Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
              11. Verkkomaksaminen
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

20. Palvelut valtioyhteisöllePDF-versio

Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palvelujen kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palvelujen ja prosessien kehittämiseen. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa.

Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta sekä valtionperinnöt.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja talousarvion ulkopuolisille rahastoille sekä eduskunnalle ja sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille siten kuin valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) säädetään tai palvelusopimuksissa on sovittu. Palvelukeskuksen asiakkaita voivat lisäksi olla valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaiset liikelaitokset sekä valtion kokonaan omistamat osakeyhtiöt, jotka tuottavat palveluja pääosin valtion virastoille ja laitoksille.

Rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kirjanpidon siirto Palkeisiin -projektin vaikutukset on huomioitu kustannuksissa, mutta vaikutusta toiminnalliseen tehokkuuteen ei ole huomioitu. Kustannuksiin sisältyy myös Tilha- ja Valtiolle.fi -järjestelmien omistajuuden siirto Palkeisiin.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut, jotka ovat asiakastarpeet täyttäviä ja kilpailukykyisiä. Valtorin keskeisin tavoite on valtionhallinnon perustietotekniikan yhtenäistäminen. Yhtenäistämisen tuloksena ympäristön ylläpito on huomattavasti nykyistä helpompaa, ja se mahdollistaa sekä kustannustason alenemisen että paremman asiakastyytyväisyyden.

Valtorin Turvallisuusverkkoyksikkö (TUVE-yksikkö) tuottaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämiä turvallisuusverkon palveluja, jotka täyttävät korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset. TUVE-toiminnan keskeisin tavoite on turvata TUVE-palvelujen käytettävyys kaikissa tilanteissa, jotta TUVE-palvelujen käyttövelvoitteen piirissä olevat viranomaiset voivat järjestää toimintansa kustannustehokkaasti TUVE-palvelujen laatuun ja toimivuuteen luottaen.

Senaatti-kiinteistöt on liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti. Valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan, sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluja rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille.

Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille toimitilamenosäästöjä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt tarjoaa koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelua.

Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen.

Toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet
  • — Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa
  • — Valtioyhteisön palvelujen digiloikka toteutuu
  • — Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus
  • — Toimialariippumattomat ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä
  • — Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia.

01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 924 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2019
toteutuma
2020
tavoite
2021
tavoite
       
Vaikuttavuus      
Velanhallinnan tulos < 0 > 0 > 0
Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % 98,4 98,5 98,5
Taloushallinnon htv-määrä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin, % 1,1 1,2 1,2
Toiminnallinen tehokkuus      
Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 101 100 100
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—10 8,5 8,0 8,0
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv 13 15 15
Vahingonkorvaustoiminnan digitalisaatioaste, % 66 85 85
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet 241 263 259
Työyhteisöindeksi, asteikko 1—5 3,7 3,8 3,8
Sairauspoissaolot työpäivää/htv 8,3 8,0 8,0
Johtajuusindeksi, asteikko 1—5 3,5 3,8 3,9

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 32 264 35 211 35 644
Bruttotulot 6 558 6 897 7 720
Nettomenot 25 706 28 314 27 924
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 526    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 502    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 6 106 5 610 5 963
— muut tuotot 22 27 23
Tuotot yhteensä 6 128 5 637 5 986
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 2 149 2 220 2 024
— osuus yhteiskustannuksista 3 932 3 405 3 943
Kustannukset yhteensä 6 081 5 625 5 967
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 47 12 19
Kustannusvastaavuus, % 100 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallinen tulorekisteri -454
Konsernilaskennan kehittäminen (v. 2020 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -405
Kuntatalouden tietopalvelu -147
Kuntatalouden tietopalvelun aikataulusiirtymä -400
Maksuliikkeen huoltovarmuusmenot -125
Maksuliikkeen ja laskujenvälityspalvelun kilpailutus -150
Rahoitustehtävien kehittämissuunnitelmat 500
Ulkoministeriön matkavahinkoturvan käsittelyn siirto Valtiokonttorille (siirto momentilta 24.01.01) 140
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 173
Palkkausten tarkistukset 478
Yhteensä -390

2021 talousarvio 27 924 000
2020 IV lisätalousarvio 6 000 000
2020 talousarvio 28 314 000
2019 tilinpäätös 24 682 000

02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.

Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarkentunut arvio 550
Yhteensä 550

2021 talousarvio 600 000
2020 talousarvio 50 000
2019 tilinpäätös 466 600

03. Huoltovarmuuspankin palvelumaksu (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Huoltovarmuuspankin ylläpidosta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on tehnyt 19.9.2019 huoltovarmuuspankkia koskevan hankintapäätöksen. Huoltovarmuuspankki mahdollistaa valtion maksuliikkeen jatkumisen tilanteissa, joissa valtion 1. Pankki ja 2. Pankki eivät pystyisi tuottamaan maksuliikepalveluita valtiolle.


2021 talousarvio 1 500 000

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Ostolaskut, kpl 1 285 790 1 507 000 1 030 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl 634 150 665 000 620 000
Palkkalaskelmat, kpl 1 142 981 1 119 000 1 132 000
Asiakastyytyväisyys 3,7 3,7 3,8
Toiminnallinen tehokkuus      
Menotositteet, kpl/htv 18 250 25 700 27 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv 53 946 55 000 56 000
Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku 10 549 10 800 11 750
Tarkastetut matka- ja kululaskut, kpl/htv 9 849 - 10 050
Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2019=100) 100,00 99,34 99,89
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet 634 600 616
Sairauspoissaolot, pv/htv 10,2 9,5 9,5
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro 3,45 3,52 3,54

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 55 674 56 200 58 905
Bruttotulot 53 505 54 200 56 905
Nettomenot 2 169 2 000 2 000
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 696    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 527    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 53 505 54 200 56 905
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 55 674 56 200 58 905
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 169 -2 000 -2 000
Kustannusvastaavuus, % 96 96 97

2021 talousarvio 2 000 000
2020 talousarvio 2 000 000
2019 tilinpäätös 2 000 000

09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

2019
toteutuma
2020
arvio
2021
esitys
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Tavoitteen mukaiset palvelut yhteensä, %-osuus laskutuksesta, joista 82 85 89
— yhtenäistetyt palvelut 74 73 76
— tavoitteenmukaiset asiakaskohtaiset palvelut 8 12 13
Ei-tavoitteenmukaiset asiakaskohtaiset palvelut, %-osuus laskutuksesta 18 15 11
Valtti (käyttäjiä) 23 590 28 000 33 000
Mobiilipalvelu (käyttäjiä) 21 700 29 000 31 000
Reitti (lähiverkko) 660 800 900
Reitti (liityntäverkko) 795 900 900
Suljetut konesalit (kpl) 38 50 52
Työasemien määrä (TUVE) 33 426 38 000 39 000
Työasemien määrä (TORI) 55 668 56 000 56 000
Etähallinnassa olevien mobiililaitteiden määrä (TUVE) 10 425 10 200 11 000
Etähallinnassa olevien mobiililaitteiden määrä (TORI) 21 702 22 000 29 000
Vastaanotettujen tikettien määrä (TUVE) 307 000 330 000 350 000
Vastaanotettujen tikettien määrä (TORI) 518 000 530 000 550 000
       
Palveluiden laatu      
Loppukäyttäjätyytyväisyys 9,1 9,1 9,1
Kokonaisuustyytyväisyys Valtoriin (päättäjät, yhteyshenkilöt) 2,6 3,0 3,2
Kokonaistyytyväisyys palveluihin (päättäjät, yhteyshenkilöt) 2,8 3,0 3,2
Tyytyväisyys TUVE-palveluiden toimintaan 2,9 3,0 3,2
       
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet 1 356 1 400 1 410
Sairauspoissaolot, pv/htv 7 7 7
Työtyytyväisyys, 1—5 VMBaro 3,6 3,6 3,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 347 684 343 352 371 038
Bruttotulot 345 018 338 352 366 038
Nettomenot 2 666 5 000 5 000
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 666    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 000    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 345 018 338 352 366 038
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 347 684 343 352 371 038
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 666 -5 000 -5 000
Kustannusvastaavuus, % 99 99 99

2021 talousarvio 5 000 000
2020 talousarvio 5 000 000
2019 tilinpäätös 3 000 000

10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna.

Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.


2021 talousarvio 15 000 000
2020 talousarvio 15 000 000
2019 tilinpäätös 11 000 000

11. Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää verkkomaksaminen -palvelun (Suomi.fi -maksut) kehittämiseen, ylläpitoon ja jatkuvaan palvelutuotantoon, palveluntuottajien veloituksiin sekä palvelun hankinnasta, hallinnoinnista, käytöstä ja kehittämisestä aiheutuviin työ- ja muihin menoihin.


2021 talousarvio 500 000
2020 talousarvio 500 000

88. Senaatti-konsernin liikelaitokset

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-konsernin liikelaitoksille asetetaan seuraavat palvelu- ja toimintatavoitteet:

Senaatti-kiinteistöt

  • — Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja tukemaan sekä asiakkaidensa että valtion rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia.
  • — Varmistaa yhteiskuntavastuullinen toiminta huomioiden taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökulmat. Edistää omalta osaltaan yhteiskunnan muutosta kohti hiilineutraalisuutta. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa toimitilojen turvallisuus ja terveys käyttäjille.
  • — Tuottaa ja ylläpitää valtion toimitiloihin liittyviä tietoja päätöksenteon ja seurannan tueksi.
  • — Toteuttaa valtiolle tarpeettoman omaisuuden myynnit avoimin ja syrjimättömin menettelyin.

Puolustuskiinteistöt

  • — Puolustuskiinteistöjen tehtävänä on tuottaa itse tai ostaa markkinoilta tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja tukemaan Puolustusvoimien suorituskykyä kaikissa turvallisuustilanteissa annettujen valmiusvaatimusten mukaisesti.
  • — Puolustuskiinteistöt edistää Puolustushallinnon rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia tehokkaan toimitilarakenteen aikaansaamiseksi.
  • — Tuottaa ja ylläpitää Puolustusvoimien toimitiloihin liittyviä tietoja päätöksenteon ja seurannan tueksi. Osana Senaatti-konsernia Puolustuskiinteistöt mahdollistaa valtion toimitilakannan keskitetyn ja tehokkaan johtamisen.
  • — Varmistaa yhteiskuntavastuullisen toiminnan huomioiden järjestelmän kriisinsietokyvyn, huoltovarmuuden ja energian omavaraisuuden sekä taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökulmat. Puolustuskiinteistöt tuottaa ympäristöpalveluita koko valtiokonsernille. Puolustuskiinteistöt edistää osana Senaatti-konsernia yhteiskunnan muutosta kohti hiilineutraalisuutta. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa toimitilojen turvallisuus ja terveys käyttäjille.
2. Investoinnit

Senaatti-konsernin liikelaitosten investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2021 enintään 480 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-konserni liikelaitokset saavat tehdä sitoumuk­sia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 550 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimin­takelpoisuutta parantaviin perusparannus ja -korjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointivaltuus ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-konsernin liikelaitokset saavat antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkai­sia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteen­sä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-konsernin liikelaitokset oikeutetaan ottamaan vuoden 2021 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 230 milj. euroa.

4. Valtuudet

Senaatti-kiinteistöt valtuutetaan siirtämään Puolustusvoimien ja sen toimintaan liittyvien kumppanien käytössä olevat Senaatti-kiinteistöjen omistajahallinnassa olevat kiinteistöt perustettavalle Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitokselle. Lisäksi Puolustuskiinteistöille siirretään Puolustushallinnon rakennuslaitoksen lakatessa sen taseessa oleva valtion varallisuus yhteensä noin 25 milj. euroa. Puolustuskiinteistöille siirrettävän omaisuuden arvo on yhteensä noin 1,1 mrd. euroa. Omaisuudesta merkitään Puolustuskiinteistöjen peruspääomaan enintään 200 milj. euroa. Muu omaisuus merkitään Puolustuskiinteistöjen omaan pääomaan siten, että omaisuudesta merkitään Senaatti-kiinteistöistä lainaehdoin annetuksi pääomaksi enintään 450 milj. euroa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen omaisuudesta osa voi siirtyä myös Senaatti-kiinteistöille. Valtioneuvosto valtuutetaan päättämään tarkemmin Puolustuskiinteistöihin siirrettävän omaisuuden yksilöinnistä ja siirron muista ehdoista sekä siirron muista ehdoista.

Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen (HE 31/2020 vp) Senaatti-kiinteistöille perustettavan Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitoksen perustamisesta. Muutosten myötä Puolustusvoimien käytössä oleva valtion rakennettu kiinteistövarallisuus siirtyy Senaatti-kiinteistöiltä Puolustuskiinteistöihin sekä omaisuuden ylläpidosta vastannut Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminta siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein uuteen liikelaitokseen. Samalla virastomuotoinen Puolustushallinnon rakennuslaitos lakkautetaan. Tämän johdosta jatkossa Senaatti-konsernin talousarvioesityksessä ehdotetaan eduskunnalle hyväksyttäväksi kummankin liikelaitoksen palvelu- ja muut toimintatavoitteet sekä Senaatti-konsernin tasolla esitetyt valtuudet ja suostumukset.

Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-konsernin liikelaitosten yhteenlasketuksi vuokrauksen (sisältäen palvelut) tulostavoitteeksi 12 milj. euroa vuodelle 2021. Alustavan suunnitelman mukaan tulos jakaantuu liikelaitosten kesken seuraavasti: Senaatti-kiinteistöt 10 milj. euroa ja Puolustuskiinteistöt 2 milj. euroa.

Vuonna 2021 Senaatti-konsernin liikelaitokset tulouttavat valtion talousarvioon yhteensä 57,5 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2020 voiton tuloutuksena. Vuoden 2021 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 22 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 35 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 0,5 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 230 milj. euroa.

Senaatti-konsernin maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvän kassavirran toteutuminen riippuu kulloisesta markkinatilanteesta ja sisältää siten Senaatti-konsernin ulkopuolisia epävarmuustekijöitä. Koronapandemia lisää kiinteistömyynteihin liittyvää epävarmuutta.

Puolustuskiinteistöille siirretään Puolustusvoimien ja sen määrittämien kumppaneiden käytössä olevat Senaatti-kiinteistöjen omistajahallinnassa olevat kiinteistöt. Puolustuskiinteistöille siirtyy myös Puolustushallinnon rakennuslaitoksen hallinnassa oleva omaisuus. Osa omaisuudesta voi olla luonteeltaan esim. Senaatti-konsernin yhteisiä palveluita hyödyttävää, jolloin omaisuus voidaan myös siirtää Senaatti-kiinteistöille. Valtuuden nojalla varallisuus, johon kohdistuu käynnissä olevia merkittäviä investointeja, voidaan siirtää Puolustuskiinteistöille investointien valmistuttua vuosien 2021—2024 aikana. Kaikki siirrot voidaan toteuttaa omaisuuden kirjanpitoarvoilla. Puolustuskiinteistöjen taserakenteen muodostamiseksi omavaraisuusasteen osalta yhdenmukaiseksi Senaatti-kiinteistöjen kanssa osa Senaatti-kiinteistöistä siirtyvästä omaisuudesta merkitään Puolustuskiinteistöjen taseessa lainaehdoin annetuksi pääomaksi. Valtioneuvosto päättää siirrosta ja sen ehdoista tarkemmin vuoden 2020 lopussa ja lisäksi taserakenteen täsmäytyksestä vuoden 2021 aikana Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen lopullisten vuoden 2020 tilinpäätösten valmistuttua.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2021 (milj. euroa)

   
Senaatti-kiinteistöt 370
Puolustuskiinteistöt 110
Yhteensä 480

Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)

  2019
toteutuma
liikelaitos
konserni 2020
ennakoitu
liikelaitos
konserni 2021
arvio
Senaatti-kiinteistöt
Puolustuskiinteistöt
             
Liikevaihto, milj. euroa 647 653 625 638 522 277
— Suora vuokraus 538 544 509 522 403 226
— Edelleenvuokraus 88 88 95 95 96 4
— Palvelut 20 20 21 21 22 47
Liiketoiminnan muut tuotot 67 64 34 34 40 0
Vuokraustoiminnan käyttökate, milj. euroa 309   253   158 94
— % liikevaihdosta 48   40   30 34
Poistot (sis. arvonalentumiset) 217   219   133 87
Liikevoitto, milj. euroa 139 127 48 36 43 7
— % liikevaihdosta 21 19 8 6 8 3
Tilikauden tulos, milj. euroa 114 122 27 34 28 2
— % liikevaihdosta 18 19 4 5 5 1
Taseen loppusumma 4 493 4 541 4 544 4 592 4 596 1 050
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. euroa 35   35   35  
Investoinnit, milj. euroa 309   385   370 110
Investoinnit % liikevaihdosta 48   62   71 40
Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta 3,1 3,2 1,2 1,3 1,0 0,7
Sitoutuneen pääoman tuotto, % vuokraustoiminta 2,2   0,8   0,6 0,7
Oman pääoman tuotto, % 3,9 4,2 0,9 1,2 1,0 0,3
Oman pääoman tuotto, %, vuokraustoiminta, valtioasiakkaat 2,0   0,0   0,0 0,0
Omavaraisuusaste, % 66 65 65 64 62 62
Henkilöstömäärä 405 419 450 472 518 698

Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)

  2019
toteutuma
2020
ennakoitu
2021
arvio
       
Tuloutus tulomomenteille      
12.28.99 Takausmaksut 1,4 1,0 0,5
13.01.04 Korot valtion lainoista 5,5 4,5 3,7
13.05.01 Voiton tuloutus 35 35 35
15.01.02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille 23,2 19,4 18,3
Yhteensä 65,1 59,9 57,5

Momentin nimike on muutettu.


2021 talousarvio
2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio
2019 tilinpäätös