Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2021

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoimintaPDF-versio

Selvitysosa:Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimi voi myös tuottaa terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste- ja ensihoitopalveluja. Pelastustoimi parantaa yhteiskunnan turvallisuutta onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, pelastustoiminnan ja siviilivalmiuden avulla. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen ja pelastustoimi osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön.

  • — Pelastustoimen ohjauksen seurauksena pelastuslaitokset vahvistavat onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja onnettomuuksien sekä vahinkojen määrä vähenee.
  • — Uudelleen organisoitu pelastustoimi lisää suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta.
  • — Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen varmistaa laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden valtakunnallisesti yhdenmukaisina.
  • — Varautumisen ja väestönsuojelun järjestelyt vastaavat riskiarvioissa tunnistettuihin riskeihin.
  • — Sisäministeriön ja Hätäkeskuslaitoksen välinen vuorovaikutus tukee Hätäkeskuslaitoksen tavoitteiden saavuttamista.

Pelastusopistolle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Pelastusopiston koulutus ja TKI-toiminta on laadukasta ja vastaa tarvetta
  • — Pelastustoimen koulutusjärjestelmä vastaa turvallisuusympäristön haasteisiin.

Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät alueen pelastustoimet. Valtion talousarviosta rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen johtaminen ja ohjaus sekä Pelastusopiston toiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on osa pelastustoimen strategiaa. Sisäministeriön asettama työryhmä tuottaa tietoa ja kehittämistoimia pelastustoimen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja valmistelee pelastustoimen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden toimintaohjelman vuoden 2021 loppuun mennessä.

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen. Hätäkeskuslaitoksen tuottamat palvelut ovat ensimmäinen lenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuspalvelujen vaikutus kohdistuu suoraan väestöön sekä osaltaan pelastustoimen, poliisitoimen että sosiaali- ja terveystoimen palvelutasoon.

Hätäkeskuslaitokselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Hätäkeskukset vastaavat nopeasti ja välittävät avuntarpeeseen tarkoituksenmukaisen avun viivytyksettä
  • — Kansalaiset kokevat, että Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja palvelut ovat luotettavia ja lisäävät turvallisuuden tunnetta
  • — Hätäkeskustoiminta on varmistettu kaikissa oloissa ja tilannekuva on yhteiskäytössä
  • — Hätäkeskuspalvelut tuotetaan yhdenvertaisesti koko maassa.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 529 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle

6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta ja johtamista kehitetään osana sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen uudistusta tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimi ja pelastustoimen järjestelmä. Pelastustoimi valmistautuu pelastustoimen järjestelmän muuttamiseen maakunnalliseksi järjestelmäksi.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Henkilöstömenot 42 42 42
Toimitilamenot 22 22 22
ICT-menot 10 10 10
Muut menot 26 26 26
Yhteensä 100 100 100
Pelastustoimi ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista.

Pelastustoimi selvittää pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän ja suorituskyvyn nykytilaa sekä kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden muuttuneisiin ja/tai muuttuviin tarpeisiin.

Tavoite 2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika (m:ss), enintään 7:48 7:48 7:45
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä, vähintään1) - 97 -

1) Lähde: TNS Gallup-tutkimus 2020. Toteutetaan joka kolmas vuosi.

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy. Pelastustoimi vahvistaa onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja kehittää onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää arviointia. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia ehkäistään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy 2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään 15 670 15 600 15 000
Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) 97 80 100
Henkilö- ja omaisuusvahingot (milj. euroa) 123 100 120

1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.

Siviilivalmius ja alueellinen varautuminen

Siviilivalmiuden ja alueellisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopiston tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan ja päivitetään ammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.

Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimistoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin Pelastusopiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.

Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa tutkittua tietoa, esimerkiksi analyysejä ja tilastokatsauksia, pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden kehittämisen tueksi.

Koulutus- ja tutkimustoiminta 2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastusopiston tutkintokoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään 74 496 77 760 83 250
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään 189 180 208
— josta hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään 34 40 48
       
AMK-tutkintojen määrä, kpl 35 30 30
Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm 143 263 150
Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm 104 81) 240
Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään 3 349 1 400 3 300
Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään - 220 100
Panokset      
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet 116 128 128
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 11 462 12 830 12 900
Toiminnan tehokkuus      
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet 939 816 909
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja 1 426 1 257 1 400
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 24 937 28 074 24 885
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään 139 156 138
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) 3,3 3,08 3,08
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 6,68 8,35 5,0
Henkiset voimavarat      
Pelastusopiston henkilöstön määrä 128 135 135
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,45 3,47 3,49
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 4,5 6,5 6,5

1) Koronaepidemian vaikutuksesta harjoituksia ei voida pitää suunnitellusti.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 18 794 19 947 20 479
Bruttotulot 3 067 3 040 2 950
Nettomenot 15 727 16 907 17 529
— Koulutuksen varsinaiset toimintamenot 13 382 15 063 15 711
— Muut pelastustoimen toimintamenot 1 329 1 094 1 068
— Kansainvälinen pelastustoiminta 551 750 750
— Pelastustoimen uudistus/ICT 438 - -
— Pelastustoimen lähialueyhteistyö 27 - -
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 701    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 300    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 1 793 1 675 1 675
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 523 475 475
— osuus yhteiskustannuksista 1 059 925 925
Kustannukset yhteensä 1 582 1 400 1 400
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 211 275 275
Kustannusvastaavuus, % 113 120 120

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden EUE-asiantuntija (siirto momentille 24.01.01) -26
JTS-miljardin tuottavuussäästö -28
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 465
Palkkausten tarkistukset 211
Yhteensä 622

2021 talousarvio 17 529 000
2020 IV lisätalousarvio -88 000
2020 I lisätalousarvio 600 000
2020 talousarvio 16 907 000
2019 tilinpäätös 16 326 000

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 59 548 000 euroa.

Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos varautuu hätäkeskusjärjestelmän jatkokehittämiseen vuosina 2021—2024.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Henkilöstömenot 56 56 56
Toimitilamenot 7 7 7
ICT-menot 34 34 34
Muut menot 3 3 3
Yhteensä 100 100 100
Tuloksellisuustavoite 2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti      
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) 94 90 90
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin      
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään 4,48 4,48 4,5
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus      
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus, käyttöaste (%) 100 100 100
Hätäkeskuslaitos 2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Tuotokset      
Hätäilmoitusten määrä, kpl, josta 2 951 580 2 950 000 2 950 000
— vastatut hätäpuhelut, kpl 2 927 700 2 900 000 2 900 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl 1 426 380 1 500 000 1 500 000
Panokset      
Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa 64 632 60 434 62 548
Henkilötyövuodet 580 600 635
Toiminnan tehokkuus      
Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö 6 630 6 700 6 700
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään 11,0 11,0 11,0
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään 18,0 18,0 18,0
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) 3,64 3,64 3,7
       
Henkiset voimavarat      
Henkilöstön määrä 587 635 635
Päivystyshenkilöstön määrä (päivystäjät ja vuoromestarit) 445 495 495
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,26 3,26 3,5
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 16,7 15,0 15,0

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 Yhteensä
vuodesta 2021
lähtien
     
Hätäkeskusjärjestelmän hankinta, lisävaltuus    
Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset 546 546
Menot yhteensä 546 546

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 64 632 60 434 62 548
Bruttotulot 2 586 2 600 3 000
Nettomenot 62 046 57 834 59 548
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 11 440    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 995    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 2 502 2 600 3 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 369 1 378 1 500
— osuus yhteiskustannuksista 1 504 1 222 1 500
Kustannukset yhteensä 2 873 2 600 3 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -371 - -
Kustannusvastaavuus, % 87 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmän Erica ylläpitomenot -200
Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaaminen (HO 2019) 500
UM:n kansalaispalvelun avustavat tehtävät (siirto momentilta 24.01.01) 322
JTS-miljardin tuottavuussäästö -135
Palkkausten tarkistukset 1 227
Yhteensä 1 714

2021 talousarvio 59 548 000
2020 IV lisätalousarvio 1 503 000
2020 II lisätalousarvio 125 000
2020 talousarvio 57 834 000
2019 tilinpäätös 54 601 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 966 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin 266 000
Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen 1 100 000
Metsäpalojen tähystystoiminta 600 000
Yhteensä 1 966 000

2021 talousarvio 1 966 000
2020 V lisätalousarvio 1 800 000
2020 talousarvio 1 966 000
2019 tilinpäätös 1 758 328