Talousarvioesitys 2021
Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2021 enintään 8 400 000 euroa.
Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2021 enintään 34 000 euroa.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja muiden ministeriöiden kanssa kasvupolitiikkaa, jolla tuetaan hallitusohjelman kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kasvupolitiikan perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen. Hallinnonalan toimijoiden tavoitteena on rakentaa kestävää kasvua tukeva toimintaympäristö, jolla luodaan toimintaedellytyksiä kilpailukyvyn ja talouden kasvun vahvistumiselle.
Suomen taloudellisen menestyksen ja suomalaisyritysten kasvuedellytysten kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Hallinnonalalla toteutetaan kokonaisvaltaisesti toimenpiteitä, joilla Suomi kehittyy houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää. Yritysten kasvuedellytyksiä vahvistetaan purkamalla niitä rajoittavaa tai hidastavaa sääntelyä. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksiä parannetaan.
Innovaatiot ja toimiva aineettoman omaisuuden suojajärjestelmä ovat keskeisiä suomalaisyritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti.
Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen - työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava - työlainsäädäntö sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tavoitetta nostaa työllisyysastetta. Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.
Huoltovarmuuden ja varautumisen taso määritellään huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä (1048/2018). Kansallisen huoltovarmuuden strateginen tavoite on turvata kriittisten infrastruktuurien, tuotannon ja palveluiden toimivuus siten, että ne kykenevät täyttämään väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välttämättömimmät perustarpeet kaikissa olosuhteissa.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat tavoitteet vuodelle 2021:
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
Konsernin virastojen digivalmiudet kasvavat | |||
---|---|---|---|
— Digikypsyysindeksi (itsearvio, 1—5) | 3,01 | 3,01 | > 3,1 |
Henkilötyövuodet | Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | |||||
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Työ- ja elinkeinoministeriö | 408 | 400 | 400 | 3,64 | > 3,6 | > 3,6 |
ELY-keskukset | 2 966 | 2 920 | 2 893 | 3,7 | > 3,6 | > 3,6 |
Työ- ja elinkeinotoimistot | 3 150 | 3 085 | 3 326 | 3,54 | > 3,5 | > 3,5 |
Geologian tutkimuskeskus | 419 | 410 | 415 | 3,65 | 3,75 | 3,8 |
Business Finland | 647 | 722 | 704 | 3,1 | > 3,5 | > 3,5 |
Kilpailu- ja kuluttajavirasto | 208 | 215 | 217 | 3,7 | > 3,8 | > 3,8 |
Patentti- ja rekisterihallitus | 415 | 428 | 421 | 3,9 | 3,9 | 3,9 |
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto | 259 | 264 | 264 | 3,5 | 3,8 | 3,8 |
Energiavirasto | 82 | 76 | 85 | 3,7 | > 3,9 | > 3,9 |
Yhteensä | 8 554 | 8 520 | 8 725 | 3,6 | > 3,7 | > 3,7 |
---|
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 333 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten
2) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä, työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotouttamista.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
Hallituksen esitykset (kpl) | 6 | 30 | 35 |
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) | 43 | > 80 | > 80 |
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) | 0 | 0 | 0 |
Valtioneuvoston asetukset (kpl) | 13 | 20 | 25 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 40 995 | 43 921 | 46 833 |
Bruttotulot | 7 536 | 8 500 | 8 500 |
Nettomenot | 33 459 | 35 421 | 38 333 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 8 724 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 8 965 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arkistonjärjestäminen (kertaluonteisen siirron palautus momentilta 23.01.01) | 67 |
Erityisasiantuntijan palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta 24.01.01) | 215 |
EU:n puhtaan energiapaketin määräaikainen lisätehtävä (-1 htv) (siirto momentille 32.01.09) | -80 |
EU- ja kansainvälisten rahoitusvälineiden käyttöönotto | 400 |
Hallinnonalan tuottavuusmääräraha | 233 |
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | 300 |
Kotouttamistehtävät (2 htv) (siirto momentilta 32.50.03) | 140 |
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019) | 300 |
Päästökaupan ilmaisjaon, puhtaan energian toimeenpanon ja sähköriskeihin varautumisen lisätehtävät (-3 htv) (siirto momentille 32.01.09) | -240 |
Työperäisen maahanmuuton hallinto (1 htv) (siirto momentilta 26.01.01) | 75 |
Vahva-hankkeen käyttöönoton aiheuttama tuottavuuden kasvu | -24 |
Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus | -600 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -103 |
Palkkausten tarkistukset | 829 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | 1 400 |
Yhteensä | 2 912 |
2021 talousarvio | 38 333 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 531 000 |
2020 talousarvio | 35 421 000 |
2019 tilinpäätös | 33 700 000 |
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 184 926 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskuksia on 15 ja ne toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). Lisäksi ELY-keskuksilla ja TE-toimistoilla on valtakunnallinen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto (KEHA-keskus).
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) | 4,3 | > 4,0 | > 4,0 |
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) | 4,0 | - | > 4,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 212 988 | 204 918 | 219 926 |
Bruttotulot | 34 871 | 30 000 | 35 000 |
Nettomenot | 178 117 | 174 918 | 184 926 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 30 092 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 25 198 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 7 943 | 8 000 | 8 000 |
— muut tuotot | -32 | - | - |
Tuotot yhteensä | 7 911 | 8 000 | 8 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 5 553 | 6 000 | 6 000 |
— osuus yhteiskustannuksista | 1 756 | 2 000 | 2 000 |
Kustannukset yhteensä | 7 309 | 8 000 | 8 000 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 602 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 108 | 100 | 100 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 6 665 | 8 000 | 8 000 |
— EU:lta saatava rahoitus | 2 227 | - | - |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 132 | - | - |
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 616 | 2 500 | 2 500 |
Tuotot yhteensä | 9 640 | 10 500 | 10 500 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 11 094 | 12 000 | 12 000 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -1 454 | -1 500 | -1 500 |
Omarahoitusosuus, % | 13 | 13 | 13 |
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.51, 30.40.20, 21, 22, 31, 40, 51 ja 62, 31.10.31, 31.20.54 ja 55, 32.01.03, 20 ja 51, 32.20.41, 32.30.42, 51, 52 ja 64, 32.50.30, 33.20.31, 50 ja 52, 35.01.65, 35.10.20, 21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.56 ja 64.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Asuinrakennusten öljylämmityksestä luopumisavustusten käsittely | 280 |
Kalatalouden valvonta (1 htv) | 65 |
L-vastuualueen lisäresurssit | 850 |
L-vastuualueen lisäresurssit (siirto momentilta 31.10.20) | 900 |
Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen | 600 |
Osaajapulan koordinointi (siirto momentille 32.30.51) | -1 200 |
Pitkään perhevapailla olevien työllistymisen parantaminen (6 htv) | 340 |
Pk-yritysten rekrytuen maksatukset (HO 2019) | 450 |
Tieliikenteenohjauksen ja -hallinnan telematiikkatehtävät (-7 htv) (siirto momentille 31.10.20) | -504 |
Uuden metsitystukijärjestelmän hallinnointi ja hallinnoinnin kehittäminen (siirto momentilta 30.40.22) | 315 |
Uusiutuvan energian direktiivin (REDII) toimeenpano | 240 |
Vuokrien indeksikorotus ja vastaava säästö | 21 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 1 699 |
Palkkausten tarkistukset | 5 632 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | 500 |
Tasomuutos | -180 |
Yhteensä | 10 008 |
2021 talousarvio | 184 926 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 1 886 000 |
2020 II lisätalousarvio | 7 920 000 |
2020 I lisätalousarvio | 500 000 |
2020 talousarvio | 174 918 000 |
2019 tilinpäätös | 173 223 000 |
03. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 199 731 000 euroa.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. TE-toimistot toimivat ELY-keskusten alaisina paikallishallinnon viranomaisena.
Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Työnantaja-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) | 4,0 | > 4,0 | > 4,0 |
Työnhakija-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) | 3,9 | > 4,0 | > 4,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 188 599 | 197 021 | 200 131 |
Bruttotulot | 1 354 | 400 | 400 |
Nettomenot | 187 245 | 196 621 | 199 731 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 24 362 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 22 970 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Digitaalisten palvelujen kehittäminen (HO 2019) | -10 000 |
Kohti oppisopimusta -malli | 200 |
Määräaikaiset asiantuntijat (siirto momentilta 32.50.03) | 1 400 |
Nuorten palvelujen integraation, toimintatapojen ja vaikuttavuuden vahvistaminen | 2 500 |
Pk-yritysten rekrytuen tietojärjestelmämuutokset (HO 2019) | 900 |
Tie työelämään -verkkopalvelu (siirto momentille 32.30.51) | -246 |
Työllisyyden kuntakokeilu | 1 084 |
Uudenmaan TE-toimiston aulapalveluiden järjestäminen (siirto momentilta 32.30.51) | 2 100 |
Palkkausten tarkistukset | 4 672 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | 500 |
Yhteensä | 3 110 |
2021 talousarvio | 199 731 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 24 108 000 |
2020 II lisätalousarvio | 21 800 000 |
2020 talousarvio | 196 621 000 |
2019 tilinpäätös | 185 853 000 |
04. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 864 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n rakennerahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Osuus ydintoiminnasta tulosalueittain (%) | |||
---|---|---|---|
— asiakastoimeksiannot | - | 25 | 23 |
— tiede ja innovaatiot | - | 22 | 26 |
— geotietokeskus | - | 28 | 28 |
— muu ydintoiminta | - | 25 | 23 |
Yhteisrahoitteinen toiminta | |||
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä (%) | 30,5 | 20 | 25 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 47 342 | 45 302 | 45 864 |
Bruttotulot | 15 262 | 13 000 | 13 000 |
Nettomenot | 32 080 | 32 302 | 32 864 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 282 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 450 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 8 544 | 8 000 | 8 000 |
— muut tuotot | 83 | - | - |
Tuotot yhteensä | 8 627 | 8 000 | 8 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 5 639 | 5 650 | 5 650 |
— osuus yhteiskustannuksista | 2 064 | 1 750 | 1 750 |
Kustannukset yhteensä | 7 703 | 7 400 | 7 400 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 924 | 600 | 600 |
Kustannusvastaavuus, % | 112 | 108 | 108 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 2 865 | 2 800 | 2 800 |
— EU:lta saatava rahoitus | 2 223 | 1 000 | 1 000 |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 1 372 | 1 200 | 1 200 |
Tuotot yhteensä | 6 460 | 5 000 | 5 000 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 9 193 | 10 000 | 10 000 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -2 733 | -5 000 | -5 000 |
Omarahoitusosuus, % | 30 | 50 | 50 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -207 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 69 |
Palkkausten tarkistukset | 700 |
Yhteensä | 562 |
2021 talousarvio | 32 864 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 2 000 000 |
2020 talousarvio | 32 302 000 |
2019 tilinpäätös | 32 248 000 |
05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 101 104 000 euroa.
Määrärahasta voidaan suorittaa myös ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.
Selvitysosa:Business Finland -kokonaisuus muodostuu Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä.
Business Finland edistää elinkeinojen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta, lisää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä, parantaa työelämän laatua sekä luo näin työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisellä, joihin Business Finland kannustaa rahoituksellaan, ohjelmatoiminnalla sekä kansainvälistymis- ja muilla neuvontapalveluilla hyödyntäen myös kansainvälisiä kumppanuuksia. Business Finland edistää toiminnallaan myös Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia sekä Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua. Business Finlandin Talent-toiminnalla tuetaan kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä yritysten kasvussa, kansainvälistymisessä ja uudistumisessa sekä investointien kasvussa.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa asiakkaita ovat yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Kansainvälistymispalveluja Suomessa ja ulkomailla suunnataan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamiseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Yhteistyö ulkoasiainhallinnon edustustojen kanssa vahvistaa Team Finland -verkoston palvelukykyä maailmalla.
Ulkomaisten investointien ja pääomien hankinnassa kohteena ovat erityisesti osaamisintensiiviset alat, korkean lisäarvon tuotanto sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja kehitetään Suomen matkailumaakuvaa, matkailupalvelujen vientiä ja kysyntää yhdessä matkailualojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä tuetaan matkailuyritysten kansainvälistymistä.
Hallitusohjelman mukaisesti Business Finland kohdentaa toimintaansa kiertotalouden, elintarvike- ja puutuotealan ohjelmatoimintaan, matkailun edistämisohjelmaan sekä luovien alojen kasvua tukevaan Creative Business Finland -ohjelmaan.
Suomi osallistuu Dubain maailmannäyttelyyn vuosina 2021—2022. Tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja parantaa Suomen houkuttelevuutta matkailulle ja investoinneille maakuvaa vahvistamalla. Business Finlandille arvioidaan aiheutuvan näyttelyyn osallistumisesta vuosina 2019—2022 yhteensä 10 milj. euron kustannukset, joista elinkeinoelämä kattaa vähintään puolet.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Business Finlandille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Rahoitustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus (%) | 2,7 | < 3,5 | < 3,0 |
Business Finlandin asiakkaiden suositteluhalukkuus (-100—100) | 67 | > 56 | > 56 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Innovaatiotoiminnan edistäminen, kansainvälistymispalvelut, hanke- ja ohjelmatoiminta sekä Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten edistäminen | 80 304 000 |
Toimialakohtainen kasvukokonaisuus | 5 500 000 |
Kiertotalouden edistäminen | 1 000 000 |
Creative Business Finland | 1 000 000 |
Talent-toiminta | 2 000 000 |
Dubain maailmannäyttelyyn osallistuminen | 1 000 000 |
Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin | 500 000 |
Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen | 9 800 000 |
Yhteensä | 101 104 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 94 366 | 99 571 | 101 204 |
Bruttotulot | -1 407 | 100 | 100 |
Nettomenot | 95 773 | 99 471 | 101 104 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 16 594 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 18 295 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin | 500 |
Dubain maailmannäyttelyn osallistumiskulut | -1 000 |
Määräaikainen kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 000 |
Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen (HO 2019) | 2 000 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -279 |
Palkkausten tarkistukset | 412 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | 1 000 |
Yhteensä | 1 633 |
2021 talousarvio | 101 104 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 2 763 000 |
2020 II lisätalousarvio | 10 000 000 |
2020 talousarvio | 99 471 000 |
2019 tilinpäätös | 97 474 000 |
06. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 361 000 euroa.
Selvitysosa:Kilpailu- ja kuluttajavirasto luo edellytyksiä talouskasvulle edistämällä markkinoiden toimivuutta. Hyvin toimivat markkinat kiihdyttävät tuottavuutta ja innovointia muodostaen edellytyksen menestyvälle kotimaiselle yritystoiminnalle ja kuluttajien hyvinvoinnille. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla vahvistaa yksityistä kysyntää.
Virasto ehkäisee kotimarkkinoiden liiallista keskittymistä yrityskauppavalvonnalla ja puuttuu jälkikäteen kartelleihin ja muihin kuluttajille haitallisiin kilpailunrajoituksiin. Kuluttajavastuualueen ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttajansuojalla edistetään kuluttajien tietoisia valintoja sekä torjutaan harhaanjohtavia ja sopimattomia menettelyjä. Virasto hoitaa myös kuluttajaneuvonnan tehtäviä ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien aseman turvaamiseen.
Virasto tuottaa selvityksiä ja laskelmia eri sääntelyvaihtoehdoista ja vaihtoehtojen vaikutuksista markkinoiden toimivuuteen ja kuluttajiin. Tämä vaikutusarviointityö tukee valtionhallinnon yhteistä tavoitetta vahvistaa julkisen sektorin tietopohjaista päätöksentekoa. Tiedon tarve korostuu erityisesti tilanteessa, jossa on tehtävä suuria ja nopeita päätöksiä reagoitaessa terveyskriisin laukaisemaan talouskriisiin.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Kilpailu- ja kuluttajavirasto tuottaa yhteiskunnallista lisäarvoa kansantaloudelle ja kuluttajille | |||
— Sidosryhmien arvio (1—5) | - | - | > 3,8 |
Kilpailu- ja kuluttajaviraston henkilöstön asiantuntijuus on vahvaa | |||
— Sidosryhmien arvio (1—5) | - | - | > 3,8 |
Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Markkinoiden toimivuuden edistäminen | 25,5 | 26,0 | 26,0 |
Kilpailuvalvonta | 68,4 | 70,0 | 72,0 |
Kuluttaja-asiamiehen valvonta ja muu kuluttajansuoja | 45,0 | 49,5 | 49,5 |
Kuluttajaneuvonta | 53,7 | 52,0 | 52,0 |
Hallintopalvelut | 15,1 | 17,5 | 17,5 |
Yhteensä | 207,7 | 215 | 217 |
---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 17 386 | 17 949 | 18 721 |
Bruttotulot | 382 | 360 | 360 |
Nettomenot | 17 004 | 17 589 | 18 361 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 195 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 459 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
EU:n yhteistyöasetuksen toimeenpano (8 htv) | 650 |
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | 187 |
Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vahvistaminen (HO 2019) | -250 |
Matkanjärjestäjien vakuusvalvontaresurssien vähennys | -130 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -64 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -37 |
Palkkausten tarkistukset | 416 |
Yhteensä | 772 |
2021 talousarvio | 18 361 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 365 000 |
2020 talousarvio | 17 589 000 |
2019 tilinpäätös | 15 268 000 |
07. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 157 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.
Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.
Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.
Talousarvioesityksessä varaudutaan eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantuloon vuoden 2021 alusta lukien.
Momentilta maksetaan 650 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 990 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Patentti- ja rekisterihallitukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Asiakastyytyväisyys (1—5) | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
Sähköinen asiointi (%) | 87,1 | 86,2 | 87,5 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 51 947 | 46 700 | 49 157 |
— muut tuotot | 543 | - | - |
Tuotot yhteensä | 52 490 | 46 700 | 49 157 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 45 582 | 44 922 | 48 851 |
— osuus yhteiskustannuksista | 10 644 | 10 500 | 12 492 |
Kustannukset yhteensä | 56 226 | 55 422 | 61 343 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -3 736 | -8 772 | -12 186 |
Kustannusvastaavuus, % | 94 | 84 | 80 |
---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 58 794 | 55 422 | 58 324 |
Bruttotulot | 52 552 | 46 700 | 49 167 |
Nettomenot | 6 242 | 8 722 | 9 157 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 13 952 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 11 790 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | 400 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 35 |
Yhteensä | 435 |
2021 talousarvio | 9 157 000 |
2020 IV lisätalousarvio | -1 450 000 |
2020 talousarvio | 8 722 000 |
2019 tilinpäätös | 4 079 907 |
08. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 857 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset eräiden tuotteiden markkinavalvontaa koskevan lain (1137/2016) ja kemikaalilain (599/2013) muuttamisesta.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimii yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta keskeisillä toimialoilla. Tukes valvoo ja edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta sekä edistää yritysten kilpailukykyä. Tukes edistää mineraalivarojen hallintaa ja toimii kansallisena akkreditointielimenä. Tavoitteena on toimijoiden vastuullisuuden ja riskienhallinnan parantaminen turvallisuuden edistämiseksi ja henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi, kemikaalien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi. Toiminta kohdistuu riskiperusteisesti markkinoilla oleviin tuotteisiin, kemikaaleihin, tuotantolaitoksiin, laitteistoihin, palveluihin sekä yritysten ja kuluttajien toimintatapoihin.
Työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö pelastustoimen laitteiden valvonnan osalta sekä maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kemikaalien tuotevalvonnan osalta asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Lupa- ja valvontatoiminta on ennakoitavaa, riskiperusteista ja tehokasta | |||
— Asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyys (1—5) | 3,9 | > 4,0 | > 4,0 |
— Lupa- ja ilmoitusprosessien digitalisaatioaste (%) | 20 | 35 | 55 |
Osa maksullisen toiminnan tuloista on budjetoitu momentille 12.32.20.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— suoritteiden myyntituotot | 6 980 | 5 914 | 6 700 |
Tuotot yhteensä | 6 980 | 5 914 | 6 700 |
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot | 3 125 | 2 482 | 2 800 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 4 628 | 3 564 | 3 900 |
— osuus yhteiskustannuksista | 3 816 | 2 350 | 2 800 |
Kustannukset yhteensä | 8 444 | 5 914 | 6 700 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 464 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 83 | 100 | 100 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 25 337 | 25 415 | 27 078 |
Bruttotulot | 5 277 | 4 492 | 5 221 |
Nettomenot | 20 060 | 20 923 | 21 857 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 630 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 974 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
CLP-asetuksen täytäntöönpano | 80 |
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen | -1 000 |
Tukesin toiminnan turvaaminen | 1 000 |
Yhteyspiste, tuoteyhteyspiste sekä tekstiili- ja jalkinemerkinnät | 246 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | 43 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 68 |
Palkkausten tarkistukset | 497 |
Yhteensä | 934 |
2021 talousarvio | 21 857 000 |
2020 IV lisätalousarvio | -240 000 |
2020 talousarvio | 20 923 000 |
2019 tilinpäätös | 19 404 000 |
09. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 758 000 euroa.
Selvitysosa:Energiavirasto hoitaa energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä, joita ovat energiamarkkinoiden sekä ilmastotavoitteiden politiikkatoimien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen liittyvät virastolle lainsäädännössä asetetut tehtävät. Energiaviraston vastuulle kuuluvat energiamarkkinoiden eli sähkön ja maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden sekä sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta ja edistäminen. Ilmastotavoitteiden politiikkatoimien osalta viraston vastuulle kuuluvat päästökaupan, uusiutuvan energian tukijärjestelmien, biopolttoaineiden kestävyyskriteerien sekä energiatehokkuuden valvonta ja edistäminen. Energiavirasto vastaa myös päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmän toimeenpanosta.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Viraston asianhallintaprosessin digitalisointi | |||
— Sähköisesti tuotettujen kirjaustapahtumien osuus kaikista kirjaustapahtumista (%) | > 65 | > 65 | > 70 |
Viraston lupaprosessien sujuvoittaminen | |||
— Verkkolupien käsittelyaika (pv) | < 50 | < 50 | < 50 |
— Hankelupien käsittelyaika (pv) | < 40 | < 40 | < 40 |
— Päästölupien käsittelyaika (pv) | < 50 | < 50 | < 70 |
Energiamarkkinoiden valvonnan taloudellisuus | |||
— Sähkö- ja maakaasuvalvonnan toimintakulut/sähkön ja maakaasun kulutus (c/kWh) | < 0,0034 | < 0,0034 | < 0,0036 |
Ilmastotavoitteiden edistämisen taloudellisuus | |||
— Päästökaupan hallinnoinnin toimintakustannukset päästökaupan piiriin kuuluvaa laitosta kohden (euroa/laitos) | < 3 000 | < 3 400 | < 3 400 |
— Uusiutuvan energian tuotantotukien hallinnointikustannukset järjestelmässä mukana olevilla laitoksilla tuotettua sähköä kohden (euroa/MWh) | < 0,30 | < 0,30 | < 0,30 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 8 687 | 9 801 | 10 173 |
Bruttotulot | 1 792 | 3 030 | 2 415 |
Nettomenot | 6 895 | 6 771 | 7 758 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 436 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 380 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
EU:n puhtaan energiapaketin määräaikainen tehtävä (1 htv) (siirto momentilta 32.01.01) | 80 |
Maakaasumarkkinoiden ja sähköverkon kehittämissuunnitelmien viranomaistehtävät | 240 |
Päästökaupan ilmaisjaon, puhtaan energian toimeenpanon ja sähköriskeihin varautumisen lisätehtävät (3 htv) (siirto momentilta 32.01.01) | 240 |
Uusien tehtävien edellyttämät tietojärjestelmäinvestoinnit ja asiantuntijaselvitykset | 280 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -55 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 45 |
Palkkausten tarkistukset | 157 |
Yhteensä | 987 |
2021 talousarvio | 7 758 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 240 000 |
2020 talousarvio | 6 771 000 |
2019 tilinpäätös | 6 839 000 |
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:
1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia
2) Siviilipalveluskeskuksessa työpalvelusta suorittavien siviilipalvelusvelvollisten ylläpidosta ja etuuksista aiheutuvien kustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Siviilipalveluskeskus toimii siviilipalvelusta toimeenpanevana viranomaisena. Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalvelusvelvolliset palvelukseen ja täydennyspalvelukseen, järjestää velvollisten koulutusjaksot sekä valvoo ja huolehtii, että siviilipalvelustoiminta järjestetään siviilipalveluslain ja -ohjeiden mukaisesti.
Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta, johon kuuluu 28 vuorokauden mittainen koulutusjakso ja loppuajan käsittävä työpalvelus, jonka suurin osa velvollisista suorittaa palveluspaikoissa ja arviolta noin 40 velvollista Siviilipalveluskeskuksessa.
Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalveluskoulutusta viiden vuorokauden mittaisena koulutuksena.
Siviilipalveluksen tunnuslukuja
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) | 2 383 | 2 000 | 2 000 |
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) | 1 096 | 1 300 | 1 300 |
Siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) | 34 | 40 | 40 |
Täydennyspalvelukseen hakeutuneet (hlöä) | 358 | 400 | 400 |
— koulutetut (hlöt) | 334 | 350 | 350 |
2021 talousarvio | 4 939 000 |
2020 talousarvio | 4 939 000 |
2019 tilinpäätös | 3 879 024 |
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 57 072 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää momenteilta 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2021 talousarvio | 57 072 000 |
2020 talousarvio | 57 072 000 |
2019 tilinpäätös | 52 045 950 |
40. Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 041 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:
1) yrityksille ja muille yhteisöille kestävän kasvupolitiikan edistämiseen
2) elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille valtioneuvoston asetuksen mukaisiin yleisavustuksiin.
Määrärahaa saa käyttää myös valtionavustusten myöntämiseen Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Avustusta voidaan käyttää yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen, yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, julkisten hankintojen neuvontapalveluiden tuottamiseen, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen, suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen sekä kansainvälistymispalvelut | 3 211 000 |
Julkisten hankintojen neuvontapalvelut | 500 000 |
Standardointitoiminta | 1 330 000 |
Yhteensä | 5 041 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kansainvälinen teknologiapalkinto (maksetaan joka toinen vuosi) | -1 000 |
Kertaluonteisten lisäysten poisto | -300 |
Yritysten työsuhdeneuvontapalvelu | 290 |
Yhteensä | -1 010 |
2021 talousarvio | 5 041 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 1 600 000 |
2020 talousarvio | 6 051 000 |
2019 tilinpäätös | 5 959 000 |
41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kvanttitietokoneen hankinnan ja laitteen rakentamisen kustannuksiin
2) FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoiston ja Otakaari 3:n kuumakammiotilojen ennallistamisen kustannuksiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2021 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.
Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)
Kvanttitietokone | 3 900 |
FiR1-käytöstäpoisto ja Otakaari 3:n ennallistaminen | 500 |
Yhteensä | 4 400 |
---|
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2021 | 2022 | 2023 | 2024 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 4 400 | 3 800 | 6 900 | 3 500 | 18 600 |
Menot yhteensä | 4 400 | 3 800 | 6 900 | 3 500 | 18 600 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kvanttitietokone (elvytys) | 3 900 |
Maksatusten vähentyminen | -1 600 |
Yhteensä | 2 300 |
2021 talousarvio | 4 400 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 3 100 000 |
2020 talousarvio | 2 100 000 |
2019 tilinpäätös | 10 400 000 |
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 109 303 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
Selvitysosa:Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tehtävänä on riippumattomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö harjoittaa soveltavaa tutkimusta ja teknologian kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa, toimii kansallisena metrologialaitoksena, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista tutkimusta.
Määrärahaa kohdennetaan Suomen elinkeinorakennetta uudistavien alojen sekä kansainvälisesti merkittävien innovaatioekosysteemien kehittämiseen. Painopisteenä ovat tulevaisuuden ilmasto, resurssien riittävyys, hyvä elämä, kokonaisturvallisuus ja riskienhallinta sekä teollisuuden uudistuminen. Määrärahalla tuetaan myös kiertotalouden innovaatiohankkeita sekä etenemistä kohti ilmastoneutraaliutta kansallisella ja EU-rahoituksella. Lisäksi VTT:n osallistuminen EU-ohjelmiin nykytasolla edellyttää kasvua EU-hankkeiden omarahoitusosuuksiin johtuen tulevan Horizon Europe -ohjelman laskentaperusteiden muutoksista.
Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.
Vaikuttavuus
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
Elinkeinoelämän kasvu ja uudistuminen | |||
---|---|---|---|
— Suomalaiset innovaatiot, joiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa VTT:llä merkittävä rooli (%, 5 v. liukuva ka.) | 26,8 | 26—28 | 26—28 |
—VTT:n mukanaolo Suomen kannalta merkittävissä innovaatioekosysteemeissä (kpl) | 8 | 8 | 8 |
Suomalaisten yritysten ja tutkimusyhteisöjen kiinnittyminen kansainvälisiin arvoverkostoihin | |||
— VTT:n kanssa toteutettu hanke edisti asiakkaiden kytkeytymistä kansainvälisiin verkostoihin (%) | 42 | 42—45 | 42—45 |
Tutkimukseen perustuvan liiketoiminnan ja yritysten synnyttäminen | |||
— VTT:n spin-offien saama pääoma (milj. euroa) | 38,9 | 15 | 15 |
— IPR tuotot (milj. euroa) | 3,4 | 3,1 | 3,1 |
— Maksullinen toiminta (milj. euroa) | 65,6 | 60,0 | 60,0 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Yleisavustus perusrahoitukseen | 90 068 |
Arvonlisäveromenot | 19 000 |
Yleisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) fuusiotutkimuksen koordinaatiotehtävä | 160 |
Yleisavustus jäsenmaksuihin | 75 |
Yhteensä | 109 303 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Horizon Europe puiteohjelman vastinrahoitus | 2 000 |
Kansallisella ja EU-rahoituksella eteneminen kohti ilmastoneutraaliutta | 10 000 |
Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
Yhteensä | 11 900 |
2021 talousarvio | 109 303 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 10 000 000 |
2020 talousarvio | 97 403 000 |
2019 tilinpäätös | 94 403 000 |
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 222 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, joka neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Valtionavustus Kuluttajaliitolle (HO 2019) | 100 |
Yhteensä | 100 |
2021 talousarvio | 1 222 000 |
2020 talousarvio | 1 122 000 |
2019 tilinpäätös | 872 000 |
51. Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen
2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin
3) koronaviruspandemian aiheuttaman tulonmenetyksen kompensointiin merimiespalvelutoimistolle, mikäli se on välttämätöntä lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Merimiespalvelutoimisto toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla, joiden molempien suuruus on 1/1000 alukselta saaduista ja maksetuista tuloista. Valtion osuus merimiespalvelutoimiston rahoituksesta on 50 %.
Toimiston tehtävänä on kerätä palvelumaksut sekä edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa sekä merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.
Valtio korvaa suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneistä kustannuksista 50 %. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista | 1 072 000 |
Valtion osuus merimiesten matkakustannuksista | 1 500 000 |
Yhteensä | 2 572 000 |
2021 talousarvio | 2 572 000 |
2020 IV lisätalousarvio | — |
2020 talousarvio | 2 572 000 |
2019 tilinpäätös | 2 369 318 |
53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Valtio korvaa matkustajien paluukuljetuksia ja maksaa korvauksia, mikäli matkapalveluyhdistelmien tarjoaja on maksukyvytön. Valtio voi maksaa paluukuljetusten kustannukset, mikäli se on matkustajien nopean paluukuljetuksen vuoksi välttämätöntä. Lisäksi valtio voi maksaa myös muita matkustajien saatavia, jos matkapalveluyhdistelmien tarjoajan asettama vakuus ei riitä kaikkien saatavien maksamiseen tai niiden maksaminen vakuuksista kestää kohtuuttoman kauan. Paluukuljetusten kustannukset ja matkustajille maksetut korvaukset korvataan valtiolle matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annetun lain (922/2017) mukaisesti asetetuista vakuuksista, niihin perustuvista kiinteistä maksuista sekä matkanjärjestäjiltä kerättävällä veroluontoisella maksulla, jonka suuruus on 0,024 % matkapalveluyhdistelmien myynnin liikevaihdosta. Maksuilla varaudutaan tilanteisiin, joissa valtio tulee korvausvelvolliseksi eikä valtion maksamia korvauksia saada perittyä takaisin vakuuksista. Lisäksi peritään vakuusmäärään perustuvaa kiinteää maksua. Maksut tuloutuvat momentille 11.19.09, jolle arvioidaan kertyvän 650 000 euroa v. 2021.
2021 talousarvio | 400 000 |
2020 talousarvio | 400 000 |
2019 tilinpäätös | 1 000 000 |
54. Korvaukset matkustajille matkapakettien peruuntumisesta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkapakettien peruuntumisesta johtuvien korvausten maksamiseen matkustajille.
Selvitysosa:Matkustajille korvataan matkanjärjestäjän konkurssitapauksessa saatavat, jotka matkanjärjestäjä on velvollinen palauttamaan tilanteessa, jossa matkapaketin peruutuksen syynä on Covid-19 -epidemia. Korvauksen edellytyksenä on, ettei saatavaa voida korvata matkanjärjestäjän asettamista vakuuksista.
Matkustaja esittää Kilpailu- ja kuluttajavirastolle vaatimuksen korvauksen saamiseksi 6 kuukauden kuluessa siitä, kun matkanjärjestäjä asetetaan konkurssiin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto tekisi päätöksen korvauksen maksamisesta.
Tavoitteena on kaikkien kuluttajien tasavertaisen aseman turvaaminen matkanjärjestäjän konkurssitilanteessa, joissa matkanjärjestäjällä on lakiin perustuva velvollisuus palauttaa matkustajien maksamat ennakkomaksut tai niitä vastaavien matkakuponkien arvo. Lisäksi pyritään tekemään matkakuponkien vastaanottamisesta kuluttajille houkutteleva ja luotettava vaihtoehto hinnan palautukselle rahana.
2021 talousarvio | 3 000 000 |
2020 V lisätalousarvio | 2 000 000 |
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 17 219 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien suorittamiseen
2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö | 360 000 |
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu | 1 220 000 |
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet | 753 000 |
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon | 434 000 |
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut | 44 000 |
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) IPPAS tarkastus | 130 000 |
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista | 3 638 000 |
Suomen maksuosuus ESA:n tiedeohjelmasta | 7 512 000 |
Guianan avaruuskeskuksen maksut | 760 000 |
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu | 1 700 000 |
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu | 110 000 |
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet | 558 000 |
Yhteensä | 17 219 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Euroopan avaruusjärjestön maksut (siirto momentilta 32.20.40) | 983 |
Yhteensä | 983 |
2021 talousarvio | 17 219 000 |
2020 talousarvio | 16 236 000 |
2019 tilinpäätös | 8 507 000 |
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
4) säätiölaissa (487/2015) tarkoitetussa säätiövalvonnan oikeusprosessissa Patentti- ja rekisterihallituksen vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
5) eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa (954/2012), pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007), vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetussa laissa (387/2013), tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetussa laissa (1005/2008), jätelaissa (646/2011), jalometallituotteista annetussa laissa (1029/2000), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), lelujen turvallisuudesta annetussa laissa (1154/2011), kemikaalilaissa (599/2013), kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1563/2011), kosmeettisista valmisteista annetussa laissa (492/2013), ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun laissa (390/2005), kaivoslaissa (621/2011), painelaitelaissa (1144/2016), hissiturvallisuuslaissa (1134/2016), sähköturvallisuuslaissa (1135/2016), vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005), konttilaissa (762/1998) sekä mittauslaitelaissa (707/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan ryhmäkanneprosessista valtiolle aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, joita syntyy jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen. Lisäksi momentilta voidaan maksaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Energiaviraston, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontatehtävien hoitamisesta aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, jotka on määrätty maksettavaksi vastapuolelle silloin, kun valvontaviranomainen on hävinnyt asian.
2021 talousarvio | 50 000 |
2020 talousarvio | 50 000 |
2019 tilinpäätös | — |