Talousarvioesitys 2021
Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.
Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palvelujen kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palvelujen ja prosessien kehittämiseen. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa.
Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta sekä valtionperinnöt.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja talousarvion ulkopuolisille rahastoille sekä eduskunnalle ja sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille siten kuin valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) säädetään tai palvelusopimuksissa on sovittu. Palvelukeskuksen asiakkaita voivat lisäksi olla valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaiset liikelaitokset sekä valtion kokonaan omistamat osakeyhtiöt, jotka tuottavat palveluja pääosin valtion virastoille ja laitoksille.
Rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kirjanpidon siirto Palkeisiin -projektin vaikutukset on huomioitu kustannuksissa, mutta vaikutusta toiminnalliseen tehokkuuteen ei ole huomioitu. Kustannuksiin sisältyy myös Tilha- ja Valtiolle.fi -järjestelmien omistajuuden siirto Palkeisiin.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut, jotka ovat asiakastarpeet täyttäviä ja kilpailukykyisiä. Valtorin keskeisin tavoite on valtionhallinnon perustietotekniikan yhtenäistäminen. Yhtenäistämisen tuloksena ympäristön ylläpito on huomattavasti nykyistä helpompaa, ja se mahdollistaa sekä kustannustason alenemisen että paremman asiakastyytyväisyyden.
Valtorin Turvallisuusverkkoyksikkö (TUVE-yksikkö) tuottaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämiä turvallisuusverkon palveluja, jotka täyttävät korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset. TUVE-toiminnan keskeisin tavoite on turvata TUVE-palvelujen käytettävyys kaikissa tilanteissa, jotta TUVE-palvelujen käyttövelvoitteen piirissä olevat viranomaiset voivat järjestää toimintansa kustannustehokkaasti TUVE-palvelujen laatuun ja toimivuuteen luottaen.
Senaatti-kiinteistöt on liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti. Valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan, sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluja rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille.
Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille toimitilamenosäästöjä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt tarjoaa koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelua.
Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen.
- — Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa
- — Valtioyhteisön palvelujen digiloikka toteutuu
- — Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus
- — Toimialariippumattomat ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä
- — Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia.
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 924 000 euroa.
Selvitysosa:
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Vaikuttavuus | |||
Velanhallinnan tulos | < 0 | > 0 | > 0 |
Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % | 98,4 | 98,5 | 98,5 |
Taloushallinnon htv-määrä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin, % | 1,1 | 1,2 | 1,2 |
Toiminnallinen tehokkuus | |||
---|---|---|---|
Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % | 101 | 100 | 100 |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—10 | 8,5 | 8,0 | 8,0 |
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv | 13 | 15 | 15 |
Vahingonkorvaustoiminnan digitalisaatioaste, % | 66 | 85 | 85 |
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
Henkilötyövuodet | 241 | 263 | 259 |
Työyhteisöindeksi, asteikko 1—5 | 3,7 | 3,8 | 3,8 |
Sairauspoissaolot työpäivää/htv | 8,3 | 8,0 | 8,0 |
Johtajuusindeksi, asteikko 1—5 | 3,5 | 3,8 | 3,9 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 32 264 | 35 211 | 35 644 |
Bruttotulot | 6 558 | 6 897 | 7 720 |
Nettomenot | 25 706 | 28 314 | 27 924 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 526 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 502 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 6 106 | 5 610 | 5 963 |
— muut tuotot | 22 | 27 | 23 |
Tuotot yhteensä | 6 128 | 5 637 | 5 986 |
---|---|---|---|
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 2 149 | 2 220 | 2 024 |
— osuus yhteiskustannuksista | 3 932 | 3 405 | 3 943 |
Kustannukset yhteensä | 6 081 | 5 625 | 5 967 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 47 | 12 | 19 |
Kustannusvastaavuus, % | 100 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kansallinen tulorekisteri | -454 |
Konsernilaskennan kehittäminen (v. 2020 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -405 |
Kuntatalouden tietopalvelu | -147 |
Kuntatalouden tietopalvelun aikataulusiirtymä | -400 |
Maksuliikkeen huoltovarmuusmenot | -125 |
Maksuliikkeen ja laskujenvälityspalvelun kilpailutus | -150 |
Rahoitustehtävien kehittämissuunnitelmat | 500 |
Ulkoministeriön matkavahinkoturvan käsittelyn siirto Valtiokonttorille (siirto momentilta 24.01.01) | 140 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 173 |
Palkkausten tarkistukset | 478 |
Yhteensä | -390 |
2021 talousarvio | 27 924 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 6 000 000 |
2020 talousarvio | 28 314 000 |
2019 tilinpäätös | 24 682 000 |
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.
Selvitysosa:Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.
Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tarkentunut arvio | 550 |
Yhteensä | 550 |
2021 talousarvio | 600 000 |
2020 talousarvio | 50 000 |
2019 tilinpäätös | 466 600 |
03. Huoltovarmuuspankin palvelumaksu (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Huoltovarmuuspankin ylläpidosta aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on tehnyt 19.9.2019 huoltovarmuuspankkia koskevan hankintapäätöksen. Huoltovarmuuspankki mahdollistaa valtion maksuliikkeen jatkumisen tilanteissa, joissa valtion 1. Pankki ja 2. Pankki eivät pystyisi tuottamaan maksuliikepalveluita valtiolle.
2021 talousarvio | 1 500 000 |
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Ostolaskut, kpl | 1 285 790 | 1 507 000 | 1 030 000 |
Myyntilaskut (kaikki), kpl | 634 150 | 665 000 | 620 000 |
Palkkalaskelmat, kpl | 1 142 981 | 1 119 000 | 1 132 000 |
Asiakastyytyväisyys | 3,7 | 3,7 | 3,8 |
Toiminnallinen tehokkuus | |||
---|---|---|---|
Menotositteet, kpl/htv | 18 250 | 25 700 | 27 000 |
Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv | 53 946 | 55 000 | 56 000 |
Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku | 10 549 | 10 800 | 11 750 |
Tarkastetut matka- ja kululaskut, kpl/htv | 9 849 | - | 10 050 |
Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2019=100) | 100,00 | 99,34 | 99,89 |
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
Henkilötyövuodet | 634 | 600 | 616 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 10,2 | 9,5 | 9,5 |
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro | 3,45 | 3,52 | 3,54 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 55 674 | 56 200 | 58 905 |
Bruttotulot | 53 505 | 54 200 | 56 905 |
Nettomenot | 2 169 | 2 000 | 2 000 |
Siirtyvät erät | |||
---|---|---|---|
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 696 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 527 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 53 505 | 54 200 | 56 905 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 55 674 | 56 200 | 58 905 |
---|---|---|---|
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -2 169 | -2 000 | -2 000 |
Kustannusvastaavuus, % | 96 | 96 | 97 |
2021 talousarvio | 2 000 000 |
2020 talousarvio | 2 000 000 |
2019 tilinpäätös | 2 000 000 |
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 esitys |
|
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Tavoitteen mukaiset palvelut yhteensä, %-osuus laskutuksesta, joista | 82 | 85 | 89 |
— yhtenäistetyt palvelut | 74 | 73 | 76 |
— tavoitteenmukaiset asiakaskohtaiset palvelut | 8 | 12 | 13 |
Ei-tavoitteenmukaiset asiakaskohtaiset palvelut, %-osuus laskutuksesta | 18 | 15 | 11 |
Valtti (käyttäjiä) | 23 590 | 28 000 | 33 000 |
Mobiilipalvelu (käyttäjiä) | 21 700 | 29 000 | 31 000 |
Reitti (lähiverkko) | 660 | 800 | 900 |
Reitti (liityntäverkko) | 795 | 900 | 900 |
Suljetut konesalit (kpl) | 38 | 50 | 52 |
Työasemien määrä (TUVE) | 33 426 | 38 000 | 39 000 |
Työasemien määrä (TORI) | 55 668 | 56 000 | 56 000 |
Etähallinnassa olevien mobiililaitteiden määrä (TUVE) | 10 425 | 10 200 | 11 000 |
Etähallinnassa olevien mobiililaitteiden määrä (TORI) | 21 702 | 22 000 | 29 000 |
Vastaanotettujen tikettien määrä (TUVE) | 307 000 | 330 000 | 350 000 |
Vastaanotettujen tikettien määrä (TORI) | 518 000 | 530 000 | 550 000 |
Palveluiden laatu | |||
Loppukäyttäjätyytyväisyys | 9,1 | 9,1 | 9,1 |
Kokonaisuustyytyväisyys Valtoriin (päättäjät, yhteyshenkilöt) | 2,6 | 3,0 | 3,2 |
Kokonaistyytyväisyys palveluihin (päättäjät, yhteyshenkilöt) | 2,8 | 3,0 | 3,2 |
Tyytyväisyys TUVE-palveluiden toimintaan | 2,9 | 3,0 | 3,2 |
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
Henkilötyövuodet | 1 356 | 1 400 | 1 410 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 7 | 7 | 7 |
Työtyytyväisyys, 1—5 VMBaro | 3,6 | 3,6 | 3,7 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 347 684 | 343 352 | 371 038 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 345 018 | 338 352 | 366 038 |
Nettomenot | 2 666 | 5 000 | 5 000 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 666 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 000 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 345 018 | 338 352 | 366 038 |
---|---|---|---|
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 347 684 | 343 352 | 371 038 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -2 666 | -5 000 | -5 000 |
Kustannusvastaavuus, % | 99 | 99 | 99 |
2021 talousarvio | 5 000 000 |
2020 talousarvio | 5 000 000 |
2019 tilinpäätös | 3 000 000 |
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna.
Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.
2021 talousarvio | 15 000 000 |
2020 talousarvio | 15 000 000 |
2019 tilinpäätös | 11 000 000 |
11. Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää verkkomaksaminen -palvelun (Suomi.fi -maksut) kehittämiseen, ylläpitoon ja jatkuvaan palvelutuotantoon, palveluntuottajien veloituksiin sekä palvelun hankinnasta, hallinnoinnista, käytöstä ja kehittämisestä aiheutuviin työ- ja muihin menoihin.
2021 talousarvio | 500 000 |
2020 talousarvio | 500 000 |
88. Senaatti-konsernin liikelaitokset
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Senaatti-konsernin liikelaitoksille asetetaan seuraavat palvelu- ja toimintatavoitteet:
Senaatti-kiinteistöt
- — Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja tukemaan sekä asiakkaidensa että valtion rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia.
- — Varmistaa yhteiskuntavastuullinen toiminta huomioiden taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökulmat. Edistää omalta osaltaan yhteiskunnan muutosta kohti hiilineutraalisuutta. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa toimitilojen turvallisuus ja terveys käyttäjille.
- — Tuottaa ja ylläpitää valtion toimitiloihin liittyviä tietoja päätöksenteon ja seurannan tueksi.
- — Toteuttaa valtiolle tarpeettoman omaisuuden myynnit avoimin ja syrjimättömin menettelyin.
Puolustuskiinteistöt
- — Puolustuskiinteistöjen tehtävänä on tuottaa itse tai ostaa markkinoilta tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja tukemaan Puolustusvoimien suorituskykyä kaikissa turvallisuustilanteissa annettujen valmiusvaatimusten mukaisesti.
- — Puolustuskiinteistöt edistää Puolustushallinnon rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia tehokkaan toimitilarakenteen aikaansaamiseksi.
- — Tuottaa ja ylläpitää Puolustusvoimien toimitiloihin liittyviä tietoja päätöksenteon ja seurannan tueksi. Osana Senaatti-konsernia Puolustuskiinteistöt mahdollistaa valtion toimitilakannan keskitetyn ja tehokkaan johtamisen.
- — Varmistaa yhteiskuntavastuullisen toiminnan huomioiden järjestelmän kriisinsietokyvyn, huoltovarmuuden ja energian omavaraisuuden sekä taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökulmat. Puolustuskiinteistöt tuottaa ympäristöpalveluita koko valtiokonsernille. Puolustuskiinteistöt edistää osana Senaatti-konsernia yhteiskunnan muutosta kohti hiilineutraalisuutta. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa toimitilojen turvallisuus ja terveys käyttäjille.
Senaatti-konsernin liikelaitosten investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2021 enintään 480 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-konserni liikelaitokset saavat tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 550 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin perusparannus ja -korjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointivaltuus ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.
Senaatti-konsernin liikelaitokset saavat antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.
Senaatti-konsernin liikelaitokset oikeutetaan ottamaan vuoden 2021 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 230 milj. euroa.
Senaatti-kiinteistöt valtuutetaan siirtämään Puolustusvoimien ja sen toimintaan liittyvien kumppanien käytössä olevat Senaatti-kiinteistöjen omistajahallinnassa olevat kiinteistöt perustettavalle Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitokselle. Lisäksi Puolustuskiinteistöille siirretään Puolustushallinnon rakennuslaitoksen lakatessa sen taseessa oleva valtion varallisuus yhteensä noin 25 milj. euroa. Puolustuskiinteistöille siirrettävän omaisuuden arvo on yhteensä noin 1,1 mrd. euroa. Omaisuudesta merkitään Puolustuskiinteistöjen peruspääomaan enintään 200 milj. euroa. Muu omaisuus merkitään Puolustuskiinteistöjen omaan pääomaan siten, että omaisuudesta merkitään Senaatti-kiinteistöistä lainaehdoin annetuksi pääomaksi enintään 450 milj. euroa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen omaisuudesta osa voi siirtyä myös Senaatti-kiinteistöille. Valtioneuvosto valtuutetaan päättämään tarkemmin Puolustuskiinteistöihin siirrettävän omaisuuden yksilöinnistä ja siirron muista ehdoista sekä siirron muista ehdoista.
Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen (HE 31/2020 vp) Senaatti-kiinteistöille perustettavan Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitoksen perustamisesta. Muutosten myötä Puolustusvoimien käytössä oleva valtion rakennettu kiinteistövarallisuus siirtyy Senaatti-kiinteistöiltä Puolustuskiinteistöihin sekä omaisuuden ylläpidosta vastannut Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminta siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein uuteen liikelaitokseen. Samalla virastomuotoinen Puolustushallinnon rakennuslaitos lakkautetaan. Tämän johdosta jatkossa Senaatti-konsernin talousarvioesityksessä ehdotetaan eduskunnalle hyväksyttäväksi kummankin liikelaitoksen palvelu- ja muut toimintatavoitteet sekä Senaatti-konsernin tasolla esitetyt valtuudet ja suostumukset.
Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-konsernin liikelaitosten yhteenlasketuksi vuokrauksen (sisältäen palvelut) tulostavoitteeksi 12 milj. euroa vuodelle 2021. Alustavan suunnitelman mukaan tulos jakaantuu liikelaitosten kesken seuraavasti: Senaatti-kiinteistöt 10 milj. euroa ja Puolustuskiinteistöt 2 milj. euroa.
Vuonna 2021 Senaatti-konsernin liikelaitokset tulouttavat valtion talousarvioon yhteensä 57,5 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2020 voiton tuloutuksena. Vuoden 2021 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 22 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 35 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 0,5 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 230 milj. euroa.
Senaatti-konsernin maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvän kassavirran toteutuminen riippuu kulloisesta markkinatilanteesta ja sisältää siten Senaatti-konsernin ulkopuolisia epävarmuustekijöitä. Koronapandemia lisää kiinteistömyynteihin liittyvää epävarmuutta.
Puolustuskiinteistöille siirretään Puolustusvoimien ja sen määrittämien kumppaneiden käytössä olevat Senaatti-kiinteistöjen omistajahallinnassa olevat kiinteistöt. Puolustuskiinteistöille siirtyy myös Puolustushallinnon rakennuslaitoksen hallinnassa oleva omaisuus. Osa omaisuudesta voi olla luonteeltaan esim. Senaatti-konsernin yhteisiä palveluita hyödyttävää, jolloin omaisuus voidaan myös siirtää Senaatti-kiinteistöille. Valtuuden nojalla varallisuus, johon kohdistuu käynnissä olevia merkittäviä investointeja, voidaan siirtää Puolustuskiinteistöille investointien valmistuttua vuosien 2021—2024 aikana. Kaikki siirrot voidaan toteuttaa omaisuuden kirjanpitoarvoilla. Puolustuskiinteistöjen taserakenteen muodostamiseksi omavaraisuusasteen osalta yhdenmukaiseksi Senaatti-kiinteistöjen kanssa osa Senaatti-kiinteistöistä siirtyvästä omaisuudesta merkitään Puolustuskiinteistöjen taseessa lainaehdoin annetuksi pääomaksi. Valtioneuvosto päättää siirrosta ja sen ehdoista tarkemmin vuoden 2020 lopussa ja lisäksi taserakenteen täsmäytyksestä vuoden 2021 aikana Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen lopullisten vuoden 2020 tilinpäätösten valmistuttua.
Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2021 (milj. euroa)
Senaatti-kiinteistöt | 370 |
Puolustuskiinteistöt | 110 |
Yhteensä | 480 |
Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)
2019 toteutuma liikelaitos |
konserni | 2020 ennakoitu liikelaitos |
konserni | 2021 arvio Senaatti-kiinteistöt |
Puolustuskiinteistöt | |
Liikevaihto, milj. euroa | 647 | 653 | 625 | 638 | 522 | 277 |
— Suora vuokraus | 538 | 544 | 509 | 522 | 403 | 226 |
— Edelleenvuokraus | 88 | 88 | 95 | 95 | 96 | 4 |
— Palvelut | 20 | 20 | 21 | 21 | 22 | 47 |
Liiketoiminnan muut tuotot | 67 | 64 | 34 | 34 | 40 | 0 |
Vuokraustoiminnan käyttökate, milj. euroa | 309 | 253 | 158 | 94 | ||
— % liikevaihdosta | 48 | 40 | 30 | 34 | ||
Poistot (sis. arvonalentumiset) | 217 | 219 | 133 | 87 | ||
Liikevoitto, milj. euroa | 139 | 127 | 48 | 36 | 43 | 7 |
— % liikevaihdosta | 21 | 19 | 8 | 6 | 8 | 3 |
Tilikauden tulos, milj. euroa | 114 | 122 | 27 | 34 | 28 | 2 |
— % liikevaihdosta | 18 | 19 | 4 | 5 | 5 | 1 |
Taseen loppusumma | 4 493 | 4 541 | 4 544 | 4 592 | 4 596 | 1 050 |
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. euroa | 35 | 35 | 35 | |||
Investoinnit, milj. euroa | 309 | 385 | 370 | 110 | ||
Investoinnit % liikevaihdosta | 48 | 62 | 71 | 40 | ||
Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta | 3,1 | 3,2 | 1,2 | 1,3 | 1,0 | 0,7 |
Sitoutuneen pääoman tuotto, % vuokraustoiminta | 2,2 | 0,8 | 0,6 | 0,7 | ||
Oman pääoman tuotto, % | 3,9 | 4,2 | 0,9 | 1,2 | 1,0 | 0,3 |
Oman pääoman tuotto, %, vuokraustoiminta, valtioasiakkaat | 2,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||
Omavaraisuusaste, % | 66 | 65 | 65 | 64 | 62 | 62 |
Henkilöstömäärä | 405 | 419 | 450 | 472 | 518 | 698 |
Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)
2019 toteutuma |
2020 ennakoitu |
2021 arvio |
|
Tuloutus tulomomenteille | |||
12.28.99 Takausmaksut | 1,4 | 1,0 | 0,5 |
13.01.04 Korot valtion lainoista | 5,5 | 4,5 | 3,7 |
13.05.01 Voiton tuloutus | 35 | 35 | 35 |
15.01.02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille | 23,2 | 19,4 | 18,3 |
Yhteensä | 65,1 | 59,9 | 57,5 |
Momentin nimike on muutettu.
2021 talousarvio | — |
2020 IV lisätalousarvio | — |
2020 talousarvio | — |
2019 tilinpäätös | — |