Talousarvioesitys 2021
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
Selvitysosa:Ympäristöhallinto rakentaa kestävää elinympäristöä ja tukee vihreää kasvua sekä puhtaita ratkaisuja. Tavoitteena on parempi ympäristö tuleville sukupolville. Ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuotetaan tietoa, arvioidaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja kehitetään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään sekä lupa- ja viranomaismenettelyjä tehostetaan.
Ympäristöhallinnon henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio.
Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.
Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:
- — Toteutetaan vuoden 2021 loppuun ulottuvia vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmia ja vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Jatketaan vuoteen 2027 ulottuvien vesienhoitosuunnitelmien tarkistamistyötä ja osallistutaan merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman päivittämiseen
- — Lisätään tietoa pohjavesiin kohdistuvista riskeistä ja toteutetaan pohjavesialueiden määritystä ja luokittelua
- — Edistetään valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian tavoitteiden toteutumista ja kunnostamisosaamista
- — Ympäristöllisissä luvissa toimitaan käsittelyä tehostavasti, valvontaa tehdään riskiperusteisesti, lupa- ja valvontamenettelyjä sähköistetään sekä toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistä jatketaan
- — Alueidenkäytön ja rakentamisen edistämisessä otetaan huomioon elinympäristön turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys sekä kulttuuriympäristön arvot ja viherrakenne
- — Toteutetaan kulttuuriympäristöstrategiaa ja edistetään kulttuuriympäristön hyvää hoitoa
- — Edistetään valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen toimeenpanoa ja tavoitteiden huomioonottamista kuntien kaavoituksessa
- — Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla, edistämällä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO) sekä toteuttamalla Helmi-elinympäristöohjelmaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa soiden suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, lintuvesien ja perinnebiotooppien kunnostamiseksi sekä metsä-, vesi- ja rantaluonnon hoitamiseksi
- — Yhdenmukaistetaan ja tehostetaan toimintatapoja Natura 2000 -verkoston suojelun toimeenpanossa ja alueita heikentävien toimien ennalta ehkäisemisessä; viimeistellään Natura-alueiden tilan arvioinnit.
- — Toteutetaan uuden ilmastolain tavoitteita ja pannaan toimeen uudistettua keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa
- — Edistetään irtautumista fossiilisesta energiasta ja tuetaan vähähiilisiä ratkaisuja alueellisesti ja kunnissa verkostoitumalla ja hyödyntämällä eri rahoituslähteitä
- — Tehostetaan jätealan lainsäädännön toimeenpanoa ja varaudutaan EU:n jätesäädöspaketin toimeenpanon ja kertakäyttömuoveja koskevan direktiivin myötä tuleviin muutoksiin
- — Edistetään kiertotaloutta ja kestäviä julkisia hankintoja
- — Edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä
- — Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille
- — Toteutetaan ympäristöhallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelmaa.
- — Kaupunkiseutujen vaikutuksiltaan merkittävien yleis- ja asemakaavojen laatimista tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi
- — Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelun edellytyksiä ja kehitetään yhteistyössä kuntien kanssa maaseuturakentamisen käytäntöjä alueiden erilaisuus huomioon ottaen
- — Edistetään maankäytön suunnittelun ja rakentamisen digitalisaatiota.
Tunnuslukuja
Indikaattori | 2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
METSO-alueiden suojelu, ha | 4 294 | 4 696 | 4 500 | 4 500 |
Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl | 2 504 | 2 332 | 2 400 | 2 400 |
Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden tutkimukset, kpl | 51 | 50 | 50 | 50 |
Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl | 3 | 4 | 10 | 10 |
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva taajamarakenne kaupunkiseuduilla (vähintään 20 as/ha alueella asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä), % | 64,2 | - | 64,2 | 64,2 |
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 35 240 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:
1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät
2) eräitä muovituotteita koskevat markkinointikiellot ja merkintävaatimukset
3) erityistä huolta aiheuttavia aineita sisältäviä esineitä koskevan tietojen toimitusvelvollisuuden valvonta sekä siihen liittyvä neuvonta ja tiedotus ja Euroopan kemikaaliviraston kanssa tehtävä viranomaisyhteistyö
4) elohopeaa koskevan Euroopan unionin asetuksen (EU) 2017/852 edellyttämä lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevien kieltojen ja rajoitusten valvonta
5) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan unionin asetusten (EY) N:o 1005/2009 ja (EU) N:o 517/2014 edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen, rekisteröiminen ja valvonta
6) rakennustuotteet
7) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin Ympäristömerkintä Suomi Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille ympäristöministeriön strategian tavoitteita tukevaan tutkimustoimintaan sekä sidosryhmille ympäristöministeriön strategian tavoitteita tukevaan viestintään ja matka-avustuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaan liittyviin kuluihin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen, hankekohtaisten Life-avustusten ja Life-hankkeiden valmisteluavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa toiminnalleen vuodelle 2021 seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita.
Vaikuttavuustavoite | Toiminnallinen tulostavoite |
---|---|
1. Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto | — Edistetään vesien- ja merenhoidon yhtenäistä toimeenpanoa, vahvistetaan toimien toteuttamista vesiensuojelun tehostamisohjelmalla ja uudistetaan vesiin liittyvää tiedonhallintaa. Edistetään meriympäristön hyvän tilan saavuttamista merialuesuunnittelun keinoin |
— Kehitetään metsien suojelua, toteutetaan Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteita ja valmistellaan valtioneuvostolle vahvistettavaksi esitys Helmi-toimintaohjelmaksi 2021—2030 | |
— Valmistellaan hallituksen esitys luonnonsuojelulain uudistamiseksi ja kehitetään ekologista kompensaatiota | |
— Käynnistetään uusi kansallinen biodiversiteettistrategia ja toimintaohjelma 2021—2030 | |
— Edistetään eri sektoreiden lainsäädännön ympäristömenettelyjen sujuvaa käsittelyä, sähköistetään lupa- ja valvontamenettelyjä ja kehitetään toissijaisia ympäristövastuujärjestelmiä | |
— Toimeenpannaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa 2030 sekä edistetään terveydelle haitallisten pienhiukkaspäästöjen ja mustahiilen vähentämistä | |
— Vahvistetaan kulttuuriympäristöjen ja -maisemien merkitystä laaja-alaisesti koko yhteiskunnassa | |
— Valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin | |
— Valmistellaan kokonaisvaltaista rakennetun ympäristön digitaalista tiedon hallintaa, joka säästää toimijoiden resursseja, lisää tuottavuutta ja luo kehitysmahdollisuuksia toimialalle | |
2. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta | — Annetaan hallituksen esitys ilmastolain muuttamisesta sekä uudistetaan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ja ilmasto- ja energiastrategia vastaamaan hiilineutraalius vuonna 2035 -tavoitetta. Vauhditetaan kuntien ja alueiden ilmastotyötä |
— Varmistetaan ympäristö- ja ilmastonäkökohtien huomioon ottaminen maatalous-, metsä- ja energiasektorilla sekä muussa biotaloudessa | |
— Toimeenpannaan ravinteiden kierrätysohjelmaa ja osallistutaan Itämeren alueen ravinteiden kierrätysstrategian laatimiseen |
|
— Toimeenpannaan tarkistettua valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja muovitiekarttaa sekä kehitetään lainsäädäntöä | |
— Toimeenpannaan valtakunnallista kiertotalouden edistämisohjelmaa | |
— Edistetään kestäviä julkisia hankintoja sekä vapaaehtoisten ns. green deal -sopimusten käyttöönottoa | |
— Edistetään rakennuskannan energiatehokkuutta, rakentamisen laatua, rakennusten kosteusturvallisuutta ja hyvää sisäilmastoa | |
— Edistetään uusiutuvan energian hyödyntämistä, puurakentamista ja rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä | |
— Valmistellaan toimia rakentamisen ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi | |
3. Kestävä kaupunkikehitys | — Parannetaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen toimivuutta sekä ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä kumppanuuslähtöisesti |
— Edistetään asuntomarkkinoiden toimivuutta ja monimuotoisten asuinalueiden kehittymistä | |
— Vahvistetaan ihmisten hyvinvointia turvaamalla ja kehittämällä asumisolojen ja lähiympäristön laatua | |
— Vahvistetaan luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia edistämällä luonnon virkistyskäyttöä ja kestävää luontomatkailua sekä parantamalla viherympäristöjen laatua | |
— Edistetään kaupungin ja maaseudun kestävää vuorovaikutusta aluerakenteen eriytymisen haittojen torjumiseksi vahvistamalla kestävää monipaikkaisuutta |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 29 597 | 35 972 | 36 040 |
Bruttotulot | 761 | 800 | 800 |
Nettomenot | 28 836 | 35 172 | 35 240 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 15 276 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 12 568 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eduskunnan lisäys: retkeily- ja virkistysstrategia | -200 |
Ikääntyneiden asumisen toimintaohjelma (siirto momentille 35.20.55) | -350 |
Jätetietojärjestelmän ylläpitorahoitus (HO 2019) | 100 |
Sähköisen markkinapaikan ylläpito | -15 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -131 |
Palkkausten tarkistukset | 664 |
Yhteensä | 68 |
2021 talousarvio | 35 240 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 465 000 |
2020 talousarvio | 35 172 000 |
2019 tilinpäätös | 26 128 000 |
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 975 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, Suomen Akatemian rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen sekä virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi siirtomenojen maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta.
Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää uutta tietoa ja uusia ratkaisumalleja kestävän kehityksen edistämiseksi valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Ratkaisujen pohjaksi SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia. SYKE huolehtii myös useista EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä. Vuodesta 2021 alkaen jätetietojen raportointivelvoitteet lisääntyvät uudistuneen EU-lainsäädännön toimeenpanon myötä.
SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. SYKE:n toimintamenoista näihin tehtäviin kohdennetaan n. 1 500 000 euroa. SYKE:n toimintamenomäärärahaa arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin n. 20 henkilötyövuoden ja erillisrahoitusta n. 16 henkilötyövuoden kustannusten kattamiseen. Muutokset tarkennetaan yhteisen suunnittelun kautta.
SYKE keskittyy kansallisesti Agenda 2030:n toimeenpanossa erityisesti Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitteen edistämiseen.
Vaikuttavuustavoitteet ovat:
1) Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto
Luonnon monimuotoisuus vahvistuu ja elinympäristöt parantavat ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Itämeren sekä vesistöjen ja pohjavesien tila paranee. Vesivarojen käytössä ennakoidaan luonnonolosuhteiden muutokset. Kansainvälinen vesiyhteistyö kasvaa. Ympäristöriskit ennakoidaan ja tunnistetaan.
2) Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta
Kansalliset ja kansainväliset toimet tukevat hiilineutraaliuden saavuttamista sekä ilmastonmuutoksen sopeutumista. Kierto- ja biotalous vahvistuvat kestävällä tavalla edistäen vesi- ja muiden luonnonvarojen käytön kestävyyttä, vähentämällä jätteiden määrää, uudistaen samalla liiketoimintaa ja parantaen kilpailukykyä.
3) Kestävä kaupunkikehitys
Kaupunkiseuduilla ja alueilla tehtävät toimet tukevat ilmastonmuutoksen hillintää, luonnonvarojen käytön kestävyyttä sekä vahvistavat luonnon kirjoa. Asuinympäristöjen sosiaalinen ja ekologinen kestävyys vahvistuu. Kaupunkiseutujen ja maaseutualueiden kehittyminen tukevat toisiaan.
4) Ympäristötiedon käyttämisen vahvistaminen ja tuottaminen
Ympäristöä koskeva tieto on käyttäjien kannalta merkityksellistä, avointa, luotettavaa ja helposti saavutettavaa. Tiedon tuotanto on ennakoivaa. Uudenlaisia teknologioita hyödyntävät toimintamallit tukevat julkishallinnon uudistuksia ja kestävien liiketoimintamallien vahvistusta myös kansainvälisesti.
5) Paikallisten ja alueellisten kestävien ratkaisujen tuottaminen kokeilujen ja verkostojen avulla
Alueelliset ja paikalliset verkostot tuottavat käytännön ratkaisumalleja vahvistaen yhteiskunnan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostoja tuotetaan vuorovaikutteisesti kestävyyttä edistävien murrosten nopeuttamiseksi.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat tulostavoitteet:
- — SYKE varmistaa tieteellisen toimintansa laadun sekä ylläpitää ammatillisten ja tieteellisten julkaisujen määrän suhteessa työpanokseen vähintään nykyisellä tasolla
- — SYKE vahvistaa sähköisten tiedonvälityskanavien käyttöä ympäristöä koskevan tiedon jakamisessa
- — SYKE huolehtii sekä julkisoikeudellisen että liiketaloudellisen toimintansa kustannusvastaavuudesta
- — SYKE huolehtii palvelukyvystään erityisesti tulosohjaavien ministeriöiden sekä aluehallinnon kannalta tarkasteltuna
- — SYKE huolehtii toimintaansa koskevan viestinnän laadusta.
SYKE keskittyy toiminnassaan:
- — ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, erityisesti näihin liittyviin ohjausjärjestelmiin ja -keinoihin sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan
- — vesistöjen, pohjavesien ja Itämeren suojelun, hoidon ja kestävän käytön edistämiseen sekä Itämereen ja vesiin kohdistuvien paineiden vaikutuksiin ja tilan seurantaan sekä Itämereen ja vesistöihin liittyvien ohjausjärjestelmien ja -keinojen kehittämiseen
- — kiertotalouden ja biotalouden kestävyyden arviointiin ja edistämiseen ja materiaalien ja energian käytön tehokkuuden lisäämiseen
- — luonnonvarojen käytön kestävyyden ja vaikutusten arvioinnin edistämiseen sekä uudentyyppisten riskien tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen
- — luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja turvaamiseen, luonnon kestävän käytön ja ekosysteemien toimintaan perustuvien palveluiden ylläpidon edistämiseen ja ratkaisuihin sekä luonnonvarapalveluihin perustuvan liiketoiminnan edistämiseen
- — kestävää kaupungistumista, maankäyttöä, rakennettua ympäristöä ja liikennejärjestelmiä koskevan tiedon tuottamiseen ja jakamiseen sekä käyttötarpeiden yhteensovittamista tukevien ohjauskeinojen arviointiin ja kehittämiseen
- — edellä olevilla painopistealueilla SYKE edistää niihin vaikuttavien järjestelmien kestävyysmurrosta systeemisten analyysien ja yhteiskehittämisen avulla.
SYKE:n tuloarvio vuodelle 2021 on 31,7 milj. euroa. Tuotoista 3,5 milj. euroa kertyy maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloista, joista vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan noin kolmannes.
Yhteistoiminnan kustannusten korvauksia kertynee 8,3 milj. euroa ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja 19,9 milj. euroa. EU:n osuus yhteistoiminnan kustannusten korvauksista ja yhteisrahoitteisesta rahoituksesta on yhteensä n. 7,2 milj. euroa, josta 4 milj. euroa on yhteisrahoitteista.
SYKE parantaa tuottavuutta kehittämällä verkostoyhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti, uudistamalla toimintaprosessejaan ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja. Tuottavuutta nostetaan myös tukitoiminnoissa mm. hankintatoimen prosesseja kehittämällä.
Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään kansallisten tutkimusinfrastruktuurilinjausten mukaisesti ja osallistutaan Euroopan rannikkoekosysteemien tutkimusinfrastruktuurin (JERICO) kehittämiseen, jota esitetään eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuureiden strategiafoorumin tiekartalle (ESFRI). Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä. Uudet toimintamallit parantavat tuottavuutta myös aluehallinnon vastuulla olevissa tehtävissä.
Tuottavuutta parannetaan myös monipuolistamalla valtion tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa tehtävää tutkimusyhteistyötä sekä kehittämällä yhdessä seurantamenetelmiä ja hyödyntämällä seurannassa uusia yhteistyömalleja sekä lisäämällä edelleen toimitila-, laboratorio- ja tutkimusinfrastruktuuriyhteistyötä.
SYKE:n kokonaishenkilötyövuosien arvioidaan olevan noin 565 vuonna 2021. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä vastaa 311 henkilötyövuotta. Henkilöstön määrä riippuu ensisijaisesti ulkopuolisen rahoituksen kehittymisestä. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden sekä käytettävissä olevan rahoituksen mukaisesti.
Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuodet vuosina 2019—2021
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
564 | 565 | 565 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 55 838 | 55 374 | 55 675 |
Bruttotulot | 35 602 | 32 000 | 31 700 |
Nettomenot | 20 236 | 23 374 | 23 975 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 8 094 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 10 882 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 13 975 | 11 800 | 12 100 |
— EU:lta saatava rahoitus | 4 154 | 5 000 | 4 000 |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 4 371 | 3 000 | 3 800 |
Tuotot yhteensä | 22 500 | 19 800 | 19 900 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 31 066 | 27 500 | 27 639 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -8 566 | -7 700 | -7 739 |
Omarahoitusosuus, % | 28 | 28 | 28 |
Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -117 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 125 |
Palkkausten tarkistukset | 593 |
Yhteensä | 601 |
2021 talousarvio | 23 975 000 |
2020 IV lisätalousarvio | — |
2020 talousarvio | 23 374 000 |
2019 tilinpäätös | 23 024 000 |
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 9 435 000 euroa.
Selvitysosa:
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2021 talousarvio | 9 435 000 |
2020 talousarvio | 9 435 000 |
2019 tilinpäätös | 6 930 925 |
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 130 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille
2) avustuksiin valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille
3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin
4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen
5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään yleisavustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille niiden perustoimintaan. Määrärahalla tuetaan myös saariston ympäristönhoitoa sekä saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa. Lisäksi määrärahalla tuetaan kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviä valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäviä hankkeita. Harkinnassa huomioidaan avustuksen tarpeellisuus toiminnan laatuun ja laajuuteen sekä yhteisön talouteen ja muihin tukiin nähden.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eduskunnan lisäys: järjestöjen avustukset | -100 |
Yhteensä | -100 |
2021 talousarvio | 2 130 000 |
2020 talousarvio | 2 230 000 |
2019 tilinpäätös | 1 930 000 |