Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 26

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka toimialaan kuuluu vastata:

  • — yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta
  • — maahanmuutosta, kansainvälisestä suojelusta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
  • — Suomen kansalaisuudesta
  • — pelastustoimesta
  • — hätäkeskustoiminnasta
  • — rajaturvallisuudesta ja meripelastustoimesta
  • — siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista sekä
  • — aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.

Hallitusohjelman tavoitteena on turvallinen oikeusvaltio Suomi, turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistaminen. Toiminnan painopisteinä ovat sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen sekä keskeiset kansalaisille tarjottavat palvelut. Tavoitteiden saavuttaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä edellyttää hyvää ennakointi- ja analyysikykyä, yhteistä tilannekuvaa ja turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn turvaamista.

Toimintaympäristön kuvaus

Sisäisen turvallisuuden ylläpito on valtion perustehtävä, johon kohdistuu vaatimuksia koko yhteiskunnan ja hallinnonalan eri toimijoiden taholta. Maamme hyvän turvallisuustason säilyttäminen edellyttää yhtä lailla yhteiskuntapoliittisia toimia kuin muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toimintatavoissa. Julkisten turvallisuuspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen eri tahojen yhteistyömahdollisuuksiin ja toimintatapojen uudistamiseen.

Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla erittäin nopeita. Ennakoinnilla voidaan tunnistaa mahdollisia tulevaisuuksia. Kestävän kehityksen ajattelun mukaisesti turvallinen ja vakaa yhteiskunta on edellytys sille, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja hyvään elämään, terveyteen, työ- ja toimintakykyyn, koulutukseen ja työllistymiseen. Kestävässä turvallisuusajattelussa pureudutaan ongelmien syihin jo ennen kuin seuraukset laajenevat turvallisuushaasteiksi.

Maahanmuutto on voimavarakysymys mm. väestön ikärakenteen, työllisyyden, talouskasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Aktiivinen työvoiman maahanmuuttopolitiikka on yksi keino huolehtia osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Sotien, konfliktien, ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja katastrofien aiheuttaman muuttoliikkeen laajuus ja luonne ovat vaikeasti ennakoitavissa. Ministeriö toimii edelleen aktiivisesti EU-tasolla muuttoliikkeiden hallintaan liittyvissä asioissa.

Keskeinen sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin turvallisuusviranomaisten tuottaman reaktiivisen palvelun tarpeen. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen voivat olla syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia. Viranomaisten ja oikeusjärjestelmän perusoikeus- ja ihmisoikeuksia kunnioittava toiminta sekä rikoksia ennalta estävien palvelujen yhteensovittaminen vähentävät myös syrjäytyneiden henkilöiden rikollisuutta.

Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyky perustuu järjestelmien kykyyn toimia häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa, sekä yksilöiden henkiseen kestävyyteen. Ulkopuolelta tapahtuva mielipidevaikuttaminen yleistyy ja pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Sisäministeriön hallinnonala on hyvin työvoimavaltainen. Se on myös kriittisen riippuvainen toimivista ICT- ja valvontajärjestelmistä, asiakaspalvelutiloista ja tietoliikenneyhteyksistä sekä toimintakykyisestä kalustosta. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen sekä erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat suuria haasteita toiminnalle.

Sisäministeriön hallinnonalan tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle

Sisäministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2021:

  • — Turvallisuuden tunne on korkea
  • — Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa
  • — Kansallisen turvallisuuden uhat torjutaan
  • — Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää
  • — Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa strategian toimeenpanon.
  2021
tavoite (1—5)
   
Turvallisuuden tunne on korkea 4
— Huolehdimme laadukkaiden sisäisen turvallisuuden palveluiden tuottamisesta — viranomaiset ovat näkyvissä ja tavoitettavissa  
— Pidämme luottamuksen viranomaisiin korkeana  
— Viestimme avoimesti ja oikea-aikaisesti toiminnastamme ja välitämme monipuolista tietoa turvallisuudesta — viestintä tukee turvallisuuden tunnetta  
Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa 4
— Tunnistamme uhkaavat ilmiöt ja kykenemme reagoimaan niihin  
— Ehkäisemme ennalta mahdollisimman monta rikosta ja onnettomuutta  
— Edistämme yksilöiden ja yhteisöjen kykyä toimia onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa  
— Kykenemme osoittamaan hätätilanteisiin apua  
— Torjumme yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä yhteiskuntarauhaa vaarantavaa toimintaa  
Kansallisen turvallisuuden uhat torjutaan 4
— Tunnistamme kansallista turvallisuutta uhkaavat ilmiöt  
— Paljastamme ja estämme uhat oikea-aikaisesti  
— Yhteensovitamme siviilivalmiutta  
— Huolehdimme valtakunnan rajojen koskemattomuudesta  
— Olemme varautuneet häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin  
Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää 4
— Edistämme Suomen elinvoimaisuutta tukevaa maahanmuuttoa  
— Varmistamme kansainvälisen suojelun hakemiseen liittyvien menettelyjen oikeudenmukaisuuden, oikeusturvan toteutumisen ja sujuvuuden  
— Ehkäisemme ja torjumme laitonta maahantuloa ja maassaoloa  
— Viestimme maahanmuutosta kattavasti ja tosiasioihin perustuen  
Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa strategian toimeenpanon 4
— Varmistamme strategian toimeenpanon edellyttämän riittävän henkilöstön  
— Varmistamme henkilöstölle terveelliset työtilat ja uudenaikaiset työvälineet  
— Kehitämme osaamista strategia- ja tulevaisuuslähtöisesti  
— Johdamme henkilöstöä osallistavasti ja vastuullisesti  
— Olemme työnantajana ja työhyvinvoinnin ylläpitäjänä edelläkävijä  
— Teemme yhteistyötä kansallisesti, Euroopan unionissa, lähialueilla sekä osana kansainvälistä yhteisöä  

Sisäministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2019
toteutuma
2020
arvio
2021
tavoite
       
Sisäministeriö 214 214 212
Kriisinhallintakeskus 19 19 24
Poliisitoimi 9 982 10 058 10 072
Suojelupoliisi 425 480 500
Rajavartiolaitos 2 811 2 780 2 850
Pelastusopisto 116 128 128
Hätäkeskuslaitos 580 600 635
Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset 1 039 870 950
Yhteensä 15 186 15 149 15 371
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Sisäministeriö on toimenpidesitoumuksessaan kestävän kehityksen edistämiseksi sitoutunut vähentämään uudelleenuhriutumista rikoksissa ja onnettomuuksissa sekä uusintarikollisuutta. Rikosten tekeminen ja niiden uhriksi joutuminen eivät jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti, vaan pieni vähemmistö sekä tekee että kokee rikoksia huomattavasti enemmän kuin muut. Tämä liittyy ennen kaikkea naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä toisaalta (nuorten) miesten väkivaltakokemuksiin ja yliedustukseen onnettomuuksien uhreina. Konkretiana naisiin kohdistuvassa väkivallassa on ohjaus palvelujen piiriin. Myös onnettomuusriskit kasautuvat tietyille väestöryhmille, kuten miehille.

Sitoumuksella parannetaan rikostorjunnan ja onnettomuuksien ehkäisyn yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että jokaisen rikoksentekijän ja rikoksen tai onnettomuuden uhrin palvelutarve arvioidaan ja tarvittaessa hänet ohjataan ongelman juurisyyhyn vastaavan oikean palvelun piiriin.

Hallitusohjelmatavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten sekä lähisuhdeväkivallan vähentämiseen. Matalan kynnyksen ilmoitusmahdollisuuksia sekä viranomaiskäytäntöjä vahvistetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien uhrien auttamiseksi sekä huolehditaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta.

Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu, että EU:ssa lisätään työtä kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Hallitus kohdentaa väkivallan vastaista työtä väkivaltataipumuksia itsessään tunnistavalle sekä pyrkii ehkäisemään myös miehiin kohdistuvaa väkivaltaa sen kaikissa muodoissa. Lisäksi laaditaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma ja lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta kohti Istanbulin sopimuksen mukaista tasoa.

Sukupuolivaikutukset otetaan huomioon ihmiskaupan uhrien paremmassa tunnistamisessa ja auttamiseksi valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman (2016—2017) suositusten mukaisesti.

Kriisinhallintakeskus on sitoutunut edistämään toimillaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) Suomen kansallisen toimintaohjelman toimeenpanoa.

Vahvistaakseen Suomen siviilikriisinhallintatoiminnan tasa-arvovaikutuksia Kriisinhallintakeskus pyrkii siihen, että 40 % kansainvälisiin tehtäviin Kriisinhallintakeskuksen lähettämistä asiantuntijoista on naisia ja puolet siviilikriisinhallintakoulutukseen valittavista on naisia.

Kestävä kehitys

Sisäministeriön kestävän kehityksen sitoumuksessa tähdätään hallinnonalan hiilijalanjäljen pienentämiseen 75 % vuoteen 2035 mennessä.

Tavoitteeseen pyritään välitavoitteen kautta pienentämällä hiilijalanjälkeä ensin 50 % vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi sitoumuksella tähdätään kestävän kehityksen painoarvon lisäämiseen hankinnoissa, hälytyspalveluiden yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä uusintarikollisuuden ja uudelleenuhriutumisen vähentämiseen. Keväällä 2020 tehtiin tarkempi toimenpidesuunnitelma sitoumuksen edistämisestä ja v. 2021 jatketaan sitoumuksen tavoitteiden toteuttamista tarkemman toimenpidesuunnitelman puitteissa. Hiilijalanjäljen pienentämisessä suunnitteilla olevia toimenpiteitä ovat mm. poliisin siviiliautojen vaihtaminen hybridiautoiksi, virkamatkustamisen vähentäminen ja korvaaminen etäkokouksilla sekä uusiutuvan energiantuotannon suosiminen kiinteistöissä. Tavoite huomioidaan myös Rajavartiolaitoksen investointihankkeiden suunnittelussa.

Kestävän kehityksen tavoitteista sisäministeriön hallinnonalaa koskevat erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä rauhanomaisten yhteiskuntien edistäminen. Näihin liittyen sisäministeriö osallistuu mm. seksuaalirikoslainsäädännön uudistamiseen sekä naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman laatimiseen ja toimeenpanoon.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 166 793 0 0 2 166 795
01. Sisäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 215 90 16 305
04. Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 194 2 2 196
20. Tietohallinnon yhteiset menot
(siirtomääräraha 2 v)
1 594 -90 1 504
24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan
(siirtomääräraha 3 v)
13 159 13 159
25. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta
(siirtomääräraha 3 v)
5 500 5 500
26. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan ohjelmakaudella 2021—2027
(siirtomääräraha 3 v)
6 840 6 840
29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
120 000 120 000
50. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
331 331
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille
(arviomääräraha)
960 960
10. Poliisitoimi 851 522 0 0 6 075 857 597
01. Poliisitoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
799 361 6 733 806 094
02. Suojelupoliisin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
44 553 -658 43 895
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot
(siirtomääräraha 2 v)
7 608 0 7 608
20. Rajavartiolaitos 276 888 0 0 125 845 402 733
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
271 888 5 845 277 733
70. Ilma- ja vartioalusten hankinta
(siirtomääräraha 5 v)
5 000 120 000 125 000
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 80 577 0 0 928 81 505
01. Pelastustoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 529 928 18 457
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
60 048 60 048
20. Erityismenot
(arviomääräraha)
3 000 3 000
40. Maahanmuutto 201 225 0 0 -21 136 180 089
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
67 198 3 624 70 822
21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
(siirtomääräraha 2 v)
104 614 -20 679 83 935
22. Vapaaehtoinen paluu
(siirtomääräraha 2 v)
2 570 2 570
63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
(arviomääräraha)
26 843 -4 081 22 762
  Yhteensä 1 577 005 0 0 111 714 1 688 719

  Henkilöstön kokonaismäärä 15 186 15 149 15 371    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Sisäministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 1,576 mrd. euroa, joka on lähes 48 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa ja 79,5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.

Valiokunta toteaa, että kuluvalla hallituskaudella on tehty huomattavia lisäyksiä sisäisen turvallisuuden resursseihin, ja pitää kehitystä oikeansuuntaisena. Myös Senaatti-kiinteistöjen investointitasoa on nostettu 480 milj. euroon, mikä mahdollistaa hallinnonalan kiireellisten toimitilahankkeiden toteuttamisen. Toimitilojen korjaamisen aiheuttama vuokrakustannusten kasvu on perustellusti linjattu otettavaksi täysimääräisesti huomioon virastojen toimintamenoissa.

Valiokunta on ollut huolissaan hallinnonalan kasvavista ICT-menoista ja toteaa, että siihen on edelleen syytä kiinnittää huomiota. Myönteistä on kuitenkin, että käyttöön on otettu mm. hankkeiden vaikuttavuusarviointiprosessi, jossa jo hankkeen asettamisvaiheessa kiinnitetään huomiota myös järjestelmän elinkaaren aikaisiin kustannuksiin.

Valiokunta painottaa, että kaikkien sisäisen turvallisuuden toimijoiden resurssit on turvattava pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Tätä arviointia on tehtävä jo seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2022—2025 sekä tulevassa sisäisen turvallisuuden selonteossa. Samalla on kuitenkin välttämätöntä, että toimijat etsivät myös uusia, tehokkaampia ja tuottavampia toimintamalleja sopeutuakseen muuttuvaan yhteiskuntaan.