Talousarvioesitys 2021
Selvitysosa:Kestävän kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. TE-toimiston tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä.
Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä. Kielikoulutukseen tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa myönteisen oleskelulupapäätöksen saamisesta. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella.
Alkuvuodesta 2020 laajalle levinneen koronavirusepidemian taloudelliset vaikutukset heijastuvat v. 2021 harjoitettavaan työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan. Elvytystoimien rinnalla on välttämätöntä päättää myös rakenteellisista toimista, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Toteutetaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat julkisen talouden kestävyyttä ja työllisyyttä ottaen huomioon taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.
Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä, laskentaperuste: vuoden aikana käytössä olevat määrärahat)
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
Palkkatuettu työ | |||
— Valtionhallinto | 461 | 500 | 500 |
— Kunnat ja kuntayhtymät | 7 014 | 7 500 | 7 500 |
— Yksityinen sektori | 12 603 | 15 300 | 13 800 |
Starttiraha1) | 4 063 | 3 800 | 5 400 |
Työvoimakoulutuksen hankinta2) | 11 086 | 11 900 | 11 600 |
— Ammatillinen koulutus | 4 981 | 5 100 | 5 300 |
— Kotoutumiskoulutus | 6 105 | 6 800 | 6 300 |
Valmennukset | 2 562 | 2 000 | 2 400 |
Yhteensä | 37 789 | 41 000 | 41 200 |
Työkokeilut | 8 566 | 11 000 | 8 500 |
Yhteensä | 46 355 | 52 000 | 49 700 |
1) Starttirahan volyymi sisältää myös STM:n hallinnonalan työttömyysetuusmäärärahoilla rahoitettavan osuuden.
2) Työvoimakoulutuksen volyymeissa on mukana ainoastaan TEM:n työllisyysmäärärahoista rahoitettava työvoimakoulutus.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2021:
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee | |||
— Työttömyyden keskimääräinen kesto (vkoa) | 49 | 48 | 47 |
Työttömyysjaksot lyhenevät | |||
— Virta yli 3 kk työttömyyteen (%) | 43 | < 40 | < 40 |
Alueiden kehittäminen on valtion, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka perustuu alueiden erilaisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin. Aluekehittämisessä eri toimijoiden tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan kokonaisuutena sekä valtakunnallisesta että alueiden näkökulmasta.
Alueiden kehittämisen tavoitteena on edistää alueiden kestävää kasvua ja kilpailukykyä, asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain lisäksi valtioneuvoston hallituskaudeksi määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet (aluekehittämispäätös) ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tuetaan EU:n ohjelmakausille 2014—2020 ja 2021—2027 laadittujen ohjelmien toteutuksella.
Valtioneuvoston aluekehittämispäätös vuosille 2020—2023 sisältää viisi painopistettä, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, kestävä yhdyskuntakehitys ja toimivat yhteydet, uudistuva elinkeinoelämä ja tki-toiminnan vauhdittaminen, osaaminen ja sivistys aluekehityksen voimavarana, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy. Ministeriöt huomioivat aluekehittämispäätöksen tavoitteet omassa ja hallinnonalansa toimissa.
Maakuntien liitot huomioivat aluekehittämispäätöksen omassa strategia- ja ohjelmatyössään ja toteuttavat päätöstä yhdessä kaupunkien, kuntien sekä muiden aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Aluekehittämisen painotukset ja tavoitteet maakunnissa määritellään maakuntaohjelmassa. Pitkän aikavälin strategisiin linjauksiin perustuva maakuntaohjelma tarkentaa maakunnan aluekehittämiseen liittyviä tavoitteita ja niiden toimeenpanoa lähivuosina. Maakunnan alueella toimivien viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelma ja edistää sen toteuttamista.
Valtakunnan tasolla aluekehittämisen kokonaisuudesta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, joka yhteensovittaa ja linjaa alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta ja vaikuttavuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on seurata valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen toteuttamista, edistää valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä, ennakoida ja seurata aluekehitystä ja käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä uudistuksia.
Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu ELY-keskusten kautta. Kullekin ELY-keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin.
Aluekehittämisen lähtökohtana ovat alueiden ja kaupunkien vahvuudet ja erityispiirteet. Kaupungit ovat kasvun vauhdittajia sekä olennainen osa aluekehittämistä ja niiden vahvuuksia tulee hyödyntää aluekehittämispolitiikan vahvistamiseksi. Monimuotoinen, vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen perustuva kaupunkipolitiikka huomioi haasteiltaan ja kehitysedellytyksiltään eroavat kaupungit. Kaupunkikehittämistä toteutetaan sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Sopimuksellisuus ja kumppanuus ovat alue- ja kaupunkikehittämisen keskeisiä elementtejä.
"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.
Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelma 2021—2027 sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet. Ohjelma toteuttaa EU:n ohjelmakauden 2021—2027 toimintapoliittisia tavoitteita ”Älykkäämpi Eurooppa” ja ”Sosiaalisempi Eurooppa” sekä oikeudenmukaista siirtymää (JTF-rahasto) jolla tuetaan niitä alueita, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.
40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 12 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti:
1) kaupunkien ja alueiden kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön
2) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin
3) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää kulutusmenojen maksamiseen sekä enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen sekä valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti Talent Hub -toiminnan tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen toimeenpanoa. Rahoituksen kohteena ovat alueiden kestävää kasvua ja elinkeinojen uudistamista tukevat toimenpiteet, valtion sopimuksellinen yhteistyö kaupunkien ja alueiden kanssa, kaupunkien ja alueiden väliset temaattiset verkostot, aluetalouksien vahvistaminen, rakennemuutoksien ennakointi ja hallinta sekä alueiden välisen eriarvoistumisen ehkäisy.
Määrärahaa käytetään Talent Hub -toimintamallin sopimusperusteiseen yhteistyöhön. Tavoitteena on mahdollistaa organisaatiorajat ylittävät palvelupolut kansainvälisille osaajille ja yrityksille osaajien houkutteluun, maahantuloon, asettautumiseen, rekrytointiin ja osaamisen hyödyntämiseen liittyen. Talent Hub -yhteistyö kiinnittää kansainvälisiin osaajiin liittyvät palvelut osaksi alueiden innovaatio- ja yrityspalveluekosysteemiä.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Sopimusperusteinen yhteistyö | 5 000 |
Maakuntien omaehtoinen kehittäminen | 5 000 |
Talent Hub -toimintamalli | 2 000 |
Yhteensä | 12 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Sopimusperusteisen yhteistyön rahoitus (HO 2019 kertaluonteinen) | -10 000 |
Talent Hub-toimintamalli (HO 2019) | 1 000 |
Yhteensä | -9 000 |
2021 talousarvio | 12 000 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 29 000 000 |
2020 talousarvio | 21 000 000 |
2019 tilinpäätös | 4 114 000 |
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 93 378 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2021 saa uusia sitoumuksia tehdä enintään 3 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Momentin valtuutta käytetään hallitusohjelman mukaisesti käynnistetyn alueellisen pk-yritysten kasvun kiihdyttämisohjelman mukaisiin yrityksen kehittämisavustuksiin. Ohjelma kohdistuu erityisesti kasvun alkuvaiheessa olevien pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien tukemiseen, tavoitteena vientivetoinen kasvu.
Momentin valtuudella arvioidaan vaikutettavan 80 pk-yrityksen kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien paranemiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2021 | 2022 | 2023 | 2024 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 92 778 | 50 000 | - | - | 142 778 |
Vuoden 2021 sitoumukset | 600 | 1 200 | 900 | 300 | 3 000 |
Menot yhteensä | 93 378 | 51 200 | 900 | 300 | 145 778 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hankkeiden maksatukset (koronaepidemia) | 80 000 |
Pk-yritysten kasvuohjelma (HO 2019) | 1 400 |
Valtuuden maksatusten lasku | -14 400 |
Yritysten investointien ja kehittämisen vauhdittaminen (elvytys) | 10 000 |
Yhteensä | 77 000 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2021 talousarvio | 93 378 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 10 000 000 |
2020 II lisätalousarvio | 75 000 000 |
2020 I lisätalousarvio | 200 000 000 |
2020 talousarvio | 16 378 000 |
2019 tilinpäätös | 4 944 751 |
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.
Kuljetustukea maksetaan noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.
2021 talousarvio | 6 000 000 |
2020 talousarvio | 6 000 000 |
2019 tilinpäätös | 6 000 000 |
46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 121 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta säädetyn lain (138/2017) mukaisten tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tuella kompensoidaan sähköintensiiviselle teollisuudelle päästöoikeuden hinnasta johtuvaa korkeampaa sähkön hintaa. Laissa päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoimisesta säädetään tuen myöntämisen perusteista ja tuen määrän laskemisesta. Maksettavan tuen suuruus riippuu päästöoikeuden hinnasta sekä tuen saajan sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä.
Tuki-intensiteetti on 37,5 %, joka on 50 % Euroopan komission suuntaviivojen mukaisesta sallitusta 75 prosentin enimmäismäärästä. Tukea maksetaan vuosien 2016—2020 tietojen perusteella vuosien 2017—2021 talousarvioista.
Tuen määrä laitokselle määritetään viitejakson 2005—2011 sähkönkulutuksen tai tuotannon keskiarvon perusteella toiminnan merkittävät muutokset huomioiden. Päästöoikeuden hintana käytetään 25 euroa/MWh, joka on vuotta 2020 koskevien johdannaissopimusten keskihinta vuodelta 2019.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Päästöoikeuden hinnan muutos | 43 000 |
Yhteensä | 43 000 |
2021 talousarvio | 121 000 000 |
2020 talousarvio | 78 000 000 |
2019 tilinpäätös | 29 124 219 |
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 296 686 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, tieto- ja neuvontapalvelujen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta. Edellä mainitun estämättä palkkatukea saa maksaa 50 % tuella palkattavasta aiheutuvista palkkauskustannuksista, kun kunta työllistää työttömän työnhakijan 11 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen perusteella
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
6) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 6) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2021 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2021 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Asiantuntija-arvioinnit | 4 000 000 |
Kokeilut ja valmennukset (300 000 otp) | 19 900 000 |
Työvoimakoulutuksen hankinta | |
— Ammatillinen koulutus (1,3 milj. otp) | 55 000 000 |
— Kotoutumiskoulutus (1,6 milj. otp) | 55 026 000 |
Yhteensä | 110 026 000 |
---|---|
Starttiraha (2 900 htv) | 25 000 000 |
Palkkatuettu työ | |
— Valtionhallinto (enintään 500 htv) | 12 950 000 |
— Kunnat ja kuntayhtymät (7 500 htv, tuki 30/40/50 %) | 35 600 000 |
— Yksityinen sektori (30, 40 tai 50 tai 100 %, 13 800 htv) | 54 800 000 |
Yhteensä | 103 350 000 |
Työllisyyspoliittinen avustus | 9 000 000 |
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta | 13 000 000 |
Korvaukset | 900 000 |
Vakuutusturva | 950 000 |
Työnvälityspalvelu | 500 000 |
Ammatinvalinta- ja uraohjaus | 2 000 000 |
Tieto- ja neuvontapalvelut | 410 000 |
Rekrytukikokeilu | 7 650 000 |
Kaikki yhteensä | 296 686 000 |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 41 | < 32 | < 39 |
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 48 | < 45 | < 45 |
— 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 27 | < 27 | < 26 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2021 | 2022 | 2023 | 2024 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 27 250 | 310 | - | - | 27 560 |
Vuoden 2021 sitoumukset | - | 55 000 | 9 500 | 500 | 65 000 |
Menot yhteensä | 27 250 | 55 310 | 9 500 | 500 | 92 560 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisten siirtojen palautukset (29.01.53, 32.01.02, 32.01.03) | 21 446 |
Kotoutumiskoulutus | -4 724 |
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO2019) | 800 |
Palkkatuen lisääminen (HO2019) | 3 000 |
Pitkään perhevapaalla olevien työllistymisen kokonaisuuden toteuttaminen | 2 000 |
Pk-yritysten rekrytukikokeilu | 7 650 |
Työllisyys-SIB tuotonmaksu (siirto momentille 32.30.95) | -2 000 |
Työvoimakoulutuksen määrän nosto (HO2019) | 1 000 |
Uudenmaan TE-toimiston aulapalveluiden järjestäminen (siirto momentille 32.01.03) | -2 100 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -3 400 |
Yhteensä | 23 672 |
2021 talousarvio | 296 686 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 59 900 000 |
2020 talousarvio | 273 014 000 |
2019 tilinpäätös | 256 693 000 |
52. Palkkaturva (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 32 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan työntekijälle.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Palkkaturva | 31 770 000 |
Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot | 80 000 |
Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset | 150 000 |
Yhteensä | 32 000 000 |
Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 31 770 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.
Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.
Palkkaturvan tunnuslukuja
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) | 6 703 | 7 500 | 7 000 |
Palkkaturvaa saaneet työntekijät (lkm) | 6 341 | 8 000 | 6 500 |
Palkkaturvapäätöksen saaneet työnantajat (lkm) | 1 866 | 2 500 | 2 000 |
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) | 175 | 180 | 180 |
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) | 15 | 20 | 20 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2021 talousarvio | 32 000 000 |
2020 talousarvio | 32 000 000 |
2019 tilinpäätös | 29 862 411 |
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 378 638 000 euroa.
Määrärahaa ja myöntämisvaltuutta saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2021—2027 toimintapoliittisia tavoitteita ”Älykkäämpi Eurooppa” ja ”Sosiaalisempi Eurooppa” sekä oikeudenmukaista siirtymää (JTF-rahasto) toteuttavan ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) Suomen vuosien 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen
3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen tuen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen sekä kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin ja hallinnollisten tarkastusten tekemiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen
4) enintään 250 henkilötyövuoden palkkaamiseen kausien 2014—2020 ja 2021—2027 ohjelmien toteuttamiseen
5) EU:n ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen InvestEU-ohjelmaan ja vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahaston ohjelmaan
6) Ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan ja EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
7) hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltujen ennakoiden maksamiseen.
Ohjelmakauden 2021—2027 määrärahaa käytetään sen jälkeen, kun ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset ja niiden perusteella annettava kansallinen lainsäädäntö on voimassa.
Momentin myöntämisvaltuudesta ja määrärahasta 15 149 000 euroa kohdistuu ohjelmakauden 2021—2027 tekniseen tukeen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Vuonna 2021 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 351 789 000 eurolla sen jälkeen, kun ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset ja niiden perusteella annettava kansallinen lainsäädäntö on voimassa..
Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021.
Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 184 743 000 euroa on EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuutta ja 167 046 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 209 399 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 169 239 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 265 000 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2014—2020 maksatuksiin, josta 153 280 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 111 720 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 113 638 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2021—2027 maksatuksiin, josta 56 119 000 euroa EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 57 519 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.
Alue- ja rakennepolitiikkaa koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset tulevat valmistumaan arviolta vuoden 2021 alussa. Asetusten perusteella annettava kansallinen lainsäädäntö valmistellaan välittömästi tämän jälkeen. Tavoitteena on, että kansallinen lainsäädäntö olisi voimassa keväällä 2021, jonka jälkeen uuden ohjelmakauden rahoitusta voidaan myöntää.
Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020". Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 2,6 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on 50 % eli noin 1,3 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus vastaavasti noin 1,3 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.
Rakennerahasto-ohjelmiin kaudelle 2014—2020 varattu myöntämisvaltuus on sidottava pääsääntöisesti vuoden 2021 loppuun mennessä, jotta varmistetaan ohjelmien täysimääräinen toteutuminen.
Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan sosiaalirahaston, aluekehitysrahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimet on koottu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan vuosille 2021—2027. Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 3 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on 50 % eli noin 1,5 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 1,5 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.
Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.
Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja ohjelmakauden 2021—2027 teknistä tukea.
Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.
Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa määritellään, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) edistetään Eurooppa 2020 -strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun päämääriä ja tavoitteita.
Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Pk-yritysaloiteohjelman tavoitteena on uuden velkarahoituksen myöntäminen pk-yrityksille uusien yritysten perustamiseen, alkuvaiheen pääomaan, yritysten yleistoimintojen tehostamiseen tarkoitettuun pääomaan sekä uusien hankkeiden toteuttamiseen tai uuden kehittämiseen olemassa olevien yritysten toimesta tai sellaisten yritysten pääsyyn markkinoille.
Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa ohjelmakaudelle 2021—2027 määritellään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) strateginen kohdentuminen ja ohjelmatyön organisointi.
Ohjelmakauden 2021—2027 alue- ja rakennepolitiikan rahoitus kohdentuu elinkeinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, toiminnan uudistumiseen ja liiketoimintaympäristön kehittämiseen, työhakijoiden, työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja työmarkkinoille heikosti kiinnittyneiden ryhmien työllistymisen edistämiseen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen, oppimismahdollisuuksien kehittämiseen, kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantamiseen sekä niiden alueiden tukemiseen, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.
Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten Interreg-ohjelmien ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä rahoitettavien Interreg-ulkorajaohjelmien toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.
InvestEU-ohjelman tavoitteena on tukea Euroopan unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään unionin kilpailukykyä, talouden kestävyyttä ja kasvua, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta, pääomamarkkinoiden yhdentymistä sekä sisämarkkinoiden vahvistumista.
Suomen rakennerahasto-ohjelman jakautuminen toimintalinjoittain ohjelmakaudella 2014—2020 (pl. Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY), Eurooppalaisen avun rahaston (FEAD), Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) ja pk-yritysaloiteohjelman osuudet)
Osuus koko ohjelmakaudella (%) | |
TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) | 25,0 |
TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) | 32,9 |
TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) | 18,2 |
TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) | 12,8 |
TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) | 7,8 |
TL 6. Tekninen tuki (EAKR) | 2,0 |
TL 7. Tekninen tuki (ESR) | 1,3 |
Yhteensä | 100,0 |
---|
Myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)
2021 | 2022 | 2023 | 2024 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
Ohjelmakausi 2014—2020 | |||||
Aikaisempien vuosien sitoumukset | 24,509 | 25,335 | - | - | 49,844 |
Vuoden 2019 sitoumukset | 38,304 | 50,732 | - | - | 89,036 |
Vuoden 2020 sitoumukset | 127,858 | 133,655 | 157,287 | - | 418,800 |
Vuoden 2021 sitoumukset | 74,329 | 76,715 | 106,199 | 268,436 | 525,679 |
Yhteensä | 265,000 | 286,437 | 263,486 | 268,436 | 1 083,359 |
---|---|---|---|---|---|
Ohjelmakausi 2021—2027 | |||||
Vuoden 2021 sitoumukset | 113,638 | 71,445 | 83,353 | 83,353 | 351,789 |
Yhteensä | 378,638 | 357,882 | 346,839 | 351,789 | 1 435,148 |
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n ja valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)
Ohjelma/osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2021—2027 rahoituskehys valtuutena |
Myöntämisvaltuus v. 2021 |
Määräraha v. 2021 |
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | |||
---|---|---|---|
Tekninen tuki | 51,160 | 7,309 | 7,309 |
Valtakunnalliset teemat | 52,048 | 4,699 | - |
Aluerahoitus | 1 119,244 | 101,058 | - |
Kaupunkirahoitus | 78,391 | 7,078 | - |
Yhteensä | 1 300,843 | 120,144 | 7,309 |
InvestEU | 61,640 | 61,640 | 61,640 |
Yhteensä | 1 362,483 | 181,784 | 68,949 |
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) | |||
Tekninen tuki | 43,274 | 6,182 | 6,182 |
Valtakunnalliset teemat | 168,736 | 15,235 | - |
Aluerahoitus | 780,569 | 70,479 | - |
Ex-FEAD | 14,945 | 1,349 | - |
Ex-FEAD tekninen tuki | 0,899 | 0,128 | 0,128 |
Yhteensä | 1 008,423 | 93,373 | 6,310 |
InvestEU | 35,449 | 35,449 | 35,449 |
Yhteensä | 1 043,872 | 128,822 | 41,759 |
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) | |||
Tekninen tuki | 10,712 | 1,530 | 1,530 |
Aluerahoitus | 279,027 | 25,194 | - |
Yhteensä | 289,739 | 26,724 | 1,530 |
Interreg-ohjelmat1) | 51,000 | 14,459 | 1,400 |
Interreg-ulkorajaohjelmat1) | 69,975 | - | - |
Yhteensä | 120,975 | 14,459 | 1,400 |
Kaikki yhteensä | 2 817,069 | 351,789 | 113,638 |
1) Koostuu valtion rahoitusosuudesta.
Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit
Toteutuma 2014—2019 | Tavoite (2023) |
|
Uudet yritykset | 414 | 600 |
Uudet työpaikat | 7 917 | 10 500 |
Uudet tki-työpaikat | 662 | 830 |
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset | 13 771 | 16 600 |
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä | 1 321 | 1 900 |
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat | 32 963 | 42 000 |
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat | 27 341 | 28 200 |
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät | 12 449 | 14 000 |
EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ohjelmakauden 2014—2020 maksatusten tarkentuminen | -31 528 |
Yhteensä | -31 528 |
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2021 talousarvio | 378 638 000 |
2020 IV lisätalousarvio | — |
2020 talousarvio | 410 166 000 |
2019 tilinpäätös | 297 283 022 |
95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden ja kotouttamisen vaikuttavuusinvestointihankkeiden tuoton maksamiseen.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö on kilpailuttanut ja solminut yksityisen hankehallinnoijan kanssa sopimukset kahden tulosperusteisen vaikuttavuusinvestointirahaston perustamisesta. Maahanmuuttajien nopeampaan työllistymiseen tähtäävä hanke käynnistyi v. 2016 ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamista tavoitteleva hanke v. 2018.
Vaikuttavuusinvestointihankkeissa hankehallinnoija kerää rahastoihin sijoittajilta pääomia, jotka käytetään maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden palveluiden rahoittamiseen. Sijoittajat kantavat taloudellisen riskin hankkeiden tuloksellisuudesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut maksamaan rahastoihin sijoittaneille toimijoille tulokseen perustuvaa palkkiota. Tulospalkkio määrittyy toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävässä hankkeessa toimijoille maksetaan enintään 10 000 euroa työllistynyttä kohden, yhteensä arviolta 15 milj. euroa vuosina 2020—2023 ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen tähtäävässä hankkeessa enintään 23 milj. euroa vuosina 2020—2024.
Vaikuttavuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Maahanmuuttajien työllisyys paranee | |||
---|---|---|---|
Maahanmuuttajien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2016—, hlöä) | 2 217 | 2 217 | 2 217 |
— joista työllistyneitä | 889 | 1 050 | 1 100 |
Pitkäaikaistyöttömien työllisyys paranee | |||
Pitkäaikatyöttömien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2019—, hlöä) | 44 | 800 | 2 000 |
— joista työllistyneitä | - | 240 | 650 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
SIB-hankkeiden tuotonmaksun kasvu | 2 200 |
Työllisyys-SIB tuotonmaksu (siirto momentilta 32.30.51) | 2 000 |
Yhteensä | 4 200 |
2021 talousarvio | 4 500 000 |
2020 talousarvio | 300 000 |