Talousarvioesitys 2021
Selvitysosa:Maahanmuuttopolitiikalla pyritään aktiiviseen, hallittuun ja ennakoituun maahanmuuttoon. Maahanmuuton hyötyjä tavoitellaan kansainvälisen kilpailukyvyn ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisen, kaupankäynnin kasvun ja huoltosuhteen paranemisen kautta. Tarkoituksena on turvata ulkomaisen työvoiman saatavuus ja ehkäistä turvallisuusriskejä.
Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on oikeudenmukainen kansainvälisen suojelun järjestelmä, joka toteuttaa perus- ja ihmisoikeuksia. Vastaanottokeskusten palveluiden laadun ja toimintatapojen yhdenmukaisuus sekä keskusten turvallisuus pyritään varmistamaan. Järjestelmän kapasiteetti on mitoitettu 3 500 uutta turvapaikanhakijaa ajatellen, minkä ohella varaudutaan hakijoiden määrän äkilliseen ja nopeaan kasvuun. Kiintiöpakolaispolitiikkaa toteutetaan uudelleensijoittamalla Suomeen vuosittain kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä. Kiintiöpakolaisten määrä nostetaan hallitusohjelman mukaisesti 1 050 henkilöön vuonna 2021. Kansainvälisen suojelun järjestelmää koskeviin tavoitteisiin pyritään myös aktiivisella osallistumisella yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen.
Laadukkailla ja sujuvilla lupaprosesseilla turvataan päätösten oikeusvarmuus ja laatu sekä enimmäiskäsittelyaikojen noudattaminen. Oleskeluluvan saaneet ohjataan nopeasti työllistymiseen tähtääviin kotouttamispalveluihin. Palautukset toimeenpannaan tehokkaasti kunnioittaen palautuskiellon periaatetta ja palautuksia edistetään yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa.
Maahanmuuttovirastolle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Virasto on maahanmuuton asiantuntija julkisessa keskustelussa. Maahanmuuttovirasto muodostaa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja vaikuttaa niiden kautta aktiivisesti viraston tehtäviä ja tavoitteita tukevalla tavalla
- — Ajantasainen tilannekuva vastaa ennakoivasti turvallisuusympäristön vaatimuksiin
- — Oleskelulupa- ja kansalaisuusprosessit ovat laadukkaita ja sujuvia sekä niiden automatisaatiota lisätään
- — Perusoikeuksia toteuttava turvapaikkaprosessi on sujuva ja laadukas ja se turvaa lapsen edun ensisijaisuuden ja palautuskiellon toteutumisen.
Tunnusluvut ja mittarit | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa, laintulkinta- ja menettelyvirheet (%) | 98,9 | >97 | >97 |
Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa oleskelulupapäätöksestä laskien keskimäärin enintään (vrk) | 75 | 60 | 60 |
Maahanmuuttovirastossa ratkaistut/vireille tulleet (%) | 102 | 100 | 100 |
Vastaanoton tunnuslukuja | |||
---|---|---|---|
Vastaanottokeskusten käyttöaste keskimäärin (%) | 83 | 75 | 75 |
Vastaanottokeskusten paikkaluku vuoden lopussa | 6 405 | 5 400 | 3 800 |
Vastaanottokeskusten lukumäärä | 40 | 32 | 30 |
Vastaanottojärjestelmässä asiakkaita keskimäärin | 9 478 | 7 500 | 6 300 |
Vastaanottokeskuksiin majoitettuja keskimäärin | 5 992 | 4 400 | 3 700 |
Säilöön otetut ulkomaalaiset keskimäärin | 47 | 50 | 50 |
Yksityismajoituksessa keskimäärin | 3 486 | 3 100 | 2 600 |
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 67 198 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Sisäministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä. Työvoiman maahanmuuton ohjauksesta ja kehittämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sisäministeriön kanssa.
Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita. Virasto vastaa valtion vastaanottokeskuksissa majoittuneiden turvapaikanhakijoiden vastaanoton, ulkomaalaisten säilöönottoyksiköiden ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän käytännön toiminnasta, ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
Henkilöstömenot | 62 | 65 | 63 |
Toimitilamenot | 5 | 9 | 8 |
ICT-menot | 15 | 10 | 15 |
Muut menot | 18 | 16 | 14 |
Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
---|
Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
Tuotokset | |||
Ratkaistut asiat | 142 985 | 143 000 | 143 000 |
Panokset | |||
Toimintamenot (1 000 euroa) | |||
Maahanmuuttovirasto ml. valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt | 64 053 | 55 265 | 67 198 |
Henkilötyövuodet | |||
---|---|---|---|
Maahanmuuttovirasto ml. valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt | 1 039 | 870 | 950 |
Tehokkuus | |||
Toiminnallinen tuloksellisuus | |||
— tuottavuus (päätöstä/Maahanmuuttoviraston htv) | 140 | 164 | 151 |
— taloudellisuus (nettomenot euroa/päätös) | 515 | 500 | 500 |
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) | 65 | 71 | 75 |
Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2019—2021
2019 toteutuma Vireille tulevat |
Ratkaistut | 2020 ennuste Vireille tulevat |
Ratkaistut | 2021 tavoite Vireille tulevat |
Ratkaistut | |
Oleskelulupa-asiat yhteensä, joista keskeisimmät | 103 384 | 103 766 | 101 000 | 102 200 | 101 000 | 102 200 |
— työperusteiset1) oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) | 22 005 | 21 916 | 21 000 | 21 500 | 21 000 | 21 500 |
— opiskelijoiden oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) | 11 383 | 11 048 | 11 000 | 11 000 | 11 000 | 11 000 |
— perhesideperusteiset oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) | 22 865 | 23 626 | 22 000 | 22 500 | 22 000 | 22 500 |
— muut asiat2) | 47 131 | 47 176 | 47 000 | 47 200 | 47 000 | 47 200 |
Kansainvälinensuojelu | 6 417 | 9 389 | 7 000 | 9 500 | 7 000 | 9 500 |
Maasta poistaminen | 3 020 | 3 364 | 3 000 | 3 300 | 3 000 | 3 300 |
---|---|---|---|---|---|---|
Kansalaisuusasiat | 14 496 | 13 165 | 14 500 | 14 500 | 14 500 | 14 500 |
Passit ja matkustusasiakirjat | 13 755 | 13 301 | 13 500 | 13 500 | 13 500 | 13 500 |
Yhteensä | 141 072 | 142 985 | 139 000 | 143 000 | 139 000 | 143 000 |
1) Mm. elinkeinon harjoittaminen, osaratkaisua edellyttävä työnteko, tieteellinen tutkimus, harjoittelija, urheilu ja valmentaminen, erityisasiantuntija, muu työnteko, kausityö, startup-yrittäjä.
2) Mm. EU-oleskeluoikeus, ihmiskaupan uhreille myönnettävä harkinta-aika, oleskelutodistukset ja -ilmoitukset, pysyvät oleskeluluvat, voimassa olevaa lupaa koskevat asiat.
Käsittelylle asetetussa tavoiteajassa ratkaistut hakemukset
2019 Tavoite (vrk) |
2019 Ratkaistu tavoiteajassa (%) |
2020 Tavoite (vrk) |
2020 Ratkaistu tavoiteajassa (%) |
2021 Tavoite (vrk) |
2021 Ratkaistu tavoiteajassa (%) |
|
— työntekijän oleskelulupa, (sis. TE-toimiston osapäätöksen) | 1201) | 51 | 1201) | 70 | 90 | 100 |
josta käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa | 60 | 62 | 60 | 60 | 30 | 100 |
— opiskelijan oleskelulupa | 30 | 50 | 90 | 85 | 30 | 100 |
Kansainvälinen suojelu1) | 1801) | 75 | 1801) | 70 | 1801) | 100 |
Kansalaisuus | 365 | 94 | 365 | 90 | 365 | 100 |
1) Lakisääteinen
Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto ml. valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
Henkilötyövuodet | 1 039 | 870 | 950 |
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) | 9,4 | 8,0 | 8,0 |
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) | 3,5 | 3,6 | 3,6 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 87 776 | 78 213 | 90 198 |
Bruttotulot | 23 477 | 23 000 | 23 000 |
Nettomenot | 64 299 | 55 213 | 67 198 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 25 501 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 822 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 20 075 | 20 000 | 20 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
---|---|---|---|
— erilliskustannukset | 18 184 | 12 500 | 14 500 |
— osuus yhteiskustannuksista | 12 497 | 15 500 | 12 300 |
Kustannukset yhteensä | 30 681 | 28 000 | 26 800 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -10 606 | -8 000 | -6 800 |
Kustannusvastaavuus, % | 65 | 71 | 75 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eduskunnan lisäys Maahanmuuttoviraston toimintaan | -500 |
Helsingin säilöönottoyksikön korvaava yksikkö | 100 |
Helsingin vastaanottokeskuksen toiminnan siirtäminen (siirto momentilta 26.40.21) | 873 |
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän resurssien turvaaminen | 118 |
Pakolaiskiintiön nosto 1 050 henkilön tasoon | 130 |
Työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten ruuhkan purku sekä automaatiokehitys | 8 000 |
UMA-järjestelmän ylläpito ja kehittäminen | 4 000 |
Välttämättömät ICT-menot | -2 000 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -169 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 139 |
Palkkausten tarkistukset | 1 294 |
Yhteensä | 11 985 |
2021 talousarvio | 67 198 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 52 000 |
2020 talousarvio | 55 213 000 |
2019 tilinpäätös | 39 620 000 |
21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 107 614 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin
2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta
3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen
4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin
5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus-, käännös- ja kuljetusmenoihin
6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin
7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan ennakkomaksujen ja niiden tasausten osalta maksatuspäätösperusteisena.
Vuoden 2021 pakolaiskiintiö on 1 050 henkilöä.
Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain (746/2011) 13 §:n nojalla. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kuitenkin siten, että sopimuksista voidaan irrottautua nopeasti ja joustavasti.
Majoituskapasiteetti pyritään mitoittamaan siten, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään parantamaan entisestään kustannustehokkuutta mm. majoitusvuorokauden hinnassa.
Vastaanottolain 6 §:ssä säädetään erityistarpeiden huomioon ottamisesta hakemuksen käsittelyn ajan ja lisäksi vastaanottolain 19 §:ssä täydentävästä vastaanottorahasta kattamaan erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia tarpeellisiksi harkittuja menoja.
Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkinnassa ja turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.
Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Ulkomaalaislain 6 b §:ssä säädetään oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Turvapaikanhakijoille ja perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään muun muassa, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.
Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat järjestetään ostopalveluna. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.
Vastaanotto- ja säilöönottoyksiköiden kustannukset1) / euroa / vuosi
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
Vastaanoton kokonaiskustannukset | 166 487 299 | 155 747 403 | 149 157 000 |
---|---|---|---|
— turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskimääräiset kokonaiskustannukset/ hlö/vrk (ilman alv) | 41 | 41 | 41 |
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö/vrk (ilman alv) | 47 | 45 | 44 |
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö/vrk (ilman alv) | 345 | 340 | 340 |
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö/vrk (ilman alv) | 454 | 260 | 260 |
— säilöön otetun kustannus / hlö/vrk | 276 | 250 | 250 |
— yksityismajoituksen kustannus / hlö/vrk (ilman alv) | 16 | 15 | 15 |
1) Vastaanoton asiakasmenot (mom. 26.40.01 ja 26.40.21), vastaanoton ostopalvelut (mom. 26.40.01 ja 26.40.21), valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt (mom. 26.40.01), vastaanottoraha (mom. 26.40.63).
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Vastaanoton asiakasmenot yhteensä | 100 904 000 |
Lasten edustaminen | 150 000 |
Muut maahantuloon liittyvät menot | 4 180 000 |
Kiintiöpakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset | 2 380 000 |
Yhteensä | 107 614 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Helsingin vastaanottokeskuksen toiminnan siirtäminen (siirto momentille 26.40.01) | -873 |
Pakolaiskiintiön nosto 1 050 henkilön tasoon | 380 |
Vastaanoton menot | -5 500 |
Tasomuutos | -3 826 |
Yhteensä | -9 819 |
2021 talousarvio | 107 614 000 |
2020 talousarvio | 117 433 000 |
2019 tilinpäätös | 127 601 000 |
22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 570 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin
2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen
3) vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin
4) vapaaehtoisen paluun ohjaukseen, suunnitteluun ja neuvontaan enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös paluun avustamiseen liittyvien siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Vapaaehtoisesta paluusta säädetään ulkomaalaislain 147 a §:ssä. Lain kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 31 §:n nojalla vapaaehtoisen paluun tukemiseksi voidaan kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle, tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle, korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu. Tilapäistä suojelua saava tai ihmiskaupan uhri voi olla myös unionin kansalainen tai tähän rinnastettava.
Vapaaehtoisen paluun järjestäminen toteutetaan ostopalveluna.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Matka- ja muut avustukset | 1 885 |
Ostopalvelut | 1 685 |
Yhteensä | 3 570 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -460 |
Yhteensä | -460 |
2021 talousarvio | 3 570 000 |
2020 talousarvio | 4 030 000 |
2019 tilinpäätös | 530 000 |
63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 28 543 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.
Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.
Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Vastaanottoraha | |
— Täysi vastaanottoraha | 17 126 000 |
— Vastaanottoraha | 2 481 000 |
— Lasten vastaanottoraha | 5 138 000 |
Täydentävä vastaanottoraha | 2 911 000 |
Käyttöraha | 785 000 |
Toimeentulotuki | 102 000 |
Yhteensä | 28 543 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Toiminnan arvonlisäverollisuus | -300 |
Tasomuutos | -1 872 |
Yhteensä | -2 172 |
2021 talousarvio | 28 543 000 |
2020 talousarvio | 30 715 000 |
2019 tilinpäätös | 25 341 762 |