Talousarvioesitys 2021
40. Luonnonvaratalous
Selvitysosa:
Luonnonvarataloudella tarkoitetaan metsiin, kaloihin, riistaan ja veteen pohjautuvien luonnonvarojen kestävää ja vastuullista hyödyntämistä.
Maailmanlaajuiset muutostekijät — ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys, kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, arvojen ja asenteiden muutos — muuttavat luonnonvarasektorin toimintaympäristöä. Niiden seurauksiin on varauduttava, mutta ne tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia.
Ilmaston lämpeneminen ja muutokset sää- ja vesioloissa vaikuttavat suoraan luonnonvaratalouden toimintaedellytyksiin riskejä tuoden, mutta tarjoavat onnistuneella sopeutumisella myös uusia mahdollisuuksia. Nopea teknologinen kehitys avaa luonnonvaratalouteen uusia ulottuvuuksia arvoverkon eri osissa, erityisesti siirryttäessä tuottaja- ja biomassalähtöisestä toiminnasta kohti kuluttaja- ja palvelulähtöistä luonnonvarataloutta. Luonnonvaratiedon määrä ja tarkkuus tulevat kasvamaan merkittävästi ja tiedon hyödyntämisessä on suuria mahdollisuuksia luonnonvarasektorin laajenemiselle ja kansainvälistymiselle. Globaali kilpailu niukkenevista luonnonvaroista ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden kysynnän kasvu ovat iso mahdollisuus luonnonvarataloudelle. Suomella on runsaiden ja kestävästi hoidettujen luonnonvarojen sekä korkeatasoisen osaamisen ansiosta hyvät edellytykset vastata kasvavaan kysyntään.
Ristiriitaiset tavoitteet voivat heikentää luonnonvarojen hyödynnettävyyttä ja liiketoimintamahdollisuuksien toteutumista. Suomen luonnonvarojen tila sekä luonnonvaratalouden toimintatavat tunnetaan huonosti rajojemme ulkopuolella, mikä voi johtaa Suomen luonnonvaratalouden kehittämisen kannalta haitallisiin ja ristiriitaisiin päätöksiin kansainvälisiä sopimuksia tai EU-lainsäädäntöä valmisteltaessa.
Luonnonvaratalouden toimialaan kuuluvat metsätalous, elinkeinokalatalous, vapaa-ajankalastus ja riistatalous sekä vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista, n. 239 milj. euroa, on budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa luonnonvaratalouden tehtävissä ja Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelee vakinaista henkilöstöä n. 200 henkilötyövuoden verran. Näistä aiheutuvat palkkaus- ja yleishallintomenot on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilla 32.01.02 sekä ympäristöministeriön momentilla 35.01.04. Luonnonvaratalouden tehtäviin kuuluu myös sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitoksen suorittama riista- ja kalatalouden valvonta.
- — Luonnonvaratalouden toimintaympäristö on kilpailukykyinen
- — Luonnonvaroihin ja -tuotteisiin perustuva liiketoiminta on monipuolista ja jalostusaste kasvaa
- — Luonnon aineettomien hyödykkeiden ja hyvinvointipalveluiden käyttö lisääntyy
- — Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranee sekä niiden käytön kestävyys turvataan
- — Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja
- — Sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin riskeihin
- — Luonnonvaratalouden osaaminen, yhteistyö ja kumppanuudet vahvistuvat
- — Ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvät paikkatiedot mahdollistavat tehokkaita prosesseja ja palveluita sekä uutta liiketoimintaa.
Tunnusluvut
| 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
| — Metsätalouden arvonlisäys, milj. euroa | 4 314 | ennallaan | ennallaan | nousee |
| — Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) | 4,6 | 4,6 | ennallaan | nousee |
| — Runkopuun hakkuukertymä, milj. m3 | 78,2 | 71,8 | ennallaan | nousee |
| — Metso-toimenpiteet yksityismetsissä, ha | 45 669 | 48 089 | 51 089 | 54 489 |
| — Kaupallisen kalastuksen tuotannon arvo, milj. euroa | 50,1 | 49,0 | ennallaan | nousee |
| — Vesiviljelyn tuotannon arvo, milj. euroa | 100,5 | 100,0 | ennallaan | nousee |
| — Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto, milj. euroa | 844,1 | 850,0 | ennallaan | nousee |
| — Vapaa-ajankalastuksen saaliin arvo, milj. euroa | 51,0 | nousee | nousee | nousee |
| — Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien lukumäärä, milj. kpl | 16,0 | ennallaan | ennallaan | ennallaan |
| — Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla | 5 955 | 5 872 | 5 800 | laskee |
| — Vesihuoltopalvelujen järjestämisen rakennemuutos, vesihuoltolaitosten määrä, kpl | 1 099 | 1 090 | 1 085 | laskee |
| — Riistasaaliin arvo, milj. euroa | 79,5 | nousee | nousee | ennallaan |
| — Pienriistan metsästyspäivien lukumäärä, milj. kpl | 3,6 | nousee | nousee | ennallaan |
| — Suurpetojen aiheuttamat vahingot, milj. euroa | 7,55 | 7,75 | nousee | laskee |
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2021 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kalatalousmaksukertymän kasvu | 100 |
| Yhteensä | 100 |
| 2021 talousarvio | 3 300 000 |
| 2020 talousarvio | 3 200 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 100 000 |
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 259 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ja muun vesitalouden kehittämiseen, havaintotiedon hankintaan ja vesitietopalveluun, vaikutusten arviointiin, varautumiseen ja riskienhallintaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella, valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön sekä Suomen vesialan kansainvälisen strategian toteuttamiseen maa- ja metsätalousministeriön toimialalla.
Määrärahaa saa käyttää enintään 90 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.
Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely ja hydrologiset tietopalvelut | 3 600 000 |
| Vesitalouden kehittäminen, suunnittelu ja seuranta | 3 159 000 |
| Valtion vesistörakenteiden peruskorjaukset ja muut vesistötoimenpiteet | 5 000 000 |
| Valtion vesitalousluvista aiheutuvat velvoitteet | 2 200 000 |
| Valtiosopimuksiin perustuva rajavesistöyhteistyö, rahoitusosuudet ja jäsenmaksut | 300 000 |
| Yhteensä | 14 259 000 |
|---|
Palkkauksiin käytettävää määrärahaa on tarkoitus käyttää 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla ja 8 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vesiensuojelun tehostamisohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | -3 000 |
| Vesitaloustieto osana luonnonvaratiedon tietopalveluja -hanke (siirto momentille 30.01.23) | -517 |
| Palkkausten tarkistukset | 168 |
| Yhteensä | -3 349 |
| 2021 talousarvio | 14 259 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 4 970 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 1 350 000 |
| 2020 talousarvio | 17 608 000 |
| 2019 tilinpäätös | 14 171 000 |
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 43 452 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen
2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen
3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 98 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja biotaloutta edistäviin kokeilu-, kehittämis-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin. Tavoitteena on parantaa luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen liiketoiminnan edellytyksiä. Määrärahalla toteutetaan kansallista biotalousstrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa.
Lisäksi määrärahaa kohdennetaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun liittyvien tietojärjestelmien ja -varantojen yhteiskäyttöisyyden parantamiseen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien torjumiseen, geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön sekä luonnon virkistys- ja matkailukäytön edistämiseen. Määrärahalla voidaan myös toteuttaa selvityksiä, joiden avulla pyritään parantamaan luonnonvarojen tilaa ja käyttöä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2020 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon tällä momentilla 167 400 euroa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2021 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi: Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka | 35 257 000 |
| Elinvoimainen Suomi: Luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet | 500 000 |
| Luonnonsuojelua vahvistavat toimet | 295 000 |
| Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke | 2 000 000 |
| Luonnonvara- ja biotalouden muut kokeilu- ja kehittämishankkeet | 4 720 000 |
| Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito | 500 000 |
| Kalastusta koskevien sopimusten valvonta | 180 000 |
| Yhteensä | 43 452 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Digitaaliset metsänhoidon suositukset -hanke (v. 2020 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -500 |
| Digitaaliset metsänhoidon suositukset -hanke (v. 2021 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 400 |
| Luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet (HO 2019) | 300 |
| Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (vieraslajien torjunnan tehostaminen) (HO 2019) | -300 |
| Luonnonvarasektorin tietohallintojärjestelmien ylläpito (siirto momentilta 30.01.01) | 250 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka, metsitystukijärjestelmän rahoitus (siirto momentille 30.40.47) (HO 2019) | -1 360 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka (HO 2019) | 4 500 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka (HO 2019 kertaluonteinen) | 13 000 |
| Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 200 |
| Uuden metsitystukijärjestelmän hallinnointi ja hallinnoinnin kehittäminen (siirto momentille 30.40.46) | -368 |
| Uuden metsitystukijärjestelmän hallinnointi ja hallinnoinnin kehittäminen (siirto momentille 32.01.02) | -315 |
| Yhteensä | 14 407 |
| 2021 talousarvio | 43 452 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 2 600 000 |
| 2020 talousarvio | 29 045 000 |
| 2019 tilinpäätös | 6 450 000 |
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 636 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea myönnetään vesistötoimenpiteille tulvariskien hallintaan ja muiden erilaisten vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen, vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille. Kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Avustusten perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesitaloudelliset riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 4 879 000 |
| Kalataloudelliset kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 3 757 000 |
| Yhteensä | 8 636 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi (HO 2019 kertaluonteinen) | -3 000 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (kalateiden kunnostushankkeet) (EK) | -330 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Tulvavesien hallinta, Taanilan alue) (EK) | -300 |
| Tulvasuojelu ja peltojen vesienhallinta (HO 2019) | 500 |
| Yhteensä | -3 130 |
| 2021 talousarvio | 8 636 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 6 800 000 |
| 2020 talousarvio | 11 766 000 |
| 2019 tilinpäätös | 6 986 000 |
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 745 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen
2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen
3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesi- ja kalastusasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten, kustannusten ja päätösmaksujen sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
4) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen
5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen
8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen
9) Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annetussa laissa (501/1991) määrättävien korvausten ja kustannusten sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
10) vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 17 §:n perusteella aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tenojoen kalastuslupatuloista palautetaan vuonna 2021 vesialueiden omistajille vuonna 2020 kertyneiden kalastuslupatulojen palautettava osuus. Vuoden 2020 talousarviossa kertymäksi on arvioitu 620 000 euroa. Kun yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettava osuus on noin 73 %, on palautettava määräraha 452 600 euroa. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista valtiolle kuuluva osuus on otettu huomioon momentin 30.40.22 määrärahassa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2021 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.
Saimaannorpan suojeluun liittyvillä sopimuspalkkioilla korvataan sopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Tavoitteena on, että vuonna 2021 kalastuksen rajoitussopimuksia olisi voimassa noin 2 600 km2 alueella. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille.
| 2021 talousarvio | 1 745 000 |
| 2020 talousarvio | 1 745 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 400 659 |
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaisia menoja ovat riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuvat menot sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuvat menot. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin. Hirvieläinten pyyntilupamaksuista vuonna 2021 kertyväksi arvioidut tulot on merkitty momentille 12.30.42.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vahinkojen korvaukset | 2 200 000 |
| Vahinkojen estämistoimenpiteet | 500 000 |
| Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus | 700 000 |
| Riistavahinkorekisteri | 200 000 |
| Hirvieläinkantojen hoito | 2 000 000 |
| Yhteensä | 5 600 000 |
| 2021 talousarvio | 5 600 000 |
| 2020 talousarvio | 5 600 000 |
| 2019 tilinpäätös | 5 375 000 |
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 11 250 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha käytetään vuonna 2020 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseen. Porovahinkokorvaukset maksetaan riistavahinkolain 9 §:n 2 momentin mukaan talousarvion rajoissa ja muut vahingot täysimääräisesti. Korvattavien vahinkojen arvioidaan pysyvän ennallaan tai nousevan hieman vuoden 2019 tasosta, sillä ahman aiheuttamat porovahingot ovat kasvussa. Kotieläinvahinkojen arvioidaan pysyvän ennallaan.
Vuonna 2019 vahinkojen määrä oli 7,5 milj. euroa, josta porovahinkojen osuus oli 6,9 milj. euroa ja kotieläinvahinkojen osuus 0,6 milj. euroa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaaminen | 9 900 000 |
| Suurpetojen aiheuttamien kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkojen korvaaminen | 600 000 |
| Vahinkojen ehkäiseminen ja valvonta | 750 000 |
| Yhteensä | 11 250 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Porovahinkojen korvaukset | 2 400 |
| Yhteensä | 2 400 |
| 2021 talousarvio | 11 250 000 |
| 2020 talousarvio | 8 850 000 |
| 2019 tilinpäätös | 8 850 000 |
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 53 230 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2021 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 56 000 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2020 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2021.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta. Muutoksella lain voimassaoloa ehdotetaan pidennettäväksi kolmella vuodella eli vuoden 2023 loppuun asti. Metsätaloutta koskevien valtiontukisääntöjen uudistamistyö on EU:ssa viivästynyt, minkä vuoksi lain voimassaoloa on tarpeen jatkaa.
Määrärahalla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä myöntämällä tukea yksityismetsissä tehtäviin metsänhoito- ja perusparannustöihin.
Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on n. 1 900 henkilötyövuotta.
Määrärahan jakautuminen ja myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien | |
| Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 37,42 | 4,41 | 1,00 | 0,68 | 43,51 |
| Vuoden 2021 sitoumukset | 15,81 | 27,14 | 9,00 | 4,05 | 56,00 |
| Yhteensä | 53,23 | 31,55 | 10,00 | 4,73 | 99,51 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| METSO-ohjelman toimeenpanon resurssit (siirto momentille 30.40.46) | -300 |
| METSO-ohjelman ympäristötuki (siirto momentille 30.40.45) | -1 000 |
| Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä (siirto momentille 30.40.46) | -1 700 |
| Yhteensä | -3 000 |
| 2021 talousarvio | 53 230 000 |
| 2020 talousarvio | 56 230 000 |
| 2019 tilinpäätös | 49 631 694 |
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 027 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta. Muutoksella lain voimassaoloa ehdotetaan pidennettäväksi kolmella vuodella eli vuoden 2023 loppuun asti. Metsätaloutta koskevien valtiontukisääntöjen uudistamistyö on EU:ssa viivästynyt, minkä vuoksi lain voimassaoloa on tarpeen jatkaa.
Määrärahalla toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO).
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2021 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella ja metsäluonnon elinympäristöjen hoitohankkeilla noin 3 400 hehtaarin alueella
- — vesienhoitoa turvataan suunnittelemalla monitavoitteisia vesiensuojeluhankkeita.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ympäristötuki | 7 000 000 |
| Metsäluonnon hoitohankkeet | 1 027 000 |
| Yhteensä | 8 027 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| METSO-ohjelman ympäristötuki (siirto momentilta 30.40.44) | 1 000 |
| Yhteensä | 1 000 |
| 2021 talousarvio | 8 027 000 |
| 2020 talousarvio | 7 027 000 |
| 2019 tilinpäätös | 5 027 000 |
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 42 171 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa
3) Suomen metsäkeskukselle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomen metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen metsäkeskusta.
Suomen metsäkeskuksen toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä (12,1 milj. hehtaaria, noin 60 % Suomen metsämaa-alasta). Suomen metsäkeskus valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitaa muut sille säädetyt viranomaistehtävät, kuten vuosittain n. 120 000 metsänkäyttöilmoituksen ja n. 80 000 Kemera-hakemuksen ja toteutusilmoituksen käsittelyn. Metsäkeskus kerää alueellista metsävaratietoa n. 1,7 milj. hehtaaria sekä neuvoo ja kouluttaa n. 30 000 metsänomistajaa ja metsäalan toimijaa vuosittain.
Vuonna 2021 metsäkeskukselle tulee toimeenpantavaksi uusi metsitystukijärjestelmä, jolla on tarkoitus lisätä metsäpinta-alaa ja lisätä joutomaiden hiilensidontaa. Momentilta 30.40.44 siirretystä 2,0 milj. euron lisäyksestä käytetään 1,7 milj. euroa metsätalouden uuden kannustejärjestelmän edellyttämien tietojärjestelmien rakentamiseen sekä 0,3 milj. euroa momentilta 30.40.45 rahoitettavien ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden vaatimaan hallinnointiin.
Metsäkeskuksen toiminnan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ovat toimipaikkaverkoston, sähköisen asioinnin, tietojärjestelmäarkkitehtuurin, metsätiedon hyödyntämisen sekä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden neuvontapalveluiden kehittäminen.
Pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2021 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Suomen metsäkeskuksen toiminnalle seuraavat tavoitteet:
Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet
| 2019 toteutuma |
2020 tulostavoite |
2021 tulostavoite |
|
| 1. Taloudellisuustavoitteet | |||
| Metsälain mukaisten ilmoitusten käsittelyn ja päätöksenteon kokonaiskustannukset ilmoitusta kohden, € | 12,9 | 11,0 | 11,0 |
| Rahoituslain mukaisten NMH-hakemusten käsittelyn kokonaiskustannukset hakemusta kohden, € | 73,3 | 56 | 56 |
| Maastotarkastusten yksikkökustannukset €/ha | 298 | 280 | 280 |
| Metsävaratiedon keruukustannukset €/ha | 3,15 | 4,5 | 4,5 |
| 2. Suoritetavoitteet | |||
| Metsävaratiedon keruutavoite, ha | 1 800 000 | 1 700 000 | 2 500 000 |
| Vuoden aikana Metsään.fi -palvelua käyttäneet metsänomistajat, kpl | 49 600 | 50 000 | 50 000 |
| Metsään.fi käyttäjämäärä, yritykset | 816 | 850 | 900 |
| 3. Laatutavoitteet | |||
| Ajantasaisen metsävaratiedon kattavuus yksityismetsien pinta-alasta, % | 97,2 | 100 | 100 |
| Otantatarkastuksessa rahoituskelpoisuudeltaan hyvien nuoren metsän hoidon hankkeiden osuus suoritepinta-alasta vähintään, % | 71 | 75 | 75 |
| Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulosta | 3,5 | 3,5 | 3,5 |
Määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen prosesseille
| 2019 toteutuma | 2020 arvio | 2021 arvio | ||||
| kustan- nukset |
htv | kustan- nukset |
htv | kustan- nukset |
htv | |
| Metsätieto- ja tarkastuspalvelut | 18,0 | 285 | 20,1 | 290 | 19,8 | 285 |
| Elinkeinopalvelut | 10,7 | 145 | 9,7 | 145 | 9,3 | 139 |
| Hallintopalvelut | 3,5 | 39 | 3,5 | 39 | 3,4 | 38 |
| Kehityspalvelut | 9,2 | 29 | 7,9 | 28 | 9,7 | 28 |
| Yhteensä | 41,4 | 498 | 41,2 | 502 | 42,2 | 490 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| METSO-ohjelman toimeenpanon resurssit (siirto momentilta 30.40.44) | 300 |
| Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä (siirto momentilta 30.40.44) | 1 700 |
| Uuden metsitystukijärjestelmän hallinnointi ja hallinnoinnin kehittäminen (siirto momentilta 30.40.22) | 368 |
| Palkkausten tarkistukset | 643 |
| Yhteensä | 3 011 |
| 2021 talousarvio | 42 171 000 |
| 2020 talousarvio | 39 160 000 |
| 2019 tilinpäätös | 39 160 000 |
47. Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 360 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää metsityksen tukemisen määräaikaisen lain nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2021 saa tehdä metsityksen tukemisen määräaikaisen lain mukaisia tukipäätöksiä enintään 5 400 000 eurolla.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi metsityksen määräaikaisesta tukemisesta. Metsityksen tukemisella lisätään metsäpinta-alaa ja hiilinieluja luonnon monimuotoisuutta heikentämättä. Tukea myönnetään maataloustuotannon ulkopuolelle jääneiden peltojen ja muiden avointen alueiden sekä käytöstä poisjääneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Metsitystuki muodostuu perustamistoimenpiteiden korvauksesta sekä kahdessa erässä maksettavasta hoitopalkkiosta. Metsitystukea voidaan myöntää ainoastaan yksityiselle maanomistajalle.
Tavoitteena on käynnistää metsitys vuonna 2021 yhteensä 2 000 hehtaarin pinta-alalla.
Määrärahan jakautuminen ja myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien | |
| Vuoden 2021 sitoumukset | 1,36 | 1,36 | 1,08 | 0,40 | 1,20 | 5,40 |
| Yhteensä | 1,36 | 1,36 | 1,08 | 0,40 | 1,20 | 5,40 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka, metsitystukijärjestelmän rahoitus (siirto momentilta 30.40.22) (HO 2019) | 1 360 |
| Yhteensä | 1 360 |
| 2021 talousarvio | 1 360 000 |
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 13 878 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (305 589) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 39 euroa ja alle 18-vuotiaalta 20 euroa. Alle 18-vuotiaita metsästäjiä arvioidaan olevan 8 670. Vuonna 2021 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.
Suomen riistakeskus tukee pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:
- — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta ja ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
- — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa, kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille ja kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustaksi
- — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
- — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
- — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suomen riistakeskus | 7 270 000 |
| Riistanhoitoyhdistykset | 2 588 000 |
| Metsästysmuseotoiminnan tukeminen | 415 000 |
| Riistakonsernin strategian mukaiset kehittämishankkeet: | |
| — riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittäminen, suurpetokantojen hallinta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen sekä riistan elinympäristöä parantavat hankkeet | 3 605 000 |
| Yhteensä | 13 878 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eläintautien torjunta (HO 2019) | 25 |
| Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019) | -1 000 |
| Riistanhoitomaksukertymän kasvu | 43 |
| Yhteensä | -932 |
Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.
| 2021 talousarvio | 13 878 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 1 800 000 |
| 2020 talousarvio | 14 810 000 |
| 2019 tilinpäätös | 11 751 000 |
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 9 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) kalastuslain toimeenpanosta, kalatalouden tutkimuksista sekä kalastusmatkailuohjelmasta aiheutuviin menoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa: Kalastuslain 86 §:n mukaisesti talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa sitä määrää, minkä viimeisimmän vahvistetun valtion tilinpäätöksen perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän kalastonhoitomaksuina. Vuonna 2021 kalastonhoitomaksujen kertymän ja määrärahan mitoitus perustuu näin ollen vuoden 2019 valtion tilinpäätöksen mukaisiin kalastonhoitomaksujen kertymään. Vuonna 2021 kalastonhoitomaksun suuruus on 45 euroa kalenterivuodelta, 15 euroa seitsemältä vuorokaudelta ja 6 euroa vuorokaudelta. Kalastonhoitomaksujen kertymäksi arvioidaan 8 900 000 euroa.
Kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.44.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kalastuslain 82 §:n 1—3 kohtien mukaiset käyttötarkoitukset | 4 950 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 5 kohdan mukaisesta kalastonhoitomaksukannosta aiheutuvat menot | 680 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 4 kohdan mukaiset korvaukset vesialueiden omistajille | 3 170 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 2 momentin käyttötarkoitus | 100 000 |
| Kalastuslain toimeenpano ja tutkimustoiminta | 500 000 |
| Yhteensä | 9 400 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kalastonhoitomaksukertymän kasvu | 339 |
| Kalastusmatkailuohjelma (HO 2019) | -100 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry.) (EK) | -50 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Säkylän Pyhäjärven hoitokalastus) (EK) | -100 |
| Yhteensä | 89 |
| 2021 talousarvio | 9 400 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 200 000 |
| 2020 talousarvio | 9 311 000 |
| 2019 tilinpäätös | 12 194 000 |
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 132 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten ja metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen
2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen myönnettävillä avustuksilla varmistetaan, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa. Määrärahaa saa käyttää myös metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen.
Luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille myönnettävät avustukset kohdennetaan luonnonvaratalouden kasvua ja kilpailukykyä edistävään kehittämistoimintaan ja viestintään.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Avustukset metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen | 440 000 |
| Avustukset luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille | 692 000 |
| Yhteensä | 1 132 000 |
|---|
| 2021 talousarvio | 1 132 000 |
| 2020 talousarvio | 1 132 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 332 000 |
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 21 888 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen, sitten kun tarvittava Euroopan unionin ja kansallinen lainsäädäntö on voimassa
2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 9 205 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan mukaisina menoina 20 313 000 euroa, joka on vuosille 2021—2027 Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) osaksi rahoitettavan toimintaohjelman rahoitusosuutta. EU:n osuus tästä on 11 108 000 euroa. Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät ole vielä hyväksyneet Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmakautta 2021—2027 koskevaa asetusta. Myöskään vuosia 2021—2027 koskevan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman eri jäsenvaltioiden EU-rahoitusosuuksia ei ole hyväksytty. EU:n viivästyneen aikataulun johdosta hallituksen esitys rahastoa koskevaksi kansalliseksi täytäntöönpanolaiksi tullaan antamaan eduskunnalle myöhemmin.
Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan.
Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän EMKR:n rahoitusosuutta yhteensä 15 000 000 euroa, josta 10 000 000 euroa ohjelmakauden 2014—2020 rahoitusta ja 5 000 000 euroa ohjelmakauden 2021—2027 ennakkorahoitusta.
Määrärahassa on otettu huomioon kokonaan kansallisesti rahoitettavina elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteinä kaupallisen kalastuksen valvonnan kustannukset, siltä osin kuin toimenpiteet eivät sisälly Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmaan. Määrärahaa voidaan käyttää maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä perusteilla myös muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen tai kalatalousalan valtiontukena EU:n säädösten mukaisesti ja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille arviolta 80 000 euroa. Vuonna 2021 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 375 000 euroa. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää hallitusohjelman mukaisesti kotimaisen kalan edistämistoimenpiteisiin sekä ammattikalastuksen edellytysten turvaamiseen ja vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Vuonna 2021 hallitusohjelman mukaisiin toimenpiteisiin kohdennetaan 1 200 000 euroa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kansallinen osuus | EU:n osuus (EMKR) | Yhteensä | |
| Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma, yhteensä | 9 205 000 | 11 108 000 | 20 313 000 |
| Kansalliset toimenpiteet | 1 575 000 | - | 1 575 000 |
| Yhteensä | 10 780 000 | 11 108 000 | 21 888 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ammattikalastuksen vahinkojen ehkäisy (HO 2019) | 100 |
| Kotimaisen kalan edistäminen (HO 2019) | 300 |
| Yhteensä | 400 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 21 888 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 1 755 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 10 000 000 |
| 2020 talousarvio | 21 488 000 |
| 2019 tilinpäätös | 20 476 000 |