Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala vastaa toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävällä tavalla kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseksi sekä mahdollistaa uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön.

Toimintaympäristö

Maapallon lämpeneminen on ylittämässä turvallisena pidetyn 1,5 asteen rajan vuosisadan puoleen väliin mennessä. Päästövähennyksiin tähtääviä toimia on tehtävä huomattavasti nopeammin kuin tähän mennessä on tehty tai suunniteltu tehtäväksi. Liikennealalla ilmastonmuutoksen hillintä vaatii suuria vähennyksiä hiilidioksidipäästöissä ja energian kulutuksessa. Kaupungistuminen ja väestörakenteen kehitys vaikuttavat liikenteen ja viestinnän tulevaisuuteen asettamalla haasteita muun muassa palvelurakenteelle. Väestön keskittyminen kaupunkikeskuksiin edellyttää kaupunkikehittämiseltä ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä liikenteen ja viestinnän ratkaisuja.

Teknologiamurroksella on suuria vaikutuksia yhteiskuntaan ja liikennejärjestelmään. Väylien kunto ja viestintäverkkojen kapasiteetti korostuvat digitaalisten palvelujen ja automaation kehityksen myötä. Verkot ovat investointi, joka tuottaa hyvinvointia ja kilpailukykyä. Verkkojen ohella tieto ja tiedon saatavuus ovat palveluiden perusta. Liikenteen automaatio, esineiden internet ja muut kehittyvät ilmiöt ja palvelut vaativat nopeampia ja tehokkaampia tiedonsiirtoyhteyksiä. Liikenne- ja viestintätoimialan palveluistuminen jatkuu ja maailman liikennepalvelumarkkinoiden arvioidaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina, etenkin uusien palveluiden ja liiketoimintamallien ansiosta.

Tiedon käytettävyyden ja jakamisen parantuminen mahdollistaa uudella tavalla tietovarantojen ja tiedon hyödyntämisen palvelu- ja liikkumisratkaisuissa. Samalla myös käyttäjien ymmärrys omien tietojensa hallinnasta tulee välttämättömäksi. Tietoverkkojen toimintavarmuuden ja turvallisen tiedonkäsittelyn tarve sekä käyttäjien luottamuksen vahvistaminen korostuvat yhteiskunnan prosessien automatisoituessa ja teknistyessä ja henkilöistä kerätyn datan määrän kasvaessa. Liikenne- ja viestintäverkkojen toimintahäiriöt (muun muassa kyberhyökkäykset, puutteet tietoturvassa tai sähkönjakelussa) voivat aiheuttaa koko maan laajuista haittaa. Liikenne- ja viestintäverkkojen palautumiskyvyn merkitys korostuu.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Suomi on edelläkävijä kohti hiiletöntä liikennettä ja viestintää

Mittarit:

  • — Liikenteen päästöjen vähenemä
  • — Liikenteen energiankulutus
  • — Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuus
  • — Kestävien kulkutapojen suoritteet ja markkinaosuus
  • — Verkot ja palvelut helpottavat arkea ja edistävät elinkeinonharjoittamista

Mittarit:

  • — Liikenne- ja viestintäverkkojen kattavuus ja peitto
  • — Palveluiden hintakehitys
  • — Uudet toimintamallit ja innovaatiot vauhdittavat hyvinvointia ja kilpailukykyä

Mittarit:

  • — Digibarometrin kokonaisindeksin kehitys
  • — Tietointensiivisten toimialojen liiketoiminnan kehitys
  • — Henkilöliikennepalvelujen kehitys.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaan suunnitelmaa toiminnallisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta (LVM:n julkaisu 12/2018). Tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkisia palveluita, joiden käyttämisessä eri väestöryhmien kuten naisten, miesten, lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet otetaan huomioon. Eniten joukkoliikennematkoja tekevät 6—17-vuotiaat lapset ja nuoret sekä 18—34-vuotiaat naiset. Joukkoliikenteen matkasuorite on taas korkein 55—64-vuotiailla naisilla. Kaikkein pisimpiä joukkoliikennematkoja tekivät 55—64-vuotiaat miehet, mutta heidän matkamääränsä jäävät kuitenkin selvästi alle naisten. Kaikkein vähiten joukkoliikennettä käyttävät juuri eläkeiän ylittäneet miehet. Toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan korostetusti myös hallinnonalan säädös- ja määräystenvalmistelussa sekä hankinnoissa. Lisäksi pyritään saamaan sukupuolieroteltua tietoa liikenteen ja viestinnän alalta päätöksenteon pohjaksi.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman toimeenpanossa liikenne- ja viestintäministeriön rooli on edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää liikennejärjestelmää sekä toimivaa ja kattavaa digitaalista infrastruktuuria. Ilmastonmuutoksen hidastamisessa liikenteen, etenkin tieliikenteen päästöjen vähentäminen on keskeisessä roolissa ja sen keinoja ovat muun muassa kestävien liikkumismuotojen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden lisääminen, kuluttajien ja yhteisöjen vähäpäästöisten ajoneuvovalintojen tukeminen ja digitaalisuutta hyödyntävien liikennepalvelujen edistäminen. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen edellyttävät myös tutkimusta ja ymmärryksen lisäämistä toimialan ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Muun muassa hiilidioksidipäästöjen todentaminen ja erilaisten ratkaisujen vaikutusten simulointi päätöksenteon tueksi on keskeistä. Toimintaohjelman tavoitteita toteutetaan lisäksi edistämällä liikenteen ja viestinnän digitaalisten palvelujen esteettömyyttä vuosille 2017—2021 laaditun toimenpideohjelman mukaisesti.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
31.10.30 Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus - 7,5
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 83,0 205,45
31.20.50 Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — avustusten myöntämisvaltuus - 5,0
31.20.54 Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — avustusten myöntämisvaltuus 17,5 9,3
31.20.55 Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 289,53

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2019—2021

    v. 2019
tilinpäätös
1000 €
v. 2020
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2021
esitys
1000 €
 
Muutos 2020—2021
    1000 € %
 
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 722 704 635 761 680 301 44 540 7
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 724 16 487 14 602 -1 885 -11
02. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 79 224 77 569 80 543 2 974 4
03. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 48 005 48 534 54 385 5 851 12
04. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 43 368 45 384 47 528 2 144 5
(21.) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 0
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 434 383 432 087 483 243 51 156 12
(88.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) 103 000 15 700 -15 700 -100
10. Liikenne- ja viestintäverkot 1 669 814 2 097 967 2 021 872 -76 095 -4
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v) 1 105 741 1 422 470 1 363 904 -58 566 -4
30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v) 30 480 138 700 67 658 -71 042 -51
31. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 4 500 37 800 17 400 -20 400 -54
(50.) Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) 17 000 0
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 16 388 34 997 34 997 0
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 369 085 351 200 422 113 70 913 20
(78.) Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 8 620 0
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 118 000 112 800 115 800 3 000 3
20. Liikenteen ja viestinnän palvelut 737 871 771 463 783 387 11 924 2
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) 86 836 92 000 89 000 -3 000 -3
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) 0 0 5 000 5 000 0
51. Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v) 20 141 19 741 18 741 -1 000 -5
54. Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 17 986 19 136 19 136 0
55. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 93 774 108 474 108 224 -250 0
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v) 519 134 532 112 543 286 11 174 2
Yhteensä 3 130 389 3 505 191 3 485 560 -19 631 -1
  Henkilöstön kokonaismäärä 2 160 2 173 2 360