Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              44. Alueellinen kuljetustuki
              52. Palkkaturva
         40. Yritysten erityisrahoitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

30. Työllisyys ja yrittäjyysPDF-versio

Selvitysosa:Kestävän kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. TE-toimiston tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä.

Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä. Kielikoulutukseen tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa myönteisen oleskelulupapäätöksen saamisesta. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella.

Alkuvuodesta 2020 laajalle levinneen koronavirusepidemian taloudelliset vaikutukset heijastuvat v. 2021 harjoitettavaan työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan. Elvytystoimien rinnalla on välttämätöntä päättää myös rakenteellisista toimista, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Toteutetaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat julkisen talouden kestävyyttä ja työllisyyttä ottaen huomioon taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.

Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä, laskentaperuste: vuoden aikana käytössä olevat määrärahat)

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
arvio
       
Palkkatuettu työ      
— Valtionhallinto 461 500 500
— Kunnat ja kuntayhtymät 7 014 7 500 7 500
— Yksityinen sektori 12 603 15 300 13 800
Starttiraha1) 4 063 3 800 5 400
Työvoimakoulutuksen hankinta2) 11 086 11 900 11 600
— Ammatillinen koulutus 4 981 5 100 5 300
— Kotoutumiskoulutus 6 105 6 800 6 300
Valmennukset 2 562 2 000 2 400
Yhteensä 37 789 41 000 41 200
Työkokeilut 8 566 11 000 8 500
Yhteensä 46 355 52 000 49 700

1) Starttirahan volyymi sisältää myös STM:n hallinnonalan työttömyysetuusmäärärahoilla rahoitettavan osuuden.

2) Työvoimakoulutuksen volyymeissa on mukana ainoastaan TEM:n työllisyysmäärärahoista rahoitettava työvoimakoulutus.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2021:

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee      
— Työttömyyden keskimääräinen kesto (vkoa) 49 48 47
Työttömyysjaksot lyhenevät      
— Virta yli 3 kk työttömyyteen (%) 43 < 40 < 40
Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Alueiden kehittäminen on valtion, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka perustuu alueiden erilaisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin. Aluekehittämisessä eri toimijoiden tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan kokonaisuutena sekä valtakunnallisesta että alueiden näkökulmasta.

Alueiden kehittämisen tavoitteena on edistää alueiden kestävää kasvua ja kilpailukykyä, asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain lisäksi valtioneuvoston hallituskaudeksi määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet (aluekehittämispäätös) ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tuetaan EU:n ohjelmakausille 2014—2020 ja 2021—2027 laadittujen ohjelmien toteutuksella.

Valtioneuvoston aluekehittämispäätös vuosille 2020—2023 sisältää viisi painopistettä, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, kestävä yhdyskuntakehitys ja toimivat yhteydet, uudistuva elinkeinoelämä ja tki-toiminnan vauhdittaminen, osaaminen ja sivistys aluekehityksen voimavarana, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy. Ministeriöt huomioivat aluekehittämispäätöksen tavoitteet omassa ja hallinnonalansa toimissa.

Maakuntien liitot huomioivat aluekehittämispäätöksen omassa strategia- ja ohjelmatyössään ja toteuttavat päätöstä yhdessä kaupunkien, kuntien sekä muiden aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Aluekehittämisen painotukset ja tavoitteet maakunnissa määritellään maakuntaohjelmassa. Pitkän aikavälin strategisiin linjauksiin perustuva maakuntaohjelma tarkentaa maakunnan aluekehittämiseen liittyviä tavoitteita ja niiden toimeenpanoa lähivuosina. Maakunnan alueella toimivien viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelma ja edistää sen toteuttamista.

Valtakunnan tasolla aluekehittämisen kokonaisuudesta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, joka yhteensovittaa ja linjaa alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta ja vaikuttavuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on seurata valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen toteuttamista, edistää valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä, ennakoida ja seurata aluekehitystä ja käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä uudistuksia.

Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu ELY-keskusten kautta. Kullekin ELY-keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin.

Aluekehittämisen lähtökohtana ovat alueiden ja kaupunkien vahvuudet ja erityispiirteet. Kaupungit ovat kasvun vauhdittajia sekä olennainen osa aluekehittämistä ja niiden vahvuuksia tulee hyödyntää aluekehittämispolitiikan vahvistamiseksi. Monimuotoinen, vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen perustuva kaupunkipolitiikka huomioi haasteiltaan ja kehitysedellytyksiltään eroavat kaupungit. Kaupunkikehittämistä toteutetaan sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Sopimuksellisuus ja kumppanuus ovat alue- ja kaupunkikehittämisen keskeisiä elementtejä.

"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelma 2021—2027 sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet. Ohjelma toteuttaa EU:n ohjelmakauden 2021—2027 toimintapoliittisia tavoitteita ”Älykkäämpi Eurooppa” ja ”Sosiaalisempi Eurooppa” sekä oikeudenmukaista siirtymää (JTF-rahasto) jolla tuetaan niitä alueita, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.

40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 12 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti:

1) kaupunkien ja alueiden kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön

2) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin

3) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää kulutusmenojen maksamiseen sekä enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen sekä valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti Talent Hub -toiminnan tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen toimeenpanoa. Rahoituksen kohteena ovat alueiden kestävää kasvua ja elinkeinojen uudistamista tukevat toimenpiteet, valtion sopimuksellinen yhteistyö kaupunkien ja alueiden kanssa, kaupunkien ja alueiden väliset temaattiset verkostot, aluetalouksien vahvistaminen, rakennemuutoksien ennakointi ja hallinta sekä alueiden välisen eriarvoistumisen ehkäisy.

Määrärahaa käytetään Talent Hub -toimintamallin sopimusperusteiseen yhteistyöhön. Tavoitteena on mahdollistaa organisaatiorajat ylittävät palvelupolut kansainvälisille osaajille ja yrityksille osaajien houkutteluun, maahantuloon, asettautumiseen, rekrytointiin ja osaamisen hyödyntämiseen liittyen. Talent Hub -yhteistyö kiinnittää kansainvälisiin osaajiin liittyvät palvelut osaksi alueiden innovaatio- ja yrityspalveluekosysteemiä.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Sopimusperusteinen yhteistyö 5 000
Maakuntien omaehtoinen kehittäminen 5 000
Talent Hub -toimintamalli 2 000
Yhteensä 12 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sopimusperusteisen yhteistyön rahoitus (HO 2019 kertaluonteinen) -10 000
Talent Hub-toimintamalli (HO 2019) 1 000
Yhteensä -9 000

2021 talousarvio 12 000 000
2020 IV lisätalousarvio 29 000 000
2020 talousarvio 21 000 000
2019 tilinpäätös 4 114 000

42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 93 378 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2021 saa uusia sitoumuksia tehdä enintään 3 000 000 eurolla.

Selvitysosa:Momentin valtuutta käytetään hallitusohjelman mukaisesti käynnistetyn alueellisen pk-yritysten kasvun kiihdyttämisohjelman mukaisiin yrityksen kehittämisavustuksiin. Ohjelma kohdistuu erityisesti kasvun alkuvaiheessa olevien pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien tukemiseen, tavoitteena vientivetoinen kasvu.

Momentin valtuudella arvioidaan vaikutettavan 80 pk-yrityksen kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien paranemiseen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 2022 2023 2024 Yhteensä
vuodesta
2021 lähtien
           
Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset 92 778 50 000 - - 142 778
Vuoden 2021 sitoumukset 600 1 200 900 300 3 000
Menot yhteensä 93 378 51 200 900 300 145 778

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankkeiden maksatukset (koronaepidemia) 80 000
Pk-yritysten kasvuohjelma (HO 2019) 1 400
Valtuuden maksatusten lasku -14 400
Yritysten investointien ja kehittämisen vauhdittaminen (elvytys) 10 000
Yhteensä 77 000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 93 378 000
2020 IV lisätalousarvio 10 000 000
2020 II lisätalousarvio 75 000 000
2020 I lisätalousarvio 200 000 000
2020 talousarvio 16 378 000
2019 tilinpäätös 4 944 751

44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.

Kuljetustukea maksetaan noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.


2021 talousarvio 6 000 000
2020 talousarvio 6 000 000
2019 tilinpäätös 6 000 000

46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 121 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta säädetyn lain (138/2017) mukaisten tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tuella kompensoidaan sähköintensiiviselle teollisuudelle päästöoikeuden hinnasta johtuvaa korkeampaa sähkön hintaa. Laissa päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoimisesta säädetään tuen myöntämisen perusteista ja tuen määrän laskemisesta. Maksettavan tuen suuruus riippuu päästöoikeuden hinnasta sekä tuen saajan sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä.

Tuki-intensiteetti on 37,5 %, joka on 50 % Euroopan komission suuntaviivojen mukaisesta sallitusta 75 prosentin enimmäismäärästä. Tukea maksetaan vuosien 2016—2020 tietojen perusteella vuosien 2017—2021 talousarvioista.

Tuen määrä laitokselle määritetään viitejakson 2005—2011 sähkönkulutuksen tai tuotannon keskiarvon perusteella toiminnan merkittävät muutokset huomioiden. Päästöoikeuden hintana käytetään 25 euroa/MWh, joka on vuotta 2020 koskevien johdannaissopimusten keskihinta vuodelta 2019.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Päästöoikeuden hinnan muutos 43 000
Yhteensä 43 000

2021 talousarvio 121 000 000
2020 talousarvio 78 000 000
2019 tilinpäätös 29 124 219

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 296 686 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:

1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, tieto- ja neuvontapalvelujen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta. Edellä mainitun estämättä palkkatukea saa maksaa 50 % tuella palkattavasta aiheutuvista palkkauskustannuksista, kun kunta työllistää työttömän työnhakijan 11 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen perusteella

5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille

6) vakuutusturvan kustannuksiin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 6) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2021 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2021 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Asiantuntija-arvioinnit 4 000 000
Kokeilut ja valmennukset (300 000 otp) 19 900 000
   
Työvoimakoulutuksen hankinta  
— Ammatillinen koulutus (1,3 milj. otp) 55 000 000
— Kotoutumiskoulutus (1,6 milj. otp) 55 026 000
Yhteensä 110 026 000
   
Starttiraha (2 900 htv) 25 000 000
   
Palkkatuettu työ  
— Valtionhallinto (enintään 500 htv) 12 950 000
— Kunnat ja kuntayhtymät (7 500 htv, tuki 30/40/50 %) 35 600 000
— Yksityinen sektori (30, 40 tai 50 tai 100 %, 13 800 htv) 54 800 000
Yhteensä 103 350 000
   
Työllisyyspoliittinen avustus 9 000 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta 13 000 000
Korvaukset 900 000
Vakuutusturva 950 000
Työnvälityspalvelu 500 000
Ammatinvalinta- ja uraohjaus 2 000 000
Tieto- ja neuvontapalvelut 410 000
Rekrytukikokeilu 7 650 000
   
Kaikki yhteensä 296 686 000

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) 41 < 32 < 39
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) 48 < 45 < 45
— 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) 27 < 27 < 26

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 2022 2023 2024 Yhteensä
vuodesta
2021 lähtien
           
Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset 27 250 310 - - 27 560
Vuoden 2021 sitoumukset - 55 000 9 500 500 65 000
Menot yhteensä 27 250 55 310 9 500 500 92 560

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisten siirtojen palautukset (29.01.53, 32.01.02, 32.01.03) 21 446
Kotoutumiskoulutus -4 724
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO2019) 800
Palkkatuen lisääminen (HO2019) 3 000
Pitkään perhevapaalla olevien työllistymisen kokonaisuuden toteuttaminen 2 000
Pk-yritysten rekrytukikokeilu 7 650
Työllisyys-SIB tuotonmaksu (siirto momentille 32.30.95) -2 000
Työvoimakoulutuksen määrän nosto (HO2019) 1 000
Uudenmaan TE-toimiston aulapalveluiden järjestäminen (siirto momentille 32.01.03) -2 100
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -3 400
Yhteensä 23 672

2021 talousarvio 296 686 000
2020 IV lisätalousarvio 59 900 000
2020 talousarvio 273 014 000
2019 tilinpäätös 256 693 000

52. Palkkaturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 32 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen

3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan työntekijälle.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Palkkaturva 31 770 000
Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot 80 000
Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset 150 000
Yhteensä 32 000 000

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 31 770 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.

Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.

Palkkaturvan tunnuslukuja

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
arvio
       
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) 6 703 7 500 7 000
Palkkaturvaa saaneet työntekijät (lkm) 6 341 8 000 6 500
Palkkaturvapäätöksen saaneet työnantajat (lkm) 1 866 2 500 2 000
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) 175 180 180
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) 15 20 20

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 32 000 000
2020 talousarvio 32 000 000
2019 tilinpäätös 29 862 411

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 378 638 000 euroa.

Määrärahaa ja myöntämisvaltuutta saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2021—2027 toimintapoliittisia tavoitteita ”Älykkäämpi Eurooppa” ja ”Sosiaalisempi Eurooppa” sekä oikeudenmukaista siirtymää (JTF-rahasto) toteuttavan ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) Suomen vuosien 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen tuen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen sekä kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin ja hallinnollisten tarkastusten tekemiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen

4) enintään 250 henkilötyövuoden palkkaamiseen kausien 2014—2020 ja 2021—2027 ohjelmien toteuttamiseen

5) EU:n ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen InvestEU-ohjelmaan ja vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahaston ohjelmaan

6) Ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan ja EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

7) hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltujen ennakoiden maksamiseen.

Ohjelmakauden 2021—2027 määrärahaa käytetään sen jälkeen, kun ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset ja niiden perusteella annettava kansallinen lainsäädäntö on voimassa.

Momentin myöntämisvaltuudesta ja määrärahasta 15 149 000 euroa kohdistuu ohjelmakauden 2021—2027 tekniseen tukeen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2021 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 351 789 000 eurolla sen jälkeen, kun ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset ja niiden perusteella annettava kansallinen lainsäädäntö on voimassa..

Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 184 743 000 euroa on EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuutta ja 167 046 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 209 399 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 169 239 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 265 000 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2014—2020 maksatuksiin, josta 153 280 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 111 720 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 113 638 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2021—2027 maksatuksiin, josta 56 119 000 euroa EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 57 519 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Alue- ja rakennepolitiikkaa koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset tulevat valmistumaan arviolta vuoden 2021 alussa. Asetusten perusteella annettava kansallinen lainsäädäntö valmistellaan välittömästi tämän jälkeen. Tavoitteena on, että kansallinen lainsäädäntö olisi voimassa keväällä 2021, jonka jälkeen uuden ohjelmakauden rahoitusta voidaan myöntää.

Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020". Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 2,6 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on 50 % eli noin 1,3 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus vastaavasti noin 1,3 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.

Rakennerahasto-ohjelmiin kaudelle 2014—2020 varattu myöntämisvaltuus on sidottava pääsääntöisesti vuoden 2021 loppuun mennessä, jotta varmistetaan ohjelmien täysimääräinen toteutuminen.

Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan sosiaalirahaston, aluekehitysrahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimet on koottu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan vuosille 2021—2027. Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 3 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on 50 % eli noin 1,5 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 1,5 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.

Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja ohjelmakauden 2021—2027 teknistä tukea.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa määritellään, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) edistetään Eurooppa 2020 -strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun päämääriä ja tavoitteita.

Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Pk-yritysaloiteohjelman tavoitteena on uuden velkarahoituksen myöntäminen pk-yrityksille uusien yritysten perustamiseen, alkuvaiheen pääomaan, yritysten yleistoimintojen tehostamiseen tarkoitettuun pääomaan sekä uusien hankkeiden toteuttamiseen tai uuden kehittämiseen olemassa olevien yritysten toimesta tai sellaisten yritysten pääsyyn markkinoille.

Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa ohjelmakaudelle 2021—2027 määritellään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) strateginen kohdentuminen ja ohjelmatyön organisointi.

Ohjelmakauden 2021—2027 alue- ja rakennepolitiikan rahoitus kohdentuu elinkeinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, toiminnan uudistumiseen ja liiketoimintaympäristön kehittämiseen, työhakijoiden, työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja työmarkkinoille heikosti kiinnittyneiden ryhmien työllistymisen edistämiseen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen, oppimismahdollisuuksien kehittämiseen, kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantamiseen sekä niiden alueiden tukemiseen, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.

Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten Interreg-ohjelmien ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä rahoitettavien Interreg-ulkorajaohjelmien toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.

InvestEU-ohjelman tavoitteena on tukea Euroopan unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään unionin kilpailukykyä, talouden kestävyyttä ja kasvua, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta, pääomamarkkinoiden yhdentymistä sekä sisämarkkinoiden vahvistumista.

Suomen rakennerahasto-ohjelman jakautuminen toimintalinjoittain ohjelmakaudella 2014—2020 (pl. Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY), Eurooppalaisen avun rahaston (FEAD), Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) ja pk-yritysaloiteohjelman osuudet)

  Osuus koko ohjelmakaudella (%)
   
TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 25,0
TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 32,9
TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 18,2
TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 12,8
TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 7,8
TL 6. Tekninen tuki (EAKR) 2,0
TL 7. Tekninen tuki (ESR) 1,3
Yhteensä 100,0

Myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2021 2022 2023 2024 Yhteensä
vuodesta 2021
lähtien
   
Ohjelmakausi 2014—2020          
Aikaisempien vuosien sitoumukset 24,509 25,335 - - 49,844
Vuoden 2019 sitoumukset 38,304 50,732 - - 89,036
Vuoden 2020 sitoumukset 127,858 133,655 157,287 - 418,800
Vuoden 2021 sitoumukset 74,329 76,715 106,199 268,436 525,679
Yhteensä 265,000 286,437 263,486 268,436 1 083,359
Ohjelmakausi 2021—2027          
Vuoden 2021 sitoumukset 113,638 71,445 83,353 83,353 351,789
Yhteensä 378,638 357,882 346,839 351,789 1 435,148

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n ja valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2021—2027
rahoituskehys
valtuutena

Myöntämisvaltuus
v. 2021
Määräraha
v. 2021
       
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)      
Tekninen tuki 51,160 7,309 7,309
Valtakunnalliset teemat 52,048 4,699 -
Aluerahoitus 1 119,244 101,058 -
Kaupunkirahoitus 78,391 7,078 -
Yhteensä 1 300,843 120,144 7,309
InvestEU 61,640 61,640 61,640
Yhteensä 1 362,483 181,784 68,949
       
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)      
Tekninen tuki 43,274 6,182 6,182
Valtakunnalliset teemat 168,736 15,235 -
Aluerahoitus 780,569 70,479 -
Ex-FEAD 14,945 1,349 -
Ex-FEAD tekninen tuki 0,899 0,128 0,128
Yhteensä 1 008,423 93,373 6,310
InvestEU 35,449 35,449 35,449
Yhteensä 1 043,872 128,822 41,759
       
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF)      
Tekninen tuki 10,712 1,530 1,530
Aluerahoitus 279,027 25,194 -
Yhteensä 289,739 26,724 1,530
       
Interreg-ohjelmat1) 51,000 14,459 1,400
Interreg-ulkorajaohjelmat1) 69,975 - -
Yhteensä 120,975 14,459 1,400
       
Kaikki yhteensä 2 817,069 351,789 113,638

1) Koostuu valtion rahoitusosuudesta.

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit

  Toteutuma 2014—2019 Tavoite
(2023)
     
Uudet yritykset 414 600
Uudet työpaikat 7 917 10 500
Uudet tki-työpaikat 662 830
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset 13 771 16 600
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä 1 321 1 900
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat 32 963 42 000
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat 27 341 28 200
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät 12 449 14 000

EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ohjelmakauden 2014—2020 maksatusten tarkentuminen -31 528
Yhteensä -31 528

Momentin nimike on muutettu.

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 378 638 000
2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 410 166 000
2019 tilinpäätös 297 283 022

95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden ja kotouttamisen vaikuttavuusinvestointihankkeiden tuoton maksamiseen.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö on kilpailuttanut ja solminut yksityisen hankehallinnoijan kanssa sopimukset kahden tulosperusteisen vaikuttavuusinvestointirahaston perustamisesta. Maahanmuuttajien nopeampaan työllistymiseen tähtäävä hanke käynnistyi v. 2016 ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamista tavoitteleva hanke v. 2018.

Vaikuttavuusinvestointihankkeissa hankehallinnoija kerää rahastoihin sijoittajilta pääomia, jotka käytetään maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden palveluiden rahoittamiseen. Sijoittajat kantavat taloudellisen riskin hankkeiden tuloksellisuudesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut maksamaan rahastoihin sijoittaneille toimijoille tulokseen perustuvaa palkkiota. Tulospalkkio määrittyy toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävässä hankkeessa toimijoille maksetaan enintään 10 000 euroa työllistynyttä kohden, yhteensä arviolta 15 milj. euroa vuosina 2020—2023 ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen tähtäävässä hankkeessa enintään 23 milj. euroa vuosina 2020—2024.

Vaikuttavuus

2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Maahanmuuttajien työllisyys paranee      
Maahanmuuttajien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2016—, hlöä) 2 217 2 217 2 217
— joista työllistyneitä 889 1 050 1 100
Pitkäaikaistyöttömien työllisyys paranee      
Pitkäaikatyöttömien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2019—, hlöä) 44 800 2 000
— joista työllistyneitä - 240 650

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
SIB-hankkeiden tuotonmaksun kasvu 2 200
Työllisyys-SIB tuotonmaksu (siirto momentilta 32.30.51) 2 000
Yhteensä 4 200

2021 talousarvio 4 500 000
2020 talousarvio 300 000