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka.

Selvitysosa:Vuosi 2021 on seuraavan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäinen varainhoitovuosi. Eurooppa-neuvosto on heinäkuussa 2020 saavuttanut yhteisymmärryksen neuvoston kannasta, mutta rahoituskehyksen hyväksymiseksi vaaditaan myös Euroopan parlamentin hyväksyminen. Lisäksi rahoituskehyksen toimeenpano vaatii vielä mm. omien varojen päätöksen hyväksymisen ja ratifioinnin kansallisissa parlamenteissa. Vuoden 2021 talousarvion rahoitukseen Yhdistyneen kuningaskunta ei osallistu muuten kuin niiden sitoumusten ja vastuiden osalta, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on tehnyt ollessaan vielä unionin jäsen. Yhdistyneen kansakunnan rahoituksen päättymisen myötä päättyy myös Yhdistyneelle kuningaskunnalle annettava pysyvä maksukorjaus siihen liittyvine lisäalennuksineen Saksalle, Itävallalle, Alankomaille ja Ruotsille. Myös arvonlisäveropohjaan perustuvat alennukset ja kertakorvausalennukset päättyvät vuoden 2020 lopussa. Niitä korvaavat uudet alennukset sekä mahdollinen uusi oma vara, kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuva kansallinen maksuosuus, tulevat voimaan vasta takautuvasti omien varojen päätöksen hyväksymisen jälkeen. Ratifiointikierros pyritään toteuttamaan nopealla aikataululla elpymisvälineen toimeenpanon takia.

03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 397 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Rahoitusvakausvirasto on luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevan EU-direktiivin johdosta Suomeen vuonna 2015 perustettu viranomainen. Virastolle on säädetty direktiivissä ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevassa asetuksessa tarkemmin määritellyt kriisinratkaisun ennakointiin liittyvät viranomaistehtävät ja valtuudet ongelmalaitosten toiminnan hallittuun uudelleenjärjestelyyn ja mahdolliseen alasajoon. Rahoitusvakausviraston toimivaltaan kuuluu myös talletussuojajärjestelmän ylläpito, mukaan lukien talletussuojarahaston hallinnointi. Viraston myötä on perustettu uusi talletussuojarahasto, johon se kerää talletussuojamaksuja. Viranomaisen toiminnasta aiheutuvat kulut katetaan täysin toimialalta kerättävin veronluonteisin hallintomaksuin.

Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 11.19.11.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet 17,6 19 19
Koulutustasoindeksi (asteikko 1—8) 7,0 6,9 6,9
Sairauspoissaolot, pv/htv 8,4 8,0 8,0
Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1—5) 4,0 4,0 4,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Henkilötyövuosien lisäyksestä ja investointihankkeiden tarkentuneista kustannusarvioista johtuva muutos -196
Investoinnit ja palveluiden hankinta -31
JTS-miljardin tuottavuussäästö -9
Yhteensä -236

2021 talousarvio 3 397 000
2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 3 633 000
2019 tilinpäätös 3 953 000

20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Euroopan unioni maksaa neuvoston ja sen työryhmien kokouksiin osallistumisesta aiheutuvien matkamenojen korvauksen ennakkoon jäsenmaille. Jäsenvaltio saa vuotuisen kokonaismäärärahan, joka on kullekin jäsenvaltiolle vahvistettu prosentuaalinen osuus EU:n talousarvion yleiset kokouskulut -alamomentin määrärahasta. Siltä osin kuin matkustamisesta aiheutuu menoja, joita EU ei hyväksy korvattavaksi, ne maksetaan toimintamenomäärärahoista. Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä neuvoston pääsihteerille tilitys jäsenvaltiolle osoitetun määrärahan käytöstä.

Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.28.93.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarkentunut arvio 200
Yhteensä 200

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 2 500 000
2020 IV lisätalousarvio 700 000
2020 talousarvio 2 300 000
2019 tilinpäätös 2 600 000

40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 12 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan.

Selvitysosa:Suomen katsotaan hyötyvän Pohjoismaiden Investointipankin sijainnista Helsingissä. Määrärahan mitoitus perustuu toteutumien perusteella laadittuun arvioon pankin henkilökunnan palkoista pidätettyjen verojen kokonaismäärästä. Määrärahan tarkoituksena on vahvistaa pankin asemaa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi lisäetujen antamiseksi pankin henkilökunnalle. Järjestelystä sovittiin aikanaan 10.11.1997 Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden valtiovarainministereiden kokouksessa. Koska Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön ja Pohjoismaiden kehitysrahaston työntekijät ovat muodollisesti Pohjoismaiden investointipankin palkkaamia, sisältyy isäntämaakorvaukseen myös edellä mainittujen instituutioiden työntekijöiden maksamat palkkaverot.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvio toteutumien perusteella 350
Yhteensä 350

2021 talousarvio 12 950 000
2020 talousarvio 12 600 000
2019 tilinpäätös 12 311 596

60. Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 9 174 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää varojen siirtoon rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaiseen rahastoon siirrettäväksi edelleen vakausmaksuna EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) 8 luvun 2 §:n 9 momentin mukaan Rahoitusvakausvirasto ottaa huomioon vakausmaksuja määritettäessä väliaikaisesta pankkiverosta annetun lain (1210/2014) nojalla sen voimassaoloaikana kerätyn rahoitusvakausrahastoon siirretyn pankkiveron siten, että maksuvelvollisten vakausmaksua pienennetään vuodesta 2015. Pankkivero luetaan verovelvollisten laitosten hyväksi vuodesta 2015 lukien vakausmaksua määritettäessä samassa suhteessa kuin ne ovat suorittaneet pankkiveroa niin kauan kuin varat riittävät.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 9 174 000

67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Vuosina 1982—1986 annettuja sitoumuksia oli 31.12.2019 lunastamatta noin 1,0 milj. euroa.


2021 talousarvio 170 000
2020 talousarvio 170 000
2019 tilinpäätös

68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 509 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta aiheutuvien vuoden 2021 Suomen maksuosuuksien, suuruudeltaan 15 756 000 Yhdysvaltain dollaria, vasta-arvoltaan n. 14 509 000 euroa, maksamiseen

2) arvonsäilytysvelvoitteesta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Suomen maksuerä Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamiseksi jakautuu yleiseen peruspääoman korotukseen, suuruudeltaan 6 882 000 Yhdysvaltain dollaria sekä suunnattuun pääoman korotukseen, suuruudeltaan 2 074 000 Yhdysvaltain dollaria, yhteensä 8 956 000 Yhdysvaltain dollaria. Kansainvälisen rahoitusyhtiön osalta korotus on 6 800 000 Yhdysvaltain dollaria.

Momentin eurovasta-arvo on laskettu 20.4.2020 mukaisella Yhdysvaltain dollarin valuuttakurssilla EUR/USD=1,0860. Määrärahaa voidaan käyttää myös arvonsäilytysvelvoitteesta mahdollisesti aiheutuviin maksuihin, koska Kansainväliselle jälleenrakennus- ja kehityspankille suoritettuihin maksuihin sisältyy arvonsäilytysvelvoite suhteessa Yhdysvaltain dollariin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvio toteutumien perusteella 309
Yhteensä 309

2021 talousarvio 14 509 000
2020 IV lisätalousarvio 100 000
2020 talousarvio 14 200 000

69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 417 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:EU:n talousarvion rahoittamiseen annettavista varoista ja jäsenvaltioiden maksuosuuksista säädetään EU:n omia varoja koskevissa neuvoston päätöksessä (2014/335/EU).

EU:n omat varat sisältävät:

1) sekalaisia tuloja ja perinteisiä omia varoja eli tulleja ja sokerin tuotantomaksuja

2) jäsenvaltioiden suoritettavat arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvat maksut (ALV-maksu ja BKTL-maksu).

Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eivät kantopalkkioita lukuun ottamatta sisälly Suomen valtion talousarvioon.

ALV-maksun ja BKTL -maksun tarkemmat laskentaperusteet sisältyvät seuraaviin asetuksiin:

1) N:o 1150/2000: neuvoston asetus (EY) EU:n omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta

2) N:o 1553/1989: neuvoston asetus (EY) arvonlisäverosta kertyvien omien varojen kannon lopullisesta menettelystä

3) N:o 549/2013: neuvoston ja parlamentin asetus (EU) Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa.

Vuosi 2021 on EU:n seuraavan rahoituskehyskauden 2021—2027 ensimmäinen vuosi. Määrärahataso perustuu komission esitykseen Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton tasosta vuodelle 2021.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut 319 000 000
Bruttokansantuloon perustuvat maksut 2 098 000 000
Yhteensä 2 417 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvion tarkennus 330 000
Yhteensä 330 000

2021 talousarvio 2 417 000 000
2020 talousarvio 2 087 000 000
2019 tilinpäätös 2 069 000 000

(87.) Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2020 talousarvio 11 050 000
2019 tilinpäätös 10 897 622