Talousarvioesitys 2021
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta palvelurakenteen kehittämiseen, yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöstön yliopistollisesta erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja valtion rahoituksesta lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille 28.90.30.
Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään muun ohella laatimalla kuntien paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, laatimalla määräajoin hyvinvointikertomus, kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan tietopohjaa, rakenteita ja johtamista, parantamalla ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea sekä vakiinnuttamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi hallintokuntien yhteistyötä ja kaikkea päätöksentekoa. Suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:
- — sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittäminen terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain pohjalta mm. osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Kehittämisohjelmalla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuutta, siirretään painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistetaan palvelun laatua ja vaikuttavuutta ja varhaisen tuen saamista sekä tiivistetään viranomaisten yhteistyötä ja palvelujen yhteensovittamista
- — sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen — sote-uudistus. Jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy itsehallinnollisille maakunnille. Palvelut tuotetaan pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät niitä
- — sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistaminen vaiheittain päivittämällä yleislain jälkeen myös erityislainsäädäntöä. Uudistuksella kehitetään palvelujärjestelmää siten, että se edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä ja turvaa riittävien, laadukkaiden ja tarpeenmukaisten sosiaalipalvelujen saamisen koko maassa
- — kansallinen mielenterveysstrategia vuosille 2020—2030.
Palvelurakenteen kehittämisen, ennen kaikkea perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja mielenterveysstrategian rahoitus perustuu kolmevuotisiin kehittämishankkeisiin (momentti 33.60.39). Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta ja sosiaalityön tutkimuksesta (momentti 33.60.32) sekä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta ja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistollisesta erikoistumiskoulutuksesta (momentti 33.60.33). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden ja yliopistojen osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden erikoistumiskoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Sosiaalityön tutkimuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee vuosittain tutkimuksen painoalueet ja toimenpiteet.
Laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalihuollosta aiheutuvista kustannuksista suoritetaan kunnille korvaus sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti.
Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myöntää se kunta, jonka alueella hakija tai tämän perhe vakinaisesti oleskelee.
Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja
| 2019 toteutunut |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
| Sosiaalipalvelut | |||
| Kotipalvelu, kotitalouksia vuoden aikana | 163 000 | 170 000 | 175 000 |
| Kotipalveluun sisältyvät tukipalvelut, saajia vuoden aikana | 122 000 | 125 000 | 129 000 |
| Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12.1) | 5 000 | 4 000 | 4 000 |
| Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana | 51 500 | 53 000 | 54 500 |
| Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12. | 51 000 | 55 000 | 57 000 |
| Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin2) | 17 800 | 18 000 | 19 000 |
| Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12. | 400 | 300 | 200 |
| Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana | 95 000 | 94 000 | 93 000 |
| Kansanterveystyö | |||
| Hoitopäivät (milj.) | 3,02 | 3,00 | 2,90 |
| Avohoitokäynnit (milj.) | |||
| — Lääkärin luona | 6,40 | 6,60 | 6,80 |
| — Muun ammattihenkilön luona | 18,70 | 20,00 | 22,00 |
| — Hammashuollon käynnit | 5,10 | 5,30 | 5,40 |
| — Kotisairaanhoidon käynnit | 3,95 | 4,10 | 4,20 |
| Somaattinen erikoissairaanhoito | |||
| Hoitopäiviä (milj.) | 2,85 | 2,80 | 2,80 |
| Päättyneet hoitojaksot (milj.) | 0,94 | 0,94 | 0,94 |
| Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) | 3,05 | 3,00 | 3,00 |
| Avohoitokäynnit (milj.) | 7,30 | 7,40 | 7,40 |
| Psykiatrinen erikoissairaanhoito | |||
| Hoitopäiviä (milj.) | 1,20 | 1,20 | 1,20 |
| Päättyneet hoitojaksot (milj.) | 0,04 | 0,04 | 0,04 |
| Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) | 31,00 | 31,00 | 31,00 |
| Avohoitokäynnit (milj.) | 2,30 | 2,40 | 2,40 |
1) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat
2) Lukuun on laskettu mukaan kehitysvammaisten autetun ja ohjatun asumisen asiakkaat vuoden lopussa sekä vaikeavammaisten palveluasumisen asiakkaat vuoden aikana.
Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta
| 2019 toteutunut |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
| Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) | 1 325,0 | 1 325,0 | 1 325,0 |
| Tutkintokorvaus, euroa | 46 000 | 46 000 | 46 000 |
| Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa | 850 | 850 | 850 |
Mielentilatutkimustoiminta
| 2019 toteutunut |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
| Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä | 103 | 105 | 105 |
| — valtion yksiköt | 83 | 85 | 85 |
| — kunnalliset sairaalat | 13 | 10 | 10 |
| — vankeinhoitolaitoksen sairaalat | 7 | 10 | 10 |
30. Valtion korvaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 350 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen
3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
Selvitysosa:Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat sekä osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eivätkä johtamiseen. Vakavia onnettomuus- ja häiriötilanteita varten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys (Vantaa) on nimetty valtakunnallisiksi toimijoiksi ja ne ovat toimineet häiriötilanteissa ja varautuneet lääkinnälliseen evakuointiin ja psykososiaaliseen tukeen. HUS ja Vantaa ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.
| 2021 talousarvio | 350 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 1 800 000 |
| 2020 talousarvio | 350 000 |
| 2019 tilinpäätös | 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 350 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen
3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 2 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) lastenasiaintalojen perustamista tukevien valtionavustusten maksamiseen
2) enintään kahdeksaa ja puolta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen lastenasiaintalojen perustamiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja tukeen.
Selvitysosa:LASTA-hankkeessa kehitetty lastenasiaintalomalli levitetään valtakunnallisesti. Lastenasiaintalossa selvitetään moniammatillisesti seksuaalirikoksen uhriksi epäillyn lapsen ja nuoren asia lapsiystävällisessä ympäristössä ja huolehditaan yhteistyössä lapselle turvallinen kasvu ja kehitys. Kehittämisessä hyödynnetään Seri-tukikeskuksissa jo käytössä olevia toimintamalleja sekä yliopistosairaaloiden lasten oikeuspsykiatrisissa yksiköissä kehitettyä yhteistyömallia ja muita toimintakäytäntöjä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 1 200 |
| Yhteensä | 1 200 |
| 2021 talousarvio | 2 800 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 1 600 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 263 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 2 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) lastenasiaintalojen perustamista tukevien valtionavustusten maksamiseen
2) enintään kahdeksaa ja puolta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen lastenasiaintalojen perustamiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja tukeen.
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen sekä sosiaalityön tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee terveyden tutkimuksen osalta tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella. Sosiaalityön tutkimuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee vuosittain tutkimuksen painoalueet ja toimenpiteet ja myöntää tutkimusrahoitusta tutkimushankkeille, joiden arvioidaan sopivan yhteen sosiaalityön tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden kanssa. Painoalueet ja tavoitteet valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa arviointiryhmässä, joka myös seuraa hankkeiden toteutumista.
Momentin nimike on muutettu.
| 2021 talousarvio | 25 000 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 25 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 23 800 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentin määräraha on 25 milj. euroa, josta käytetään 4 milj. euroa sosiaalialan yliopistotasoiseen tutkimukseen. Tämä vastaa kuluvan vuoden tasoa.
Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen (VTR) rahoitus on laskenut tuntuvasti, sillä vielä 10 vuotta sitten siihen osoitettiin vuosittain 40 milj. euroa, mutta ensi vuonna siis vain 21 milj. euroa. Samalla monet tutkimukseen liittyvät kulut ovat nousseet ja lupa- ja hakemusmenettelyt lisääntyneet, mikä vähentää varsinaisen tutkimustyön resursseja.
Vaikka ulkopuolinen rahoitus on lisääntynyt, se ei valiokunnan arvion mukaan edistä riittävästi sitä kliinistä tutkimusta, jota tarvitaan palvelujärjestelmän kehittämiseen, kuten palvelujen järjestämiseen, tuottamiseen ja saatavuuteen sekä kustannusanalyysiin. Tutkimus on keskeisin tapa tehostaa ja parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Myös väestön sosiodemografiset muutokset, ennaltaehkäisyn mahdollisuudet sekä monet pitkäjänteiset terveyspoliittiset tavoitteet edellyttävät tuekseen tutkimusnäyttöä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoituksen niukkuuden vuoksi erva-alueet rahoittavat VTR-tutkimusta myös kuntien rahoituksella. Esim. HUS-alueen kunnat maksavat kliinisen tutkimuksen kustannuksista noin 15 milj. euroa, kun VTR-rahoituksen osuus on ollut noin 10 milj. euroa.
Valiokunta viittaa tässä yhteydessä lausumaan, jonka eduskunta hyväksyi käsitellessään vuoden 2020 talousarvioesitystä (VaVM 20/2019 vp — HE 29/2019 vp, HE 89/2019 vp). Siinä eduskunta edellytti, että tutkimusrahoituksen riittävyys varmistetaan uudessa sote-rakenteessa. Lisäksi eduskunta edellytti, että valtion tutkimusrahoitusta terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen vahvistetaan ja saatetaan takaisin kasvu-uralle väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävän, korkeatasoisen ja vaikuttavan tutkimuksen varmistamiseksi.
Valiokunta painottaa asian tärkeyttä ja edellyttää, että tutkimusrahoitusta koskeva ratkaisu on löydettävä ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.
Valiokunta viittaa myös hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan voimavarat terveyden- ja sosiaalihuollon tutkimukseen ja kehittämiseen turvataan pitkäjänteisesti. Hallitusohjelmassa korostetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja johtamisen kehittämistä tutkittuun tietoon ja tiedolla johtamiseen perustuen. Valiokunta toteaa, että tämä korostaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitystä palvelujärjestelmän uudistamisessa.
Hoitotyön tutkimus. Hoitotyön tutkimusta rahoitetaan momentilta 33.03.04, jossa siihen on varattu 388 000 euroa. Tämä on hieman vähemmän kuin viime vuosina, jolloin rahoitus on ollut 396 000—400 000 euroa.
Valiokunta korostaa hoitotyön tutkimuksen kestävää rahoitusta, sillä tutkimus tuottaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia, joilla yhtenäistetään hoitotyön käytänteitä tutkimusperusteisesti. Tavoitteena on mm. parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä vähentää tutkimusnäytöllä todennettuja virheellisiä, kustannustehottomia ja potilaan kannalta merkityksettömiä hoitokäytänteitä. Näyttöön perustuva hoitotyö edistää potilaan ja asiakkaiden hyvän hoidon ja tasa-arvoisen kohtelun sekä laadukkaan ja turvallisen hoidon toteutumista. Se lisää myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.
Valiokunta viittaa myös edellä momentin 33.03.04 kohdalla todettuun ja painottaa laaturekistereiden merkitystä hoidon laadun sekä vaikuttavuuden parantamiseksi.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.
33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 96 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen
2) terveydenhuoltolain 60 a §:n mukaisen rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen korvaukseen
3) sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 a § ja 60 b § mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistolliseen erikoistumiskoulutukseen.
Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 61 600 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 29 900 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille ja 4 500 000 euroa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistotasoista erikoistumiskoulutusta antaville yliopistoille.
| 2021 talousarvio | 96 000 000 |
| 2020 talousarvio | 96 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 92 693 455 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 96 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen
2) terveydenhuoltolain 60 a §:n mukaisen rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen korvaukseen
3) sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 a § ja 60 b § mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistolliseen erikoistumiskoulutukseen.
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen
2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen
3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen
4) pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen
5) kohdissa 1) — 4) tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen
6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille
8) terveydenhuoltolain 68 a §:ssä tarkoitettujen lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamisesta tuomioistuimille niiden pyynnöstä ja asiaan liittyvästä todistelusta sekä lausuntopyyntöjen ja lausuntojen hallinnoinnista yliopistollista sairaalaa ylläpitäville sairaanhoitopiireille suoritettavien valtion korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 5 560 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 9 500 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 140 000 euroa, josta 25 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.
| 2021 talousarvio | 15 200 000 |
| 2020 talousarvio | 15 200 000 |
| 2019 tilinpäätös | 12 432 781 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen
2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen
3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen
4) pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen
5) kohdissa 1) — 4) tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen
6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille
8) terveydenhuoltolain 68 a §:ssä tarkoitettujen lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamisesta tuomioistuimille niiden pyynnöstä ja asiaan liittyvästä todistelusta sekä lausuntopyyntöjen ja lausuntojen hallinnoinnista yliopistollista sairaalaa ylläpitäville sairaanhoitopiireille suoritettavien valtion korvausten maksamiseen.
35. Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 65 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle opiskeluterveydenhuollon tuottamiseen.
Selvitysosa:Kansaneläkelaitos vastaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä valtakunnallisesti. Kansaneläkelaitos huolehtii palvelujen riittävästä saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä hyväksyy opiskeluterveydenhuollon palveluverkon. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tuottaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut valtakunnallisesti. Säätiö tuottaa palvelut pääosin omana toimintanaan. Jos lain mukaista tuottamisvelvollisuutta ei voida muuten toteuttaa, säätiö voi hankkia täydentäviä palveluja muulta palveluntuottajalta.
Valtio suorittaa Kansaneläkelaitokselle valtion rahoitusosuuden neljässä erässä vuoden aikana. Kansaneläkelaitos maksaa korvauksen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle palvelujen tuottamisesta aiheutuneista kustannuksista neljässä erässä vuoden aikana. Hyväksyttävistä kustannuksista ja niiden tarkistamisesta, rahoitusosuuksien ja korvauksien suorituksista, tarvittavista selvityksistä ja takaisinperinnästä säädetään tarkemmin laissa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Investointirahoitus | -1 400 |
| Siirto momentilta 28.90.30 | 32 030 |
| Siirto momentilta 33.30.60 | 16 100 |
| Toimintamenot opiskeluterveydenhuollon järjestämiseen | 17 670 |
| Yhteensä | 64 400 |
| 2021 talousarvio | 65 800 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2020 talousarvio | 1 400 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto muuttuu 1.1.2021 alkaen, jolloin vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy Kansaneläkelaitokselle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vastatessa niiden tuottamisesta. Säätiön tuottamat opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat myös ammattikorkeakouluissa opiskelevien käytössä.
Valiokunta korostaa hoitopolkujen toimivuutta myös tilanteissa, joissa opiskelija jää tämän järjestelmän ulkopuolelle. Uusi lainsäädäntö ei koske mm. Suomeen tulevia vaihto-opiskelijoita, täydentävässä koulutuksessa olevia opiskelijoita eikä avoimen yliopiston opiskelijoita.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 65 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle opiskeluterveydenhuollon tuottamiseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että hyväksyttävä opiskelijakohtainen kustannus vuonna 2021 on 310,90 euroa ja hyväksyttävät opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannukset arviolta 81 600 000 euroa.
Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2021 IV lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 65 800 000 |
| 2020 tilinpäätös | 6 400 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että hyväksyttävä opiskelijakohtainen kustannus vuonna 2021 on 310,90 euroa ja hyväksyttävät opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannukset arviolta 81 600 000 euroa.
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 562 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.
Selvitysosa:Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 82 |
| Yhteensä | 82 |
| 2021 talousarvio | 562 000 |
| 2020 talousarvio | 480 000 |
| 2019 tilinpäätös | 480 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 562 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
Selvitysosa:Momentin perusteluja on täydennetty siten, että määrärahaa voidaan käyttää saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamisen lisäksi myös kehittämiseen.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2021 III lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 562 000 |
| 2020 tilinpäätös | 480 000 |
| 2019 tilinpäätös | 480 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 12 a §:n mukaisiin kunnille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalipalvelusta.
Selvitysosa:Suomesta haki kansainvälistä suojelua vuonna 2015 noin 32 500 henkilöä ja vuonna 2016 hakemuksia rekisteröitiin noin 5 600. Vuonna 2019 suojelua haki 4 550 henkilöä. Kansainvälistä suojelua hakevista henkilöistä on vuodesta 2015 lukien saanut kielteisen päätöksen hakemukseen noin 40 %. Osa kielteisen päätöksen saaneista ei poistu maasta vaan jää oleskelemaan Suomeen laittomasti. Näille henkilöille voidaan antaa kunnissa kiireellistä sosiaalipalvelua sosiaalihuoltolain nojalla. Tilapäisestä majoituksesta, ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä aiheutuneista kustannuksista kunnat voivat hakea korvausta Kansaneläkelaitokselta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | 1 500 |
| Tasomuutos | -4 846 |
| Yhteensä | -3 346 |
| 2021 talousarvio | 2 000 000 |
| 2020 talousarvio | 5 346 000 |
| 2019 tilinpäätös | 211 070 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 12 a §:n mukaisiin kunnille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalipalvelusta.
38. Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 1 660 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 1 400 000 000 euroa covid-19 testauksesta ja jäljittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle
2) enintään 30 000 000 euroa covid-19 testausteknologiaan liittyviin kustannuksiin
3) enintään 30 000 000 euroa rajanylityspaikkojen covid-19 terveysturvallisuuden vahvistamisesta aiheutuviin muihin kuin testaukseen liittyviin kustannuksiin
4) enintään 200 000 000 euroa valtionavustuksina kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaan maakunnalle muiden välittömien covid-19 kustannusten korvaamiseen
5) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja toimeenpanosta aiheutuvien muiden toimintamenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määräraha perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksiin, joilla hybridistrategian mukaisesti estetään viruksen leviämistä yhteiskunnassa, rajat ylittävässä liikenteessä ja matkustamisessa. Edellytyksenä on laaja ja nopea testaaminen, tavoitetaso on 30 000 testiä päivässä.
Päätösosan kohtiin 1)—4) liittyvä kuntien, kuntayhtymien ja Ahvenanmaan maakunnan avustusjärjestelmän kokonaisuus määritellään sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteystyönä siten että kannustimet kustannustehokkaaseen toimintaan säilyvät. Valtionavustukset korvataan valtionapuviranomaisen hyväksymien kustannusten mukaisesti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avustus sairaanhoitopiireille ja kunnille koronasta aiheutuviin välittömiin muihin kustannuksiin | 200 000 |
| Hybridistrategian edellyttämä testaus ja jäljittäminen | 1 400 000 |
| Rajanylityspaikojen terveysturvallisuuden edellyttämät kustannukset | 30 000 |
| Testausteknologia | 30 000 |
| Yhteensä | 1 660 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 1 660 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 1 615 000 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi.
Vähennys 45 000 000 euroa talousarvioesityksen 1 660 000 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 33.30.60 yksityisessä terveydenhuollossa tehdyistä covid-19 -testeistä maksettaviin Kela-korvauksiin.
| 2021 talousarvio | 1 615 000 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 6 000 000 |
| 2020 VI lisätalousarvio | 200 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentin määräraha on 1,6 mrd. euroa, josta osoitetaan 1,4 mrd. euroa koronaviruksen testaukseen ja jäljittämiseen ja 30 milj. euroa koronaviruksen testausteknologiaan. Lisäksi määrärahasta osoitetaan 30 milj. euroa rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden vahvistamiseen ja 200 milj. euroa kuntien, kuntayhtymien ja Ahvenanmaan maakunnan muiden välittömien covid-19-kustannusten korvaamiseen.
Kuntien ja sairaanhoitopiirien kannalta on tärkeää, että hallitus on sitoutunut korvaamaan koronaan liittyvät kustannukset, kuten testaukseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot. Kyseiset menot korvataan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa arvioidun mukaisesti testaamiseen ja jäljittämiseen ehdotettu määräraha on riittävä valtakunnallisen testausstrategian toteuttamiseen. Sen sijaan sairaanhoitopiireille ehdotetun 200 milj. euron määrärahan arvioidaan olevan vielä riittämätön tulojen menetyksestä ja hoitovelan purkamisesta syntyneisiin kustannuksiin.
Koronaepidemia on vähentänyt merkittävästi sekä kiireettömän hoidon että erikoissairaanhoidon saatavuutta, kun henkilöstöä on siirretty epidemian ehkäisyyn ja hoitoon. Lisäksi monet potilaat ovat itse peruneet sovittuja hoitoaikoja. Myös monen potilasryhmän tutkimus ja hoidon aloitus on viivästynyt, mikä voi huonontaa hoidon lopullista tulosta ja siten aiheuttaa myös lisäkuluja raskaampina ja kalliimpina hoitoina.
Valiokunta toteaa, että kuntataloutta on vahvistettu tuntuvasti vuoden 2020 aikana, minkä lisäksi valtionosuuksia korotetaan koronaepidemian vuoksi myös ensi vuodelle. Lisäksi sairaanhoitopiireille on osoitettu vuoden 2020 aikana 400 milj. euron lisärahoitus koronakriisin aiheuttamiin kustannuksiin. Epidemian jatkuessa on kuitenkin selvää, että resurssien riittävyyttä on edelleen seurattava ja varmistettava, että sairaanhoitopiirit pystyvät vastaamaan myös kiireettömän hoidon kasvun tuomiin paineisiin ja huolehtimaan hoitojonojen purkamisesta. On niin ikään kiinnitettävä huomiota alueellisiin eroihin, sillä hoidon saatavuuden ongelmat vaihtelevat alueittain, minkä lisäksi alueiden rahoitusmallit sairaanhoitopiirien ja niiden jäsenkuntien välillä eroavat osin toisistaan. Kyse ei ole yksinomaan lisärahoituksen tarpeesta, vaan myös osaavan henkilöstön riittävyydestä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että sekä julkisten että yksityisten toimijoiden resurssia hyödynnetään hoitojonojen purkamisessa.
Valiokunta pitää myös tärkeänä, että hallitus aloittaa monivuotisen hoito- ja palveluvelan purkamiseen kohdentuvan sote-palveluiden saatavuutta tukevan uudistuskokonaisuuden valmistelun. Hallitus on myös sitoutunut purkamaan hoito- ja palveluvelkaa 450 milj. euron kokonaisuudella vuosina 2021—2023.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 1 615 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 1 400 000 000 euroa covid-19 testauksesta ja jäljittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle
2) enintään 30 000 000 euroa covid-19 testausteknologiaan liittyviin kustannuksiin
3) enintään 30 000 000 euroa rajanylityspaikkojen covid-19 terveysturvallisuuden vahvistamisesta aiheutuviin muihin kuin testaukseen liittyviin kustannuksiin
4) enintään 200 000 000 euroa valtionavustuksina kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaan maakunnalle muiden välittömien covid-19 kustannusten korvaamiseen
5) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja toimeenpanosta aiheutuvien muiden toimintamenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 155 000 euroa covid-19 testauksesta ja jäljittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle ja enintään 400 000 000 euroa valtionavustuksina kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaan maakunnalle muiden välittömien covid-19 kustannusten korvaamiseen.
Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2021 IV lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 1 615 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 206 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 155 000 euroa covid-19 testauksesta ja jäljittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle ja enintään 400 000 000 euroa valtionavustuksina kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaan maakunnalle muiden välittömien covid-19 kustannusten korvaamiseen.
39. Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 122 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti
2) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, osuuskunnille, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille
3) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
4) enintään viittätoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa hankkeiden valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin
5) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Hallitusohjelmassa on kirjaukset peruspalveluiden saatavuuden, saavutettavuuden, vaikuttavuuden ja laadun parantamisesta. Rakenteeksi esitetään maakuntiin pohjautuvaa järjestämistä, jonka puitteissa palveluita kehitetään. Palveluiden sisältöä säädetään osin mitoituksilla (hoitotakuu, henkilöstömitoitukset) ja osin kehittämällä toimintoja strategisesti esimerkiksi mielenterveysasiakkaille ja ikäihmisille. Myös lääkelainsäädännön uudistus edistää asiakkaiden hoitoa.
Ennen uudistuksen voimaantuloa nykyjärjestelmää tulee kehittää, jotta sillä on valmiudet toteuttaa tulevat vaatimukset. On todennäköistä, että esimerkiksi saatavuus paranee etupainotteisesti kehittämisohjelmien myötä. Kehittämistoiminnalla vahvistetaan myös kansalaisten luottamusta julkisesti järjestettyihin sote-palveluihin.
Kehittämishankkeet kohdentuvat mm. seuraaviin aiheisiin:
- — Peruspalveluiden saatavuuden turvaaminen mm. hoitotakuulla sekä sovittamalla yhteen asiakkaan polkua sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden keskellä
- — Ikäihmisten hoitoa ja hoivaa parannetaan valmistelemalla hoivahenkilöstön sitova vähimmäismitoitus, kehittämällä omaishoitoa ja kotihoitoa sekä laatimalla poikkihallinnollinen ikäohjelma
- — Kansallinen, poikkihallinnollinen mielenterveysstrategian valmistelu.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vanhuspalvelulain muutos (hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus 0,7) (siirto momentille 28.90.30) | -30 000 |
| Tasomuutos | 55 490 |
| Yhteensä | 25 490 |
| 2021 talousarvio | 122 900 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 11 500 000 |
| 2020 talousarvio | 97 410 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 128 300 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 5 400 000 euroa talousarvioesityksen 122 900 000 euroon nähden on osa hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja, mistä 1 400 000 euroa aiheutuu työkykyohjelman aluekoordinaation ja viestinnän lisäresursoinnista ja 4 000 000 euroa kuntoutuksen kehittämishankkeesta.
| 2021 talousarvio | 128 300 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 11 500 000 |
| 2020 talousarvio | 97 410 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentin määräraha on 128,3 milj. euroa, josta suurin osa käytetään Tulevaisuuden sote- ja terveyskeskusohjelmaan. Määrärahalla vahvistetaan nykyistä palvelurakennetta ja parannetaan peruspalvelujen saatavuutta, ikäihmisten hoitoa ja hoivaa sekä kehitetään mielenterveyspalveluja mielenterveysstrategian mukaisesti. Sote-keskus-ohjelman toimenpiteillä tähdätään myös osaltaan hoitotakuun toteuttamisen edellytysten parantamiseen, mihin on varattu sekä tälle että ensi vuodelle 60 milj. euroa. Lisäksi määrärahaa käytetään mm. kuntoutuksen kehittämiseen (4 milj. euroa) sekä työkykyohjelman resursointiin (1,4 milj. euroa).
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan perustason mielenterveyspalveluiden resursseissa, palveluvalikoimassa, osaamisessa sekä hoitoketjujen toimivuudessa on huomattavia puutteita, jotka ovat koronaepidemian vuoksi edelleen pahentuneet. Merkittävimmät puutteet ovat etenkin niiden nuorten, työikäisten ja ikääntyvien kohdalla, joilla ei ole mahdollisuuksia hyödyntää työ- tai opiskeluterveydenhuollon tarjoamia palveluja. Myös lasten ja nuorten mielenterveyden lähipalvelut ovat riittämättömät. Peruspalveluiden toimimattomuus heijastuu kuormituksena ja hoitojonoina edelleen erikoissairaanhoitoon.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta vahvistetaan perusterveydenhuollossa. Palvelujen parantamiselle antaa hyvän pohjan vuosille 2020—2030 laadittu kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6). Ensivaiheessa strategian toimeenpano painottuu mm. palvelujen kehittämiseen, ja tavoitteena on, että vuonna 2022 perustason palveluissa on käytössä vaikuttavaksi todetut menetelmät eri ikäryhmien yleisimpien mielenterveyshäiriöiden ehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon.
Valiokunta korostaa ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittämistä sekä niiden rinnalla toimivien päihde- ja sosiaalityön palvelujen lisäämistä. Valiokunta kiirehtii perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamista koskevan hankkeen etenemistä ja pitää välttämättömänä, että siihen sisältyy myös mielenterveyden häiriöiden perustason hoito. On myös määriteltävä selkeästi, mitkä mielenterveyden palvelut sisältyvät perustason hoitoon, sekä huolehdittava koulutetun henkilöstön riittävyydestä ja koulutusmahdollisuuksista.
Valiokunta painottaa mielenterveyspalveluiden parantamista myös julkisen talouden näkökulmasta. Mielenterveyden häiriöt ovat jo merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja. OECD:n raportin (Health at a glance: Europe 2018) mukaan mielenterveyden suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa OECD-maiden suurimpien joukossa, vuositasolla noin 11 mrd. euroa. Etenkin lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisy ja varhainen tunnistaminen on tärkeää paitsi yksilöiden ja heidän läheistensä näkökulmasta myös julkisen talouden kannalta. Avun tarve on kasvanut entisestään koronakriisin aikana, ja kriisin jäljet näkyvät kansantaloudessa pitkään, jos ongelmiin ei puututa ajoissa.
Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:
Valiokunnan lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin mielenterveyden hoitovelan kiinni kuromiseksi. Tämä edellyttää mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamista ja hoitoonpääsyn nopeuttamista. Lisäksi eduskunta edellyttää, että hallitus sisällyttää tarvittaessa lisämäärärahan mielenterveyspalveluiden kehittämiseen vuoden 2021 lisätalousarvioihin.
Koronaepidemia on vaikuttanut kielteisesti monien lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään, ja etenkin perheiden eriarvoisuus on lisääntynyt. Myös monien palvelujen saatavuus ja käyttö on heikentynyt. Esim. äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa jäi maalis—elokuussa 2020 puuttumaan lähes 590 000 vastaanottokäyntiä. Myös palvelujen alueellisessa saatavuudessa on ollut suuria eroja, kun henkilöstö on monilla paikkakunnilla joutunut siirtymään koronatehtäviin. Alaikäisten patoutunut avun tarve on syksyn aikana alkanut purkautua myös lastensuojeluun.
Valiokunta korostaa myös tässä yhteydessä ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen parantamista. On myös tärkeä vahvistaa moniammatillisia palveluja, joissa arvioidaan sektorirajat ylittäen mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä sivistys- ja nuorisotoimeen liittyvien palveluiden tarve. Voimavaroja tarvitaan näin ollen mm. neuvoloihin, opiskeluhuoltoon, perhepalveluihin sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Valiokunta toteaa, että tehokkaat ja toimivat perustason palvelut ovat myös osa lastensuojelua, millä voidaan vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.
Valiokunta pitää tärkeänä, että vuoden 2020 lisätalousarvioissa kunnille on osoitettu merkittäviä lisäresursseja, joista nimenomaan lasten, nuorten ja perheiden palveluihin osoitettiin 112,3 milj. euroa (VaVM 13/2020 vp — HE 88/2020 vp). Tämä oli osa laajempaa lasten ja nuorten hyvinvointipakettia, johon osoitettiin yhteensä noin 320 milj. euron rahoitus. Vuoden 2021 talousarviossa myös lastensuojelun ja sen valvonnan voimavaroja lisätään, kun lastensuojelun jälkihuollon laajentaminen korottaa kuntien valtionosuutta 12 milj. eurolla (28.90.30) ja lastensuojelun valvontaa vahvistetaan yhdellä henkilötyövuodella (33.02.05).
Koronakriisillä on kuitenkin kauaskantoisia vaikutuksia lasten ja nuorten elämään, jolloin tarvitaan kokonaisvaltainen suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Jatkotoimien arviointia varten on tärkeää, että kansallisen lapsistrategian valmistelussa on tarkasteltu koronakriisin vaikutuksia lasten oikeuksiin ja asemaan.1) Jo julkaistua, lähinnä alustavia havaintoja ja akuutteja vaikutuksia käsittelevää raporttia täydennetään vielä kuluvan vuoden aikana valmistuvalla jatkoraportilla.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös lapsiin vaikuttavan lainsäädännön valmistelussa laadittavien vaikutusarvioiden kattavuuteen.
Iäkkäiden palvelujen parantamiseksi on ryhdytty useisiin toimenpiteisiin, mm. ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön mitoitusta koskeva lainmuutos astui voimaan 1.10.2020, josta lähtien henkilöstömitoituksen on oltava vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Henkilöstömitoitus vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti tulee täysimääräisesti voimaan 1.4.2023. Samalla (1.10.2020) tulivat voimaan myös säännökset välittömän asiakastyön ja välillisen työn erottamisesta sekä henkilöstön rakenteesta ja osaamisesta. Näin varmistetaan, että välittömään asiakastyöhön on käytettävissä asiakkaiden tarpeita vastaava henkilöstöresurssi. Uusien tehtävien (iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoitus) vuoksi kuntien peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan ensi vuonna 52,8 milj. eurolla.
Valiokunta on tyytyväinen myös vuosille 2020—2023 laadittuun laatusuositukseen sekä poikkihallinnolliseen Ikäohjelmaan, jotka julkaistiin 1.10.2020. Molempien julkaisujen teema-alueet käsittelevät mm. toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista, ikäystävällistä asumista sekä asiakaslähtöisesti toteutettuja palveluja.
Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistusten toimeenpanoa seurataan ja että eri teema-alueiden toimenpiteille osoitetaan riittävät resurssit. On tärkeää, että palvelujärjestelmää kehitetään taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäväksi järjestelmäksi, joka edistää ikääntyneiden hyvinvointia, toimintakykyä ja kotona selviytymistä.
Samalla on huolehdittava, että iäkkäiden palvelujen toimivuus ja oikea-aikaisuus varmistetaan myös poikkeustilanteissa. Saadun selvityksen mukaan noin viidennes kunnista ja kuntayhtymistä rajoitti viime keväänä kotihoidon käyntejä ainakin osalta vanhusasiakkaita. Epidemia sulki myös harrastus- ja päivätoimintaa, mikä lisäsi iäkkäiden yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä. Myös omaishoidon ja saattohoidon palvelut supistuivat, mahdollisuudet intervallihoitoon vähenivät, minkä lisäksi monet vammaisten tarvitsemat palvelut vähenivät.
Vanhuspalvelujen uudistamisen toisen vaiheen teemat painottuvat mm. kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen, johon momentin määrärahasta on varattu 22 milj. euroa. Valiokunta pitää näitä painopisteitä perusteltuina ja korostaa, että jatkovalmistelussa varmistetaan kuntien mahdollisuudet suoriutua tehtävistään.
Mitä tulee omaishoidon kehittämiseen, valiokunta muistuttaa, että sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi ilman omaishoitajien panosta. Tuoreen tutkimuksen2) mukaan iäkkäiden hoidon kustannukset Suomessa olisivat ilman omaisten apua 3,1 mrd. euroa enemmän kuin nykyisin. Omaishoidon kehittäminen on siten perusteltua niin inhimilliseltä kuin myös kansantalouden kannalta, joten sen resursointiin on tärkeä kiinnittää huomiota myös pitkällä aikavälillä.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että omaishoidon palvelut on usein suunnattu ikäihmisille, vaikka omaishoidon tuella hoidetaan myös lapsia. Jatkossa on tarpeen arvioida lapsiperheille sopivia palveluja. Valiokunta kiinnittää samalla huomiota siihen, että kolmannes (28 %) työvoimasta huolehtii työnsä ohessa sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi apua tarvitsevasta läheisestään. Jatkossa on siksi tärkeä selvittää mahdollisuudet ja tarpeet sellaiseen ennaltaehkäisevään tukeen, jolla voitaisiin helpottaa työssä käyvän väestön jaksamista ja vähentää osaltaan ennenaikaista työelämästä poistumista.
Momentin määrärahaa (vuoden 2020 talousarviossa 200 000 euroa) käytetään myös toimiin, joilla parannetaan ruotsin kielen asemaa pääkaupunkiseudun hoito- ja hoivapalveluissa. Valiokunta kiirehtii määrärahan käyttämistä ruotsin kielen taitoa parantaviin toimiin ja painottaa riittävän kielikoulutuksen huomioon ottamista myös kuntien järjestämässä henkilöstökoulutuksessa.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 128 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti
2) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, osuuskunnille, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille
3) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
4) enintään viittätoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa hankkeiden valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin
5) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 17/2021 vp (25.2.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 17 500 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kunnille myönnettäviin avustuksiin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu valtionavustuksesta kunnille lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi koronaviruspandemian aiheuttamassa tilanteessa ja sen jälkihoidossa.
| 2021 I lisätalousarvio | 17 500 000 |
| 2021 talousarvio | 128 300 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 11 500 000 |
| 2020 talousarvio | 97 410 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2021 vp (19.3.2021)
Momentille esitetään 17,5 milj. euron määrärahalisäystä, joka on tarkoitettu kunnille käytettäväksi lasten, nuorten ja perheiden palveluihin liittyviin avustuksiin. Saadun selvityksen mukaan määräraha on tarkoitus kohdentaa erityisesti nuorten mielenterveyden edistämiseen, mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisemiseen ja perustason hoitoon pääsyyn, sekä lasten, nuorten ja perheiden arjessa selviytymistä vahvistavien sosiaalihuollon palvelujen lisäresursointiin.
Valiokunta pitää esitystä erittäin tarpeellisena, sillä nuorten perustason mielenterveyspalvelujen saatavuudessa oli jo ennen koronaepidemiaa puutteita, jotka ovat edelleen pahentuneet. Epidemia ja etäkoulu ovat näkyneet lisääntyneenä polarisaationa hyvin ja heikommin pärjäävien lasten ja nuorten välillä. Hyvinvoivissa perheissä on pystytty tukemaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja harrastamista, mutta perheissä, joissa on esim. taloudellisia vaikeuksia, jaksamis-, mielenterveys- tai päihdeongelmia, lapset ja nuoret ovat jääneet entistä enemmän yhteiskunnan palveluiden varaan.
Julkinen palvelujärjestelmä ei ole kuitenkaan pystynyt vastaamaan riittävällä tavalla nuorten tukitarpeisiin. Epidemia on jopa heikentänyt avun ja tuen saantia esimerkiksi kuntien opiskeluhuoltopalveluissa, kun koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon henkilöstöä on siirretty koronan jäljitys- ja rokotustehtäviin. Myös muiden palvelujen väheneminen tai niiden tarjoaminen etäyhteyksin on saattanut pahentaa ja pitkittää nuorten ongelmia. Tuen ja avun tarpeesta kertoo osaltaan se, että nuorten yhteydenotot esim. Kriisipuhelimeen lisääntyivät tuntuvasti vuoden 2020 aikana.
Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahojen vaikuttavuuden varmistamiseksi lisäresurssit kohdennetaan nuorten ikäluokassa siihen ryhmään, jonka tarpeet näyttäytyvät alueella suurimpina. Oikea-aikaisen avun varmistamiseksi valiokunta painottaa matalan kynnyksen moniammatillista tukea sekä tiivistä yhteistyötä mm. koulujen, lastensuojelun, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, poliisin sekä järjestöjen kesken. On myös välttämätöntä, että hallitus arvioi nuorten mielenterveyspalveluiden resurssitarpeita edelleen seuraavien lisätalousarvioesitysten yhteydessä.
Valiokunta edellyttää muutoinkin mielenterveyden perustason palveluiden vahvistamista ja toteaa, että palveluiden saatavuuden parantaminen vaatii pysyviä ratkaisuja. Valiokunta viittaa myös eduskunnan viime joulukuussa hyväksymään lausumaan, jonka mukaan hallituksen edellytetään ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiin mielenterveyden hoitovelan kiinni kuromiseksi. Tämä edellyttää mm. mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamista ja hoitoon pääsyn nopeuttamista (VaVM 36/2020 vp — HE 146/2020 vp, HE 227/2020 vp).
Eduskunnan kirjelmä EK 11/2021 vp (24.3.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 17 500 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kunnille myönnettäviin avustuksiin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 39 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää kunnille myönnettäviin avustuksiin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin koronavirustilanteen vaikutusten vähentämiseksi.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronavirustilanteesta johtuvista lasten ja nuorten tukitoimista. Lisäyksestä 16 000 000 euroa kohdentuu mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantamiseen ja 23 000 000 euroa päihdeongelmaisten hoitoon ja kuntoutukseen pääsyn parantamiseen.
| 2021 III lisätalousarvio | 39 000 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 17 500 000 |
| 2021 talousarvio | 128 300 000 |
| 2020 tilinpäätös | 108 910 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 10/2021 vp (18.6.2021)
Momentille ehdotetaan 39 milj. euroa lasten ja nuorten tukitoimiin, joilla lievennetään koronavirusepidemian aiheuttamia haittoja. Määrärahasta käytetään 16 milj. euroa mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantamiseen ja 23 milj. euroa päihdeongelmaisten hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien palvelujen parantamiseen. Määrärahalisäys on osa ns. lasten ja nuorten 111 milj. euron tukipakettia, johon sisältyy lisäpanostuksia myös mm. oppimisvajeen vähentämiseen.
Koronaepidemiaa on esiintynyt eri kunnissa ja alueilla hyvin eri tavalla ja siten myös sen aiheuttamat kielteiset vaikutukset vaihtelevat alueittain huomattavasti. On siksi perusteltua, että lisärahoitusta ei osoiteta laskennallisten valtionosuuksien kautta, vaan se osoitetaan kunnille ja kuntayhtymille valtionavustuksina hakumenettelyn kautta. Näin tuki kohdistuu selkeämmin niille kunnille, joissa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve on koronaepidemian vuoksi lisääntynyt.
Valiokunta painottaa erityisesti ennalta ehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen vahvistamista perusterveydenhuollossa ja toteaa, että palveluiden riittävyys ja hyvä saatavuus vähentävät ongelmien pitkittymistä ja kalliiden erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta. Valiokunta korostaa myös oppilas- ja opiskeluhuollon toimivuutta ja mielenterveyspalveluiden hyvää saatavuutta kouluterveydenhuollossa.
On myös tärkeää, että valtionavustuksiin liittyvät hakukriteerit ja raportointivelvollisuudet ovat selkeitä, sillä valtionavustusten hakumenettelyt aiheuttavat kunnissa runsaasti hallinnollista työtä ja edellyttävät myös hyvää osaamista hakemusten laatimisessa.
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 39 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää kunnille myönnettäviin avustuksiin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin koronavirustilanteen vaikutusten vähentämiseksi.
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 27 835 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menoihin.
Määräraha maksetaan FinnHEMS Oy:lle valtionavustuksen ennakkoina menojen ajoittumisen perusteella.
Selvitysosa:Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon, valtion omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuottamisesta. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta.
Suurin menoerä toiminnassa on varsinainen lentotoiminta, joka tapahtuu kilpailutetun lentotoiminnan ostopalvelun ja siitä solmittujen sopimusten perusteella. Lentotoiminta sisältää helikopterin ja ohjaamomiehistön. Lisäksi ylläpidettävään palveluun kuuluvat lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt eli ambulanssit, helikoptereiden tarvitsemat tukikohdat ja niiden ylläpito sekä toiminnan hallinnointiin kuuluvat kulut.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Päällekkäisen korvauksen poisto | -1 155 |
| Yhteensä | -1 155 |
| 2021 talousarvio | 27 835 000 |
| 2020 V lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 28 990 000 |
| 2019 tilinpäätös | 28 990 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 27 835 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menoihin.
Määräraha maksetaan FinnHEMS Oy:lle valtionavustuksen ennakkoina menojen ajoittumisen perusteella.
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 23 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan koordinointi-, ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis-, koulutus-, arviointi- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.
Selvitysosa:Valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain tarkoituksena on turvata valtakunnallisesti laadukkaat ja kokonaisvaltaiset turvakotipalvelut henkilöille, joihin kohdistuu lähisuhteessa väkivaltaa tai jotka elävät tällaisen väkivallan uhan alla. Turvakotitoiminnan valtakunnallinen yhteensovittaminen kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka valitsee turvakotipalvelun tuottajat.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 1 000 |
| Yhteensä | 1 000 |
| 2021 talousarvio | 23 550 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 22 550 000 |
| 2019 tilinpäätös | 19 550 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Turvakotitoiminta siirtyi valtion vastuulle vuonna 2015, minkä jälkeen määrärahatasoa on nostettu 8 milj. eurosta ensi vuoden 23,6 milj. euroon. Vuonna 2022 määrärahaan on tarkoitus tehdä vielä miljoonan euron pysyvä korotus, jolloin se nousisi edelleen 24,6 milj. euroon. Turvakotien määrä on noussut viime vuosina 19 turvakodista 29:ään, ja turvakotien perhepaikkoja on lisätty 114 perhepaikasta 211:een. Tällä hetkellä jokaisessa maakunnassa sijaitsee vähintään yksi turvakoti.
Ns. Istanbulin sopimus (Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi) edellyttää, että tarjolla on riittävästi turvakotipaikkoja. Euroopan neuvoston asukaslukuun perustuvan suosituksen mukaisesti Suomessa tulisi olla 500 turvakotien perhepaikkaa. Kyseessä on kuitenkin laskennallinen suositus, jossa ei huomioida maan väkivaltatilannetta eikä muita erityispiirteitä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että THL on tekemässä selvitystä, jossa arvioidaan turvakotipaikkojen todellinen tarve ja siihen liittyvät kustannukset. Näiden tietojen pohjalta on mahdollista arvioida lisäpaikkojen tarvetta, niiden alueellista kattavuutta sekä valtion rahoituksen riittävyyttä. Samalla on kiinnitettävä huomiota myös turvakotien esteettömyyteen.
Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa turvakotipaikkojen riittävyyden turvaamiseen sekä turvakotien esteettömyyden parantamiseen.
Istanbulin sopimuksen toimeenpano edellyttää riittävien turvakotipaikkojen lisäksi myös muita toimia, kuten matalan kynnyksen auttamispalveluita, ammattilaisten koulutusta sekä valtakunnallisia seksuaalirikosten uhreille tarkoitettuja palveluja. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön tarvitaan riittävät resurssit sekä myös pysyvät rakenteet, joilla varmistetaan työn pitkäjänteisyys. Tämä edellyttää myös järjestötyön turvaamista, sillä monilla järjestöillä on keskeinen tehtävä mm. matalan kynnyksen tukipalveluiden järjestämisessä.
Valiokunta viittaa momenteille 25.01.50 sekä 33.03.04 tehtyihin määrärahalisäyksiin, jotka on osoitettu mm. naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa tekeville järjestöille sekä THL:lle tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämiseen liittyvän toimenpideohjelman toimeenpanoon.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 25 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan koordinointi-, ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis-, koulutus-, arviointi- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.
61. EU:n rahoitus kestävän kasvun ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään 45 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 20 000 000 euroa pilarin 4 investoinnin 1 menojen maksamiseen
2) enintään 5 000 000 euroa pilarin 4 investoinnin 2 menojen maksamiseen
3) enintään 20 000 000 euroa pilarin 4 investoinnin 4 menojen maksamiseen
4) enintään 5 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen ohjelman hallinnointia ja koordinointia varten.
Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) pilari 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen jakautuu viiteen kokonaisuuteen (investointiin), joista neljää hallinnoi sosiaali- ja terveysministeriö ja viidettä Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Rahoitusta voidaan jakaa valtionavustuksina kunnille, kuntayhtymille, elinkeinoelämälle ja kolmannen sektorin toimijoille, lisäksi sitä voidaan osoittaa sopimuksella käytettäväksi julkisen sektorin laitoksille ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin ja sen kansalliseen koordinointiin sekä hallinnointiin.
Ministeriö valmistelee valtionavustuksia koskevan asetuksen sekä muut rahoituksen käyttöä koskevat linjaukset vuoden 2021 aikana siten, että ensimmäiset hankkeet voivat käynnistyä vuodenvaihteessa 2021—2022. Ohjelman digitalisaatiota koskevia tavoitteita toteutetaan pilari 4 investoinnilla 4 (hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot).
EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.
Elpymis- ja palautumistukivälineen pilari 4 rahoituksen arvioitu jakautuminen vuonna 2021 investoinneittain (milj. euroa)
| Vuoden 2021 rahoitus |
|
| Edistetään hoitotakuun toteutumista (ml. mielenterveyspalvelut) sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa (investointi 1) | 20,0 |
| Edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla monialaisia kynnyksettömiä palveluja, ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista (investointi 2) | 5,0 |
| Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta (investointi 3) | 0,0 |
| Otetaan käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot (investointi 4) | 20,0 |
| Yhteensä | 45,0 |
Elpymis- ja palautumistukivälineen pilari 4 rahoituksen arvioitu jakautuminen ohjelmakaudella investoinneittain (milj. euroa)
| Osuus koko ohjelmakaudella |
|
| Edistetään hoitotakuun toteutumista (ml. mielenterveyspalvelut) sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa (investointi 1) | 230,0 |
| Edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla monialaisia kynnyksettömiä palveluja, ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista (investointi 2) | 30,0 |
| Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta (investointi 3) | 40,0 |
| Otetaan käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot (investointi 4) | 95,2 |
| Personcentrerat digitalt vårdinformationssystem på Åland | 4,8 |
| Yhteensä | 400,0 |
EU-tukien takaisinperinnästä aiheutuvat erät on merkitty momentille 12.39.10.
| 2021 III lisätalousarvio | 45 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 10/2021 vp (18.6.2021)
Momentille ehdotetaan 45 milj. euron määrärahaa, joka osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiseen ja niiden kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen. Kyse on EU:n elpymisvälineeseen sisältyvien varojen käytöstä, ja määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun EU:n omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös on tullut voimaan. Tavoitteena on, että jatkossa em. tarkoitukseen osoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineen kautta yhteensä 400 milj. euroa
On erittäin tärkeää vähentää tehokkaasti hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, sillä koronaepidemia on aiheuttanut mittavan hoitovelan sekä perustason palveluissa että erityistasolla etenkin niillä alueilla, jotka ovat eniten kärsineet koronaepidemiasta. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota mielenterveyspalveluihin liittyvään hoitovelkaan ja painottaa, että palvelujen saatavuutta on parannettava ja hoitoonpääsyä nopeutettava. Valiokunta muistuttaa, että hallitus on vuoden 2021 budjettiriihessä sitoutunut siihen, että hoito- ja palveluvelkaa puretaan 450 milj. euron kokonaisuudella vuosina 2021—2023. Hoitovelan vähenemistä ja siihen osoitettujen resurssien riittävyyttä on jatkossa seurattava ja arvioitava.
Momentin määrärahaa käytetään myös hoitotakuun edistämiseen. Hallitusohjelman mukaisesti kiireettömän hoidon määräaikaa on tarkoitus kiristää siten, että se lyhenee nykyisestä kolmesta kuukaudesta seitsemään vuorokauteen. Saadun selvityksen mukaan tätä koskeva lainsäädäntö on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2023, josta lähtien hyvinvointialueiden peruspalveluiden valtionosuusmomentille on lisätty pysyvä 45 milj. euron valtion rahoitus. Jotta tiukentuvat hoitoonpääsyvaatimukset voidaan toteuttaa, on ennen uudistuksen voimaantuloa kehitettävä perusterveydenhuollon toimintaa siten, että hoitoon pääsy paranee pysyvästi.
Nyt esitetty määräraha osoitetaan valtionavustuksiin, joiden haku- ja myöntökriteereistä säädetään myöhemmin tänä vuonna annettavalla STM:n asetuksella. Näillä kriteereillä ohjataan alueiden kehittämistyötä ja varmistetaan hankkeiden vaikuttava eteneminen sekä rahoituksen oikea kohdentuminen. On myös huolehdittava siitä, että hankkeet toteuttavat konkreettisesti ja mitattavasti hoitoon pääsyn paranemista ja että hoitotakuun tiukentamisessa otetaan huomioon myös mielenterveyden häiriöiden perustason hoito. Tämän lisäksi on varmistettava kehittämistoimien vaatiman rahoituksen riittävyys.
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään 45 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 20 000 000 euroa pilarin 4 investoinnin 1 menojen maksamiseen
2) enintään 5 000 000 euroa pilarin 4 investoinnin 2 menojen maksamiseen
3) enintään 20 000 000 euroa pilarin 4 investoinnin 4 menojen maksamiseen
4) enintään 5 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen ohjelman hallinnointia ja koordinointia varten.
Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.
Selvitysosa:Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).
Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alueellisen toiminnan ylläpidon varmistaminen | 250 |
| Tasomuutos | -300 |
| Yhteensä | -50 |
| 2021 talousarvio | 3 000 000 |
| 2020 talousarvio | 3 050 000 |
| 2019 tilinpäätös | 2 950 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi
2) enintään 70 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin
3) rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvien menojen maksamiseen, sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sovittelun tietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystehtäviin.
Selvitysosa:Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005, 7 §) mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on velvollinen järjestämään sovittelutoiminnan siten, että palvelua on saatavissa asianmukaisesti toteutettuna koko maassa.
Valtion korvauksen arvioidaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvauksen yhteismäärä maksetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) käytettäväksi THL:n kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle sovittelutoiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin (1015/2005, 12 §) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (267/2006) mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos maksaa korvauksen ennakkona palveluntuottajille ja huolehtii korvauksen käytön valvonnasta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 150 |
| Yhteensä | 150 |
| 2021 talousarvio | 7 100 000 |
| 2020 talousarvio | 6 950 000 |
| 2019 tilinpäätös | 7 100 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi
2) enintään 70 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin
3) rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvien menojen maksamiseen, sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sovittelun tietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystehtäviin.