Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              20. Siviilipalvelus
         30. Työllisyys ja yrittäjyys
         40. Yritysten erityisrahoitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

01. HallintoPDF-versio

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2021 enintään 8 400 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2021 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja muiden ministeriöiden kanssa kasvupolitiikkaa, jolla tuetaan hallitusohjelman kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kasvupolitiikan perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen. Hallinnonalan toimijoiden tavoitteena on rakentaa kestävää kasvua tukeva toimintaympäristö, jolla luodaan toimintaedellytyksiä kilpailukyvyn ja talouden kasvun vahvistumiselle.

Suomen taloudellisen menestyksen ja suomalaisyritysten kasvuedellytysten kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Hallinnonalalla toteutetaan kokonaisvaltaisesti toimenpiteitä, joilla Suomi kehittyy houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää. Yritysten kasvuedellytyksiä vahvistetaan purkamalla niitä rajoittavaa tai hidastavaa sääntelyä. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksiä parannetaan.

Innovaatiot ja toimiva aineettoman omaisuuden suojajärjestelmä ovat keskeisiä suomalaisyritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti.

Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen - työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava - työlainsäädäntö sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tavoitetta nostaa työllisyysastetta. Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.

Huoltovarmuuden ja varautumisen taso määritellään huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä (1048/2018). Kansallisen huoltovarmuuden strateginen tavoite on turvata kriittisten infrastruktuurien, tuotannon ja palveluiden toimivuus siten, että ne kykenevät täyttämään väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välttämättömimmät perustarpeet kaikissa olosuhteissa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat tavoitteet vuodelle 2021:

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
arvio
       
Konsernin virastojen digivalmiudet kasvavat      
— Digikypsyysindeksi (itsearvio, 1—5) 3,01 3,01 > 3,1
  Henkilötyövuodet Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)
  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
arvio
2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
             
Työ- ja elinkeinoministeriö 408 400 400 3,64 > 3,6 > 3,6
ELY-keskukset 2 966 2 920 2 893 3,7 > 3,6 > 3,6
Työ- ja elinkeinotoimistot 3 150 3 085 3 326 3,54 > 3,5 > 3,5
Geologian tutkimuskeskus 419 410 415 3,65 3,75 3,8
Business Finland 647 722 704 3,1 > 3,5 > 3,5
Kilpailu- ja kuluttajavirasto 208 215 217 3,7 > 3,8 > 3,8
Patentti- ja rekisterihallitus 415 428 421 3,9 3,9 3,9
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 259 264 264 3,5 3,8 3,8
Energiavirasto 82 76 85 3,7 > 3,9 > 3,9
Yhteensä 8 554 8 520 8 725 3,6 > 3,7 > 3,7

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 333 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä, työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotouttamista.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
arvio
       
Hallituksen esitykset (kpl) 6 30 35
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 43 > 80 > 80
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 0 0 0
Valtioneuvoston asetukset (kpl) 13 20 25

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio

2021
esitys
       
Bruttomenot 40 995 43 921 46 833
Bruttotulot 7 536 8 500 8 500
Nettomenot 33 459 35 421 38 333
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 724    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 965    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arkistonjärjestäminen (kertaluonteisen siirron palautus momentilta 23.01.01) 67
Erityisasiantuntijan palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta 24.01.01) 215
EU:n puhtaan energiapaketin määräaikainen lisätehtävä (-1 htv) (siirto momentille 32.01.09) -80
EU- ja kansainvälisten rahoitusvälineiden käyttöönotto 400
Hallinnonalan tuottavuusmääräraha 233
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) 300
Kotouttamistehtävät (2 htv) (siirto momentilta 32.50.03) 140
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019) 300
Päästökaupan ilmaisjaon, puhtaan energian toimeenpanon ja sähköriskeihin varautumisen lisätehtävät (-3 htv) (siirto momentille 32.01.09) -240
Työperäisen maahanmuuton hallinto (1 htv) (siirto momentilta 26.01.01) 75
Vahva-hankkeen käyttöönoton aiheuttama tuottavuuden kasvu -24
Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus -600
JTS-miljardin tuottavuussäästö -103
Palkkausten tarkistukset 829
Siirtyvien erien taso (HO 2019) 1 400
Yhteensä 2 912

2021 talousarvio 38 333 000
2020 IV lisätalousarvio 531 000
2020 talousarvio 35 421 000
2019 tilinpäätös 33 700 000

02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 184 926 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskuksia on 15 ja ne toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). Lisäksi ELY-keskuksilla ja TE-toimistoilla on valtakunnallinen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto (KEHA-keskus).

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) 4,3 > 4,0 > 4,0
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) 4,0 - > 4,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 212 988 204 918 219 926
Bruttotulot 34 871 30 000 35 000
Nettomenot 178 117 174 918 184 926
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 30 092    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 25 198    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 7 943 8 000 8 000
— muut tuotot -32 - -
Tuotot yhteensä 7 911 8 000 8 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 5 553 6 000 6 000
— osuus yhteiskustannuksista 1 756 2 000 2 000
Kustannukset yhteensä 7 309 8 000 8 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 602 - -
Kustannusvastaavuus, % 108 100 100

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 6 665 8 000 8 000
— EU:lta saatava rahoitus 2 227 - -
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 132 - -
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 616 2 500 2 500
Tuotot yhteensä 9 640 10 500 10 500
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 11 094 12 000 12 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -1 454 -1 500 -1 500
Omarahoitusosuus, % 13 13 13

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.51, 30.40.20, 21, 22, 31, 40, 51 ja 62, 31.10.31, 31.20.54 ja 55, 32.01.03, 20 ja 51, 32.20.41, 32.30.42, 51, 52 ja 64, 32.50.30, 33.20.31, 50 ja 52, 35.01.65, 35.10.20, 21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.56 ja 64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asuinrakennusten öljylämmityksestä luopumisavustusten käsittely 280
Kalatalouden valvonta (1 htv) 65
L-vastuualueen lisäresurssit 850
L-vastuualueen lisäresurssit (siirto momentilta 31.10.20) 900
Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen 600
Osaajapulan koordinointi (siirto momentille 32.30.51) -1 200
Pitkään perhevapailla olevien työllistymisen parantaminen (6 htv) 340
Pk-yritysten rekrytuen maksatukset (HO 2019) 450
Tieliikenteenohjauksen ja -hallinnan telematiikkatehtävät (-7 htv) (siirto momentille 31.10.20) -504
Uuden metsitystukijärjestelmän hallinnointi ja hallinnoinnin kehittäminen (siirto momentilta 30.40.22) 315
Uusiutuvan energian direktiivin (REDII) toimeenpano 240
Vuokrien indeksikorotus ja vastaava säästö 21
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 1 699
Palkkausten tarkistukset 5 632
Siirtyvien erien taso (HO 2019) 500
Tasomuutos -180
Yhteensä 10 008

2021 talousarvio 184 926 000
2020 IV lisätalousarvio 1 886 000
2020 II lisätalousarvio 7 920 000
2020 I lisätalousarvio 500 000
2020 talousarvio 174 918 000
2019 tilinpäätös 173 223 000

03. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 199 731 000 euroa.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. TE-toimistot toimivat ELY-keskusten alaisina paikallishallinnon viranomaisena.

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Työnantaja-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) 4,0 > 4,0 > 4,0
Työnhakija-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) 3,9 > 4,0 > 4,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio

2021
esitys
       
Bruttomenot 188 599 197 021 200 131
Bruttotulot 1 354 400 400
Nettomenot 187 245 196 621 199 731
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 24 362    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 22 970    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Digitaalisten palvelujen kehittäminen (HO 2019) -10 000
Kohti oppisopimusta -malli 200
Määräaikaiset asiantuntijat (siirto momentilta 32.50.03) 1 400
Nuorten palvelujen integraation, toimintatapojen ja vaikuttavuuden vahvistaminen 2 500
Pk-yritysten rekrytuen tietojärjestelmämuutokset (HO 2019) 900
Tie työelämään -verkkopalvelu (siirto momentille 32.30.51) -246
Työllisyyden kuntakokeilu 1 084
Uudenmaan TE-toimiston aulapalveluiden järjestäminen (siirto momentilta 32.30.51) 2 100
Palkkausten tarkistukset 4 672
Siirtyvien erien taso (HO 2019) 500
Yhteensä 3 110

2021 talousarvio 199 731 000
2020 IV lisätalousarvio 24 108 000
2020 II lisätalousarvio 21 800 000
2020 talousarvio 196 621 000
2019 tilinpäätös 185 853 000

04. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 864 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n rakennerahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Osuus ydintoiminnasta tulosalueittain (%)      
— asiakastoimeksiannot - 25 23
— tiede ja innovaatiot - 22 26
— geotietokeskus - 28 28
— muu ydintoiminta - 25 23
Yhteisrahoitteinen toiminta      
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä (%) 30,5 20 25

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio

2021
esitys
       
Bruttomenot 47 342 45 302 45 864
Bruttotulot 15 262 13 000 13 000
Nettomenot 32 080 32 302 32 864
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 282    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 450    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio

2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 8 544 8 000 8 000
— muut tuotot 83 - -
Tuotot yhteensä 8 627 8 000 8 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 5 639 5 650 5 650
— osuus yhteiskustannuksista 2 064 1 750 1 750
Kustannukset yhteensä 7 703 7 400 7 400
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 924 600 600
Kustannusvastaavuus, % 112 108 108

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio

2021
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 2 865 2 800 2 800
— EU:lta saatava rahoitus 2 223 1 000 1 000
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 372 1 200 1 200
Tuotot yhteensä 6 460 5 000 5 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 9 193 10 000 10 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -2 733 -5 000 -5 000
Omarahoitusosuus, % 30 50 50

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
JTS-miljardin tuottavuussäästö -207
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 69
Palkkausten tarkistukset 700
Yhteensä 562

2021 talousarvio 32 864 000
2020 IV lisätalousarvio 2 000 000
2020 talousarvio 32 302 000
2019 tilinpäätös 32 248 000

05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 101 104 000 euroa.

Määrärahasta voidaan suorittaa myös ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.

Selvitysosa:Business Finland -kokonaisuus muodostuu Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä.

Business Finland edistää elinkeinojen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta, lisää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä, parantaa työelämän laatua sekä luo näin työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisellä, joihin Business Finland kannustaa rahoituksellaan, ohjelmatoiminnalla sekä kansainvälistymis- ja muilla neuvontapalveluilla hyödyntäen myös kansainvälisiä kumppanuuksia. Business Finland edistää toiminnallaan myös Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia sekä Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua. Business Finlandin Talent-toiminnalla tuetaan kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä yritysten kasvussa, kansainvälistymisessä ja uudistumisessa sekä investointien kasvussa.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa asiakkaita ovat yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Kansainvälistymispalveluja Suomessa ja ulkomailla suunnataan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamiseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Yhteistyö ulkoasiainhallinnon edustustojen kanssa vahvistaa Team Finland -verkoston palvelukykyä maailmalla.

Ulkomaisten investointien ja pääomien hankinnassa kohteena ovat erityisesti osaamisintensiiviset alat, korkean lisäarvon tuotanto sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja kehitetään Suomen matkailumaakuvaa, matkailupalvelujen vientiä ja kysyntää yhdessä matkailualojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä tuetaan matkailuyritysten kansainvälistymistä.

Hallitusohjelman mukaisesti Business Finland kohdentaa toimintaansa kiertotalouden, elintarvike- ja puutuotealan ohjelmatoimintaan, matkailun edistämisohjelmaan sekä luovien alojen kasvua tukevaan Creative Business Finland -ohjelmaan.

Suomi osallistuu Dubain maailmannäyttelyyn vuosina 2021—2022. Tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja parantaa Suomen houkuttelevuutta matkailulle ja investoinneille maakuvaa vahvistamalla. Business Finlandille arvioidaan aiheutuvan näyttelyyn osallistumisesta vuosina 2019—2022 yhteensä 10 milj. euron kustannukset, joista elinkeinoelämä kattaa vähintään puolet.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Business Finlandille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Rahoitustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus (%) 2,7 < 3,5 < 3,0
Business Finlandin asiakkaiden suositteluhalukkuus (-100—100) 67 > 56 > 56

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Innovaatiotoiminnan edistäminen, kansainvälistymispalvelut, hanke- ja ohjelmatoiminta sekä Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten edistäminen 80 304 000
Toimialakohtainen kasvukokonaisuus 5 500 000
Kiertotalouden edistäminen 1 000 000
Creative Business Finland 1 000 000
Talent-toiminta 2 000 000
Dubain maailmannäyttelyyn osallistuminen 1 000 000
Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin 500 000
Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen 9 800 000
Yhteensä 101 104 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio

2021
esitys
       
Bruttomenot 94 366 99 571 101 204
Bruttotulot -1 407 100 100
Nettomenot 95 773 99 471 101 104
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 16 594    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 18 295    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin 500
Dubain maailmannäyttelyn osallistumiskulut -1 000
Määräaikainen kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki (HO 2019 kertaluonteinen) -1 000
Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen (HO 2019) 2 000
JTS-miljardin tuottavuussäästö -279
Palkkausten tarkistukset 412
Siirtyvien erien taso (HO 2019) 1 000
Yhteensä 1 633

2021 talousarvio 101 104 000
2020 IV lisätalousarvio 2 763 000
2020 II lisätalousarvio 10 000 000
2020 talousarvio 99 471 000
2019 tilinpäätös 97 474 000

06. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 361 000 euroa.

Selvitysosa:Kilpailu- ja kuluttajavirasto luo edellytyksiä talouskasvulle edistämällä markkinoiden toimivuutta. Hyvin toimivat markkinat kiihdyttävät tuottavuutta ja innovointia muodostaen edellytyksen menestyvälle kotimaiselle yritystoiminnalle ja kuluttajien hyvinvoinnille. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla vahvistaa yksityistä kysyntää.

Virasto ehkäisee kotimarkkinoiden liiallista keskittymistä yrityskauppavalvonnalla ja puuttuu jälkikäteen kartelleihin ja muihin kuluttajille haitallisiin kilpailunrajoituksiin. Kuluttajavastuualueen ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttajansuojalla edistetään kuluttajien tietoisia valintoja sekä torjutaan harhaanjohtavia ja sopimattomia menettelyjä. Virasto hoitaa myös kuluttajaneuvonnan tehtäviä ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien aseman turvaamiseen.

Virasto tuottaa selvityksiä ja laskelmia eri sääntelyvaihtoehdoista ja vaihtoehtojen vaikutuksista markkinoiden toimivuuteen ja kuluttajiin. Tämä vaikutusarviointityö tukee valtionhallinnon yhteistä tavoitetta vahvistaa julkisen sektorin tietopohjaista päätöksentekoa. Tiedon tarve korostuu erityisesti tilanteessa, jossa on tehtävä suuria ja nopeita päätöksiä reagoitaessa terveyskriisin laukaisemaan talouskriisiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Kilpailu- ja kuluttajavirasto tuottaa yhteiskunnallista lisäarvoa kansantaloudelle ja kuluttajille      
— Sidosryhmien arvio (1—5) - - > 3,8
Kilpailu- ja kuluttajaviraston henkilöstön asiantuntijuus on vahvaa      
— Sidosryhmien arvio (1—5) - - > 3,8

Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Markkinoiden toimivuuden edistäminen 25,5 26,0 26,0
Kilpailuvalvonta 68,4 70,0 72,0
Kuluttaja-asiamiehen valvonta ja muu kuluttajansuoja 45,0 49,5 49,5
Kuluttajaneuvonta 53,7 52,0 52,0
Hallintopalvelut 15,1 17,5 17,5
Yhteensä 207,7 215 217

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio

2021
esitys
       
Bruttomenot 17 386 17 949 18 721
Bruttotulot 382 360 360
Nettomenot 17 004 17 589 18 361
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 195    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 459    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU:n yhteistyöasetuksen toimeenpano (8 htv) 650
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) 187
Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vahvistaminen (HO 2019) -250
Matkanjärjestäjien vakuusvalvontaresurssien vähennys -130
JTS-miljardin tuottavuussäästö -64
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa -37
Palkkausten tarkistukset 416
Yhteensä 772

2021 talousarvio 18 361 000
2020 IV lisätalousarvio 365 000
2020 talousarvio 17 589 000
2019 tilinpäätös 15 268 000

07. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 157 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.

Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Talousarvioesityksessä varaudutaan eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantuloon vuoden 2021 alusta lukien.

Momentilta maksetaan 650 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 990 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Patentti- ja rekisterihallitukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Asiakastyytyväisyys (1—5) 4,0 4,0 4,0
Sähköinen asiointi (%) 87,1 86,2 87,5

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 51 947 46 700 49 157
— muut tuotot 543 - -
Tuotot yhteensä 52 490 46 700 49 157
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 45 582 44 922 48 851
— osuus yhteiskustannuksista 10 644 10 500 12 492
Kustannukset yhteensä 56 226 55 422 61 343
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 736 -8 772 -12 186
Kustannusvastaavuus, % 94 84 80

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 58 794 55 422 58 324
Bruttotulot 52 552 46 700 49 167
Nettomenot 6 242 8 722 9 157
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 13 952    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 11 790    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) 400
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 35
Yhteensä 435

2021 talousarvio 9 157 000
2020 IV lisätalousarvio -1 450 000
2020 talousarvio 8 722 000
2019 tilinpäätös 4 079 907

08. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 857 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset eräiden tuotteiden markkinavalvontaa koskevan lain (1137/2016) ja kemikaalilain (599/2013) muuttamisesta.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimii yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta keskeisillä toimialoilla. Tukes valvoo ja edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta sekä edistää yritysten kilpailukykyä. Tukes edistää mineraalivarojen hallintaa ja toimii kansallisena akkreditointielimenä. Tavoitteena on toimijoiden vastuullisuuden ja riskienhallinnan parantaminen turvallisuuden edistämiseksi ja henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi, kemikaalien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi. Toiminta kohdistuu riskiperusteisesti markkinoilla oleviin tuotteisiin, kemikaaleihin, tuotantolaitoksiin, laitteistoihin, palveluihin sekä yritysten ja kuluttajien toimintatapoihin.

Työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö pelastustoimen laitteiden valvonnan osalta sekä maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kemikaalien tuotevalvonnan osalta asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Lupa- ja valvontatoiminta on ennakoitavaa, riskiperusteista ja tehokasta      
— Asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyys (1—5) 3,9 > 4,0 > 4,0
— Lupa- ja ilmoitusprosessien digitalisaatioaste (%) 20 35 55

Osa maksullisen toiminnan tuloista on budjetoitu momentille 12.32.20.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 6 980 5 914 6 700
Tuotot yhteensä 6 980 5 914 6 700
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 3 125 2 482 2 800
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 4 628 3 564 3 900
— osuus yhteiskustannuksista 3 816 2 350 2 800
Kustannukset yhteensä 8 444 5 914 6 700
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 464 - -
Kustannusvastaavuus, % 83 100 100

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 25 337 25 415 27 078
Bruttotulot 5 277 4 492 5 221
Nettomenot 20 060 20 923 21 857
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 630    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 974    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
CLP-asetuksen täytäntöönpano 80
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -1 000
Tukesin toiminnan turvaaminen 1 000
Yhteyspiste, tuoteyhteyspiste sekä tekstiili- ja jalkinemerkinnät 246
JTS-miljardin tuottavuussäästö 43
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 68
Palkkausten tarkistukset 497
Yhteensä 934

2021 talousarvio 21 857 000
2020 IV lisätalousarvio -240 000
2020 talousarvio 20 923 000
2019 tilinpäätös 19 404 000

09. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 758 000 euroa.

Selvitysosa:Energiavirasto hoitaa energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä, joita ovat energiamarkkinoiden sekä ilmastotavoitteiden politiikkatoimien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen liittyvät virastolle lainsäädännössä asetetut tehtävät. Energiaviraston vastuulle kuuluvat energiamarkkinoiden eli sähkön ja maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden sekä sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta ja edistäminen. Ilmastotavoitteiden politiikkatoimien osalta viraston vastuulle kuuluvat päästökaupan, uusiutuvan energian tukijärjestelmien, biopolttoaineiden kestävyyskriteerien sekä energiatehokkuuden valvonta ja edistäminen. Energiavirasto vastaa myös päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmän toimeenpanosta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Viraston asianhallintaprosessin digitalisointi      
— Sähköisesti tuotettujen kirjaustapahtumien osuus kaikista kirjaustapahtumista (%) > 65 > 65 > 70
Viraston lupaprosessien sujuvoittaminen      
— Verkkolupien käsittelyaika (pv) < 50 < 50 < 50
— Hankelupien käsittelyaika (pv) < 40 < 40 < 40
— Päästölupien käsittelyaika (pv) < 50 < 50 < 70
Energiamarkkinoiden valvonnan taloudellisuus      
— Sähkö- ja maakaasuvalvonnan toimintakulut/sähkön ja maakaasun kulutus (c/kWh) < 0,0034 < 0,0034 < 0,0036
Ilmastotavoitteiden edistämisen taloudellisuus      
— Päästökaupan hallinnoinnin toimintakustannukset päästökaupan piiriin kuuluvaa laitosta kohden (euroa/laitos) < 3 000 < 3 400 < 3 400
— Uusiutuvan energian tuotantotukien hallinnointikustannukset järjestelmässä mukana olevilla laitoksilla tuotettua sähköä kohden (euroa/MWh) < 0,30 < 0,30 < 0,30

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 8 687 9 801 10 173
Bruttotulot 1 792 3 030 2 415
Nettomenot 6 895 6 771 7 758
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 436    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 380    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU:n puhtaan energiapaketin määräaikainen tehtävä (1 htv) (siirto momentilta 32.01.01) 80
Maakaasumarkkinoiden ja sähköverkon kehittämissuunnitelmien viranomaistehtävät 240
Päästökaupan ilmaisjaon, puhtaan energian toimeenpanon ja sähköriskeihin varautumisen lisätehtävät (3 htv) (siirto momentilta 32.01.01) 240
Uusien tehtävien edellyttämät tietojärjestelmäinvestoinnit ja asiantuntijaselvitykset 280
JTS-miljardin tuottavuussäästö -55
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 45
Palkkausten tarkistukset 157
Yhteensä 987

2021 talousarvio 7 758 000
2020 IV lisätalousarvio 240 000
2020 talousarvio 6 771 000
2019 tilinpäätös 6 839 000

20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) Siviilipalveluskeskuksessa työpalvelusta suorittavien siviilipalvelusvelvollisten ylläpidosta ja etuuksista aiheutuvien kustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Siviilipalveluskeskus toimii siviilipalvelusta toimeenpanevana viranomaisena. Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalvelusvelvolliset palvelukseen ja täydennyspalvelukseen, järjestää velvollisten koulutusjaksot sekä valvoo ja huolehtii, että siviilipalvelustoiminta järjestetään siviilipalveluslain ja -ohjeiden mukaisesti.

Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta, johon kuuluu 28 vuorokauden mittainen koulutusjakso ja loppuajan käsittävä työpalvelus, jonka suurin osa velvollisista suorittaa palveluspaikoissa ja arviolta noin 40 velvollista Siviilipalveluskeskuksessa.

Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalveluskoulutusta viiden vuorokauden mittaisena koulutuksena.

Siviilipalveluksen tunnuslukuja

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
arvio
       
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) 2 383 2 000 2 000
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) 1 096 1 300 1 300
Siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) 34 40 40
Täydennyspalvelukseen hakeutuneet (hlöä) 358 400 400
— koulutetut (hlöt) 334 350 350

2021 talousarvio 4 939 000
2020 talousarvio 4 939 000
2019 tilinpäätös 3 879 024

29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 57 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää momenteilta 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 57 072 000
2020 talousarvio 57 072 000
2019 tilinpäätös 52 045 950

40. Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 041 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:

1) yrityksille ja muille yhteisöille kestävän kasvupolitiikan edistämiseen

2) elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille valtioneuvoston asetuksen mukaisiin yleisavustuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtionavustusten myöntämiseen Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Avustusta voidaan käyttää yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen, yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, julkisten hankintojen neuvontapalveluiden tuottamiseen, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen, suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen sekä kansainvälistymispalvelut 3 211 000
Julkisten hankintojen neuvontapalvelut 500 000
Standardointitoiminta 1 330 000
Yhteensä 5 041 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansainvälinen teknologiapalkinto (maksetaan joka toinen vuosi) -1 000
Kertaluonteisten lisäysten poisto -300
Yritysten työsuhdeneuvontapalvelu 290
Yhteensä -1 010

2021 talousarvio 5 041 000
2020 IV lisätalousarvio 1 600 000
2020 talousarvio 6 051 000
2019 tilinpäätös 5 959 000

41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kvanttitietokoneen hankinnan ja laitteen rakentamisen kustannuksiin

2) FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoiston ja Otakaari 3:n kuumakammiotilojen ennallistamisen kustannuksiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2021 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.

Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

   
Kvanttitietokone 3 900
FiR1-käytöstäpoisto ja Otakaari 3:n ennallistaminen 500
Yhteensä 4 400

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 2022 2023 2024 Yhteensä
vuodesta 2021
lähtien
           
Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset 4 400 3 800 6 900 3 500 18 600
Menot yhteensä 4 400 3 800 6 900 3 500 18 600

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kvanttitietokone (elvytys) 3 900
Maksatusten vähentyminen -1 600
Yhteensä 2 300

2021 talousarvio 4 400 000
2020 IV lisätalousarvio 3 100 000
2020 talousarvio 2 100 000
2019 tilinpäätös 10 400 000

49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 109 303 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

Selvitysosa:Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tehtävänä on riippumattomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö harjoittaa soveltavaa tutkimusta ja teknologian kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa, toimii kansallisena metrologialaitoksena, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista tutkimusta.

Määrärahaa kohdennetaan Suomen elinkeinorakennetta uudistavien alojen sekä kansainvälisesti merkittävien innovaatioekosysteemien kehittämiseen. Painopisteenä ovat tulevaisuuden ilmasto, resurssien riittävyys, hyvä elämä, kokonaisturvallisuus ja riskienhallinta sekä teollisuuden uudistuminen. Määrärahalla tuetaan myös kiertotalouden innovaatiohankkeita sekä etenemistä kohti ilmastoneutraaliutta kansallisella ja EU-rahoituksella. Lisäksi VTT:n osallistuminen EU-ohjelmiin nykytasolla edellyttää kasvua EU-hankkeiden omarahoitusosuuksiin johtuen tulevan Horizon Europe -ohjelman laskentaperusteiden muutoksista.

Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.

Vaikuttavuus

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Elinkeinoelämän kasvu ja uudistuminen      
— Suomalaiset innovaatiot, joiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa VTT:llä merkittävä rooli (%, 5 v. liukuva ka.) 26,8 26—28 26—28
—VTT:n mukanaolo Suomen kannalta merkittävissä innovaatioekosysteemeissä (kpl) 8 8 8
Suomalaisten yritysten ja tutkimusyhteisöjen kiinnittyminen kansainvälisiin arvoverkostoihin      
— VTT:n kanssa toteutettu hanke edisti asiakkaiden kytkeytymistä kansainvälisiin verkostoihin (%) 42 42—45 42—45
Tutkimukseen perustuvan liiketoiminnan ja yritysten synnyttäminen      
— VTT:n spin-offien saama pääoma (milj. euroa) 38,9 15 15
— IPR tuotot (milj. euroa) 3,4 3,1 3,1
— Maksullinen toiminta (milj. euroa) 65,6 60,0 60,0

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleisavustus perusrahoitukseen 90 068
Arvonlisäveromenot 19 000
Yleisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) fuusiotutkimuksen koordinaatiotehtävä 160
Yleisavustus jäsenmaksuihin 75
Yhteensä 109 303

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Horizon Europe puiteohjelman vastinrahoitus 2 000
Kansallisella ja EU-rahoituksella eteneminen kohti ilmastoneutraaliutta 10 000
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -100
Yhteensä 11 900

2021 talousarvio 109 303 000
2020 IV lisätalousarvio 10 000 000
2020 talousarvio 97 403 000
2019 tilinpäätös 94 403 000

50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 222 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, joka neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtionavustus Kuluttajaliitolle (HO 2019) 100
Yhteensä 100

2021 talousarvio 1 222 000
2020 talousarvio 1 122 000
2019 tilinpäätös 872 000

51. Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen

2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin

3) koronaviruspandemian aiheuttaman tulonmenetyksen kompensointiin merimiespalvelutoimistolle, mikäli se on välttämätöntä lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Merimiespalvelutoimisto toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla, joiden molempien suuruus on 1/1000 alukselta saaduista ja maksetuista tuloista. Valtion osuus merimiespalvelutoimiston rahoituksesta on 50 %.

Toimiston tehtävänä on kerätä palvelumaksut sekä edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa sekä merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.

Valtio korvaa suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneistä kustannuksista 50 %. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 1 072 000
Valtion osuus merimiesten matkakustannuksista 1 500 000
Yhteensä 2 572 000

2021 talousarvio 2 572 000
2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 2 572 000
2019 tilinpäätös 2 369 318

53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtio korvaa matkustajien paluukuljetuksia ja maksaa korvauksia, mikäli matkapalveluyhdistelmien tarjoaja on maksukyvytön. Valtio voi maksaa paluukuljetusten kustannukset, mikäli se on matkustajien nopean paluukuljetuksen vuoksi välttämätöntä. Lisäksi valtio voi maksaa myös muita matkustajien saatavia, jos matkapalveluyhdistelmien tarjoajan asettama vakuus ei riitä kaikkien saatavien maksamiseen tai niiden maksaminen vakuuksista kestää kohtuuttoman kauan. Paluukuljetusten kustannukset ja matkustajille maksetut korvaukset korvataan valtiolle matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annetun lain (922/2017) mukaisesti asetetuista vakuuksista, niihin perustuvista kiinteistä maksuista sekä matkanjärjestäjiltä kerättävällä veroluontoisella maksulla, jonka suuruus on 0,024 % matkapalveluyhdistelmien myynnin liikevaihdosta. Maksuilla varaudutaan tilanteisiin, joissa valtio tulee korvausvelvolliseksi eikä valtion maksamia korvauksia saada perittyä takaisin vakuuksista. Lisäksi peritään vakuusmäärään perustuvaa kiinteää maksua. Maksut tuloutuvat momentille 11.19.09, jolle arvioidaan kertyvän 650 000 euroa v. 2021.


2021 talousarvio 400 000
2020 talousarvio 400 000
2019 tilinpäätös 1 000 000

54. Korvaukset matkustajille matkapakettien peruuntumisesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkapakettien peruuntumisesta johtuvien korvausten maksamiseen matkustajille.

Selvitysosa:Matkustajille korvataan matkanjärjestäjän konkurssitapauksessa saatavat, jotka matkanjärjestäjä on velvollinen palauttamaan tilanteessa, jossa matkapaketin peruutuksen syynä on Covid-19 -epidemia. Korvauksen edellytyksenä on, ettei saatavaa voida korvata matkanjärjestäjän asettamista vakuuksista.

Matkustaja esittää Kilpailu- ja kuluttajavirastolle vaatimuksen korvauksen saamiseksi 6 kuukauden kuluessa siitä, kun matkanjärjestäjä asetetaan konkurssiin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto tekisi päätöksen korvauksen maksamisesta.

Tavoitteena on kaikkien kuluttajien tasavertaisen aseman turvaaminen matkanjärjestäjän konkurssitilanteessa, joissa matkanjärjestäjällä on lakiin perustuva velvollisuus palauttaa matkustajien maksamat ennakkomaksut tai niitä vastaavien matkakuponkien arvo. Lisäksi pyritään tekemään matkakuponkien vastaanottamisesta kuluttajille houkutteleva ja luotettava vaihtoehto hinnan palautukselle rahana.


2021 talousarvio 3 000 000
2020 V lisätalousarvio 2 000 000

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 17 219 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö 360 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 1 220 000
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 753 000
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 434 000
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 44 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) IPPAS tarkastus 130 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista 3 638 000
Suomen maksuosuus ESA:n tiedeohjelmasta 7 512 000
Guianan avaruuskeskuksen maksut 760 000
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 1 700 000
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu 110 000
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 558 000
Yhteensä 17 219 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Euroopan avaruusjärjestön maksut (siirto momentilta 32.20.40) 983
Yhteensä 983

2021 talousarvio 17 219 000
2020 talousarvio 16 236 000
2019 tilinpäätös 8 507 000

95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

4) säätiölaissa (487/2015) tarkoitetussa säätiövalvonnan oikeusprosessissa Patentti- ja rekisterihallituksen vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

5) eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa (954/2012), pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007), vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetussa laissa (387/2013), tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetussa laissa (1005/2008), jätelaissa (646/2011), jalometallituotteista annetussa laissa (1029/2000), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), lelujen turvallisuudesta annetussa laissa (1154/2011), kemikaalilaissa (599/2013), kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1563/2011), kosmeettisista valmisteista annetussa laissa (492/2013), ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun laissa (390/2005), kaivoslaissa (621/2011), painelaitelaissa (1144/2016), hissiturvallisuuslaissa (1134/2016), sähköturvallisuuslaissa (1135/2016), vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005), konttilaissa (762/1998) sekä mittauslaitelaissa (707/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan ryhmäkanneprosessista valtiolle aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, joita syntyy jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen. Lisäksi momentilta voidaan maksaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Energiaviraston, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontatehtävien hoitamisesta aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, jotka on määrätty maksettavaksi vastapuolelle silloin, kun valvontaviranomainen on hävinnyt asian.


2021 talousarvio 50 000
2020 talousarvio 50 000
2019 tilinpäätös