Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2021

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 45 186 milj. euroa vuonna 2021. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 7,5 % vuodelle 2020 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2021 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa esitetyt veroperustemuutokset on huomioitu vuoden 2021 verotuloennusteissa. Vuoden 2021 verotuottoon vaikuttavat osaltaan myös koronaviruksen aiheuttamat toimenpiteet yritysten tukemiseksi. Merkittävin vaikutus on veronmaksun viivästämisellä maksujärjestelyssä aikaisempaa edullisemmin, mikä koski takautuvasti myös alkuvuonna 2020 maksettuja arvonlisäveroja. Osa vuoden 2020 viivästetyistä veroista odotetaan maksettavan takaisin vuoden 2021 aikana, minkä takia vuoden 2021 verokertymä kasvaa selvästi edellisvuodesta.

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Veropohjaa tiivistetään vuonna 2021 jatkamalla asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden asteittaista poistoa. Hallituksen antaman listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöantien verotusta koskevan esityksen vaikutusten arvioidaan pienentävän ansio- ja pääomatuloveron tuottoa vuodesta 2021 alkaen. Työsuhdematkalipun verovapaata osuutta korotetaan ja verotusta yksinkertaistetaan. Täyssähköautojen vapaan autoedun ja käyttöedun verotusarvoa alennetaan määräaikaisesti vuosina 2021—2025. Sähköautojen latausetu vapautetaan verosta määräaikaisesti vuosina 2021—2025. Työsuhdepolkupyöräetu säädetään 1 200 euroon saakka verovapaaksi. Joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavasta liikkumispalvelupaketista rinnastetaan verovapaaseen työsuhdematkalippuun. Urheilijarahastoon siirrettävän tulon enimmäismäärää korotetaan ja väliaikaisena toimena pidennetään erityisen työntekemispaikan enimmäisaikaa 3 vuodesta 3,5 vuoteen.

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 12 prosenttiyksiköllä verovuodelle 2021 ja 2 prosenttiyksikköä verovuodesta 2022 alkaen. Muutokset alentavat valtion yhteisöveron tilityksiä vuonna 2021 noin 612 milj. euroa. Hallituksen antaman yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvän tutkimusyhteistyön lisävähennystä koskevan esityksen arvioidaan pienentävän valtion yhteisöverokertymää hieman vuosina 2021—2024. Irtaimen käyttöomaisuuden kaksinkertaiset poistot ovat voimassa määräaikaisesti vuosina 2020—2023. Tämä alentaa verovuoden 2021 verotuottoa arviolta n. 220 milj. euroa.

Vuonna 2021 työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään nettomääräisesti 105 milj. eurolla ja sähköveroluokka II alennetaan EU:n sallimaan minimiin. Lisäksi aloitetaan energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittainen pienentäminen polttoaineiden osalta. Osana yritystukien karsimista parafiinisen dieselin verotuki poistetaan ja pienennys aloitetaan vuonna 2021. Vuonna 2021 sekä tupakka- että alkoholiveroa korotetaan 50 milj. eurolla. Väylämaksun puolitusta jatketaan.

Valmisteverotuksen verotusmenettelyiden muutoksen takia valmisteverojen maksu myöhentyy vuoden 2021 alusta lähtien, minkä arvioidaan aiheuttavan kertaluontoisen 577 milj. euron vähennyksen valmisteverojen tuottoon vuonna 2021.

Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa korotetaan 15 000 euroon vuoden 2021 alusta lukien, minkä arvioidaan pienentävän verotuottoa vuositasolla noin 20 milj. euroa. Vaikutuksen arvioidaan näkyvän kuitenkin pääosin vasta vuoden 2022 verotuotossa veronmaksuaikataulujen takia. Lisäksi EU:n ulkopuolelta tuotavien vähäarvoisten tuotteiden verovapaus poistuu vuoden 2021 aikana.

Arpajaisveroa alennetaan, mikä pienentää arpajaisveron tuottoa noin 73,3 milj. eurolla vuonna 2021.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan nettomääräisesti kunnille. Hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.

Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2021 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Keskeisten verotuloihin vaikuttavien muutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2021 (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2021
Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatulovero    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -204 -222
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 7 8
— listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöanteja koskeva säätely -4 -4
— liikenteen työsuhde-etujen laajentaminen -5,5 -5,5
Yhteisövero    
— kuntien yhteisövero-osuuden korotus -612 -668
— tutkimusyhteistyön lisävähennys -6 -8
Arvonlisävero    
— arvonlisäverotuksen alarajan korotus 10 000 eurosta 15 000 euroon -1 -20
— sähköisen kaupan ALV-uudistus (sis. vähäarvoisten tuonnin verovapauden poisto) 23 60
Valmisteverot    
— tupakkaveron korotus1) 17 50
— alkoholiveron korotus 41 50
— parafiinisen dieselin verotuen pienentäminen 21 23
— sähköveroluokka II:n alennus EU:n sallimaan minimiin 2) -200 -245
— lämpöpumppujen siirtäminen sähköveroluokkaan II -3 -3,5
— työkone- ja lämmityspolttoaineiden veronkorotus3) 114 137
Muut verot ja veronluonteiset tulot    
— arpajaisveron alennus -73,3 -87
— väylämaksun puolituksen jatko -48 -48
Yhteensä -933,8 -983
— josta verotuottoa lisäävät 223 328
— josta verotuottoa vähentävät -1 156,8 -1 311
Maksujärjestelyjen huojennuksen vaikutus kertymäaikatauluun, verolajit yhteensä 515  
Valmisteverotuksen verotusmenettelyiden muutosten vaikutus valmisteverojen tuottoon (kertaluonteinen ajoitustekijä) -577  

1) Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus vuonna 2021 on 50 milj. euroa verrattuna vuoteen 2020.

2) Sähköveron alennuksen seurauksena veronpalautukset laskevat noin 165 milj. euroa, joten vaikutus on vuositasolla nettomääräisesti -80 milj. euroa.

3) Verotuotto kasvaa 137 milj. euroa ja energiaverojen palautukset 32 milj. euroa eli nettomääräisesti veronkorotus on vuositasolla 105 milj. euroa.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2019—2021 (milj. euroa)

  2019
tilinpäätös
2020
TA +
LTAt
2021
esitys
       
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 14 836 13 115 14 101
Liikevaihtoon perustuvat verot 20 009 18 787 21 244
Valmisteverot 7 197 7 166 6 880
Muut verot ja veronluonteiset tulot 3 231 2 953 2 961
Yhteensä 45 272 42 021 45 186

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2019 2020 2021
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,2 41,9 42,7
Valtio 20,7 20,0 20,3
Kunnat 9,6 10,2 10,2
Soturahastot 11,9 11,7 12,2
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,2 41,9 42,7
Välittömät verot 16,3 16,2 16,4
Tuotannon ja tuonnin verot 14,0 14,0 14,0
Sosiaalivakuutusmaksut 11,9 11,7 12,2
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta.

Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan pääsääntöisesti menetetyn verotulon periaatteella. Tuki aiheutuu määritellystä normista poikkeavasta verosäännöksestä ja verotulon menetys lasketaan kaavamaisesti ja staattisesti siten, että muut säännökset pysyvät muuttumattomina. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Myös tukien kokonaismäärän arvioinnissa ja tulkinnassa sekä vuosien välisessä vertailussa tulee olla varovainen. Tukien aiheuttamat käyttäytymisvaikutukset tai mahdolliset päällekkäisyydet voivat vääristää tukien euromäärien yhteenlaskua ja vertailua. Lisäksi tuen suuruus voi muuttua laskentamenetelmistä tai normin muutoksiin liittyvistä syistä. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty vuodelle 2021 yhteensä 194 kappaletta. Vuonna 2021 verotukien lukumäärää vähentää vuoteen 2020 verrattuna covid-19 -pandemian hoitoon ja torjumiseen liittyvien tavaroiden määräaikaisen arvonlisäverotuen päättyminen. Verotukien lukumäärää kasvattaa puolestaan liikenteen työsuhde-etuja koskevien kolmen verotuen käyttöönotto sekä yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvän tutkimusyhteistyön lisävähennys. Merkittävimpiä euromääräisiä muutoksia verotukiin syntyy energiaverotukseen tehtävistä muutoksista, koska verotukilaskennan normitasot muuttuvat. Esimerkiksi teollisuuden, kasvihuoneiden ja konesalien sähköverotuki kasvaa veroluokan II verotason alentamisen myötä. Samalla energiaverointensiivisen yritysten veronpalautusta asteittain pienennetään. Verotuista noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Alla olevassa taulukossa esitetään tunnistettujen verotukien lukumäärät sekä niiden verotukien määrät, joille jonkinlainen euromääräinen arvio on laskettavissa, vuosina 2020 ja 2021. Verotuen määrä kuvaa verotuottomenetystä kaikille veronsaajille. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Lisäksi valtiovarainministeriön internetsivuilta (www.vm.fi/verotuet) löytyy päivitetty lista kaikista tunnistetuista verotuista.

Verotuet 2020 ja 2021

  Tunnistetut
verotuet
2020,
kpl
Lasketut
verotuet
2020,
kpl
2020,
mrd. euroa
Tunnistetut
verotuet
2021,
kpl
Lasketut
verotuet
2021,
kpl
2021,
mrd. euroa
             
Henkilöverotus 47 34 18,8 51 38 18,8
Elinkeinoverotus 34 18 1,71) 35 19 1,81)
Maa- ja metsätalouden verotus 20 7 0,11) 20 7 0,11)
Varainsiirtoverotus 11 3 2,1 11 3 2,1
Kiinteistöverotus 7 5 0,7 7 5 0,7
Perintö- ja lahjaverotus 15 12 0,2 15 12 0,2
Arvonlisäverotus 20 18 3,2 19 17 3,3
Vakuutusmaksuverotus 2 1 0,0 2 1 0,0
Valmiste- ja liikenteen verotus 28 28 2,52) 28 28 2,92)
Sosiaalivakuutusmaksut 6 0 ei voida laskea 6 0 ei voida laskea
Yhteensä 190 126   194 130  

1) Usealle vuodelle jaksottuvat verotuet on summassa huomioitu joko verovuosikohtaisena arviona tai verovelan korkona (ks. Verotuet Suomessa 2009).

2) Valmiste- ja liikenteen verotuksen verotukien yhteenlaskettua euromäärää ei pystytä luotettavasti arvioimaan tukien päällekkäisyyksistä johtuen. Tukikohtaisia euromääräisiä arvioita käydään tarkemmin läpi verotulomomenttien selvitysosissa.

Osaston tuloarviot

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 13 802 000 345 000 0 -196 000 1 237 000 15 188 000
01. Ansio- ja pääomatuloverot 9 712 000 207 000 -107 000 1 204 000 11 016 000
02. Yhteisövero 3 213 000 -5 000 123 000 3 331 000
03. Korkotulojen lähdevero 31 000 31 000
04. Perintö- ja lahjavero 846 000 138 000 -84 000 -90 000 810 000
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 21 235 700 0 -9 000 -41 000 536 000 21 721 700
01. Arvonlisävero 20 209 000 -9 000 -41 000 536 000 20 695 000
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 829 000 829 000
03. Apteekkivero 197 700 197 700
08. Valmisteverot 6 880 000 0 0 3 000 -106 000 6 777 000
01. Tupakkavero 1 132 000 -106 000 1 026 000
04. Alkoholijuomavero 1 393 000 1 393 000
05. Virvoitusjuomavero 182 000 182 000
07. Energiaverot 4 158 000 3 000 4 161 000
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 15 000 15 000
10. Muut verot 2 816 700 70 000 0 0 -156 000 2 730 700
03. Autovero 795 000 -261 000 534 000
05. Varainsiirtovero 780 000 70 000 105 000 955 000
06. Arpajaisvero 90 700 90 700
07. Ajoneuvovero 1 143 000 1 143 000
08. Jätevero 8 000 8 000
19. Muut veronluonteiset tulot 136 226 0 0 -900 0 135 326
04. Eräät viestinnän maksut 43 181 43 181
05. Eräät liikenteen maksut 24 503 24 503
06. Väylämaksut 48 100 48 100
09. Muut verotulot 10 455 -900 9 555
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 4 040 4 040
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 3 397 3 397
12. Säteilytoimintavero 2 550 2 550
  Yhteensä 44 870 626 415 000 -9 000 -234 900 1 511 000 46 552 726